Padonhalaajat-sarja: Patoturvallisuus Kemijoki Oy:ssä
Kemijoki Oy:n vesistöpatojen kokonaisuus on laaja ja merkittävä osa Suomen vesivoimainfrastruktuuria. Yhtiö omistaa yhteensä 119 patoa, joista 33 on betonipatoja ja 86 maapatoja.
Patojen yhteenlaskettu pituus on huomattava: betonipatoja on noin 2,8 km ja maapatoja noin 85 km. Kilometreissä mitattuna Kemijoki Oy omistaa eniten patoja Suomessa. Tämä laaja patokokonaisuus muodostaa keskeisen perustan yhtiön vesivoimatuotannolle, jossa patojen tehtävänä on luoda voimalaitosten toimintaan tarvittava putouskorkeus.
Patoturvallisuus on olennainen osa vastuullista vesivoimatuotantoa, ja padon omistajana Kemijoki Oy vastaa kokonaisuudessaan patojensa turvallisuudesta. Turvallisuus perustuu systemaattiseen tarkkailuun, ennakoivaan kunnossapitoon ja huolelliseen varautumiseen. Turvallisuustyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä asiantuntevien kumppaneiden ja viranomaisten kanssa. Viranomaisten arvion mukaan yhtiön padot ovat hyvässä kunnossa sekä niiden valvonta on järjestetty huolellisesti.
Patojen turvallisuutta varmistetaan jatkuvalla tarkkailulla, johon kuuluu säännöllisiä silmämääräisiä tarkastuksia, mittauksia sekä automaattisten seurantalaitteiden käyttöä. Lisäksi patoja tarkastavat määräajoin ulkopuoliset asiantuntijat ja viranomaiset. Kaikki tarkkailu perustuu patoturvallisuusviranomaisen hyväksymään tarkkailuohjelmaan. Käytännön toteutuksesta vastaa kumppaniyritys Mitta Oy, ja valvovana viranomaisena toimii Lapin elinvoimakeskus.
Patojen pitkäaikainen turvallisuus edellyttää myös suunnitelmallista kunnossapitoa. Ylläpito-ohjelma kattaa muun muassa luiskien puuston poistamisen, kuivatusjärjestelmien toimivuuden varmistamisen ja kehittämisen sekä tarvittavat korjaus- ja huoltotoimenpiteet. Rakenteiden hyvä kunto on paitsi turvallisuuskysymys myös edellytys tuotannon jatkuvuudelle.
Vesistöpatojen luokittelu patoturvallisuuslain mukaan
Patoturvallisuuslain mukaisesti padot luokitellaan niiden aiheuttaman vahingonvaaran perusteella kolmeen luokkaan, ja luokittelu ohjaa patojen suunnittelua, käyttöä ja valvontaa. Mitä suurempi mahdollinen vahinko, sitä tiukemmat turvallisuusvaatimukset padolle asetetaan.
1-luokan pato on turvallisuuden kannalta vaativin. Se voi onnettomuustilanteessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle tai terveydelle sekä huomattavia vahinkoja ympäristölle ja omaisuudelle. Vesistöpadoissa tähän luokkaan kuuluvat tyypillisesti padot, joiden alapuolella on asutusta, infrastruktuuria tai merkittäviä ympäristöarvoja. Esimerkiksi jokivoimalaitospadot ja suuret allaspadot sijoittuvat usein tähän luokkaan, ja luokittelu perustuu aina vahingonvaaraselvitykseen. Kemijoki Oy:n voimalaitoksista kahdeksan kuuluu 1-luokkaan.
2-luokan pato voi aiheuttaa vaaraa terveydelle, mutta ei hengenvaaraa, sekä ympäristö- tai omaisuusvahinkoja, jotka ovat vähäistä suurempia, mutta eivät huomattavia. Vesistöpadoissa tähän luokkaan kuuluvat usein keskisuuret säännöstelypadot ja voimalaitospadot, joiden alapuolella ei ole merkittävää asutusta. Kemijoki Oy:n voimalaitoksista 12 kuuluu tähän luokkaan, ja yksi näistä on siirtymässä luokkaan 1.
3-luokan pato aiheuttaa onnettomuustilanteessa vain vähäistä vaaraa. Tällöin ihmishengelle tai terveydelle ei aiheudu vaaraa, ja ympäristö- sekä omaisuusvahingot jäävät vähäisiksi. Vesistöpadoissa tähän luokkaan kuuluvat yleensä pienemmät padot, kuten luonnonravintolammikoiden tai pienvesistöjen säännöstelypadot.
Joissakin tapauksissa pato voidaan jättää luokittelematta, jos siitä ei arvioida aiheutuvan vaaraa. Tällaisia ovat tyypillisesti pienet ja syrjäiset vesistöpatojen rakenteet, joissa padottu vesimäärä on vähäinen. Vaikka luokittelua ei tehtäisi, padon omistajalla säilyy aina vastuu padon kunnossapidosta, turvallisesta käytöstä ja onnettomuuksien ehkäisemisestä.
Kokonaisuudessaan luokittelu muodostaa keskeisen perustan patoturvallisuuden hallinnalle, sillä se määrittää padolle asetettavat vaatimukset ja ohjaa riskienhallintaa koko padon elinkaaren ajan.
Vaikka patomurtumat ovat erittäin harvinaisia, niihin varaudutaan Kemijoki Oy:ssä perusteellisesti. Erityisesti 1-luokan vesistöpadoille laaditaan vahingonvaaraselvitykset, joissa mallinnetaan mahdollisen murtuman aiheuttama tulva-aalto sekä arvioidaan sen vaikutusalue ja seuraukset. Lisäksi on laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka sisältävät toimintaohjeet mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle. Tämä ennakoiva varautuminen on keskeinen osa kokonaisvaltaista patoturvallisuuden hallintaa.