Runkausjoen alaosan kalataloudellisen kunnostuksen loppuraportissa myönteisiä tuloksia toimenpiteiden tehokkuudesta

Monivuotisen hankkeen taustalla oli Lapin ELY-keskuksen tekemä hydromorfologisen tilan inventointi, jossa suositeltiin Runkausjoen alaosille kalataloudellista kunnostusta. Inventointien perusteella Runkausjoen alaosalla tunnistettiin kymmenen virta-aluetta, jotka soveltuvat ennallistamistoimiin. Kunnostustoimenpiteet sijoittuivat vesialueelle, jota hallinnoi Koivukylän osakaskunta.

Aluehallintoviraston lupapäätöksen mukaisesta toteuttamisesta vastasi Kalasydän Oy, ja Apajax Oy toimi hankkeen suunnittelijana ja valvojana. Kemijoki Oy toimi hankkeessa asiantuntijana ja rahoitti hanketta Lapin ELY-keskuksen kanssa.

”Hankekokonaisuus on erinomainen esimerkki tarkasti suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä, joiden yhteisvaikutuksesta Runkausjoen koskipaikat kunnostettiin entiseen loistoonsa”, sanoo hankekokonaisuudesta vastanneen Kalasydän Oy:n Mika Sohlberg.

Tavoitteena lisätä taimenen ja lohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita

Hankkeen tavoitteiksi oli asetettu taimenen ja lohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden pinta-alan kasvattaminen sekä laadun parantaminen jokiuomaa muuttamalla. Suunnitelmassa ja käytännön toteutuksessa hyödynnettiin luonnontilaisilta Tenolta, Näätämäjoelta ja Tuuloman vesistöalueelta saatua kenttä- ja tutkimustietämystä.

Suunnitteluvaiheessa huomioitiin myös erikokoisten jokipoikasten elinkierron vaatimukset elinympäristöille. Kunnostussuunnitelmissa huomioitiin kaloille sopivat alueet kesä- ja talvikauteen.

Hyvä suunnittelu ja taustaselvitykset tukivat järjestelmällistä toteutusta

Ennen ennallistamistoimien aloittamista Runkausjoen virta-alueilta sähkökoekalastettiin 22 koealaa. Inventointien perusteella taimenen sekä lohen luontainen lisääntyminen oli alueella varsin rajoitettua puuttuvien elinympäristöjen takia.

Valtaosa kunnostustöistä toteutettiin vuonna 2021 kesän ja alkusyksyn aikana edeten ylävirrasta kohti alavirtaa. Joen kunnostustyöt toteutettiin kaivinkonetyönä ja helikopterisoraistuksina valikoiduissa koskipaikoissa läpi Runkausjoen.

”Kivien asettelussa pyrittiin siihen, että koskiuoma näyttää mahdollisimman luonnonmukaiselta. Työssä pyrittiin välttämään toisteisuutta sekä kaavamaisuutta. Näin ympäristö on kalojen lisäksi myös maisemoinnin näkökulmasta visuaalisesti viihtyisä”, sanoo kunnostusten suunnittelusta ja toteutuksesta Kalasydän Oy:lle vastannut Apajax Oy:n Jarmo Pautamo.

Alue 10 ennen kunnostusta. Kuva: Jarmo Pautamo, Apajax Oy

Alueen 10 alaosa kunnostuksen jälkeen. Kuva: Jarmo Pautamo, Apajax Oy

Ennallistamistoimien ansiosta uittoperattujen virta-alueiden pinta-alat tuplaantuivat. Kaiken kaikkiaan jokeen tehtiin yli kaksi kilometriä pohjarakenteelta uudistettua virta-aluetta.

