Kemijoen Taivalkosken vaelluskalaratkaisuksi löydettävissä useita toisiaan tukevia vaihtoehtoja
Sitouduimme alkuvuodesta 2019 toteuttamaan vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Ensimmäisenä askeleena pilotoimme Taivalkoskella viime kesänä hydraulista Kalasydän-järjestelmää, jossa vaelluskalat siirtyvät veden virtausta hyödyntäen putkistoa pitkin padon yli.
Luonnonvarakeskuksen tarkastamat kalat olivat kunnoltaan virkeitä ja valmiita jatkamaan vaellusta siirryttyään padon yli järjestelmää pitkin. Rovaniemeläinen Kalasydän Oy on arvioinut, että Taivalkosken padon alapuolisista kutukypsistä lohikaloista yli 60 prosenttia ui laitteistoon sen käyttöaikana 3.8.–30.9.2019. Jatkamme Kalasydämen käyttöä Taivalkoskella ensi kesänä.
Kartoitimme tammikuun ajan mielipiteitä Taivalkosken ohitusratkaisun toteutustavasta. Lupasimme tuolloin selvittää Ota kantaa -kyselymme suosituimman vaihtoehdon eli kalauoman toteutettavuutta. Vaellusesteen kiertävän kalauoman suunnittelun lähtökohtana ovat maanpinnan muodot ja vertailukohtana luonnontilaiset uomatyypit, kuten purot ja pienet joet.
Kalauoma: Osa Taivalkosken vaelluskalaratkaisua?
Sweco Oy on työstänyt kesän ja syksyn aikana Taivalkosken padon kiertävän kalauoman toteutettavuusselvitystä. Taivalkosken alueelle hahmoteltiin lähes kymmenen vaihtoehtoista kalauoman toteutusreittiä, jotka käytiin läpi kalauomalle asetettujen tavoitteiden ja teknisen toteutettavuuden osalta.
Tärkein kriteeri kalauoman toteutettavuusselvityksessä oli lohen ja taimenen arvioitu käyttäytyminen.
”Vaihtoehtoisia ratkaisuja punnittiin usealla eri mittapuulla kuten kalauoman sisäänkäynnin löydettävyys ja virtaamat, linjausten kaltevuus, kalauoman muokattavuus sekä habitaatti- ja poikastuotantoalueiden toteutusmahdollisuudet. Toteutettavuusselvityksessä huomioitiin myös voimalaitosta ympäröivien tonttien omistussuhteet maan- ja tilankäytön näkökulmasta sekä kalauoman maisemoinnin merkitys alueen viihtyisyydelle”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.
Toteutuskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui alakanavan itärannalle sijoittuva kalauoma, jonka kokonaispituus on lähes 700 metriä, keskimääräinen leveys kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia. Houkutusvirta-altaan tilavuus on tässä vaihtoehdossa lähes 6 000 kuutiometriä.
Kuvateksti: Toteutettavuusselvityksen havainnekuva Taivalkosken padon ohittavasta kalauomasta.
”Kemijoki Oy työstää seuraavaksi yksityiskohtaisen teknisen suunnitelman. Päätös kalauoman rakentamisesta tehdään suunnittelun edetessä tarkentuvan tiedon pohjalta”, Erkki Huttula toteaa.
Kalauoman rakentaminen maksaisi alustavien arvioiden mukaan noin viisi miljoonaa euroa. Rakennusinvestoinnin lisäksi kalauoma vähentää Kemijoki Oy:n tuotantoa.
Kerromme Taivalkosken seuraavista vaiheista lisää kevään 2020 aikana. Lisätietoa Taivalkosken vaelluskalaratkaisun etenemisestä löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta.
Koekalastukset: Kemijokeen nousseista lohista valtaosa viljelyperäisiä
Teimme syksyllä 2019 lohinäytepyyntiä Kemijoella: Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten alapuolelta 8.9. ja 25.9. välisenä aikana kerätyistä lohinäytteistä selvitettiin viljeltyjen ja luonnossa syntyneiden lohien osuudet. Koekalastukset ja näytteiden tarkastelu tehtiin yhteistyössä paikallisten ammattikalastajien, Luonnonvarakeskuksen, Ruokaviraston sekä Voimalohi Oy:n kanssa. Luonnonvarakeskus raportoi koekalastuksen lopulliset tulokset talvella 2020.
Paikalliset ammattikalastajat kalastivat Isohaaran alapuolisesta vesistöstä 162 ja Taivalkosken voimalaitoksen alta 107 lohta. Taimenia jäi Isohaarasta kalastajien verkkoihin kolme ja Taivalkoskelta 16 kappaletta.
”Alustavien tulosten mukaan Isohaaran alta pyydetyistä lohista 99 % oli viljeltyjä. Taivalkosken alta pyydetyistä lohista viljeltyjä oli 98 %. Kemijokeen merivaelluksen jälkeen palanneet viljellyt lohet ja taimenet ovat peräisin Kemijoen velvoiteistutuksista”, sanoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Jyrki Autti.
Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosympäristön lisäksi Kemijokisuun verkkokalastaja pyysi näytekaloiksi kesä-heinäkuussa 45 lohta, joista yksi osoittautui villiksi. Kalastajan verkkoon ui myös 6 taimenta, jotka olivat kaikki viljeltyjä.
Vuodesta 2017 lähtien istutetut lohet ja taimenet ovat olleet rasvaeväleikattuja. Aiemmin istukkaat merkittiin ars-värimerkinällä, joka pystytään määrittämään kalan päässä olevista kuuloluista. Viime vuosina Kemi- ja Ounasjoen vesistön mäti- ja pienpoikasistutuksissa on käytetty ars-värimerkintää. Tutkimustietoa hyödynnetään kalataloustarkkailun lisäksi vaelluskalakantojen elvytyshankkeiden ja Kemijoen voimalaitosten vaellusratkaisujen jatkosuunnittelussa.
”Lohi- ja taimennäytteisiin perustuvaa seurantaa on syytä jatkaa. Näin voimme seurata Ounasjokivarren mäti- ja pienpoikasistutusten ja ylisiirtojen tuloksellisuutta sekä selvittää jokeen nousevien kalojen alkuperän”, Jyrki Autti toteaa.
Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö Erkki Huttula
Kemijoki Oy
Sähköposti erkki.huttula@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4431
Aluepäällikkö Jyrki Autti
Kemijoki Oy
Sähköposti jyrki.autti@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4425