Uutiset

11.9.2019

Alvar Aallon suunnittelema voimalaitos kiinnosti yleisöä Lieksassa

Järjestimme elokuussa avoimien ovien päivän Lieksankosken voimalaitoksella. Vastikään peruskorjaamamme voimalaitos herättikin runsaasti kiinnostusta alueen sidosryhmissämme, ja vierailijoita voimalaitoksella kävi noin 400.

Avoimien ovien aikana vieraat pääsivät ihastelemaan Alvar Aallon arkkitehtuurista taidonnäytettä lähietäisyydeltä. Laitoksen tekniikkaa ja arkkitehtuuria esittelemässä oli sekä Kemijoki Oy:n asiantuntijoita että voimalaitoksen paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta paikallisesti vastaavan kumppanimme Maintpartner Oy:n asiantuntijoita. Vieraat pääsivät tutustumaan laitokseen myös sisältäpäin.

”Olemme säännöllisesti järjestäneet vastaavia tapahtumia eri voimalaitoksillamme. Toimimme kolmella vesistöalueella ja tällaisilla tapahtumilla tavoitamme erinomaisesti paikalliset sidosryhmämme. Tapahtumasta saamamme palaute oli jälleen erittäin positiivista ja oli ilo huomata, että vesivoima ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus kiinnostivat ihmisiä”, sanoo Kemijoki Oy:n Kymi- ja Lieksanjoen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Kemijoki Oy on peruskorjannut molemmat Lieksanjoella sijaitsevat Pankakosken ja Lieksankosken voimalaitoksensa. Huhtikuussa takaisin tuotantokäyttöön saadun Lieksankosken voimalaitoksen ykköskoneiston turbiiniteho kasvoi noin yhdellä megawatilla noin 9 megawattiin.

Yksityiskierros tulevaisuuden vesivoimaosaajille

Osana sidosryhmätyötämme, teemme yhteistyötä eri alueiden koulujen ja oppilaitosten kanssa. Päivää ennen kaikille avoimia ovia, kutsuimme Pohjois-Karjalassa ammatillista koulutusta järjestävän Riverian Lieksan koulutusyksikön opiskelijoita tutustumaan vesivoimalaitokseen.

Tutustumiskäynnillä opiskelijoiden mukana oli Riverian koulutuspäällikkö Juha Liiten. ”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun pääsimme näin isolla porukalla tutustumaan vesivoimalaitokseen. Teemme tiivistä yhteistyötä sekä Pankakosken että Lieksankosken voimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta vastaavan Maintpartnerin kanssa. Heidän kauttaan opiskelijoitamme on työskennellyt Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla esimerkiksi joustavalla oppisopimuksella.”

Tekniikan alalle kasvaville ja kouluttautuville nuorille vierailu oli silmiä avaavaa. Vesivoima on tuotannon ja tekniikan näkökulmista niin valtavaa, että välillä kokoluokkaa joutui konkretisoimaan oppilaille. Laskeskelimme, että Lieksankosken voimalaitoksen tuotanto vastaa noin 30 000 mopoauton tarpeisiin.

Liiten toteaa, että vesivoiman tuotantoa voi lähestyä useasta eri näkökulmasta ja opiskelijoille oli tärkeää kuulla, miten monipuolisesti eri alojen ammattilaisia vesivoima työllistää.

”Oppilaitoksemme sekä opiskelijamme arvostavat, että Kemijoki Oy kutsui meidät yksityiskierrokselle ja pääsimme perehtymään vesivoiman tuotantoon”, hän lopettaa.

> Lue lisää >
5.9.2019

Kemijoki Oy toimitti ministeriölle lausunnon Vesipoke- ja LupaMuutos-hankkeiden loppuraporteista

Ympäristöministeriö pyysi Kemijoki Oy:ltä lausuntoa VesiPoKE-hankkeen ja LupaMuutos-hankkeen loppuraporteista. Ensin mainitussa tarkasteltiin EU:n vesipuitedirektiivin mukaisten vesienhoidon ympäristötavoitteiden ja niistä poikkeamisen suhdetta uusien lupien myöntämiseen. LupaMuutos-hankkeessa puolestaan arvioitiin Suomen nykytilaa, EU-oikeuden vaatimuksia ja perustuslaillisia reunaehtoja lupien muuttamiselle vesienhoidon ympäristötavoitteiden perusteella.

Molemmat raportit ovat olennaisia, kun suomalaisen sääntely-ympäristön kehittämistä ja toisaalta vesivoiman toimintaedellytysten turvaamista tulevaisuudessa käsitellään. Samalla kun yhtiö piti hyvänä sitä, että ministeriö tarjosi mahdollisuuden toimittaa lausunnon edellä mainituista raporteista, näkee se niissä merkittäviä puutteita. Antamassaan lausunnossa Kemijoki Oy korostaa voimakkaasti vesivoiman merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa.

”Suomessa tuotetusta sähköstä vesivoiman osuus on noin 20 prosenttia. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä osuus on noin puolet. Vesivoima on päästötön, kotimainen ja uusiutuva energiantuotantomuoto, jonka säätöominaisuuksia tarvitaan entistä enemmän siirryttäessä sääriippuvaisiin uusiutuviin energialähteisiin (tuuli- ja aurinkoenergia). Yksi raporttien keskeisimmistä puutteista onkin se, että vesivoiman merkitystä muun muassa säätövoiman tuotannossa ei huomioida niissä käytännössä lainkaan”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen toteaa.

Yhtiö pyytää ympäristöministeriötä huomioimaan tämän lisäksi muut lausunnossa esitetyt seikat sen harkitessa tarvetta mahdolliselle jatkovalmistelulle. Yhtiö on myös halukas tarjoamaan panoksensa mahdolliseen jatkovalmisteluun ja tarjoamaan tähän työhön mukaan vesivoiman tuottajan näkökulman.

