Jätkänkynttiläsillan ja Ounaskoskensillan välissä oleva jää voi olla petollisen heikkoa

Rovaniemen kaupunki ja pelastuslaitos toivovat, että jään poikki ei oikaista. ”Yleisenä viestinä on, että älkää ylittäkö jokea siltojen välisellä alueella jään poikki, vaan käyttäkää siltoja”, Kari Lukkarinen huomauttaa.

”Esimerkiksi talvimatkailukautena Rovaniemellä on paljon turisteja, jotka eivät välttämättä ole koskaan nähneet jäätä. Jäästä innostuneet turistit voivat aiheuttaa riskitekijöitä, kun he liikkuvat jäällä kuvaamassa. Rovaniemen kaupunki on erityisesti hotellien kohdalta aidannut rantaa ja laittanut sinne varoituskylttejä. Varoituskylttejä on lisätty, jonka jälkeen tilanne rauhoittui selvästi. Nyt jäällä on taas nähtävissä polkuja”, Lukkarinen kertoo.

Jäällä liikkuu kävelijöiden ja hiihtäjien lisäksi myös moottorikelkkailijoita. Rovaniemen keskusta on rajoitusaluetta ja moottorikelkkailu on sallittu vain merkityillä urilla. Samoin valmiit hiihtoladut on merkitty.

”Vaara koskee jäällä jalan ja hiihtämällä liikkuvien lisäksi myös moottorikelkkailijoita. Kelkkailijoiden kannattaa pysyä kelkkareiteillä ja ottaa huomioon jokirannan petolliset paikat. Esimerkiksi Ounaskosken leirintäalueen puolella on ollut sulapaikkoja, joissa sula jouduttiin aitaamaan. On erityisen tärkeää, että merkityiltä kelkkareiteiltä ei poiketa ja pysytellään maareiteillä”, Lukkarinen painottaa.

Jokainen talvi on jäiden suhteen erilainen

Sulat kohdat voivat yllättää vesistöä tuntemattoman liikkujan, mutta yhtälailla myös paikallisen, koska jokainen talvi on jäiden suhteen omanlaisensa. ”Silloin joskus talvet olivat vielä kunnon talvia ja jäät olivat paksuja. Nyt näin ei enää ole. Joen virtaamat ja suppojäät tekevät jääalueille petollisia sulapaikkoja. Kemijoen virtaamat keskellä kaupunkia ovat kriittisillä alueilla”, kertoo Lukkarinen.

Myös Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela muistuttaa talvien eroista. ”Joella ei kannata liikkua vanhasta muistista, koska jokainen talvi on erilainen. Joki myös jäätyy nykyisin kuukautta myöhemmin kuin 40 vuotta sitten. Vaikka virtaamat eivät ole juuri muuttuneet, voi suppojen paikat muuttua.”

”Havaitsimme joulukuussa, että jostain syystä pintaveden virtaus tällä alueella on muuttunut. Tämä muutos johtuu todennäköisesti juuri suposta ja jäähileestä, jotka ovat jäätyneet pohjaan ja muuttaneet virtausta. Näiden muutosten vuoksi alueella on sulapaikkoja eri paikoissa kuin ennen”, Poikela kertoo havainnoista.

Joen virtaus ja pakkassää voivat aiheuttaa suppoja, eli hyydepatoja. Sulissa kohdissa vesi voi alijäähtyä ja muodostaa hyytymiä. Kun nämä hyytymät liikkuvat virran mukana, ne voivat kasautua joen ahtaisiin kohtiin ja muodostaa hyydepatoja jään alle.

”Tammikuussa tämän siltojen välisen alueen sulapaikat ovat jäätyneet umpeen, joten niitä on vaikea havaita päältä päin. Hyydepadon aiheuttama virtaaman muutos voi sulattaa jäätä alakautta, minkä takia jääkansi voi ohentua ilman, että sitä selvästi havaitsee jäällä liikkuessa. Jääkannen paksuus voi olla vain 1-2 senttiä ja jääkannen päälle satanut lumi vaikeuttaa tilanteen arvioimista entisestään. Hyydepatoja ilmenee normaalisti jäädytysjuoksutusten aikaan marras-joulukuussa ja ne voivat liikkua talven aikana alavirtaan muokaten joen käyttäytymistä”, Poikela kertoo.

Lue lisää ylläpitämistämme jääteistä.

Ajankohtaista tietoa jäänpaksuudesta ja kulkureiteistä

Ympäristöhallinnon sivuilta löydät ajantasaiset jäätiedot:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Jaanpaksuus

Moottorikelkkareiteistä ja niiden ylläpidosta ajankohtaista tietoa Rovaniemen kaupungin sivuilta:
http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Liikunta-ja-vapaa-aika/Ulkoilu-ja-virkistys/Moottorikelkkailu