Opiskelijat mukana smolttien rysäpyynnissä Vähäjoella
Toteutamme Ossauskosken yläpuolella Kemijokeen laskevalla Vähäjoella lohen ja meritaimenen vaelluspoikasten pyyntiä smolttirysällä. Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttämisessä tavoitteenamme on pitkällä aikavälillä luoda osittain luontaisesti lisääntyvä vaelluskalakanta. Vuodelle 2020 olemme asettaneet tavoitteen todentaa Kemijoen vesistössä syntyneitä lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia.
Kemijoen sivujokiin on tehty mäti- ja pienpoikasistutuksia useita vuosia. Istutuksia on toteuttanut Kemijoki Oy:n osakkuusyhtiö Voimalohi Oy. Vähäjoen rysäpyynnin tavoitteena on saada tietoa vaelluspoikasten käyttäytymisestä Kemijoen vesistössä sekä vahvistus, että mäti- ja pienpoikasistutuksin tai emokalojen ylisiirroin olisi saatu aikaan lohen ja meritaimenen lisääntymistä.
Tutkimustiedon mukaan smoltit lähtevät jokivarressa alasvaellukselleen, kun veden lämpötila keväällä alkaa nousta lähelle viittä astetta. Smoltit vaeltavat alaspäin, kun veden virtaus on suurimmillaan ja vettä on jokiuomassa reilusti. Siksi vaellus usein ajoittuu keväälle, kun kevättulvan aikaan virtaamat ovat suurimmillaan. Smolttien vaellus hiipuu, kun veden lämpötila nousee yli 10 asteen.
”Vähäjokeen on tehty mäti-istutuksia sekä emokalojen siirtoja vuodesta 2015. Lohen ja meritaimenen poikaset viettävät ensimmäiset elinvuotensa kotijoessaan ja lähtevät merivaellukselle kahden tai kolmen jokipoikasvuoden jälkeen. Arviomme mukaan tänä keväänä joessa voisi olla vaellusmatkalleen lähteviä poikasia”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti.
Toteutettava rysäpyynti on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on palauttaa osittain luonnonmukainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen. Tulevaisuudessa alasvaeltavien smolttien kulkua pyritään turvaamaan erilaisin teknisin ohitusratkaisuin. Taivalkosken voimalaitokselle suunnitteilla oleva innovatiivinen Smolttisydän-pilottihanke on yksi esimerkki ohitusratkaisusta. Muita toimia ovat muun muassa parhaillaan valmistumisvaiheessa oleva Taivalkosken voimalaitoksen kalauoman suunnittelutyö, mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset sekä kalojen ylisiirrot.
Tietoa kerätään Luonnonvarakeskuksen geneettistä tutkimusta varten
Smolttipyynti toteutetaan rysäpyyntinä, jonka avulla saamme arvokasta tietoa smolttien kiinnioton mahdollisuuksista ja haasteista. Pyynnille ei ole asetettu määrällistä tavoitetta, koska tarkkaa tietoa istutusten ja emokalojen siirtotoimien myötä joessa olevasta smolttikannasta ei ole. Kiinniotetuista luonnossa syntyneistä smolteista osa otetaan näytekaloiksi syntyperän selvittämistä varten. Taimenen poikasilta kerätään näytteet Luonnonvarakeskuksen tekemää geneettistä tutkimusta varten. Kalat mitataan ja punnitaan, minkä jälkeen ne lasketaan takaisin veteen rysän alapuolelle jatkamaan matkaansa.
Vaelluspoikasten rysäpyynnin lisäksi Voimalohi Oy istuttaa kaksi koe-erää Ossauskosken kalanviljelylaitoksella kasvatettuja rasvaeväleikattuja merilohen smoltteja Vähäjoen yläosalle. Rysäpyynnin yhteydessä pyrimme arvioimaan näiden istukkaiden vaellusnopeutta ja veden lämpötilan mahdollista vaikutusta.
Rysäpyynti toteutetaan oppilaitosyhteistyönä Lapin ammattikorkeakoulun ja Voimalohi Oy:n kanssa
Rysäpyynnin myötä avautui erinomainen mahdollisuus tarjota harjoittelupaikka ainutlaatuisessa hankkeessa kahdelle metsätalousinsinööriksi opiskelevalle nuorelle. Voimalohi Oy vastaa hankkeen hallinnollisesta puolesta ja ohjaa harjoittelijoiden työtä. Innokkaat toisen vuoden opiskelijat Aaro Kariniemi ja Joni Oikarinen ovat keskeisessä roolissa juhannuksen tienoille kestävässä hankkeessa. Ennakkokäsityksistä huolimatta kalavesien hoidolliset hankkeet soveltuvat metsätalousinsinöörien koulutukseen mainiosti.
Veneessä Voimalohi Oy:n Kari Pukkila sekä Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat Aaro Kariniemi ja Joni Oikarinen.
Kuva: Maria Pikkupirtti
”Metsätalousinsinöörin kuuluu tietää metsätalouden vaikutuksista vesistöihin ja kalatalouteen. Koulussa meillä on ollut kalatalouden kurssi, jossa on käyty läpi muun muassa vesien kunnostusta ja suojelua. Hankkeen kautta saa vielä paremman tuntuman aiheeseen”, kertoo Oikarinen.
”Toukokuun loppupuolella olemme keskittyneet enimmäkseen valmisteleviin töihin, kuten varustehankintoihin ja rysän valmisteluun. Projektin osalta odotan eniten itse kalastusta. On mielenkiintoista nähdä, saadaanko smoltteja kiinni ja mitä kalaa joessa ylipäänsä liikkuu. Tulvahuipun jälkeen olosuhteet ovat varmasti ihanteelliset ja veden matkassa liikkuva roska on vähentynyt”, Kariniemi tiivistää odotuksensa lähiviikkojen vaiheista.
”Odotamme saavamme projektista hyvän ja erilaisen harjoittelukokemuksen. Tämän kaltaiset yhteistyöt ovat hyviä, ne tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuksia päästä mukaan mielenkiintoisiin hankkeisiin ja valmistelevat meitä tulevaisuutta varten ammatteihimme”, Kariniemi ja Oikarinen summaavat.
Lisätietoja:
Ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti
Kemijoki Oy
Sähköposti maria.pikkupirtti@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4453