Lue koko Kemijoki Oy:n lausunto täältä.

Lisätietoja:
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
020 703 4410
tuomas.timonen@kemijoki.fi

> Lue lisää >
2.9.2019

Ennätyskalasaaliita kalakilpailuissa Kemijoella

Kauniina elokuisena kesäpäivänä Alakorkaloon Kemijoen varrelle kokoontui innokkaita kalastajia. Rannasta lähti aamulla 18 venekuntaa, joilla kaikilla oli vain sama tavoite – saada kalaa. Kalaa alueella tulikin ja kilpailun tulokset puhuvat puolestaan. Kahdeksan tuntia kestäneen kilpailun voittaja sai uskomattomat 27 kiloa kalaa ja kymmenen parasta venekuntaa sai jokainen yli kymmenen kiloa kalaa.

Kyseessä oli vetouistelun Peräpohjola cupin osakilpailu, joka järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Rovaniemellä. Kun vetouistelijat kiertelivät veneineen vesillä, lasten onkikilpailu oli täydessä vauhdissa rannalla.

Nyt ensimmäistä kertaa Rovaniemellä järjestetty Peräpohjola cupin osakilpailu kunnioittaa historiaan jääneen Jätkänkynttilä-uistelukilpailun perinnettä.

Kilpailussa siimat olivat todentotta kireinä, sillä vieheisiin tarttui muun muassa kirjolohta, haukea, kuhaa ja ahvenia. Uistelukilpailun alueena toimi Suutarinkorvan sillan ja Ounasjoensillan välinen alue Kemijoella.


Kuvaaja Risto Iltanen

Osakilpailun kilpailunjohtajana toimi Peräpohjola cupin rahastonhoitaja Matti Koivisto. Hänen innostuksensa vetouisteluun alkoi nuorena 2000-luvulla, kun Rovaniemellä järjestettiin Jätkänkynttilä-uistelua. Tuolloin kilpailuun osallistui satoja venekuntia ja se oli valtava tapahtuma.

”Jätkänkynttilä-uistelun aikaan osallistujamäärä oli moninkertainen. Nykyään kilpailijamäärät ovat huomattavasti pienempiä, mutta kalaa joessa tämän kilpailun perusteella on todella paljon”, Koivisto toteaa.

Lasten onkikilpailussa oli iloa ja suuria saaliita

Kemijoki Oy oli mukana tukemassa tapahtumaa taloudellisesti sekä järjestämällä jokirantaan ohjelmaa myös perheen pienimmille. Onkikilpailussa oli kaksi ikäkategoriaa – yli ja alle 10-vuotiaat – jotka keräsivät mukaan yhteensä yli 30 innokasta pientä kalastajaa.

”Oli upeaa nähdä aito ilo lasten kasvoilla, kun he virittelivät joko omia tai Kemijoki Oy:ltä saamiaan onkia”, iloitsee Kemijoki Oy:n ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti. Tästä kilpailusta kukaan ei lähtenyt tyhjin käsin kotiin, sillä osallistujille oli tarjolla makeisia, Kemijoki-onkia ja heijastimia kotiin viemisiksi. Parhaiten kaloja narrannut sai yhteensä noin kymmenen kalaa ja parhaat palkittiin myös mitalein.

Jokivarsi elää ja on aktiivinen. ”Tapahtumasta kuulemamme palaute oli erinomaista. Toivomme, että tämän kaltaiset tapahtumat saavat jatkoa ja niihin osallistuu mahdollisimman paljon paikallisia toimijoita ja sidosryhmiämme. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme”, Pikkupirtti lopettaa.

Voit seurata Peräpohjola cupia Facebookissa.

> Lue lisää >
29.8.2019

Permantokosken voimalaitoksen silta suljettu 30.8. kello 9 - 13

Permantokosken voimalaitoksen silta on suljettu liikenteeltä perjantaina 30.8. kello 9 - 13.

Sillan ollessa suljettu kiertotie on Pattaskivalon ja Kuluksentien kautta.

> Lue lisää >
28.8.2019

Valssipadon korjaustyöt etenevät Inkeroisissa

Kemijoki Oy:n omistaman historiallisen Inkeroisten voimalaitoksen valssipadon peruskorjaus on edennyt kesän aikana. Noin 100-vuotiaalla patoluukulla tehtävien töiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä. Töiden valmistuttua myös padon yli kulkeva suosittu kevyen liikenteen väylä avataan taas liikenteelle.

Helmikuussa aloitettuja töitä jatketaan edelleen valssiluukun ja sitä ympäröivien rakenteiden osalta. Voimalaitoksen pyöreäselkäisen valssiluukun teräsosien korjaus- ja muutostyöt ovat käynnissä ja niitä jatketaan syksyn aikana. Betoniin asennetut teräsrakenteet ovat valmiina ja luonnonkivirakenteiden kunnostustyöt jatkuvat.

Voimalaitoksen pitkä historia otettiin huomioon alusta alkaen. Kemijoki Oy teki tiivistä yhteistyötä Museoviraston kanssa jo peruskorjauksen suunnitteluvaiheessa. Peruskorjaustyöt tehdään arkkitehtuuri ja voimalaitoksen tyyli huomioiden.

Lue aiemmin julkaisemamme uutinen lähes 100-vuotiaan valssipadon peruskorjauksesta täältä.

Lisätietoja:

Mauri Tuulaniemi
projektipäällikkö
puh. 020 703 4480
mauri.tuulaniemi@kemijoki.fi

Helena Ylihurula
Lieksan- ja Kymijoen aluepäällikkö
020 703 4484
helena.ylihurula@kemijoki.fi

> Lue lisää >
26.8.2019

Permantokosken voimalaitoksen silta suljettu 27.8. klo 9 - 16

Permantokosken voimalaitoksen silta on suljettu liikenteeltä tiistaina 27.8. kello 9 - 16.

Sillan ollessa suljettu kiertotie on Pattaskivalon ja Kuluksentien kautta.

> Lue lisää >
26.8.2019

Avoimet ovet Lieksankosken voimalaitoksella 31.8. kello 10–14

Tule tutustumaan arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaan Lieksankosken vesivoimalaitokseen ja Kemijoki Oy:n toimintaan lauantaina 31.8. kello 10 ja 14 välisenä aikana. Voimalaitoskierroksen lisäksi ohjelmassa on tietovisa sekä kahvitarjoilu. Paikalla on Kemijoki Oy:n asiantuntijoita. Lämpimästi tervetuloa! 

Voimalaitoksen osoite: Alakanavantie 21, Lieksa

ILMAINEN BUSSIKULJETUS LIEKSAN LINJA-AUTOASEMALTA

Ilmainen kuljetus Kemijoki Oy:n tunnuksella varustetulla linja-autolla keskustan ja laitoksen välillä: 

Lähtö Lieksan linja-autoasemalta kello 9.30, 10.30, 11.30 ja 12.30.

Lähtö voimalaitokselta kello 11.00, 12.00, 13.00 ja 14.00.

Pyydämme omilla autoilla saapuvia huomioimaan, että parkkitilaa on rajallisesti.

LIEKSANKOSKEN VOIMALAITOS

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Lieksankosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1960.

Vuonna 2013 toteutettu peruskorjaus nosti voimalaitoksen energiatehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja käyttöturvallisuutta.

Vuonna 2018 toteutettiin yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa suunniteltu julkisivun peruskorjaus. Rakennuksen ilme kunnostettiin alkuperäiseen asuunsa siten, että voimalaitoksen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot säilyivät ja rakennuksen tekninen kunto parani.

Julkisivu-urakan jälkeen peruskorjasimme Lieksankosken voimalaitoksen ykköskoneiston.

> Lue lisää >
23.8.2019

Kurittukosken voimalaitoksella palohälytys 23.8.2019

Kurittukosken voimalaitoksella laitevika aiheutti automaattisen palohälytyksen 23.8.2019 ennen kello viittä aamulla.

Palokunta kävi paikalla varmistamassa tilanteen.

> Lue lisää >
21.8.2019

Permantokosken voimalaitoksen silta suljettu 23.8. klo 8 - 12

Permantokosken voimalaitoksen silta on suljettu liikenteeltä valutöiden vuoksi perjantaina 23.8. kello 8 - 12. 

Sillan ollessa suljettu kiertotie on Pattaskivalon ja Kuluksentien kautta.

> Lue lisää >
16.8.2019

Uittosuppilon muuttaminen betonipadoksi etenee Permantokosken voimalaitoksella

Olemme kesän aikana kunnostaneet Permantokosken voimalaitostamme. Olemme purkaneet ja poistaneet voimalaitoksemme käyttämättömäksi jääneen ja vuotavan uittorännin rakenteita. Töistä johtuen voimalaitoksen siltapaikalla on liikenteen pysäytyksiä 10.6.2019 ja 27.9.2019 välisenä aikana.

Samassa yhteydessä rakennamme voimalaitoksen ulkopuolelle pintavesien keräys- ja ohjausjärjestelmän, jottei vesi pääse rasittamaan rakenteita. Korjaustoimenpiteillä parannamme sähkönjakelun luotettavuutta.

Kemijoki oli aikoinaan Suomen merkittävin ja suurin uittoväylä. Viimeiset tukit uitettiin Kemijoessa vuonna 1991, jonka jälkeen voimalaitoksilla olevat uittorännit ovat olleet käyttämättöminä muistuttamassa Suomen metsäteollisuuden historiasta.

Permantokosken voimalaitoksen uittorännin rakenteet ja erityisesti rännin suppilo-osa olivat vuosien saatossa tulleet tiensä päähän, joten teimme päätöksen purkaa osan vanhoista uittorakenteista ja valaa tilalle monoliittien väliin 70 senttimetriä paksun, 8 metriä pitkän ja 6 metriä korkean teräsbetoniseinän. Uusi betoniseinä valmistui heinäkuun puolivälissä, jonka jälkeen jatkoimme pintavesijärjestelmän rakentamista.

”Uittosuppilo teräsrakenteineen toimii osana betonipadon patorakennetta. Olemme tehneet vastaavia uittoreittien sulkemisia muilla voimalaitoksillamme ja jatkamme vastaavia töitä, kun uittorännien kunnot heikkenevät”, kertoo Kemijoki Oy:n rakennustekninen asiantuntija Jari Kivelä. Seuraamme jatkuvasti voimalaitostemme ja patojemme kuntoa. Seurannan perusteella huollamme ja korjaamme rakenteita aina tarpeen mukaan.

Permantokosken voimalaitos on rakennettu vuosina 1960–61 ja voimalaitoksen koneisto on peruskorjattu vuonna 2005. Voimalaitoksen tuotanto vastaa noin 2 800 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.

Työt tehdään luontoa kunnioittaen

Heinäkuussa keskeytimme purkutyöt voimalaitoksella noin kolmen viikon ajaksi, kun havaitsimme voimalaitoksen siltakannen alla useampia räystäspääskyjen pesiä.

”Annoimme linnuille pesimisrauhan ja jatkoimme töitä voimalaitoksen muissa kohteissa, jotta emme häiritse lintujen pesintää”, sanoo Kemijoki Oy:n ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti. Töitä pääsimme jatkamaan heinäkuun loppupuolella, kun varmistuimme siitä, että viimeisetkin poikaset olivat lähteneet pesistä maailmalle.

