Ala-Kemijoella tehdään kokonaisvaltaista työtä vaelluskalakannan palauttamiseksi
Tavoitteemme on palauttaa osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjoen vesistössä. Vaelluskalakantojen palauttamiseksi rakennettuihin vesistöihin vaatii huolellisesti toteutetun tutkimus- ja selvitystyön lisäksi laajan valikoiman toisiaan tukevia toimenpiteitä oikeassa järjestyksessä sekä pitkäjänteistä työtä.
Taivalkosken voimalaitoksella on ollut käytössä vuodesta 2019 alkaen lupaavia tuloksia antanut hydraulinen Kalasydän-kalatie, jonka kautta kalat pääsevät kulkemaan voimalaitoksen yli. Voimalaitosaltaaseen laskevat sivujoet ovat tärkeitä vaelluskalojen lisääntymisalueita ja poikasten elinympäristöjä ennen kuin ne smolttiutuvat ja jättävät kotijokensa.
”Ala-Kemijoella tehdään kokonaisvaltaista työtä osittain luonnonvaraisen vaelluskalakannan palauttamiseksi. Alueella pyritään toteuttamaan kokonaisuus, joka syntyy toimivasta ohitusratkaisusta sekä alueelta löytyvistä lisääntymis- ja poikastuotantoalueista”, sanoo Kemijoki Oy:n ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti.
Osana Taivalkosken voimalaitoksen vaelluskalaratkaisun hankekokonaisuutta vuonna 2021 toteutettiin elinympäristökunnostuksia Runkausjoella. Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Kalasydän Oy. Hankkeen yhteistyötahoina ovat Kemijoki Oy ja Lapin Ely-keskus sekä Koivukylän osakaskunta.
Ensilumi satoi Runkausjoelle syyskuun puolessa välissä. Kuva: Jarmo Pautamo
Taivalkosken voimalaitos on alajuoksulta katsottuna järjestyksessään toinen ennen kuin Kemijoki laskee mereen.
”Kemijokeen laskevien sivujokien kunnostamisella on keskeinen rooli vaelluskalakannan ja muun paikallisen kalaston luontaisen lisääntymisen edistämisen kannalta. Runkausjoella tunnistettiin selkeä kunnostustarve ja molemmissa sen alapuolella olevissa voimalaitoksissa on käytössä kalan kulkua parantavat ohitusratkaisut. Kunnostetut potentiaaliset kutualueet ovat voimalaitokset ohittavien vaelluskalojen saavutettavissa”, sanoo Lapin Ely-keskuksen kalastusbiologi Jarno Turunen.
Kunnostetuille lisääntymisalueille löytävien vaelluskalojen määrään vaikuttaa oleellisesti myös alueelle tehtävien istutusten tuloksellisuus, kalojen leimautuminen Runkausjokeen sekä Taivalkosken voimalaitoksen Kalasydän-järjestelmän ja Isohaaran voimalaitoksen kalateiden läpi kulkevien kalojen määrä.
Runkausjokea kunnostettiin entiseen loistoonsa
Runkausjoki laskee Kemijoen pääuomaan Taivalkosken voimalaitoksen yläpuoliseen altaaseen. Viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla alueen suometsiä ojitettiin ahkerasti, joki perattiin uittoa varten ja vaelluskaloille tärkeät koskipaikkojen lisääntymisalueet sekä joen pohjan suojaiset kivet perattiin pois tukkien tieltä. Tämän seurauksena alueen kalasto menetti lisääntymis- ja suoja-alueita.
”Runkausjoella toteutetulla kokonaisvaltaisella kunnostustyöllä pyritään tarjoamaan Taivalkosken voimalaitoksen ylittäville vaelluskaloille lisääntymisalueita ja elinkelpoisia olosuhteita pienpoikasille. Nyt toteutetut elinympäristökunnostukset palvelet vaelluskalojen lisäksi myös joen muuta eliöstöä”, kertoo hankekokonaisuudesta vastannut Kalasydän Oy:n Mika Sohlberg.
Jokialueella tehtiin inventointi vuonna 2019, jolloin vahvistui joen pohjan heikko tila ja tarve laajemmille elinympäristökunnostuksille.
Tänä vuonna työt käynnistyivät heinäkuun loppupuolella sähkökoekalastuksella, jota tehtiin yhteensä 18:lla eri alueella Runkausjoella ja kahdella alueella sekä ylä- ja ala-Runkausjoella. Sähkökoekalastuksessa joen latva-alueilta löytyi muutamia vuoden ja kahden ikäisiä taimenia. Harjuksia löytyi hieman paremmin.
Elokuun alkupuolella tehtiin helikopterisoraistuksia valituilla koskialueilla ja kunnostusalueita viimeisteltiin kaivinkonetyönä syyskuun loppupuolelle asti.
Videot: Jarmo Pautamo
”Palautimme jokea luonnonmukaiseen kuntoon monilla eri toimilla. Muokkasimme aluksi kunnostusalueiden pohjan ja yhdistimme olemassa olevan sekä uuden eri kokoisen kivimateriaalin huokoiseksi joen pohjaksi. Lisäksi muutimme uoman virtaamia ja syvyysprofiilia, jotta joessa talvehtiville kaloille löytyy riittävän syviä ja sulana pysyviä alueita, kun joki talvella jäätyy”, kertoo kunnostusten suunnittelusta ja toteutuksesta Kalasydän Oy:lle vastannut Apajax Oy:n Jarmo Pautamo.
Videot: Jarmo Pautamo
Alueella tehdään pitkäjänteistä työtä
Toimiva jokikokonaisuus rakennetaan tulosten perusteella vaiheittain edeten huomioiden jokaisen voimalaitoksen ja joen osan ominaispiirteet.
Kalasydän Oy:n alasvaellusratkaisu Smolttisydän on myös ensi keväänä testikäytössä Taivalkosken voimalaitoksella. Tämän lisäksi alueelle on suunnitteilla kattava istutusten ja kunnostusalueiden seurantahanke tuleville vuosille.
Vaelluskalakantojen palauttamisessa ja vahvistamisessa pyritään löytämään tehokkaimmat toimenpiteet, jotka edistävät parhaiten useita tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnästä luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Lupavelvoitteiden lisäksi Kemijoki Oy:n vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa mäti- ja pienpoikasistutukset, monipuolinen tutkimus, elinympäristökunnostukset, emokalojen ylisiirrot sekä parhaiden ratkaisujen etsiminen ja tukeminen.
Lisätietoja:
Maria Pikkupirtti
Ympäristöasiantuntija, Kemijoki Oy
Sähköposti maria.pikkupirtti@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4453