Kunnostetuilla alueilla mäti- ja poikasistutuksia sekä seurantaa

Vuonna 2021 lähtötilannetta kartoittavien koekalastusten perusteella varmistui, että taimen ei lisääntynyt luontaisesti joen alaosalla. Vesistöalueen latvaosilla kuitenkin tiedettiin olevan lisääntyvä taimenpopulaatio ja siksi mäti-istutuksissa on istutettu yksinomaan lohta. Paikallisista lohikaloista harjus lisääntyi alueella paikoitellen.

Kunnostetuilla virta-alueilla on järjestelmällisesti vuosittain toteutettu vapaaehtoisia mäti- ja pienpoikasistutuksia sekä sähkökoekalastusta tulosten seuraamiseksi. Ensimmäiset mäti-istutukset tehtiin kesällä 2022.

”Suomessa on vuosikymmenten aikana tehty kymmenittäin istutuksia, mutta seurantaa ei ole tehty järjestelmällisesti. Vaikka varsinaiset kunnostustyöt Runkausjoella ovatkin päättyneet ainakin tältä erää, seurantaa jatketaan kuitenkin aktiivisesti myös tulevina vuosina”, Sohlberg sanoo.

Kesän 2024 tulokset ovat lupaavia

Kesällä 2024 toteutetun seurannan tulosten mukaan kunnostustöiden jälkeen istutetusta mädistä kasvaneet sekä poikasistutuksista peräisin olevat poikaset voivat erinomaisesti. Kesän sähkökoekalastuksessa nollikkaiden eli kesällä mädistä syntyneiden poikasten tiheydet olivat korkeita.

Sähkökoekalastuksissa ei saatu saaliiksi yhtään rasvaevällistä 2+-ikäistä lohen poikasta, jotka olisivat peräisin vuoden 2022 mäti-istutuksista. Vuoden 2023 sähkökoekalastuksessa, mäti-istutuksista kehittyneitä tuolloin 1+-ikäisiä lohenpoikasia saatiin runsaasti saaliiksi. Laskennallinen vaelluspoikasten määrä oli 310 smolttia/ha.

On todennäköistä, että vuoden 2022 mäti-istutuksista peräisin olevat poikaset ovat kasvaneet jo vaellusikään ja lähteneet alkukesästä kohti Itämerta.

Kuluvan vuoden kevät oli erittäin lämmin ja vedet lämpenivät jo toukokuussa kesälämpöön. Huhtikuussa mäti-istutettujen poikasten kasvu oli erinomaista, ja ne olivat saavuttaneet yli seitsemän sentin pituuden elokuun alussa.

Huhtikuun 2022 mäti-istutuksista peräisin olevia lohen 0+-ikäisiä jokipoikasia elokuussa 2022. Kuva: Jarmo Pautamo, Apajax Oy

Elokuussa 2024 koealueelta saatu 2+-ikäinen 13,9 cm lohen jokipoikanen. Kala oli istutettu rasvaeväleikattuna 1+-ikäisenä Runkausjokeen kesäkuussa 2023. Kala oli elänyt elämänsä toisen vuoden luonnonoloissa Runkausjoessa. Kuva: Jarmo Pautamo, Apajax Oy

Kaikki kalat olivat silmämääräisesti arvioituna erittäin hyväkuntoisia. Yleensä pituuden perusteella voidaan arvioida kalojen iät, mutta nyt mäti-istutuksista peräisin olevat ”nollikkaat” olivat yhtä suuria tai suurempia kuin pienimmät 1+-istukkaat.

”Mäti-istukkaiden nopea kasvu vuoden 2024 aikana tukee näkemystä, että istutetut 2+-ikäiset lohen poikaset olivat jo kasvaneet vaellusikään. Jos näin olisi, voinemme todeta, että Runkausjoen kunnostustöillä on saavutettu tavoite, että lohen poikasilla on edellytykset kasvaa mädistä vaelluspoikaseksi”, Kemijoki Oy:n ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti tiivistää.

Lisätietoja:

Maria Pikkupirtti
Ympäristöasiantuntija, Kemijoki Oy
Sähköposti maria.pikkupirtti@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4453