Lisätietoja
Jari Kivelä, rakennustekninen asiantuntija Kemijoki Oy
puh. 020 703 4488

> Lue lisää >
16.8.2019

Tule tapaamaan meitä Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla

Olemme mukana Rovaniemellä viikonloppuna 16.‒18.8. järjestettävillä Wanhoilla Markkinoilla. Telttamme löydät torilta joenrantaa kohti laskeutuessasi.

Kemijoki Oy:n asiantuntijat ovat tavattavissa teltalla koko viikonlopun ajan. Tule tutustumaan 65-vuotiseen historiaamme osana jokivarren elämää ja osallistumaan historiavisaan.

Rovaniemen Wanhat Markkinat on Suomen suurin kerran vuodessa vapaaehtoisvoimin järjestettävä hyväntekeväisyystapahtuma. Tapahtuma pitää yllä vanhoja markkinaperinteitä ja se on kaikille avoin.

> Lue lisää >
14.8.2019

Kemijoki Oy:n kausityöntekijät: Lieksan Vaskiviikosta tekoälyn opettamiseen

Kemijoki Oy tarjosi tänäkin kesänä töitä yhtiöllämme Rovaniemellä sekä tukemalla jokivarsien yhteisöjä.

Filosofian tohtori ja matemaatikko Matti Nuortio on työskennellyt kesän data-analytiikan parissa Kemijoki Oy:llä ja ollut tiiviisti mukana datan hyödynnettävyyttä kehittävässä projektissa. Nuortio päätyi Kemijoki Oy:lle työharjoittelijaksi osana AnalyticsPro-nimistä rekrytoivaa koulutusohjelmaa. Ohjelmassa pyritään lisäkouluttamaan eri alojen asiantuntijoita yritysten tarpeisiin.

Kuultuaan kurssilla teollisuusyritysten tarpeista palkata data-analyytikkoja, Nuortio päätti hakea nuoruuden kesätöistä tutusta yhtiöstä harjoittelupaikkaa. Nuortion ajoitus oli oiva, sillä Kemijoki Oy etsi kesäksi juuri data-analytiikan osaajaa.

Nuortio on päässyt tiiviisti mukaan suunnittelemaan projektia, johon liittyy tilastollinen hahmontunnistus Kemijoki Oy:n jo olemassa olevasta datasta. Tilastollisessa hahmontunnistuksessa datasta pyritään löytämään hyödynnettäviä piirteitä, jotka voidaan sitten syöttää esimerkiksi hermoverkkojen tai tekoälyn pureskeltaviksi.

”Jos halutaan vaikka opettaa tekoälyä tai sensoreita luokittelemaan aineistoa, niin tilastollinen hahmontunnistus on siihen yksi tapa,” Nuortio kertoo.

Kemijoki Oy oli Nuortiolle jo ennestään tuttu

Projektin esitöissä Nuortio on keskittynyt analytiikan hyödyntämismahdollisuuksien selvittämiseen.

”Olen ollut mukana suunnittelemassa prosessidatan parempaa hyödyntämistä. Olen esimerkiksi laatinut muistioita ja osallistunut yhteistyökumppaneiden kartoitukseen", Nuortio kertoo.

Kyseessä ei ole Nuortion ensimmäinen kesä Kemijoki Oy:llä, sillä hän on työskennellyt yhtiössä kesätyöntekijänä myös monen monta vuotta aiemmin. Mikä yhtiössä on vuosien saatossa muuttunut?

”Kemijoki Oy on nykyisin paljon pienempi kuin aiemmin, mutta tietyt asiat ovat pysyneet samoina parin kymmenen vuoden jälkeenkin. Paikka on ollut mukava.”

”Olen päässyt näkemään miltä yhtiö tänä päivänä näyttää ja miten Kemijoki Oy:n kaltainen pieni asiantuntijaorganisaatio toimii. Yhtiön toimintahan on kuitenkin suurta”, Nuortio kertoo.

Kilpailukoordinaattorin apuna Lieksan Vaskiviikolla

Osana jokivarsien yhteisöjen kanssa tehtävää yhteistyötä avustamme paikallisia tapahtumia ja järjestöjä. Tänä kesänä Kemijoki Oy tuki projektityöntekijän palkkausta Lieksan Vaskiviikolle. Jo 40. kertaa järjestettävään tapahtumaan saapuu useita vaskipuhallinyhtyeitä ja artisteja ympäri maailmaa, tänä vuonna jopa Japanista asti.

Näin laajaa tapahtumaa varten tarvitaan suuri joukko projektityöntekijöitä, jotka auttavat tapahtuman käytännön järjestelyissä.

”On välttämätöntä, että Vaskiviikon aikana meillä on projektityöntekijöitä erilaisissa avustustehtävissä”, kertoo Anu Laakkonen, Lieksan Vaskiviikon festivaalijohtaja.

Kemijoki Oy:n tukema projektityöntekijä toimi tapahtuman osana järjestettävän kansainvälisen pasuunakilpailun kilpailukoordinaattorin avustajana.

Laakkonen arvelee työpaikan merkityksen olevan paikalliselle nuorelle suuri.

”Paikan merkitys nuorelle on totta kai tärkeä. Avustajan työ on haasteellista, kansainvälisessä työympäristössä tapahtuvaa työtä. Tapahtuma on kansainvälisyydeltään ainutlaatuinen Lieksassa”, Laakkonen sanoo.

Myös yhteistyö Kemijoki Oy:n kanssa sujui hyvin.

”Prosessi toimi erittäin hyvin. Kemijoki Oy:llä on verkossa lomake, jota kautta lähetimme tukihakemuksen. Asia eteni Lieksan- ja Kymijoen aluepäällikkön kanssa. Oli mukavaa, että yhtiön puolelta kysyttiin, mihin tukea tarkalleen tarvitaan”, Laakkonen kertoo.

