Kemijoki Oy:n uudet pumppuvoimalaitokset ovat ratkaisu turvalliseen energiasiirtymään
Kemijoki Oy selvittää pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa. Uuden vesisähkön liittäminen nykyiseen Kemijoki Oy:n tuotantoympäristöön edistää Suomen energiasiirtymää ja turvaa yhteiskunnan häiriötöntä arkea.
Energiasektori on murroksessa, kun fossiilisista polttoaineista pyritään nopeasti eroon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kasvu muuttaa Suomen energiajärjestelmää vauhdilla, jonka lisäksi yhteiskunnan sähköistyminen ja tulevaisuuden teolliset investoinnit kasvattavat sähkön kysyntää. Vaihtelevan tuotannon kasvu lisää sähköjärjestelmää tasapainottavan säätövoiman ja suuren mittakaavan sähkövarastojen tarvetta.
Sähkön kulutus- ja tuotantohuippuja tasataan nyt suurelta osin vesisähköllä. Sillä on ainutlaatuinen kyky tasata energiankulutuksen ja -tuotannon eroja eri vuodenaikojen, viikkojen, päivien ja minuuttien aikajaksoilla.
”Kemijoki Oy:llä on paljon potentiaalia vesisähkön lisätuotannolle. Vesivoimaa voi ja pitää rakentaa lisää, jotta Suomessa on riittävästi vähäpäästöistä ja joustavaa sähköntuotantoa sekä sähkön suuren kokoluokan varastointikapasiteettia. Tarkastelemme erilaisia mahdollisuuksia vesisähkön lisärakentamiseksi yhtiömme olemassa olevaan rakenteeseen ja ympäristöön”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.
Kemijoki Oy voi lisätä merkittävästi vesisähkön tuotantoa. ”Selvityksessä on useita Kemijoen vesistöalueelle rakennettavia 200—600 megawatin pumppuvoimaloita, jotka lisäisivät investoinnin laajuudesta riippuen Suomen vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 megawattia”, Timonen toteaa. Lisäys on huomattava, jos sitä vertaa Olkiluoto 3:n kapasiteettiin. Mahdollisten investointien suuruusluokka on yhteensä 2—3 miljardia euroa.
”Puhtaan energian saatavuus, kohtuullinen hinta ja toimitusvarmuus ovat edellytyksiä sille, että onnistumme houkuttelemaan Suomeen kestäviä investointeja. Päästöttömään tuotantoon perustuva sähköjärjestelmä tarvitsee tuekseen kasvavan määrän joustavaa kysyntää ja tarjontaa sekä energiavarastoja”, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen.
”Tulevaisuuden sähköntuotanto on vaihtelevampaa sekä vaikeammin ennustettavaa ja heikommin säädettävää kuin nyt. Vesivoiman merkitys säätövoimana korostuu tulevaisuudessa entisestään. Vesisähkö tasaa myös sähkön hinnan heilahtelua”, korostaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
“Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen pitää olla tasapainossa koko ajan. Säätövoiman saatavuus on oleellista yhteiskunnan arjen sujuvuudelle. Uudet pumppuvoimalat vahvistaisivat merkittävästi vesivoiman roolia säätövoimana ja turvaisivat sähköjärjestelmän varmaa toimintaa”, sanoo Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
”Vihreän siirtymän kannalta Lappi on avainasemassa, kuten korostamme yhdessä Lapin liiton ja Lapin Yrittäjien kanssa Katse pohjoiseen -ohjelmassa. Pohjoinen tuottaa tulevaisuudessakin kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta. On tärkeää, että saamme pohjoiseen uusiutuvan energian investointeja sekä uudenlaista energia-alan osaamista. Uudet investoinnit vahvistavat Lapin ja koko Suomen kilpailukykyä ja ilmastotoimia”, toteaa Lapin Kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Infolaatikko: Pumppuvoima vakauttaa ja alentaa sähkön hintaa
- Pumppuvoima on tunnettua ja käytössä olevaa teknologiaa. Pumppuvoiman tuotantokapasiteetti on kasvussa Euroopassa ja muualla maailmassa. Suomessa EPV suunnittelee pumppuvoimalaa Pyhäsalmen entiseen kaivokseen.
- Pumppuvoima mahdollistaa sähkön varastoinnin poikkeuksellisen korkealla hyötysuhteella. Pumppuvoimalla tuotetun sähköntuotannon hyötysuhde on noin 80 %.
- Pumppuvoimalan vaatima maa-alue on pienehkö. Yläaltaan kokoluokka on noin neliökilometri, mikä vastaa noin 1–2 tuulivoimalan vaatimaa pinta-alaa.
- Pumppuvoimala toimisi Suomen sähköjärjestelmää tasapainottavana vesiakkuna. Pumppuvoimalaitos tuottaa sähköä silloin, kun sähkön kysyntä on korkealla. Tällöin vesi lasketaan yläaltaasta turbiinien läpi ala-altaaseen. Kun sähkön kysyntä on vähäistä, pumppuvoimalaitos pumppaa veden takaisin yläaltaaseen.
Lisätietoja
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4410
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi