Kysymyksiä ja vastauksia kevättulvasta

Miltä tämän kevään tulva näyttää?

Näillä näkymin tulva käynnistyy jo ennen vappua, mutta toistaiseksi tarkkaa ennustetta tulvan suuruudesta on hankala antaa. Odotettavissa on, että Kemijärvessä virtaama kasvaa huhtikuun lopussa ja muuttuu tulvaksi huhti–toukokuun vaihteessa. Tulvahuippua odotetaan äitienpäivän kieppeille, hieman aikaisemmin kuin tavanomaisesti.

Näyttää siltä, että erityisesti Kemi- ja Ounasjokien latvavesillä on vielä vahvat jäät, ja juuri siellä sulaminen alkaa nopeasti. Huhtikuun puolivälissä tehtyjen mittausten mukaan lumen vesiarvot ovat keskiarvoa korkeammalla koko lumilinjan alueella. Keski- ja länsiosassa lumilinjaa esiintyi paikka paikoin 250 millimetrin lumen vesiarvoja. Kemijärven yläpuolisen sadealueen vesiarvo oli 200 milliä, kun keskimääräisesti luku on ollut 170.

Lopulliseen sulamisveden määrään ja siitä aiheutuviin virtaamiin sekä pinnankorkeuksiin vaikuttaa kuitenkin ennen kaikkea säiden kehittyminen. Ennusteet tarkentuvat sitä mukaa, kun säät kehittyvät.

Miten varastoaltailla ja voimalaitosaltailla voidaan vaikuttaa tulvaan?

Lokka, Porttipahta, Kemijärvi ja Olkkajärvi ovat Kemijoen vesistössä sijaitsevia järviä ja varastoaltaita. Niihin siis varastoidaan sähköntuotannossa käytettävää vettä.

Lokka ja Porttipahta ovat ns. ylivuotisia varastoaltaita eli niihin kertyvä vuotuinen valunta on niiden säännöstelykapasiteettia pienempi. Tulvan aikana Lokasta ja Porttipahdasta ei juoksuteta vettä, vaan sulamisvesi otetaan talteen myöhempää käyttöä varten.

Kemijärvi ja Olkkajärvi ovat ns. vuotuisia vesivarastoja. Joka vuosi ennen tulvaa Kemijoki Oy juoksuttaa vettä järvistä siten, että pinnankorkeus on lupaehdon alarajalla tulvan alkaessa. Tulvan aikana järviin varastoidaan vettä niin paljon kuin niihin lupaehtojen mukaan mahtuu. Järvien koko on kuitenkin rajallinen suhteessa valuma-alueen sulamisvesistä tulevaan vesimäärään. Siksi tulvaan voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Kemijoki Oy käyttää kaiken olemassa olevan säännöstelykapasiteetin tulvien hallinnassa.

Kemijärveen varastoidaan mahdollisimman paljon vettä silloin, kun Rovaniemen kohdalla Ounasjoen tulva on korkeimmillaan. Kun Kemijärvi alkaa kevättulvan edetessä täyttyä, aloitetaan veden ohijuoksutus patoluukkujen kautta. Pyrimme siihen, että tulva-aikana Kemijoen pääuoman virtaamat olisivat mahdollisimman pienet Kemijärven alapuolisessa vesistössä.

Voimalaitosaltailla vastataan vuorokauden aikaisiin kulutuksen vaihteluihin. Voimalaitosaltaat ovat tulvan vesimäärään nähden pieniä, eikä niillä siksi voida vaikuttaa veden pinnankorkeuksiin tulvan aikana.

Miten Kemijoki Oy varautuu tulvaan?

Tulvan kokonaisvesimäärä voidaan ennustaa suhteellisen hyvin lumen määrän ja vesipitoisuuden mukaan. Luonnonilmiöt, esimerkiksi sateet ja lämpötilan vaihtelut, aiheuttavat kuitenkin omat haasteensa virtaamien ennustamiselle. Ennusteista saatu tieto auttaa tulviin varautumisessa niin viranomaisia kuin Kemijoki Oy:tä.

Tulvaan varautumisessa tehdään joka kevät tiivistä yhteistyötä viranomaisten kuten ELY-keskuksen sekä pelastusviranomaisten ja Kemijoki Oy:n kesken. Täytyy kuitenkin muistaa, että tulvansuojelu ja pelastustoimi ovat viranomaisten vastuulla. Parantuneista ennusteista ja hyvästä yhteistyöstä huolimatta valmiudet torjua tulvavahingot ovat hyvin rajalliset johtuen puutteellisesta säännöstelykapasiteetista erityisesti Kemijärven ja Kemijärven yläpuolisen vesistön osalta.

Miten Kemijoki Oy varautuu Rovaniemen tulvahuippuun?

Kemijärven säännöstelyllä on oleellinen vaikutus tulvien suuruuteen Kemijärven alapuolisessa vesistössä, myös Rovaniemellä. Ennen tulvaa Kemijärvestä juoksutetaan vettä mahdollisimman paljon, jotta järvi voidaan tulvan aikana kerätä täyteen vettä. Järven koko on kuitenkin rajallinen suhteessa valuma-alueen sulamisvesistä tulevaan vesimäärään. Siksi suurin osa vesimäärästä joudutaan juoksuttamaan Kemijärvestä alaspäin. Iso osa tästä juoksutuksesta tapahtuu tulvaluukkujen kautta, jolloin myös menetetään tuon vesimäärän osalta kotimaisen, uusiutuvan sekä päästöttömän sähkön tuotanto.

Haasteensa tulvavesien hallinnalle tuo Ounasjoki, joka yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä. Säännöstelemättömänä jokena Ounasjoki purkaa vetensä hyvin nopeasti, eikä sen aiheuttamaan tulvaan voida vaikuttaa. Kemijärven säännöstelyn avulla pyritään estämään tilanne, jossa Ounasjoen ja Kemijoen virtaamahuippu tulisi yhtä aikaa Rovaniemelle. Ounasjoen tulvahuipun aikaan Kemijärven yläpuolisia valumia kerätään Kemijärveen, jotta kahden joen isot virtaamat eivät saapuisi Rovaniemelle yhtä aikaa.

Voit seurata veden korkeutta, virtaamia, lämpötiloja ja sademääriä Vesitietopalvelusta.
Seuraa viranomaisten ennusteita http://www.ymparisto.fi/vesitilanne

Lisätietoja:
Erkki Nuortio
Valvomopäällikkö, Kemijoki Oy
puh: 040 7319 370