> Lue lisää >
13.8.2019

Valajaskosken voimalaitoksen patosillan yksi ajokaista suljettu 14.-15.8. klo 8-16

Caverion Suomi Oy puhdistaa Valajaskosken välppiä tulvaroskasta 14.8. - 15.8. klo 8-16 välisenä aikana. Patosillan yksi ajokaista on suljettuna liikenteeltä.

> Lue lisää >
6.8.2019

Lasten ja nuorten onkitapahtuma sunnuntaina 11.8.

Tervetuloa Rovaniemen Alakorkaloon Kemijoki-vetouistelu -tapahtuman yhteydessä järjestettävään lasten ja nuorten onkitapahtumaan sunnuntaina 11.8. klo 13-15. Kaksi sarjaa, alle ja yli 10 vuotiaat. Omat onget mukaan, järjestäjän puolesta muutamia varaonkia käytettävissä.

> Lue lisää >
1.8.2019

Koekalastuksia Kemijoella loppukesän ja syksyn aikana

Taivalkosken ja Isohaaran voimalaitosten alapuolella kerätään lohi- ja taimennäytteitä 1.8. ja 31.10. välisenä aikana. Muutamalle päivälle ajoittuvan lähinnä verkoilla tapahtuvan kalastuksen tavoitteena on pyytää kummankin voimalaitoksen alapuolelta 150‒200 kalaa.

Kemijoki Oy toteuttaa lohinäytepyynnin ja näytteiden tarkastelun yhteistyössä alueen ammattikalastajien, Luonnonvarakeskuksen, Ruokaviraston ja Voimalohi Oy:n kanssa.

Pyynnin tarkoituksena on hankkia lohi- ja taimennäytteitä Kemijoen kalataloustarkkailua, vaelluskalakantojen elvytyshankkeita, kalatautiseurantaa ja tutkimusta varten. Tutkimustietoa hyödynnetään esimerkiksi vaelluskalakantojen elvytyshankkeiden ja Kemijoen voimalaitosten vaellusratkaisujen jatkosuunnittelussa.

Kalanäytteistä saatavien rasvaevätiedon ja otoliittien eli kuulokiven poikkileikkauspinnan värimäärityksen avulla selvitetään viljellyn lohen ja luonnonlohen jakaumaa Kemijoessa.

Luonnonvarakeskus raportoi koekalastuksen tulokset helmikuussa 2020.

Lisätietoja
Aluepäällikkö Jyrki Autti, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4425
jyrki.autti@kemijoki.fi

> Lue lisää >
31.7.2019

Lapin sateeton jakso vaikuttaa Kemijoen vesistön pinnankorkeuteen

Lapissa heinäkuu on ollut keskimääräistä kuivempi ja vähäsateisempi. Sää on pysynyt pitkään lämpimänä ja heinäkuun sademäärä on ollut noin puolet kuukauden keskimääräisestä sademäärästä. Vähäinen sadeveden määrä tarkoittaa sitä, että maastosta jokeen tapahtuva valunta on ollut alemmalla tasolla keskiarvoon verrattuna.

Kesällä vesivoimaa tuotetaan pääasiassa sadevedestä. Koko Lapin alueella on tällä hetkellä voimassa maastopalovaroitus, joka kertoo maaston olevan kuiva. Niukoista sademääristä johtuen Kemijoen latva-alueiden virtaamat ovat laskeneet, mikä on vaikuttanut koko pääuoman virtaamaan ja vedenpinnan korkeuteen. Kemijoen pääuoman tulovirtaama on laskenut heinäkuun puolestavälistä alkaen ja lasku jatkuu, kunnes saamme sateita vesistöalueelle.

Virtausta kasvatetaan Lokan ja Porttipahdan avulla

Kuivina aikoina, kuten pitkinä hellejaksoina, vettä voidaan ottaa Lokan ja Porttipahdan varastoaltaista. Heinäkuun jälkimmäisellä puoliskolla Porttipahdalta on ajettu vettä, ja näin säännöstellyn Kemijärven tulovesi on pysynyt korkeammalla tasolla kuin se luonnollisesti olisi. Vastaavasti järvestä juoksutusta on pienennetty heinäkuun lopussa, jotta järven vedenpinnan korkeus pysyy lupaehtojen rajoissa.

Vesivoimaa tuotetaan lupaehtoja noudattaen

Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin, joista raportoimme viranomaiselle. Lupaehtopoikkeamia tapahtuu harvoin. Esimerkiksi vuonna 2018 tapahtui yksi lupaehtopoikkeama, kun Kitisellä Matarakosken voimalaitoksella tapahtui häiriö, jonka seurauksena yläveden pinnankorkeus ylitti lupaehdon kahdella senttimetrillä. Seuraamme ja valvomme lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti.

Vuodenajat vaikuttavat vesistöalueen luonnonolosuhteisiin

Joen luonnonolosuhteet eri vuodenaikoina ovat merkittävin vesivoimatuotannon suunnitteluun vaikuttava tekijä. Luonnonolosuhteiden lisäksi tuotannonsuunnittelussa huomioidaan sähkönkulutus sekä joen monet käyttäjät, esimerkiksi kesäisin kalastajat sekä veneilijät ja talvisin kelkkailijat.

Vesivoiman tuotannossa energia varastoidaan vetenä järviin ja varastoaltaisiin sekä voimalaitosaltaisiin. Järviä ja varastoaltaita käytetään lähinnä vuodenaikojen vaihtelun mukaisten tuotantotarpeiden täyttämiseen, kun taas voimalaitosten yläpuolella sijaitsevilla voimalaitosaltailla pyritään vastaamaan vuorokauden aikaisiin kulutuksen vaihteluihin.

Keväällä lumen sulaminen käynnistyy ja tulva alkaa. Tulvan aikana täytetään järviä ja varastoaltaita, joista vettä voidaan vastaavasti kuivempana aikana ja talvella juoksuttaa voimantuotantoon.

