Kiinniottolaitteen ohjausaita odottaa kevään alasvaeltajia Pankakosken voimalaitoksella

Pankakosken voimalaitoksella on tehty pitkäjänteistä seurantaa ja vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävää työtä. Voimalaitoksella on ollut vuodesta 2021 käytössä kiinniottolaite, joka on mahdollistanut erityisesti uhanalaisen järvilohen ja järvitaimenen vaelluspoikasten vaelluksen padon ohi. Vuoden 2024 viimeisillä viikoilla voimalaitoksen yläaltaalle asennettiin ohjausaita, jonka tarkoituksena on tehostaa keväisin järvivaellukselle lähtevien poikasten kulkua kohti kiinniottolaitetta.

Alasvaelluksen tehostamiseen tähtäävien toimenpiteiden kartoitustyötä on tehty kiinniottolaitteen käyttöönotosta lähtien, ja alueella on toteutettu vuosittain telemetria- ja PIT-merkittyjen vaelluskalojen seurantaa. Kerättyjen tulosten perusteella on kartoitettu muun muassa keväisin padon yläpuolella olevien vaelluskalojen liikkeitä.

Kelluvalla noin 80 metriä pitkällä ja liki kaksi metriä pinnan alle ulottuvalla ohjausaidalla pyritään ohjaamaan vaelluskalojen kulkua kohti kiinniottolaitetta, ja lopulta padon yli jatkamaan järvivaellustaan.

80-metrisestä ohjausaidasta näkyy pinnalle vain pieni osa. Kiinteä pinnanalainen osa ulottuu liki kahden metrin syvyyteen. Kuva Henri Maarala / Infrasector Finland Oy

Lieksanjoelta kerätty data ja kokemukset maailmalta tukivat suunnittelutyötä

Vaelluskalaratkaisujen kehitystyö on pitkäjänteistä työtä. Järvilohen ja järvitaimenen alasvaelluksesta saadaan uutta dataa kerran vuodessa – keväisin, kun järvivaellukselle lähtevät poikaset hakeutuvat vesistön yläosilta kohti järviä. Järjestelmällisesti kerätty data on auttanut ohjausaidan tarpeen tunnistamisessa sekä juuri kyseiselle voimalaitokselle sopivan ratkaisun löytämisessä.

”Ohjausaita on ollut suunnittelupöydällä kiinniottolaitteen käyttöönotosta lähtien. Ensi vaiheessa halusimme kerätä dataa ja kokemuksia laitteen toiminnasta sekä kalojen liikkeistä patoaltaissa. Kokemuksia ja potentiaalisia ratkaisuja haettiin myös Pohjois-Amerikasta asti”, sanoo Kemijoki Oy:n padot ja rakentaminen yksikön johtaja Kari Pehkonen.

Alueen sää- ja luonnonolosuhteet huomioiden päädyttiin lopulta toteuttamaan umpirakenteinen ja ympärivuotinen ratkaisu kotimaisin voimin. Ohjausaidan toteutusratkaisun suunnittelussa tuli huomioida myös olemassa olevat patorakenteet. Hankkeen kilpailuttamisesta, suunnittelunohjauksesta ja toteutuksen valvonnasta vastasi Infrasector Finland Oy. Urakkamuodoksi valikoitui ST, eli suunnittele ja toteuta -urakka.

”Tällaisissa projekteissa on aina paljon muuttujia, joiden ratkominen vaatii tiivistä yhteistyötä ja nopeaa reagointia. Tiukan toteutusaikataulun takia näiden merkitys korostui entisestään tässä hankkeessa. Projekti oli erinomainen esimerkki eri osapuolten yhteen hiileen puhaltamisesta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi”, toteaa Infrasector Finland Oy:n toimitusjohtaja Henri Maarala.

Kiinteärakenteinen ohjausaita on voimalaitoksen yläaltaalla ympäri vuoden. Talvisin aita toimii myös hyyde- eli suppojään ohjauksessa ja auttaa voimalaitoksen yläpuolisen uoman jääkannen muodostamisessa. Kuva Henri Maarala / Infrasector Finland Oy

Vastaavia ratkaisuja löytyy maailmalta jonkin verran, mutta ensimmäisenä Suomessa Iijoella käyttöönotettu toteutus on mittakaavaltaan vastaava ohjausaita.

Hankejakson NOUSU-rahoituksen merkittävin yksittäinen toimenpide Lieksanjoella

Pankakosken voimalaitoksen yläpuolinen alue on Järvi-Suomen yksi merkittävimmistä yhtenäisistä koskialueista. Koskialueita on kunnostettu järjestelmällisesti vuodesta 2016 lähtien ja alueella on tehty säännöllisesti istutuksia, ylisiirtoja ja seurantaa.

Pankakosken voimalaitoksen ohjausaidan rahoituksesta vastasivat Kemijoki Oy sekä Pohjois-Savon ELY-keskus, joka tuki hanketta maa- ja metsätalousministeriö NOUSU-ohjelmarahoituksella. Hankkeen koordinoinnista vastasi Lieksanjoen toimenpidekokonaisuuksien suunnittelussa ja hallinnoinnissa vuodesta 2016 asti mukana ollut Future Missions Oy.

”Ohjausaita oli Lieksanjoella juuri päättyneen NOUSU-rahoitteisen hankejakson viimeinen ja merkittävin toimenpide. Seurantaan liittyvät toimenpiteet vesistöalueella jatkuvat, ja niiden pohjalta voidaan tehdä tarvittavia hienosäätöjä esimerkiksi ohjausaidan profilointiin”, Future Missions Oy:n Niilo Valkonen kertoo.

Lieksanjoen vaelluskalayhteistyön toiminta kuitenkin jatkuu.

”On ollut ilo nähdä, miten vuonna 2016 käynnistetty yhteistoiminnallinen tekeminen tuottaa tulosta. Työ ei todellakaan lopu tähän, mutta paljon on tehty näiden vajaan 10 vuoden aikana. Vaelluskalakantojen elvytystyö vaatii pitkäjänteisiä toimenpiteitä, ja jos työtä ei olisi koskaan aloitettu, olisi peli voitu jo menettää järvilohen ja järvitaimenen osalta”, Valkonen jatkaa.

Lisätietoja

Kari Pehkonen
Johtaja
Sähköposti: kari.pehkonen@kemijoki.fi
Puhelin: 020 703 4450


Lue lisää