Lopputöistä uutta tietoa ja osaamista vesivoiman tuotantoon
Viime vuosina moni yliopisto-opiskelija on saanut pro gradu tai diplomityö -tutkimuksensa aiheen Kemijoki Oy:n ympäriltä. Opiskelijat keskittyvät itseään kiinnostavaan teemaan ja tarjoavat samalla käyttöömme tuoretta tutkimustietoa energiantuotannosta ja vesistöjen maailmasta. Tässä jutussa esittelemme kaksi tuoretta tutkimusta: Sakke Rantalan gradun avulla saimme uutta tietoa joen käyttäytymisestä. Pekka Hyvönen taas kävi läpi Lapin Kansan Kemijoki-uutisjuttuja ja selvitti, millaisia toiveita ja odotuksia paikallisilla sidosryhmillä on meille.
Sakke Rantala aloitti Kemijoki Oy:ssä kesätöissä jo vuonna 2013 ja on tällä tiellä edelleen. Koulutukseltaan hän on systeemi-insinööri, jonka osaamista hyödynnetään laaja-alaisesti koko Kemijoen toiminnassa. Kiteytettynä Saken rooli on tarjota energiataloudellisia laskelmia eri työ- ja projektiryhmien käyttöön liiketoiminnallisten päätösten tueksi. Hänen työnkuvaansa kuuluu yhteistyö taloudellisten sidosryhmien kanssa sekä hän osallistuu valvomosopimuksen palvelutason arviointiin yhdessä valvomo-operaattorien kanssa.
Vesivoimaan tehokkuutta optimoinnilla
Saken diplomityö sai alkunsa Kemijoen tarpeesta arvioida Fortumin kanssa tehdyn valvomosopimuksen palvelutasoa. ”Tutkimuksessani selvitän Kemijokea askarruttanutta asiaa kahdesta näkökulmasta: arvioin valvomotoiminnan siirtymisen hyötyjä ja joen käyttäytymistä”, Sakke kiteyttää opinnäytteensä lähtökohtia. ”Joen käyttäytyminen on tutkimuksena abstraktimpi. Kuinka esimerkiksi määritellään joen poikkeava käyttäytyminen”, hän jatkaa.
Tutkimuksessaan Sakke olettaa joen tyypillisen käyttäytymisen välittyvän historiasta. Yleisesti tutkimus ohjaa tutustumaan ilmiöihin käyrinä. Työssä Sakke esitti erään yleisen menetelmän käyrämuotoisten havaintojen lajitteluun ja ominaisuuksien vertailuun. Menetelmästä valmistellaan parhaillaan tieteellistä artikkelia Aalto-yliopistossa.
Kemijoelle ja kumppaneille työn tärkein tulos on jo aiemmin käytetyn jälkioptimointimenetelmän syvempi tarkastelu. Menetelmä tarjoaa tehokkuuden arvioinnille ns. ruuvipenkin, jonka avulla toimintaa voidaan edelleen kehittää. Uusi tieto tukee myös Kemijoki Oy:n yritysvastuuajattelua.
Historian havinasta tietoa tähän päivään
Kesällä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta valmistunut Pekka Hyvönen perehtyi Kemijoki Oy:n historiaan viimeisen viiden vuoden ajalta. Pekka kävi läpi Lapin Kansasta noin 170 Kemijokea käsittelevää uutisjuttua, joiden pohjalta hän selvitti ajansaatossa syntyneitä sidosryhmien jännitteitä ja suhteita Kemijokeen.
Tutkimuksessa käytetyistä sanomalehtiuutisista määriteltiin keskeisimmät sidosryhmät ja sitä kautta saimme lisätietoa eri sidosryhmien käsityksistä Kemijoki Oy:tä kohtaan. ”Tarkoituksenani oli selvittää erilaisten sidosryhmien ominaispiirteitä, tarpeita ja toiveita”, Pekka tiivistää tutkimustaan.
Alue-erojen ymmärtäminen ja läsnäolo on sidosryhmille tärkeää
Pyrimme tekemään aktiivista yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa ja käymään keskustelua heidän toiveistaan esimerkiksi vesivoiman naapureina. Iloksemme tutkimus osoitti, että Kemijoki Oy nähdään usein positiivisessa valossa. Aikojen saatossa sidosryhmiemme joukossa on syntynyt myös kriittisiä näkökulmia toimintaa kohtaan. Erityisesti maantieteellisten alue-erojen ymmärtäminen ja läsnäolo on sidosryhmille tärkeää. Lopputulemana tutkimuksesta saimme vahvistusta sille, että viestinnällä ja avoimuudella palvelemme sidosryhmiämme parhaiten.