Kymmenien miljoonien menetykset vesivoiman ohijuoksutuksissa

Vesivoimayhtiöiden keräämien tietojen mukaan ohijuoksutusten määrä vastaa viime vuoden kokonaissähköntuotannosta 1,7 prosenttia ja uusiutuvan sähkön tuotannossa 4,2 prosenttia. Määrä vastaa 230 000 pientalon vuosittaista sähkönkulutusta ilman lämmitystä keskikulutuksen ollessa 5 000 kWh vuodessa.

Vesivoiman tuottajien kannalta ongelma on siinä, että kevättulvien aikana on liikaa vettä, jota ei voida varastoida myöhempää käyttöä varten. Tästä seuraa vesipula talvella, kun sitä tarvittaisiin sähkön tuotantoon. Ilmastomuutoksen arvioidaan vaikuttavan talvien lämpenemiseen ja Pohjois-Suomessa seuraavien vuosikymmenien aikana tulvien ja ohijuoksutusten lisääntymiseen.

Suomen ympäristökeskuksessa laadittujen arvioiden mukaan Kemijoen kevättulvat aikaistuvat, syystulvat lisääntyvät ja taajamatulvien todennäköisyys kasvaa ja voimistuu, mistä on saatu jo viime vuosina kokemuksia.

– Tulvissa hukataan arvokasta energiaa ja ohijuoksutukset estävät tuolloin vesivoiman käytön päivittäiseen säätötarkoitukseen, sanoo toimitusjohtaja Aimo Takala Kemijoki Oy:stä. Yhtiö joutuu tekemään ohijuoksutuksia 30 – 50 vuorokauden aikana vuodessa.

Säätövoiman turvaamisen kannalta tulva-ajan ongelma kiteytyy siihen, että vettä on liikaa vuorokausisäätöön ja reservien tuotantoon. Tästä johtuen tulva-aikana taajuudensäätöreservien hintojen vaihtelu on erittäin suurta. Talvella vettä on voimalaitosten kokoon nähden käytettävissä taas liian vähän, kun varastointikapasiteettia ei ole tarpeeksi. Riittävä veden saanti antaisi mahdollisuuden nykyistä suurempaan säätövoiman tuotantoon talviaikana.

Kemijoki Oy on toteuttanut tähän mennessä energiatehokkuutta parantavia investointeja ja niiden avulla saanut yli 200 MW:n edestä uutta tehoa.

Monitoimialtailla tulvavedet energiatuotantoon

Kemijoki Oy ratkaisisi ohijuoksutukset varastoimalla tulvavettä altaaseen, jolla voitaisiin samalla torjua jokakeväisiä vesistöalueen tulvavahinkoja. Uusi Kemijoen alueen vesivarasto vähentäisi energian hävikkiä ohijuoksutuksiin ja tuottaisi lisäenergiaa vuodessa 300 – 400 GWh. Tulvasuojeluun esillä olleen Kemihaaran monitoimialtaan on arvioitu tuottavan vuosittain noin 70 miljoonan euron hyödyn.

– Saisimme lisättyä vuorokauden sisäistä säätötehoa parhaimmillaan 300 MW, mikä on jopa 15 prosenttia Suomen tarpeesta. Jos allaskapasiteettia olisi enemmän, voisimme tehokkaammin varastoida tulvavedet ja juoksuttaa niitä sähkön tuotantoon myöhemmin, kun tulva-aikana vesivoiman tuotanto on muutenkin huipussaan. Riittävän kokoisen lisäaltaan avulla voitaisiin juoksutuksia vähentää erityisesti öisin ja tehostaa vuorokauden sisäistä säätövoiman tuotantoa, muistuttaa Takala.

Kemijoki Oy:n kehityspäällikkö Jussi Pyynyn mielestä uusi allas olisi monitoimiallas, jolla olisi suuri merkitys tulvasuojelussa ja energiantuotannossa, mutta myös virkistyskäytössä.

– Tänä päivänä altaan merkitys koostuu myös erilaisten ympäristöpalvelujen kuten ammatti- ja virkistyskalastuksen, veneilyn, mökkeilyn ja eräpalvelujen tuottamisesta, sanoo Pyyny. Eri maissa käytössä olevia vesialtaita käytetään juomavedeksi, teollisuuden tarpeisiin, ruuan tuotantoon ja virkistykseen.

Pyyny kytkee vesivoiman tuotantoedellytysten turvaamisen ilmastomuutoksen hillinnälle asetettuihin tavoitteisiin.

– Kioto -protokollassa sovitut tavoitteet edellyttävät päästöttömän energian tuottamista. Tämän seurauksena EU on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin yhteiskunnan, jonka saavuttamisessa energian tuotantomuodoilla on suuri merkitys. Vesivoima täyttää parhaiten nämä kriteerit. Se on puhdasta, ilmastomuutosta ehkäisevää, kotimaista, tukee tulvasuojelua, aluetalouksia ja muiden uusiutuvien käyttöä, tiivistää Pyyny.

Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvaa energiantuotantoa vesivoiman osalta siten, että sen määrä vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna kasvaa vuoteen 2020 mennessä 500 GWh vuodessa. Tavoitteeseen verrattuna ohijuoksutuksiin menetetään nyt yli kaksinkertainen määrä energiaa vuositasolla.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Aimo Takala, toimitusjohtaja, 016 7401,aimo.takala@kemijoki.fi

Jussi Pyyny, kehityspäällikkö, 016 7401, jussi.pyyny@kemijoki.fi

AP