Uutiset

18.5.2018

Vastuullinen Kemijoki Oy – totta vai tarua?

Vesivoimayhtiöiltä – Kemijoki Oy:ltä etunenässä – on viime aikoina peräänkuulutettu vastuullisuutta. Keskustelu on vellonut kiihkeänä erityisesti sosiaalisessa mediassa ja kohdistunut paljolti vaelluskalakysymyksiin. Yhtiötä on vaadittu tilille muun muassa siitä, että se ei ole vuosikymmenten kuluessa laittanut tikkua ristiin vaelluskalojen eteen. Kalatiet on rakentamatta ja velvoitteet täyttämättä. On parjattu vapaamatkustajaksi, ympäristörikolliseksi ja milloin miksikin.

Tässä keskustelun kiihkeydessä näyttää usein unohtuvan, että yhtiö on toiminut niin vaelluskala-asioissa kuin muissakin ympäristöasioissa aina voimassaolevan lainsäädännön sekä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Vastaavasti esimerkiksi kalatalousviranomaisen ja tutkijoiden näkemykset tehokkaimmista toimenpiteistä vaelluskalakantojen hoidossa ovat vuosien saatossa muuttuneet varsin radikaalisti. Ei tarvitse mennä ajassa kovinkaan kauas taaksepäin, kun kalateiden rakentamista pidettiin turhanaikaisena ja kalatievelvoitteita muutettiin kalatalousmaksuiksi. Kalojen istuttaminen oli pitkään yleisen paradigman mukainen ensisijainen ja tehokkain hoitotoimenpide.

Toisaalta myös erityisesti Itämeressä syönnöstävän lohen osalta tilanne on muuttunut aivan radikaalisti. Esimerkiksi luontaisesti lisääntyvän Tornionjoen lohikannan tila oli aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta hyvin heikko ja lohikanta on vahvistunut nykyiselle tasolleen vasta 2010-luvulla kalastuksen tiukemman säätelyn kautta. Mitään edellytyksiä esim. luontaisesti lisääntyvän lohikannan aikaansaamiseksi Kemi-Ounasjokeen ei olisi heikkojen luonnonlohikantojen tilanteessa ollut olemassa. Haasteellista se on vielä tänäkin päivänä.

Valtakunnalliset kalatiestrategia sekä lohi- ja meritaimenstrategia painottavat vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tukemista istutusten sijaan. Meille määrätyt kalatalousvelvoitteet eivät kuitenkaan mahdollista istutusten muuttamista muiksi toimenpiteiksi. Ajatus tästä muutosmahdollisuudesta ei ole uusi ja sitä on tarjoiltu aikaisemmin useasti – se on kuitenkin aina tyssännyt haitankärsijöiden vastustukseen. Eli istutuksista ei ole lopulta oltu valmiita luopumaan.

Ajat kuitenkin muuttuvat. Kalastuslainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2017 alusta monelta osin. Lohi-istukkaat ovat olleet vuodesta 2017 lähtien rasvaeväleikattuja, mikä mahdollistaa lähivuosina istutuksista peräisin olevien saaliskalojen erottamisen luonnossa syntyneistä. Kalastuslain muutos toi mukanaan myös kalastajakohtaiset lohikiintiöt. Kaupalliset kalastajat voivat keskenään käydä kauppaa lohikiintiöillä. Mitä jos kalastajat voisivat myydä kiintiönsä myös muille, esim. Kemijoki Oy:lle? Tällöin voitaisiin luopua lohen istuttamisesta suurelta osin ja käyttää nämä varat vaelluskalojen luontaista lisääntymistä tukeviin toimenpiteisiin, kuten kalateiden rakentamiseen. Meillä olisi valmius tähän muutokseen, vaikka heti.

Kalatalousvelvoitteiden lisäksi olemme tällä hetkellä mukana useissa vapaaehtoisissa vaelluskalojen elvyttämiseen tähtäävissä hankkeissa. Erityisen tuloksekasta tämä työ on ollut Lieksanjoella. Myös Kemijoella on päästy hyvään vauhtiin. Ja vaikka tässä esityksessä on keskitytty vaelluskala-asioihin, me Kemijoki Oy:ssä näemme vastuullisuuden laajempana kokonaisuutena. Ympäristövastuun ohella sosiaalinen ja taloudellinen vastuu ovat yhtä lailla toimintamme ytimessä. Kannustankin tutustumaan tekemisiimme kotisivuillamme osoitteessa www.kemijoki.fi

Ja mitä tulee otsikon kysymykseen, niin asia on totta.

Kirjoitus on tiivistelmä Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttulan Lapin poro- ja kalapäivillä pitämästä puheenvuorosta Vastuullinen Kemijoki – totta vai tarua. Sekä täydennys Lapin Kansan 16.5. julkaisemaan uutiseen Kemijoki Oy haluaa ostaa lohikiintiöitä – istutuksista säästyvät rahat käytettäisiin kalateiden rakentamiseen.

Lisätietoja
Erkki Huttula
Ympäristöpäällikkö
Kemijoki Oy
erkki.huttula@kemijoki.fi