MMM:n ja Kemijoki Oy:n yhteistiedote: Uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvytys etenee Lieksanjoella - Vaelluspoikasten kiinniottolaite ja alasvaellusratkaisu käyttöön Pankakosken voimalaitoksella

Suomen ensimmäinen vaelluspoikasten alasvaelluksen mahdollistava kiinniottolaite vihitään käyttöön Kemijoki Oy:n Pankakosken voimalaitoksella 14.6. Alasvaellusratkaisu on tuorein esimerkki Lieksanjoen vesistön vaelluskalakantojen vahvistamiseksi ja osittaisen luonnonkierron palauttamiseksi tehtävästä tiiviistä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Lieksanjoki on yksi Suomen kalatiestrategian kärkihankekohteista.

Pankakosken kiinniottolaitteen ja alasvaellusratkaisun rahoituksesta vastaavat Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja Kemijoki Oy sekä maa- ja metsätalousministeriö, joka on tukenut hanketta NOUSU-ohjelman kautta. NOUSU-ohjelma tähtää vaelluskalakantojen elinolosuhteiden ja luontaisen lisääntymisen parantamiseen. Ohjelma keskittyy erityisesti kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen, nousuesteiden poistoon tai muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi.

”Alasvaellusratkaisu on merkittävä askel järvilohen ja järvitaimenen elvyttämiseksi tehtävässä pitkäjänteisessä ja tuloksellisessa yhteistyössä. Hankkeessa on mukana Lieksanjoen vaelluskalahankkeen koordinaatioryhmän jäsenet, jotka ovat tarjonneet arvokasta asiantuntemustaan kiinniottolaitteen suunnitteluun ja toteutukseen”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

”Haluamme kiittää myös maa- ja metsätalousministeriötä NOUSU-ohjelman kautta saamastamme tuesta. Se on osoitus kiinniottolaitteen kaltaisten innovatiivisten ratkaisujen tärkeydestä uhanalaisten kalakantojen elvytykselle”, Timonen jatkaa.

”Alueen päättäjät ja asukkaat haluavat selvästi pelastaa järvitaimenen sekä järvilohen, joka on Pohjois-Karjalan maakuntakala. Toimeen on tartuttu ripeästi ja etsitty yhdessä parhaita ratkaisuja. Haluan kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat osallistuneet Lieksanjoen vaelluskalahankkeiden toteuttamiseen”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Kiinniottolaite ja alasvaellusratkaisu ovat osa laajempaa toimenpidekokonaisuutta, joka tähtää Lieksanjoen vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseen kalojen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä. Toimenpiteitä koordinoi Maa- ja metsätalousministeriön, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin, Pielisen-Karjalan kalatalousalueen, Metsähallituksen, Kemijoki Oy:n ja Future Missions Oy:n asiantuntijoista koostuva Lieksanjoen vaelluskalahankkeen koordinaatioryhmä. Osana yhteistyötä on muun muassa kunnostettu lisääntymisalueita sekä tehty emokalojen ylisiirtoja ja mäti- ja pienpoikasistutuksia.

Suomen ensimmäinen vaelluspoikasten alasvaelluksen mahdollistava kiinniottolaite

Vaelluspoikaset ohjataan virtauksen avulla kiinniottolaitteeseen, mistä ne siirretään Pieliseen. Alasvaelluksen mahdollistamisen ohella laitteella on suuri merkitys Lieksanjoen vesistön vaelluskalakantojen tutkimukselle ja kalakantojen elvyttämiseen tähtäävien jatkotoimenpiteiden suunnittelulle.

Pankakosken kiinniottolaite koostuu kahdesta altaasta, jotka on rakennettu voimalaitoksen entiseen tukkinippujen siirtoaltaaseen. Vaelluspoikaset erotellaan välpän avulla muista laitteeseen uineista kaloista. Viimeisessä vaiheessa poikaset lasketaan veden mukana keräilyastiaan ja nukutetaan, jonka jälkeen ne punnitaan, mitataan ja merkitään vaelluskalakantojen kehittymisen seuraamiseksi. Lopuksi vaelluspoikaset siirretään autoteitse Pieliseen.

Kuvassa vaelluspoikasten alasvaelluksen mahdollistava Pankakosken kiinniottolaite

Kiinniottolaite on aktiivisessa käytössä lohikalojen vaelluspoikasten tavanomaisesti toukokuusta kesäkuun loppuun kestävän vaelluskauden ajan. Koevaiheen jälkeen laitteen käytöstä vastaa Pielisen-Karjalan kalatalousalue, joka on ollut keskeisessä roolissa Lieksanjoen alueella tehtävissä vaelluskalahankkeissa.

Järvilohi on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi, ja järvitaimen on luokiteltu uhanalaiseksi 67° leveyspiirin eteläpuolella. Lieksanjoen vesistön järvilohikanta on tällä hetkellä lähes täysin istutusten varassa ja laji on käytännössä rauhoitettu kalastukselta. Rajoitusten ja istutusten ansiosta viime vuosina kudulle palaavien järvilohien määrä on kasvanut aikaisemmasta.

Pankakosken kiinniottolaitteen ja alasvaellusratkaisun käyttöönottoa juhlistetaan voimalaitoksella 14.6. järjestettävässä avajaistilaisuudessa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän videotervehdys avajaisiin on katsottavissa tästä

Lisätietoja

Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, yhteiskuntasuhteet
Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4414
Sähköposti tarja.zitting-huttula@kemijoki.fi

Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho ylittää 1 100 MW. Vuonna 2020 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat yhteensä 4 793 gigawattituntia ilmastoystävällistä sähköä, mikä on kolmasosa Suomen uusiutuvan vesivoiman tuotannosta. Lisätietoja Kemijoki Oy:n verkkosivuilta www.www.kemijoki.fi.


Lue lisää