Lieksanjoen Pankakoskelle suunnitteilla vaelluspoikasten kiinniottolaite
Käynnistimme Pankakosken voimalaitokselle sijoitettavan smolttien kiinniottolaitteen suunnittelun. Pankakosken alasvaellusratkaisu on osa isompaa toimenpidekokonaisuutta, joka tähtää vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä.
Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin on mittava hanke, joka vaatii laajan valikoiman jokikohtaisesti harkittuja ja samaan suuntaan vieviä toimenpiteitä.
Kiinniottolaitteen suunnittelutyön tekee Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho sekä Kala- ja vesitutkimus Oy. Laite on tarkoitus asentaa Pankakosken voimalaitoksen uittoaltaaseen. Kemijoki Oy:n tavoitteena on saada pyydys veteen ensi kevääksi siten, että laitetta voidaan testata ja sen käytöstä saadaan alustavia tuloksia.
”Tähtäämme siihen, että kun jokipoikaset lähtevät tulvan jälkeen Lieksanjoella liikkeelle, laite on pyynnissä Pankakosken voimalaitoksella. Vaelluspoikaset uivat houkutusvirtaaman mukana vedenkorkeuden mukaan säätyvään suuaukkoon. Otamme uhanalaisen järvilohen ja taimenen poikaset kiinni ja siirrämme ne näin alkuvaiheessa patojen yli Pielisen järvialueelle”, kertoo Kemijoki Oy:n tuore ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti.
Ensi kesä on ensimmäinen, kun vaellusesteiden yli Lieksanjoella siirrettyjen emokalojen poikaset lähtevät mahdollisesti järvivaellukselle. Koska vaeltavan järvilohen ja taimenen määrät ovat pieniä, jokainen alas vaeltava kala on arvokas.
Lieksanjoen vaelluskalayhteistyö jatkuu
Monivuotinen Lieksanjoen vaelluskalahanke on hyvä esimerkki toimivasta alueellisesta yhteistyöstä ja vapaaehtoisen vaelluskalatyön tuloksellisuudesta. Lieksanjoella yhteistyötä tekevät Kemijoki Oy, Ruunaa-Pielisen kalatalousalue, Metsähallitus, Lieksan kaupunki, Luonnonvarakeskus sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Hankkeen suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa Future Missions Oy.
Lieksanjoen koskialueiden kunnostustöissä jatketaan tänä vuonna yhdessä hyviksi havaittuja käytäntöjä. Järvilohi- ja taimenkantaa on aiempina vuosina elvytetty esimerkiksi kutusoraikkoja ja poikasalueita kunnostamalla, emokalojen ylisiirroin ja poikasistutuksin. Osa emokaloista on merkitty seurantalaitteilla ja ylisiirretyille kaloille on tehty telemetriaseurantaa.
Syksyn 2018 emokalapyynti osoitti kunnostustöiden, ylisiirtojen ja istutusten tuloksellisuuden. Emokalapyynnissä tehtiin järvilohen osalta uusi ennätys, kun Lieksanjoen voimalaitosten alapuolelta saatiin kiinni aiempaa suurempi määrä järvikierron läpikäynyttä järvilohta. Luonnonvarakeskuksen kunnostetuilla jokialueilla tekemät sähkökoekalastukset osoittivat, että alueiden kesänvanhat järvilohen poikaset olivat luonnossa syntyneitä.
Uoman luotausta Lieksanjoen Pankakoskella heinäkuussa 2019
Kiinniottolaitteen suunnittelua varten Pankakoskella mitattiin uittoaltaan (kuvassa) rakenteita, tehtiin virtausmittauksia sekä drone-kuvauksia 3D-mallinnusta varten
Tukinuittoa varten Pankakosken voimalaitokselle rakennettu luukku, johon kiinniottolaitteen vedenkorkeuden mukaan säätyvä suuaukko asennetaan
Lisätietoja
Ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti
Kemijoki Oy
Sähköposti maria.pikkupirtti@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4453