Olemme mukana Ounasjoen istutusten tuloksellisuutta selvittävässä tutkimushankkeessa
Kemijoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista. Vaelluskalojen palauttamishankkeita rakennetuissa vesistöissä edistävän kalatiestrategian yhtenä keskeisenä päämääränä on poikastuotantoalueiden käyttöönoton mahdollistaminen ja edistäminen tuki-istutusten ja ylisiirtojen avulla.
Kemi- ja Ounasjoen mäti-ja pienpoikasistutusten tuloksellisuutta on mitattu tähän asti sähkökalastuksilla. Istutusten tuloksellisuuden arviointi on ollut vaikeaa, kun sähkökalastusten kalamäärät ovat jääneet vähäisiksi. Kalamääriin vaikuttaa esimerkiksi se, että isossa joessa mätimunista kuoriutuneet tai istutetut poikaset hajaantuvat ajan myötä kauas istutuspaikoistaan.
Luotettavaa tietoa istutusten onnistumisesta eli smolttituotannosta tarvitaan muun muassa ison mittakaavan istutustoimenpiteitä varten. Kemijoki Oy on mukana uudessa tutkimushankkeessa, joka pohjautuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tieteellisiin menetelmiin perustuvaan ”Ounasjoen ja sen sivujokien lohen mäti- ja poikasistutuskokeet 2021-2026” tutkimussuunnitelmaan.
Vuosina 2021 – 2026 toteutettavan tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää merilohen erilaisten istutusmenetelmien, poikasten alkuperän ja kasvatusmenetelmien vaikutusta istutusten tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen. Lisäksi hanke selvittää ympäristöolosuhteiden vaikutusta mädin selviytymiseen Ounasjoen vesistössä.
”Uraauurtava tutkimushanke tuottaa tietoa, jonka avulla voimme arvioida eri istutusmenetelmien kustannustehokkuutta, mahdollisuuksia tuottaa istutusperäisiä vaelluspoikasia Ounasjoen vesistössä sekä luontaisen lisääntymisen onnistumismahdollisuuksia. Voimalohi Oy koordinoi hanketta. Olemme myös yhdessä Luken kanssa hankkeen päätoteuttaja”, kertoo Voimalohi Oy:n toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys.
Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy ja Lapin ELY-keskus rahoittavat tutkimusta.
Smolttirysäsaalis kertoo vertailuryhmien tuloksen
Tutkimushankkeessa kolmeen Ounasjoen sivujokeen istutetaan kuhunkin vastahedelmöitettyä mätiä, esikasvatettuja, esikesäisiä poikasia ja yksivuotisia poikasia. Osa istutuksista on villien ja osa laitosemokalojen poikasia. Lohenpoikaset eroavat toisistaan myös kasvatusmenetelmän osalta: osa on virikekasvatettuja, osa normaalin kasvatusympäristön tuotoksia.
Vertailuryhmien istutukset toistetaan peräkkäin kolmena vuonna (2021 – 2023). Ensimmäisiä istutuksia päästään tekemään toukokuussa, jolloin Loukiseen, Aakenusjokeen ja Marrasjokeen lasketaan lähes 70 000 yksivuotista merilohen poikasta. Esikesäiset poikaset istutetaan kesä- ja heinäkuu taitteessa ja vastalypsetty mäti lokakuussa.
Istutusten tuloksia eli smolttituotantoa mitataan sivujokien alajuoksulle asennettujen vaelluspoikasrysien avulla viitenä vuotena (2022 – 2026). Tutkimushankkeen ensimmäinen smolttipyynti tehdään kesäkuussa 2022.
Kuvassa Loukisen smolttirysä.
Kevään mäti- ja pienpoikasistutukset ovat alkaneet
Aloitimme jälleen maaliskuussa mäti- ja pienpoikasistutukset. Istutamme kevään aikana reilut 70 litraa meritaimenen ja noin 150 litraa merilohen mätiä. Tilavuusmitat vastaavat yli 0,7 miljoonaa ja 1,75 miljoonaa silmäpisteasteen mätijyvää.
Meritaimenen mäti istutetaan Laisentia- ja Meltausjoelle ja merilohen mäti Ounasjoen pääoumaan sekä Tepasto-, Vene- ja Lainiojokeen. Näin vertailemme eri istutuspaikkojen vaikuttavuutta. Kokeilemme myös erilaisten menetelmien tuloksellisuutta: osa mäti-istutuksista tehdään kotimaisissa biohajoavissa mätirasioissa ja osa suorakylvönä eli suoraan jokien sorapohjalle.
Kuvassa mäti-istutukset suorakylvönä
Myöhemmin keväällä istutamme yksivuotisia pienpoikasia. Laskemme 45 000 meritaimen poikasta Vähä- ja Louejokeen sekä 150 000 merilohen poikasta Ounasjokeen. Yksivuotisten istutettavien pienpoikasten määrä on tänä vuonna suurempi kuin aiempina vuosina.
Istutuksista vastaa Voimalohi Oy, joka on PVO-Vesivoima Oy:n ja Kemijoki Oy:n yhteisesti omistama yhtiö.
Istutukset ovat osa Kemijoki Oy:n vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuutta, jotka tähtäävät Kemi- ja Ounasjokeen sekä niiden sivujokiin leimautuneen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomiseen ja osittaisen luonnonkierron palauttamiseen. Vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteemme kuuluu mäti- ja pienpoikasistutusten ja tutkimuksen lisäksi muun muassa elinympäristökunnostukset, ylisiirrot sekä Taivalkosken voimalaitoksen padon ohitusratkaisu.
Lisätietoa
Johtaja Ismo Heikkilä
Kemijoki Oy
Sähköposti ismo.heikkila@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4415