EMRA-yhteistyöhankkeen selvitystyöt ovat edenneet kesän aikana
Olemme mukana Euroopan Unionin osin rahoittaman Interreg Pohjoinen V -ohjelmaan kuuluvassa EMRA-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja kunnostaa tärkeitä elinympäristöjä rakennetuissa vesistöissä. Kolmevuotinen hanke käynnistyi vuoden 2019 elokuussa.
Suomessa hanke on keskittynyt Ala-Kemijoen alueeseen ja se kattaa Kuolajoen, Ternujoen, Ropsajoen, Leivejoen, Vähäjoen, Runkausjoen, Pisajoen, Louejoen, Vaajoen, Varejoen, Kaisajoen sekä Akkunusjoen.
Kuluneen kesän aikana on selvitetty jokien virtaustyyppejä, pohjan laatua, kasvillisuutta, ihmistoiminnan vaikutuksia sekä kunnostustarpeita. Tämän lisäksi hankkeessa kartoitetaan jokien valuma-alueita ja pyritään saamaan tietoa mahdollisista ongelmista sekä vesistöön kohdistuvista kuormituksista. Valuma-alueiden selvitystyöstä sekä niille tehtävistä luonnonhoitosuunnitelmista vastaa Lapin ELY-keskus.
Lapin ELY-keskus kerää tietoa verkkosivuilta löytyvän karttakyselyn avulla. Kysely on kaikille avoin ja sen kautta voi käydä tekemässä havaintoja alueen vesistöä kuormittavista kohteista tai vaellusesteistä.
Suomessa neljälle joelle tehdään kokonaisvaltaiset kunnostussuunnitelmat
Kesän 2020 aikana jokialueilla tehtyjen selvitystöiden perusteella valitaan neljä jokea, joille laaditaan kokonaisvaltaiset kunnostussuunnitelmat. Valituilla joilla jatketaan tarkempia selvityksiä ja tutkimuksia vuoden 2021 kesän aikana.
Kokonaisvaltaisten kunnostussuunnitelmien lisäksi hankkeessa toteutetaan muutamia pilottihankkeita sopivilla joki- ja valuma-alueilla. Pilottihankkeet käsittävät kunnostustöitä vaelluskalojen elinolojen parantamiseksi, kuten kutualuekunnostuksia sekä joidenkin vaellusesteiden poistamisia.
”Pilottihankkeet on kaavailtu toteutettaviksi kesän 2021 aikana. Varsinaisten neljän laadittavan kunnostussuunnitelman käytännön toteutukset vaativat vesilain mukaisen luvan aluehallintovirastolta sekä erillisen rahoituksen ja ne on tarkoitus toteuttaa myöhemmässä vaiheessa”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti.
Pilottialueiden kunnostukset ovat pienimuotoisia ja ne voidaan toteuttaa ilman aluehallintoviraston lupaa.
Selvitystyössä huomioidaan myös kalakannat
EMRA-hankkeen yhteydessä Lapin ELY-keskus selvittää hankealueen vesistöjen ekologista tilaa. Vesistöistä otetaan näytteitä sekä havainnoidaan pohjaeläimiä, kalakantoja ja veden kemiallisia ominaisuuksia.
”Näytteenoton tarkoituksena on kerätä monipuolisesti uutta tietoa, jolla täydennetään jo olemassa olevia tutkimustuloksia. Näin voimme arvioida paremmin vesistöjen nykytilaa ja havainnoida niiden ekologiseen tilaan mahdollisesti haitallisesti vaikuttavia tekijöitä”, toteaa Lapin ELY-keskuksen Timo Lettijeff.
”Heinäkuun lopulla sähkökoekalastimme Kemijoen pääuomalla yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin Lääninhallituksen kanssa. Koekalastuksen tavoitteena oli selvittää Rötkösensaaren virta-alueen kalaston lajisuhteita sekä saada arvokasta kokemusta veneellä toteutettavasta sähkökalastuksesta”, Pikkupirtti jatkaa.
Kalakantojen seuranta ja mahdollisten kalastusrajoitusten hallinnoiminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vesistöissä vaatii tietoa ja osaamista. Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus tutkivat paikallisten taimenkantojen tilaa ja geneettistä monimuotoisuutta hankealueilla. Pääuomasta ja sivujoista saaduista taimenista on tarkoitus tehdä geneettinen määritys, jonka tuloksia verrataan velvoiteistutuksissa Kemijoella ja Ruotsin Luulajanjoella käytettävien meritaimenten geeniperimään.
Hanke kattaa myös meritaimenten näytteenottoa Isohaaran kalaportaista ja istukkaita tuottavista kalanviljelylaitoksista. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on analysoida jopa 50 alueelta peräisin olevia taimenpopulaatiota.
Hankkeen yhteydessä Luonnonvarakeskus luo myös yleiskatsauksen purotaimenen kulttuurilliseen merkitykseen ja siitä käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjallisuuden ja haastattelujen pohjalta. Purotaimenella eli tammukalla on perinteisesti ollut rooli ihmisten ravintona Lapissa sekä Kainuussa. Purotaimenen merkitykseen ravintona sekä osana kulttuuri‐ ja asutushistoriaa on kiinnitetty aiemmissa tutkimuksissa vain vähän huomiota
Tietoa Euroopan Unionin EMRA-hankkeesta
EMRA (Environmental Planning, Measures and Restauration Actions in Regulated Water systems) -hanke on osa Euroopan Unionin Interreg V Pohjoinen -ohjelmaa, jonka tavoitteena on saada aikaan toimiva Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö säännösteltyjen jokien kunnostus- ja ennallistamismenetelmissä sekä osaamisen vaihtaminen.
Hankkeessa toimitaan aktiivisesti ohjelma-alueen luonnonympäristöjen säilyttämisen puolesta. Hankkeen kokonaisbudjetti on yli 3 miljoonaa euroa, josta Suomen hankkeiden osuus on noin 1,4 miljoonaa euroa. Euroopan Unioni tukee kokonaishanketta noin 2 miljoonalla eurolla ja loppurahoitus tulee hanketoimijoilta ja Lapin Liitolta sekä yhteistyökumppaneina toimivilta Vattenfall Ab:lta ja Kemijoki Oy:ltä. Suomessa hanketoimijoina ovat Lapin ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus sekä Ruotsissa Norrbottenin lääninhallitus.
Suomessa hankkeen koordinoinnista vastaa Lapin ELY-keskus, jonka vastuulla on myös hankkeessa tehtävät jokikohtaiset selvitykset kahdellatoista sivujoella, valituille neljälle joelle laadittavat kunnostussuunnitelmat sekä vuonna 2021 toteutettavat pilottialueiden kunnostukset. Myös Metsähallitus osallistuu selvitystyöhön.
Hankkeen tuensaaja ja vastuu projektin johdosta on Norrbottenin lääninhallituksella Ruotsissa. Ruotsissa hankealueeseen kuuluu Luulajanjoen sivujoki Pärlälven, joka on Jokkmokin kunnan ja Luulajanjoen valuma‐alueen merkittävin joki. Joen luontoarvojen parannusmahdollisuuksia selvitetään esimerkiksi kunnan kalastusmatkailun kehittämiseksi.
Lisätietoja:
Kemijoki Oy
Ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti
Sähköposti maria.pikkupirtti@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4453
Lapin ELY-keskus
Projektikoordinaattori Timo Lettijeff
sähköposti timo.lettijeff@ely-keskus.fi
Puhelin 029 503 7055