Kuhakannat kasvussa – uusi selvitys kalatalousvelvoitteiden tuloksista valmistui
Kemijoki Oy ja Ahma ympäristö Oy toteuttivat yhdessä selvityksen kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksista Kemijoen jokialueella vuosina 2010–2014. Erityisesti kuhakannat ovat kasvussa.
Istutamme vuosittain Kemijokeen ja sen merelliselle vaikutusalueelle yli kuusi miljoonaa kalanpoikasta ja pyyntikokoista kalaa. Voimalaitosrakentamisesta aiheutuneiden haittojen kompensoimiseksi asetettuun kalatalousvelvoitteeseen kuuluu istutusten lisäksi niiden tuloksellisuuden seuranta.
Istutetut kalat ovat tärkeä osa saaliista
”Kalataloustarkkailussa käytetään menetelminä kalastuskirjanpitoa, kalakantanäytteitä, kalamerkintöjä sekä kalastustutkimuksia. Nyt valmistuneet tulokset osoittavat, että istutetut kalat ovat tärkeä osa saaliista. Tarkkailutulosten perusteella kehitämme velvoiteistutuksia kalastajien kannalta tarkoituksenmukaisemmiksi”, kalatalousasiantuntija Jyrki Autti Kemijoelta kertoo.
Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteet toteutus muuttui 1990-luvulla ja silloin heikkotuottoisiksi osoittautuneita siikaistutuksia korvattiin muilla kalalajeilla, kuten kirjolohella ja taimenella. Kemijoen pääuoman altailla sekä Raudanjoen Olkka- ja Jyrhämäjärvillä siika- ja harjuistukkaita on korvattu kuhaistutuksin.
”Muutokset kalatalousvelvoitteen hoidossa ovat johtaneet siihen, että edellisen tarkkailujakson aikana havaittu kirjolohen ja taimenen kasvanut saalisosuus Kemijoen pääuoman voimalaitosaltailla on vakiintunut nykyisille tasoille. Kuhaistutukset Kemijoen patoaltailla ja Raudanjoen Olkka- ja Jyrhämäjärvillä ovat myös näkyneet kasvaneina saalismäärinä”, kalatalousasiantuntija Simo Paksuniemi Ahma ympäristö Oy:stä.
Saaliit kalalajeittain
Tarkastelujakson aikana taimensaaliista yli puolet pyydettiin pääuoman voimalaitosaltailta ja noin 37 % Kitiseltä ja Ounasjoelta. Taimenistutusten tuloksellisuutta alentaa omalta osaltaan se, että istukkaita pyydetään alamittaisina. Myös vahvat haukikannat vaikuttavat istutustuloksiin.
Kirjolohen osuus kasvoi hieman edellisestä tarkkailujaksosta ja oli Kemijoen pääuomasta pyydetystä kokonaissaaliista reilu neljännes. Merkintätulokset kertovat, että istutetut kirjolohet pysyvät istutusalueen lähellä ja suurin osa istukkaista kalastetaan parin kuukauden sisällä istutuksesta.
Siikasaaliis koostui suurelta osin luonnonvaraisesti lisääntyvästä sekä istutetusta vaellussiiasta. Siian osuus oli merkittävin Kitisellä, Ounasjoella ja Keski-Kemijoella. Harjusta kalastettiin pääasiassa Ounasjoesta, Ylä-Kemijoesta, Keski-Kemijoesta Vanttauskosken voimalaitoksen ja Oikaraisen väliseltä jokijaksolta. Harjussaalis oli edelleen alhainen Kemijoen pääuomalla ja Kitisen voimalaitosaltailla, mutta niihin laskevissa sivujoissa sen osuus oli merkittävä.
Hauki on yleinen saalislaji Kemijoen vesistöissä ja sen osuus oli nyt reilu kolmannes kokonaissaaliista. Hauen saaliosuus kasvoi kaikkein merkittävimmin. Kuhan saalismäärät ovat kasvaneet ja sitä kalastettiin valtaosin Ala-Kemijoen patoaltailta. Kuhakanta kasvoi myös Raudanjoen vesistön Olkka- ja Jyrhämäjärvillä sekä Keski-Kemijoella.
Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Samalle sivulle on koottu myös muut kalataloustarkkailuraportit.
Lue lisää aiheesta:
Kalanistutukset, kalatiet ja ylisiirrot
Kalastus Kemijoella
Ympäristötarkkailu
Lisätiedot:
Jyrki Autti
Kalatalousasiantuntija
Kemijoki Oy
+358 400 285 620
jyrki.autti@kemijoki.fi