Kemijoen kalataloustarkkailuun liittyviä raportteja luettavissa verkkosivuillamme
Seuraamme säännöllisesti kalatalousvelvoitteeseen kuuluvien istutustemme tuloksellisuutta sekä Kemijoen kalakantoja niin joki- kuin merialueella. Kalataloudellisessa tarkkailussa käytettäviä menetelmiä ovat kalastuskirjanpito, kalamerkinnät, kalakantanäytteet, koekalastukset ja kalastusselvitykset. Tutkimustietoa hyödynnetään kalataloustarkkailun lisäksi vaelluskalakantojen elvytyshankkeiden ja Kemijoen voimalaitosten vaellusratkaisujen jatkosuunnittelussa.
Vuonna 2019 Kemijoki Oy järjesti Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten alapuolella näytepyynnin, jonka perusteella arvioitiin alueiden lohien ja taimenten alkuperää. Syksyn erillisellä näytepyynnillä kalastettiin Kemijokisuun Isohaaran voimalaitoksen alapuolelta 162 ja Taivalkosken voimalaitoksen alapuolelta 107 lohta. Taivalkosken voimalaitoksen alapuolelta saatiin 16 meritaimenta, mutta näytepyynnissä Isohaarasta meritaimenia ei saatu lainkaan.
Luonnossa syntyneitä lohia oli näytekaloissa kuusi yksilöä (1,9 %), kun vuonna 2018 vastaavan näytepyynnin saalisnäytteistä niitä oli 11,2 %. Syksyn näytepyynnillä saadut taimenet olivat kaikki viljelyperäisiä. Merivaelluksen jälkeen Kemijokeen palanneet viljellyt lohet ja taimenet ovat peräisin velvoiteistutuksista.
Villien saaliskalojen vähäisen määrän perusteella arvioidaan, että yläpuolisen Kemijoen ja sivujokien istutusten ja ylisiirtojen tuotto on luontaisen lisääntymisen muodossa hyvin vähäistä.
Lue Kemijoen Isohaaran ja Taivalkosken alapuolisen verkkopyynnin tuloksista vuonna 2019 täältä.
Kalastusselvityksillä tietoa saalismääristä ja lajeista
Vuonna 2018 toteutettiin kalastusselvitykset Kemijokisuun sekä Isohaaran altaan osalta. Kemijokisuun selvityksen mukaan Isohaaran alapuolisella jokisuualueella kalasti kirkonkylän osakaskunnan luvilla vuonna 2018 yhteensä 286 taloutta, joista jonkinlaista verkkokalastusta harjoitti 34 taloutta ja viehekalastusta 249 taloutta.
Tulosten mukaan siian mädinhankintapyynnin ja näytekalapyynnin kokonaissaalis vuonna 2018 oli vajaat 18 tonnia. Tästä vaellussiian osuus oli noin 45 %, lohen noin 37 % ja taimenen noin 8 %. Kemijokisuun kokonaissaalisarvio vuonna 2018 jäi selvästi edellisvuosien selvitysten tasoa pienemmäksi johtuen mädinhankintapyynnin heikommista siikasaaliista sekä toteutetun kalastusselvityksen poikkeavasta perusjoukosta. Kemijokisuun kalastusselvitys 2018 on luettavissa täältä.
Vuoden 2018 kalastusselvityksen perusteella Isohaaran altaalla arvioitiin kalastaneen noin 158 taloutta. Kaikista kalastusta harjoittaneista talouksista verkkoja käytti 23 taloutta, vetokalastusta harjoitti 92 taloutta ja muuta vapakalastusta 85 taloutta.
Arvioitu kokonaissaalis oli noin 4 tonnia, josta lähes puolet muodostui kirjolohesta, lohesta ja taimenesta. Tavanomaisista saalislajeista hauen saalisosuus oli hieman yli viidennes ja ahvenen saalisosuus noin 13 %. Lohen ja taimenen saalismäärät ovat kasvaneet ja kirjolohisaalis jäi selvästi edellisvuosia heikommaksi. Suurempia lohi- ja taimensaaliita selittävät Isohaaran kalatien parempi toimivuus sekä lohen ylisiirtoja vuonna 2018 koskeneet rajoitukset. Isohaaran altaan kalastusselvitys 2018 on luettavissa täältä.
Lisäksi vuonna 2018 toteutettiin selvitykset kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta – Ossauskosken voimalaitos sekä Kitisellä.
Tervolan silta – Ossauskosken voimalaitos -selvityksen mukaan alueella arvioitiin kalastaneen noin 135 taloutta. Kaikista kalastusta harjoittaneista talouksista verkkoja käytti 26 taloutta, vetokalastusta harjoitti 84 taloutta ja muuta vapakalastusta 49 taloutta.
Vuoden 2018 selvityksen arvioitu kokonaissaalis oli noin 5 tonnia, josta noin kolme neljännestä muodostui kirjolohesta ja hauesta. Näiden lisäksi saatiin jonkin verran ahventa (n. 15 %) sekä vähäisiä määriä muita lajeja. Noin puolet kokonaissaaliista pyydettiin vetokalastuksella ja reilu neljännes verkoilla. Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta – Ossauskosken voimalaitos on luettavissa täältä.
Kitisen osalta tehdyn selvityksen perusteella alueella arvioitiin kalastaneen noin 158 taloutta. Kitisen kokonaissaalis oli 14 tonnia. Kokonaissaalis laski edelliseen selvitykseen nähden, mikä johtui lähinnä kalastajamäärien vähentymisestä. Verkoilla tuosta saaliista pyydettiin 39 %, katiskoilla 25 % ja vapapyydyksillä 34 %.
Kalastuksen määrä vaikuttaisi olleen vuonna 2018 pienempi kuin aiemmin. Muutos oli selvä etenkin pyydyskalastuksessa. Vapakalastuksessa pyynnin määrän vähenemä oli suhteellisesti pienempi, vaikka esimerkiksi myytyjen yhteislupien määrä väheni vuoteen 2013 nähden. Pelkästään hauen ja ahvenen osuus oli yhteensä 64 % kokonaissaaliista. Velvoiteistutuksissa käytettyjen lajien siian, taimenen, kirjolohen ja harjuksen yhteenlaskettu saalisosuus oli noin 19 %. Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2018 on luettavissa täältä.
Myös vanhempia kalataloustarkkailuraportteja ja -selvityksiä on saatavilla kootusti verkkosivuiltamme.
Lisätietoja
Aluepäällikkö Jyrki Autti, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4425
jyrki.autti@kemijoki.fi