Mäti-istutusmenetelmät testissä Kemijoella
Istutamme huhtikuun loppupuolella 324 000 merilohen ja 122 000 meritaimenen mätimunaa Laisentia-, Tepasto- ja Aakenusjokeen. Istutukset ovat osa Kemijoki Oy:n vapaaehtoisia toimia vaelluskalakantojen palauttamiseksi Kemijokeen. Seuraavaksi istutamme 50 000 merilohen ja 13 000 meritaimenen pienpoikasta Marras- ja Vähäjokeen.
Teemme nyt vertailevaa tutkimusta tulevia isomman mittakaavan mäti-istutuksia varten. Osa mädistä istutetaan suoraan sorapohjalle ja osa kotimaisissa biohajoavissa mätirasioissa. Syksyllä tutkitaan, mikä menetelmä tuottaa parhaimman tuloksen. Ensi vuoden suunnitelmamme sisältää miljoona kappaletta merilohen ja 400 000 kappaletta meritaimenen mätimunan istutusta. Tavoitteenamme on Kemijokeen ja sen sivujokiin leimautuneen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luominen ja osittaisen luonnonkierron palautus.
Yhteistyötä Lapin liiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa
Istutuksissa käytetty mäti saadaan Ohtaojan kalanviljelylaitokselta. ”Toimimme yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Lapin liiton kanssa. Mäti-istutuskokeilun ja istutusten jatkon takana on jokialueen osakaskuntien myötämielisyys ja jokivarren asukkaiden tuki”, kertoo Voimalohi Oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväs. Voimalohi vastaa Kemijoki Oy:n kalanistutuksista.
Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin vaatii pitkäjänteisyyttä. ”Yhdestä tai kahdesta prosentista nyt istutettavasta mädistä kasvaa kala, joka palaa takaisin jokeen kudulle”, arvioi mäti-istutuksia ensimmäistä kertaa työssään tekevä ja vapaa-ajallaan kalastusta harrastava Pylväs.
Voimalohi Oy tekee yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen Paltamon tutkimusaseman kanssa mäti-istusmenetelmien testaamiseksi hallituissa olosuhteissa. Voimalohi Oy on myös hakenut hallituksen kärkihankerahoitusta vaelluskalojen palauttamiseen tähtääviin hankkeisiin.