Runsaat sateet nostivat virtaamia – nyt vedenpinnat laskusuunnassa

Sadetta saatiin muutaman päivän aikana paljon etenkin Keski- ja Länsi-Lapissa. Ounas-, Raudan- ja Torniojoen joillakin alueilla satoi parhaimmillaan jopa 50 milliä päivässä. ”Heinäkuun sadanta on yleensä Kemijoen sadealueella keskimäärin 70 millin luokkaa, ja nyt alkukuun kertymä on jo 60–80 milliä alueesta riippuen. Kymmenessä päivässä olemme siis saaneet melkein koko kuukauden sadannan”, Kemijoen valvomopäällikkö Erkki Nuortio kertoo.

Sateet näkyvät vesistössä viiveellä

Tulvakynnys ei ole kesällä kuitenkaan ylittynyt, vaikkakin pariin otteeseen rajoilla on oltu. Ohijuoksutuksiin ei ole tarvinnut sateiden vuoksi ryhtyä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Permantokoskella ohijuoksutetaan vettä ainakin tänään ja huomenna. Raudanjoen järvisemmässä vesistössä sadantavettä kertyy järviin, minkä vuoksi virtaamat kasvavat joessa viiveellä ja purkautuvat pitkään vielä viikon, parin ajan sateiden loputtua.

Voimakkaat sateet näkyvät vesistössä aina hieman viiveellä. ”Vettä alkaa valua maastosta jokiin siinä vaiheessa, kun maa on niin märkää, ettei se enää ime enempää. Veden määrä riippuu myös siitä, missä päin vesistöä ollaan. Esimerkiksi Kittilän kovat sateet sekä Ounasjoen latvavesien runsas sadanta heinäkuun 5. päivän ukkosrintaman aikaan näkyivät alempana Kemijoen pääuomalla vasta nyt, noin viiden päivän jälkeen.

Vesivoiman tuotantoa vähennetään öisin – runsaiden sateiden aikaan säätö on vaikeampaa

Vesivoimalla tuotetaan säätösähköä eli energiaa, jolla vastataan sähkön käytön ja kysynnän vaihteluihin. Esimerkiksi yöaikaan kun kulutus on pienempää, vesivoimaloiden läpi ajetaan vastaavasti pienempi määrä vettä. Näin vesi jää odottamaan varastoaltaisiin aamun kulutuspiikkiä, kun kodeissa käynnistetään kahvinkeittimet ja työpaikoilla isommat ja pienemmät koneet.

Viime viikolla, kun vettä oli tavallista runsaammin ja virtaamat olivat korkealla myös yöaikaan, vesivoiman säätöominaisuutta ei voitu hyödyntää suomalaisen sähkönkulutuksen tasaajana. ”Veden pinnankorkeus saa vaihdella voimalaitosaltaissa tiettyjen raamien sisällä. Silloin kun vettä on paljon, joudumme ajamaan sitä jatkuvalla syötöllä voimalaitosten koneiden läpi, emmekä pysty järkevästi pienentämään tuotantoa öisin, kun ihmisten sähkön käyttö vähenee”, Nuortio sanoo.

Huollamme voimalaitoksia – ohijuoksutuksia Taivalkoskella ja Ossauskoskella

Muutamalla Kemijoen voimalaitoksella ohijuoksutetaan tänäkin kesänä vettä voimakoneiden huoltojen vuoksi: Taivalkosken peruskorjauksen vuoksi yksi voimalaitoksen koneista on pois käytöstä marraskuulle asti. Ossauskoskella yksi koneista on tänään pois käytöstä päämuuntajahuollon vuoksi. Viikonlopun aikana Kurkiaskan voimalaitoksen generaattorissa oli häiriö, jonka vuoksi vettä jouduttiin juoksuttamaan ohi koneiston sunnuntai-iltaan asti.

Ossauskosken alapuolella on meneillään Loue-Tervola -uomanparannustyö, jossa kaivinkone kaivaa lautan päältä jokipohjaa ja kaksi maansiirtoproomua uittaa ruoppausmassat jokirantaan rantojen maisemointipenkereiksi. Tähän työhön eivät virtaama- ja pinnankorkeusvaihtelut juurikaan vaikuta. Lue lisää uomanparannuksesta.

Lieksan- ja Kymijoella virtaamat laskussa

Päijänteen vedenpinta on edelleen kesänajan tavoitekorkeuden yläpuolella, ja Kymijoen voimalaitoksilla on lisätty juoksutusta useampaankin otteeseen kesän mittaan. Nyt vedenpinta on kääntynyt laskuun, ja lasku jatkuu edelleen loppukesään. Lieksanjoella virtaama nousi hieman sateiden vuoksi, mutta on nyt noin 100 kuutiometriä sekunnissa eli heinäkuun keskimääräisellä tasolla. Lieksanjoella Lieksankosken (2 kpl) ja Pankakosken (2 kpl) sekä Kymijoella Anjalankosken (1 kpl) ja Inkeroisen (4kpl) voimalaitoskoneistot ovat kaikki käytössä.

Lisätietoja:
Erkki Nuortio
Valvomopäällikkö, Kemijoki Oy

Heikki Poikela
Käyttöpäällikkö
heikki.poikela@kemijoki.fi