Suomi ja Eurooppa ovat keskellä historiallista energiamurrosta. Yhteiskunta ja ihmisten arki jatkavat digitalisoitumista ja sähköistymistä. Samalla on käynnissä taistelu ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan. Euroopassa käydään myös sotaa, joka asettaa omat vaatimuksensa kansalliselle huoltovarmuudelle ja varautumiselle. Muuttuvassa maailmassa ja työelämässä navigointi vaatii sekä ennakointia että kykyä oppia uutta joustavasti.
Aina virtaa -luentosarja
Kemijoki Oy järjestää yhdessä Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa avoimen luentosarjan. Sarjassa pureudutaan ajankohtaisiin kysymyksiin omien alojensa erityisosaajien johdolla. Luennot pidetään Lapin yliopiston tiloissa marras- ja joulukuun aikana. Tiistaina 10.12. esitetään Kekkonen ja Kemijoki -dokumentti.
Ennen luentotilaisuuksia on kahvitarjoilu. Ilmoittaudu ennakkoon, jotta vältämme ruokahävikkiä. Voit ilmoittautua yhteen tai useampiin luentotilaisuuksiin.
Lisätietoa luennoista
-
Luonnonvaratalouden haasteet ja mahdollisuudet pohjoisessa - keskiviikko 6.11.
Kahvitarjoilu klo 15.30, tilaisuus alkaa klo 16.00
Luennoitsija: Johanna Buchert, Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja
- Maankäyttösektorin ja vesistön erilaiset käyttötarpeet ja niiden yhteensovittaminen
- Metsätalous, porotalous, kalastus, uusiutuva energia, matkailu
- Luonnonvarojen käytön kokonaiskestävyys
Professori Johanna Buchert on Luonnonvarakeskuksen (Luke) pääjohtaja. Hän on ollut pääjohtajana vuodesta 2018 asti ja toimi sitä ennen Luken tutkimusylijohtajana vuosina 2015–2018. Ennen siirtymistään Lukelle Buchert työskenteli tutkimusjohtajana Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä, jossa hän vastasi biotalouden tutkimuksesta. Buchertilla on useita kansainvälisiä ja kansallisia luottamustehtäviä. Hän istuu tällä hetkellä Vaikuttavuussäätiön ja Lapin yliopiston hallituksissa, johtaa Marcus Wallenberg -palkinnon valintakomiteaa ja on osa Novonesis Biotechnology Prize -palkintokomiteaa. Buchertilla on tuottelias ura tutkimusprofessorina ja hän on kirjoittanut yli 150 vertaisarvioitua julkaisua muun muassa biopohjaisten raaka-aineiden prosessoinnista, elintarviketeknologiasta sekä puunjalostusteollisuudesta.
-
Muuttuva ilmasto ja sen vaikutukset - keskiviikko 13.11.
Kahvitarjoilu klo 15.30, tilaisuus alkaa klo 16.00
Jouni Pulliainen, tutkimusprofessori ja toimialajohtaja, Ilmatieteen laitoksen avaruus- ja kaukokartoituskeskus
- Muutokset lämpötilassa ovat erityisen voimakkaita arktisilla alueilla ja vaikuttavat myös vedenkiertoon alueilla, kuten Kemijoella
- Tiedot ja ennusteet ovat epävarmoja erityisesti hiilenkierrossa ja täsmentyvät uusien menetelmien, kuten satelliittimittausten, myötä
- Hiiliemissioiden pienentäminen on olennaisinta, missä kehittyvien maiden toimenpiteet ovat tärkeimpiä
Jouni Pulliainen, tutkimusprofessori, johtaa Ilmatieteen laitoksen avaruus- ja kaukokartoituskeskusta, joka on Suomen laajin avaruusalan tutkimusyksikkö kattaen tutkimusalat kaukokartoituksesta avaruussäähän ja planeettatutkimukseen, avaruusteknologian kehityksen sekä Sodankylän arktisen avaruuskeskuksen operatiivisen toiminnan. Pulliaisen tärkeimpänä tutkimusalana on ollut satelliittien hyödyntäminen boreaalisten ja arktisten alueiden veden- ja hiilenkierron seurantaan. Hän toimi vuoteen 2006 saakka Teknillisen korkeakoulun avaruustekniikan professorina.
-
Suomen turvallisuusympäristön muutos - keskiviikko 20.11.
Kahvitarjoilu klo 15.00, tilaisuus alkaa klo 15.30
Mika Kalliomaa, kenraalimajuri, sotatieteiden tohtori, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori
- Kokonaisturvallisuus suomalainen vastaus yhteiskunnan resilienssinä
- Arktinen näkökulma turvallisuuteen
Kenraalimajuri, sotatieteiden tohtori Mika Kalliomaa on Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori. Hän on lähes neljänkymmen vuoden virkaurallaan palvellut erilaisissa tehtävissä. Useat tehtävät ovat liittyneet yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen eri tavoin. Hän on toiminut Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana ja varajohtajana yhteensä yli viiden vuoden ajan. Lisäksi muun muassa Puolustusvoimien viestintäjohtajan ja Sitran koulutusohjelmajohtajan työt liittyivät yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Edellisessä tehtävässään Kalliomaa palveli Porin prikaatin komentajana.
-
Aivot, oppiminen ja muuttuva työelämä - keskiviikko 27.11.
Kahvitarjoilu klo 15.30, tilaisuus alkaa klo 16.00
Katri Saarikivi, aivotutkija, psykologian tohtori
- Maailman muutos ja epävarmuus lisäävät aivokuormaa
- Miten tukea oppimista, hyvinvointia ja laadukasta ajattelua nykytyössä?
Katri Saarikivi, aivotutkija ja psykologian tohtori, on erikoistunut tarkkaavaisuuden, empatian ja vuorovaikutuksen aivomekanismeihin. Saarikivi on tehnyt merkittävää tutkimusta muun muassa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, empatiasta ja sosiaalisesta havaitsemisesta. Omien tutkimuskysymysten lisäksi Katrin intohimona on herättää ihmisten uteliaisuutta tutkimustietoa kohtaan. Tästä syystä hän työskentelee tutkimustyönsä ohella myös työyhteisöjen kanssa, auttaen relevantin tutkimustiedon sekä tutkimusmenetelmien hyödyntämisessä. Katri on aktiivinen tiedekommunikaattori ja yksi Suomen kysytyimmistä puhujista.
-
Kekkonen Kemijoen rakentajana (dokumentti) - tiistai 10.12.
Kahvitarjoilu klo 15.30, tilaisuus alkaa klo 16.00
Kekkonen ja Kemijoki -dokumentti käsittelee Kemijoen valjastamista tuotantokäyttöön voimalaitosten rakentamisen yhteydessä. Tasavallan presidentti Urho Kekkosen rooli Kemijoen valjastamisessa oli merkittävä, josta juontuu dokumentin nimi. Kemijoen rakentamishistoriaa tutkineet asiantuntijat luotaavat teemaa monipuolisesti ihmisten, talouden ja ympäristön kautta. Ihmiset elävät omassa ajassaan ja tekevät ratkaisuja siitä käsin. Päätöksiä ohjaavat yhteiskunnassa vallitsevat arvot. Ne muuttuvat ajan myötä.
Dokumentin ja sen syntytarinan esittelevät sen tekijät:
Kirjailija-toimittaja Jari Tervo (Otava, kuva: Pekka Holmström)
Ohjaaja-käsikirjoittaja Antti Seppänen
Ohjaaja Tommi Häkkinen