Syksyllä ilman kylmeneminen ja öiden pimentyminen lisää sähkönkulutusta ja päivän ja yön sekä viikon ja viikonlopun välistä eroa. Hiljalleen altaista aletaan juoksuttaa enemmän vettä ja altaiden pinnat lähtevät vähitellen laskuun.

Haluatko antaa palautetta tai kertoa huomioitasi jokivarresta?

Kuulemme mielellämme palautetta ja huomioita joen käyttäjiltä. Voit lähettää meille terveisesi Kemijoki Oy:n virallisen palautekanavan kautta.

> Lue lisää >
12.7.2019

Permantokosken voimalaitoksen silta suljettu liikenteeltä 16.7. klo 9-17.

Sillan ollessa suljettuna kiertotie on Pattaskivalontien ja Kuluksentien kautta.

> Lue lisää >
12.7.2019

Lieksanjoen Pankakoskelle suunnitteilla vaelluspoikasten kiinniottolaite

Käynnistimme Pankakosken voimalaitokselle sijoitettavan smolttien kiinniottolaitteen suunnittelun. Pankakosken alasvaellusratkaisu on osa isompaa toimenpidekokonaisuutta, joka tähtää vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä.

Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin on mittava hanke, joka vaatii laajan valikoiman jokikohtaisesti harkittuja ja samaan suuntaan vieviä toimenpiteitä.

Kiinniottolaitteen suunnittelutyön tekee Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho sekä Kala- ja vesitutkimus Oy. Laite on tarkoitus asentaa Pankakosken voimalaitoksen uittoaltaaseen. Kemijoki Oy:n tavoitteena on saada pyydys veteen ensi kevääksi siten, että laitetta voidaan testata ja sen käytöstä saadaan alustavia tuloksia.

”Tähtäämme siihen, että kun jokipoikaset lähtevät tulvan jälkeen Lieksanjoella liikkeelle, laite on pyynnissä Pankakosken voimalaitoksella. Vaelluspoikaset uivat houkutusvirtaaman mukana vedenkorkeuden mukaan säätyvään suuaukkoon. Otamme uhanalaisen järvilohen ja taimenen poikaset kiinni ja siirrämme ne näin alkuvaiheessa patojen yli Pielisen järvialueelle”, kertoo Kemijoki Oy:n tuore ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti.

Ensi kesä on ensimmäinen, kun vaellusesteiden yli Lieksanjoella siirrettyjen emokalojen poikaset lähtevät mahdollisesti järvivaellukselle. Koska vaeltavan järvilohen ja taimenen määrät ovat pieniä, jokainen alas vaeltava kala on arvokas.

Lieksanjoen vaelluskalayhteistyö jatkuu

Monivuotinen Lieksanjoen vaelluskalahanke on hyvä esimerkki toimivasta alueellisesta yhteistyöstä ja vapaaehtoisen vaelluskalatyön tuloksellisuudesta. Lieksanjoella yhteistyötä tekevät Kemijoki Oy, Ruunaa-Pielisen kalatalousalue, Metsähallitus, Lieksan kaupunki, Luonnonvarakeskus sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Hankkeen suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa Future Missions Oy.

Lieksanjoen koskialueiden kunnostustöissä jatketaan tänä vuonna yhdessä hyviksi havaittuja käytäntöjä. Järvilohi- ja taimenkantaa on aiempina vuosina elvytetty esimerkiksi kutusoraikkoja ja poikasalueita kunnostamalla, emokalojen ylisiirroin ja poikasistutuksin. Osa emokaloista on merkitty seurantalaitteilla ja ylisiirretyille kaloille on tehty telemetriaseurantaa.

Syksyn 2018 emokalapyynti osoitti kunnostustöiden, ylisiirtojen ja istutusten tuloksellisuuden. Emokalapyynnissä tehtiin järvilohen osalta uusi ennätys, kun Lieksanjoen voimalaitosten alapuolelta saatiin kiinni aiempaa suurempi määrä järvikierron läpikäynyttä järvilohta. Luonnonvarakeskuksen kunnostetuilla jokialueilla tekemät sähkökoekalastukset osoittivat, että alueiden kesänvanhat järvilohen poikaset olivat luonnossa syntyneitä.


Uoman luotausta Lieksanjoen Pankakoskella heinäkuussa 2019
Kiinniottolaitteen suunnittelua varten Pankakoskella mitattiin uittoaltaan (kuvassa) rakenteita, tehtiin virtausmittauksia sekä drone-kuvauksia 3D-mallinnusta varten

Tukinuittoa varten Pankakosken voimalaitokselle rakennettu luukku, johon kiinniottolaitteen vedenkorkeuden mukaan säätyvä suuaukko asennetaan

Lisätietoja

Ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti
Kemijoki Oy
Sähköposti maria.pikkupirtti@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4453

> Lue lisää >
8.7.2019

Permantokosken voimalaitoksen siltapaikalla liikenteen pysäytyksiä 10.6-27.9.2019 klo 8.00 ja 17.00 välisenä aikana

Permantokosken voimalaitoksen siltapaikalla liikenteen pysäytyksiä betonikorjaustöiden vuoksi 10.6-27.9.2019 klo 8.00 ja 17.00 välisenä aikana. Sillan ollessa suljettuna kiertotie on Pattaskivalontien ja Kuluksentien kautta. Tarkemmat katkaisuajankohdat tiedotamme heti, kun mahdollista.

> Lue lisää >
4.7.2019

Taivalkosken voimalaitoksen patosilta suljettu liikenteeltä 5.7. klo 8 - 18

Taivalkosken voimalaitoksen patosilta maantiellä 9267 Keminmaassa on suljettu liikenteeltä 5.7. klo 8 - 18. Kiertotie toteutetaan Isohaaran voimalaitoksen patosillan kautta. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sekä kulku maantien varrella oleville kiinteistöille sallitaan tarvittaessa.

Ajantasainen liikennetilanne https://liikennetilanne.tmfg.fi.

