Lieksanjoelle rakennettiin kutusoraikkoja ja poikasalueita helikopterilla – katso video!

Syyskuun puolivälissä helikopteri lenteli muutaman päivän ajan Lieksanjoella. Kyseessä oli osa Lieksanjoen vaelluskalakärkihanketöitä: järvilohelle ja -taimenelle rakennettiin kutusoraikkoja ja poikasalueita.

Lieksan vaelluskalakärkihanketta toteuttavat yhteistyönä Kemijoki Oy, Lieksan kaupunki, Maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Ruunaan ja Pielisen kalastusalueet sekä Luonnonvarakeskus ja Pohjois-Savon ely-keskus. Helikopterisoraistuksen rahoituksesta vastasi Kemijoki Oy. Katso video soraistuksesta!

Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula on tyytyväinen, että kärkihankkeiden pilottikohteista Lieksanjoen helikopterisorastus lähti käyntiin hyvässä yhteistyössä mukana olleiden osapuolten kesken. ”Vapaaehtoinen vaelluskalatyö konkretisoitui yhdessä tekemisen kautta näin nopealla aikataululla. Se on hieno juttu”, Huttula iloitsee.

Kutusoraikot ja poikasalueet rakennettiin huolellisesti

Luonnonvarakeskus valmisteli ja ohjasi toimenpiteen, jossa halkaisijaltaan 30–90 millistä soraa levitettiin ennalta valittuihin kohtiin jokea Ruunaan alueelle Käpykoskelle. Sorastus oli osa Future Missions Oy:n valmistelemaa ja koordinoimaa Lieksanjoen vaelluskalahanketta. ”Levitimme 300 tonnia soraa. Tarkoituksena on tukea ja vahvistaa alueen kalakantaa. Toteutusta on käytetty Suomessa vasta pari vuotta, mutta Enossa Ala-Koitajoella tehdyistä soraistuksista on saatu jo erittäin hyviä kokemuksia”, kertoo Niilo Valkonen Future Missionsilta.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Markku Gavrilov kartoitti joen matalikot kävellen ja syvät kohdat sukeltaen, jotta soraistukset osattaisiin kohdistaa oikeisiin kohtiin. ”Kolme vuotta sitten muun hankkeen yhteydessä aloitettu työ Ala-Koitajoella on tarjonnut niin paljon taustatietoa onnistuneista soraistuksista, että tiesimme tarkasti oikean kivikoon ja kutusoraikkojen oikeat syvyydet”, Gavrilov kertoo kokemuksestaan. ”Aiemmin Lieksanjoen alueen kutusoraikot olivat osittain raekooltaan suurta ja liian matalassa”, hän jatkaa.

Helikopteri on täsmällinen työkalu soraistuksessa

Aiemmin alueella on tehty soraistuksia kaivinkoneella. ”Tällaisessa työssä helikopteri on verraton peli, sillä se on nopea, täsmällinen ja kustannustehokas. Helikopteri ei jätä maastoon mitään jälkiä”, Valkonen summaa toteutuksen etuja. Gavrilov ohjeisti helikopterilentäjää joesta käsin radioyhteydellä soraistuksen aikana: ”Kartoitettuani pohjan, tunsin sen myös parhaiten ja pystyin ohjaamaan lentäjää pudottamaan sorat metrilleen kohteeseen.”

Alueella toimenpiteet tulevat jatkumaan vielä tulevina vuosina muiden hankkeiden puitteissa. ”Kemijoen rahoittama helikopterisoraistus on vain yksi alueella tehtävistä toimenpiteistä. Jokeen on tehty mm. poikasistutuksia ja emokalojen pyyntiin tarkoitettu uusi pyyntirysä on juuri valmistumassa”, Huttula muistuttaa.

Soraistus oli osa hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Ohjelma alkoi vuonna 2016 ja siihen on myönnetty kärkirahoitusta. Ohjelma päättyy vuonna 2018.

Katso video helikopterisoraistuksesta täältä.


Lue lisää