Uutiset

14.9.2016

Mikä on Suomen idea ja merkitys globaalissa maailmassa?

Suomi etsii maana suuntaa kansainvälisten virtausten keskellä. Onko aika uudistaa kokonaiskuva Suomen ideasta? Lapilla, arktisella näkökulmalla ja pohjoisten luonnonvarojen kestävän käytön esimerkeillä on paljon annettavaa.

Toista kertaa pidetyssä Mutenia-foorumissa luodattiin elokuussa Lappia ja Suomea koskettavia ajankohtaisteemoja. Aiheina olivat pohjoisten luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen sekä arktinen varautuminen. Luonnonvarojen kestävällä käytöllä on ratkaiseva vaikutus resursseihin, elintasoon ja elämän mahdollisuuksiin.

Mutenia-foorumin alustajina toimivat Lapin ELY-keskuksen ylijohtaja Pirkko Saarela sekä globaalin turvallisuuden ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Kommenttipuheenvuorot pitivät jääkäriprikaatin komentaja, eversti Antti Lehtisalo sekä Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen.

Suomella neljä tuntosarvea

”Suomea on vuosikymmenet kytketty alueelliseen ja globaaliin kriittiseen infrastruktuuriin. Huoltovarmuus ja yhteyksien sitkoistaminen on noussut turvallisuuden keskiöön. Mutta mitkä ovat niitä verkostoja, jotka kykenevät takaamaan Suomen tarvitsemia keskeisiä kyvykkyyksiä”, pohti Mika Aaltola.

”Suomen turvallisuus ja puolustus eivät keskity vain Suomen rajojen sisälle. Suomi kiinnittyy kansainväliseen yhteistyöhön neljällä tuntosarvella. Ne ovat Euroopan unioni, Ruotsi, Venäjä ja Nato-yhteydet. Turvallisuutemme ja puolustuksemme eivät voi olla kokonaan omista resursseista kiinni, mutta on harkittava mihin lähdemme mukaan. Pohjoisten yhteyksien hyödyntäminen on lupaava suunta Suomen turvallisuuden vahvistamisessa ja maariskin pienentämisessä”, hän analysoi.

Pohjoisilta luonnonvaroilta odotetaan paljon

Hallitus ja maakunnalliset päättäjät asettavat suuria odotuksia pohjoisille luonnonvaroille työn ja toimeentulon lähteinä. Yksi esimerkki Lapin vahvuuksista on nimeäminen maailman suurimmaksi keruutuotteiden luomualueeksi. Toisaalta luonnon kestävyyteen liittyy riskejä ja sillä on rajansa.

”Ajallemme on ominaista läpinäkyvyys. Kun katson noin 30 vuoden perspektiivillä, on erilaisten organisaatioiden ympäristötyöhön tullut yhä vahvemmin ennakoiva ote yrityksen ja erehdyksen sijaan. Se on erinomainen kehityssuunta. Yksi selkeimmin vahvistuneista osa-alueista on sidosryhmien osallistaminen. Myös monimutkaisten vaikutusmekanismien tuntemus ja yleinen ympäristöosaamisen taso on noussut. Viranomaisen näkökulmasta huomaamme toisinaan kuitenkin, että toimijoilta saattaa puuttua perustavaa lainsäädännön tuntemusta. Se on kehityskohde”, Saarela jatkaa.

 

Suomi globaalien virtojen maailmassa

Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola jäsensi maailman ja Suomen tilannetta karttamallin avulla. Suomella on oma puolustuksellinen kartta, josta meidän on aktiivisesti huolehdittava. Toinen kartta kuvaa sitä, kuinka Suomen verisuonet ovat erilaisissa verkostoissa kaukana maamme rajojen ulkopuolella. Kolmas kartta on globaalien virtausten. Sillä kartalla ovat esimerkiksi pakolaisvirrat ja terrorismi.

”Globaaleja ja alueellisia virtoja muodostavat esimerkiksi ihmiset, tavarat ja tieto. Ne kohtelevat Suomen eri alueita eri tavoin. Samalla on myös niin, että vanhat geopoliittiset lainalaisuudet ja keskinäisriippuvuus vallitsevat edelleen. Esimerkiksi Itämeri on hyvin tärkeä koko Suomelle. Sen kautta kulkee moni tärkeä asia, kuten laivaliikenne ja tietoliikenne”, Aaltola pohti.

Venäjän, EU:n ja Yhdysvaltojen tilanteesta

Venäjän tilanne on kokonaisuutena huolestuttava. Maan on haasteellista pitää yllä valmiutta ja ketteryyttä, jota se tavoittelee. EU:n tulevaisuus on nyt puolestaan epävarmempi kuin aiemmin. Iso-Britannia on ollut tärkeä jäsenmaa ja se on pitänyt myös transatlanttisen suhteen kunnossa. Yhdysvalloissa taas Donald Trump saa kannatusta tilanteessa, jossa kaikki eivät hyödy globaalista teknologiabuumista. Ihmisten turhautuminen ja viha kanavoituu hänen kauttaan.

Maariskimme kasvussa

”Suomen maariski on kasvussa kansainvälisessä geopoliittisessa kartoituksessa. Se on turvallisuuskysymys, mutta vaikuttaa myös sijoittajien näkemyksiin. Yhteiskunnallinen eheys on tärkeintä ja siihen voimme itse vaikuttaa”, Aaltola toteaa. ”Suomalaiset ovat lähtökohtaisesti onnellista kansaa. Esimerkiksi Lapissa luonto on yhteisten kokemusten ja uusien ideoiden lähde.”

Katse Pohjoismaihin

”Suomi on maana niin aktiivisessa yhteistyössä kansainvälisissä verkostoissa, kuin ilman liittoutumista on mahdollista. Arktisen alueen merkitys kasvaa, sillä monella maalla on siellä intressejä. Lapin turvallisuuden ja puolustuksen kartta elää erityisesti suhteessa Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Niinpä pohjoismaisella yhteistyöllä on meille suuri merkitys. Kuinka voimme esimerkiksi kehittää vielä tiiviimpiä suhteita Ruotsin kanssa, on keskeinen kysymys”, kysyi jääkäriprikaatin komentaja, eversti Antti Lehtisalo kommentissaan.