> Lue lisää >
3.7.2019

Elinympäristökunnostukset keskeinen osa Kemijoen Taivalkosken vaelluskalaratkaisua

Toteutamme vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Kesällä 2019 Taivalkoskella on käytössä Kalasydän-järjestelmä ja Sweco työstää padon kiertävän kalauoman toteutettavuusselvitystä. Padon ohitusratkaisujen lisäksi vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin vaatii useita jokikohtaisesti harkittuja ja oikeassa järjestyksessä toteutettuja toimenpiteitä.

”Vaelluskalakantojen palauttaminen ja vahvistaminen edellyttää elinympäristökunnostuksien mahdollistamaa poikastuotantoalueille leimaantuvaa kalakantaa. Haluamme suunnata vaelluskalatyön voimavaroja luonnonlisääntymistä nopeasti lisääviin toimenpiteisiin. Parhaat tulokset saadaan yhdessä tekemällä ja vapaaehtoisesti vaiheittain edeten”, toteaa Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Osallistumme vaelluskalojen lisääntymiseen sopivien alueiden suunnitteluun ja kunnostamiseen Interreg Pohjoinen -ohjelman hankkeessa. Interreg Pohjoinen on rajat ylittävää yhteistyötä tukeva EU-ohjelma, joka tavoittelee kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vahvistamista valtakunnalliset rajat ylittävää yhteistyötä tukemalla.

”Teemme Ala-Kemijoen ja sen sivujokien vaellusesteiden kartoitusta ja elinympäristökunnostusten suunnittelua osana Ruotsin Norrbottenin läänin sekä Lapin ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen koordinoimaa hanketta. Hanke sisältää myös pilottialueiden kunnostuksia”, Erkki Huttula avaa.

Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen yhteishankkeen kokonaisbudjetti on yli 3 miljoonaa euroa. Kolmevuotinen hanke käynnistyy elokuussa 2019.

Olemme mukana Runkausjoen kunnostamisessa

Aloitamme myös Taivalkosken voimalaitosaltaaseen laskevan Runkausjoen elinympäristökunnostukset yhdessä rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kanssa. Vaelluskalojen kudun onnistumista ja luontaisen elinkierron palauttamista Runkausjoella edistävät elinympäristökunnostukset vaativat pitkäjänteistä työtä.

”Kalasydän Oy on tehnyt Runkausjoelle alustavan kunnostussuunnitelman. Nyt selvitämme toimenpiteiden toteutuksen aikatauluja ja resursseja. Toivottavasti pääsemme tänä kesänä hyvään alkuun kutusoraikkojen ja pienpoikaskivikkojen rakentamisessa”, sanoo Kemijoki Oy:n johtaja Ismo Heikkilä.

Runkausjoen kunnostustoimenpiteet jatkuvat todennäköisesti ensi vuonna.

Lisätietoa Taivalkosken vaelluskalaratkaisun etenemisestä löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta.

Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö Erkki Huttula
Kemijoki Oy
Sähköposti erkki.huttula@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4431

> Lue lisää >
26.6.2019

Kalasydän veteen Kemijoen Taivalkoskella

Kemijoen Taivalkoskella on tänä kesänä koekäytössä Kalasydän, jossa kalat siirtyvät veden virtausta hyödyntäen putkistoa pitkin padon yli. Kemijoki Oy oli mukana järjestelmän testauksessa Isohaaran voimalaitoksella jo edellisenä kesänä.

Taivalkoskelle juhannuksen jälkeen saapuvaa laitteistoa on päivitetty talven aikana. Viime kesän opit Isohaaran voimalaitokselta näkyvät esimerkiksi Kalasydämen toimilaiteteknologian, tekoälysovelluksen ja siihen liittyvän konenäön parannuksina.

”Kalasydämen kehitystyö jatkuu Taivalkoskella. Lohen hakeutuminen järjestelmään vaihtelee laitteiston asemoinnin ja asennon mukaan. Testaamme talven aikana rakennettua uutta houkutusvesiputkistoa, joka mahdollistaa entistä suurempien houkutusvesimäärien käytön”, kertoo rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n Mika Sohlberg.

Kalasydämen ylösajo Taivalkoskella vaatii useamman ihmisen muutaman viikon työpanoksen, koska järjestelmän virittäminen täyteen toimintakuntoon vie uudessa paikassa oman aikansa.

”Teemme Taivalkoskella Kalasydämen hienosäätöjen lisäksi yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Luke tarkastaa putkistoa pitkin siirtyneiden kalojen kunnon ja merkitsee ylisiirtyneitä kaloja. Olemme tyytyväisiä tuloksiin, jos kolmannes mutta mieluummin puolet Isohaaran kalaportaista nousseista lohista löytää järjestelmää pitkin tiensä Taivalkosken padon yli”, Sohlberg sanoo.

Kalauoman suunnittelu etenee

Haimme keväällä Taivalkosken padon kiertävälle kalauomalle suunnittelijaa ja tehtävään valittiin suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijayritys Sweco.

Taivalkosken kalauoman paikallisen teknisen suunnittelun tekee Swecon Oulun yksikkö. Työssä hyödynnetään Swecon kansainvälistä osaamista vaellusesteiden ohitusratkaisuista. Swecon asiantuntijat ovat suunnitelleet esimerkiksi Ruotsissa useita kohteita, joiden toteutuksesta on kerätty tietoa vaelluskaloille parhaiten sopivista ratkaisuista. Kokemusperäisen tiedon lisäksi Sweco nojaa suunnittelussa alan suomalaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen.

Kalauoman toteutettavuusselvitys alkoi vaihtoehtojen tarkastelulla. Taivalkosken alueelle on hahmoteltu mahdollisimman idearikkaasti erilaisia kalauoman toteutusmahdollisuuksia. Lähes 10 vaihtoehtoista toteutustapaa käydään seuraavaksi läpi kalauomalle asetettujen tavoitteiden ja niiden teknisen toteutettavuuden näkökulmista.

Tärkein kriteeri suunnittelulle on kalan käyttäytyminen: vaihtoehtoisista toteutustavoista korkealuokkaisimmaksi valikoituu kalauoma, jota pitkin vaelluskalat pääsevät parhaiten nousemaan Taivalkosken padon yli.

Kalauoman toteutettavuusselvityksen lopputulos on selvillä syksyllä.

Lisätietoa Taivalkosken vaelluskalaratkaisun etenemisestä löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta.

Kemijoki Oy:n Taivalkosken voimalaitos. Kemijoen vesistössä on yli 20 voimalaitosta, jotka tuottavat runsaan kolmanneksen Suomen uusiutuvasta vesisähköstä.

Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö Erkki Huttula
Kemijoki Oy
Sähköposti erkki.huttula@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4431

> Lue lisää >
24.6.2019

Taivalkosken voimalaitoksen patosilta suljettu liikenteeltä 25.6. klo 8-18

Lapin Ely-keskuksen myöntämän luvan mukaisesti Taivalkosken voimalaitoksen patosilta suljetaan tilapäisesti liikenteeltä tiistaina 25.6.2019 kello 8-18 välisenä aikana Uponor Infra Oy:n nostotöiden vuoksi. Kiertotie toteutetaan Isohaaran voimalaitoksen patosillan kautta.

Ajantasainen liikennetilanne: https://liikennetilanne.tmfg.fi

> Lue lisää >
17.6.2019

Ohijuoksutuksia Lieksanjoen vanhaan uomaan 18.6.

Ohijuoksutamme huoltotöiden vuoksi vettä Lieksanjoen vanhaan uomaan 18.6. Pyydämme joella liikkujia huomioimaan asian. Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
14.6.2019

Kemijoki Oy palkitsee Lapin ammattikorkeakoulussa tehtyjä ansiokkaita opinnäytetöitä stipendeillä

Kemijoki Oy palkitsee vuosittain osana tiivistä yhteistyötään jokivarsien oppilaitosten kanssa Lapin ammattikorkeakoulussa tehtyjä opinnäytetöitä stipendeillä. Opiskelijat hoitavat Kemijoki Oy:n stipendirahastoa ja sijoituksia itse ja voivat myös kerätä projektista opintopisteitä.

Stipendin myöntämisessä painotetaan pohjoisen toimintaympäristön erityispiirteiden, elinvoiman ja kehitysnäkymien huomioimista. Valintaan vaikuttavat myös opinnäytetyön liittyminen työhyvinvointiin ja työn tekeminen yhteistyössä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Kestävän kehityksen periaatteiden kunnioittaminen sekä hyvä arvosana lisäävät palkitsemisen mahdollisuutta.

Suurimman Kemijoki Oy:n stipendirahaston stipendin sai tänä vuonna liiketalouden opiskelija Eero Mäkinen, jonka työ käsitteli tilitoimiston raportointiratkaisuja. Kaksi muuta stipendiä menivät liiketalouden opiskelija Santeri Meriläiselle, jonka työssä tarkasteltiin digitaalisen markkinointiviestinnän roolia yrityksen tunnettuuden nostamisessa sekä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan alan insinööriopiskelija Juhani Lehtisalolle, jonka opinnäytetyössä selvitettiin luonnonmukaisten rakennusmateriaalien hyödynnettävyyttä ulkoseinärakenteissa.

Stipendillä on iso merkitys opiskelijoille

Lapin ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Eija Jumiskon arvelee, että stipendillä on opiskelijoille suuri merkitys.

”Opinnäytetyö on suuri ponnistus, joka sijoittuu opintojen loppuun. Stipendin saaminen on tunnustus hyvin tehdystä työstä. Työnhaussa stipendi on meriitti. Kemijoki Oy on myös hyvin tunnettu toimija, eli stipendin saaminen on silläkin tavalla merkityksellistä”, Eija Jumisko kertoo.

Tästä keväästä alkaen Kemijoki Oy:n stipendirahasto huomioi kaikki Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat. Aiemmin stipendiä pystyivät hakemaan liiketalouden- ja tekniikan alan opiskelijat.

”Kun kokoonnuimme vuoden alussa keskustelemaan stipendistä, ehdotettiin stipendin laajentamista muiden alojen opiskelijoille. Myös esimerkiksi hyvinvointialalla käsitellään teemoja, jotka liittyvät kestävään kehitykseen tai työhyvinvointiin. Kävimme päätöksestä hyvän ja yksimielisen keskustelun Kemijoki Oy:n kanssa”, Eija Jumisko kuvailee.

Stipendihakemusten määrä nousi päätöksen myötä. Jumiskon mukaan tämä johtui hakijamäärän kasvun lisäksi stipendin onnistuneesta markkinoinnista. 

Onnittelemme stipendin saaneita opiskelijoita ja toivotamme onnea kaikille valmistuneille!

> Lue lisää >
12.6.2019

Valajaskosken voimalaitoksen patosilta suljettu liikenteeltä 14.-15.6. klo 22-06

Caverion Suomi Oy jatkaa Valajaskosken voimalaitoksen välppien puhdistusta tulvaroskasta. Patosilta suljetaan kokonaan liikenteeltä 14.-15.6. klo 22.00-06.00 välisenä aikana. Kiertotie Petäjäskosken ja Rovaniemen kautta.

Ajantasainen liikennetilanne: https://liikennetilanne.tmfg.fi

> Lue lisää >
11.6.2019

Kemijoki Oy on jättänyt poikkeuslupahakemuksen Rovaniemen kaupungille koskien Sierilän voimalaitoksen kone- ja luukkuaseman rakentamista

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksellään maaliskuussa Sierilän voimalaitoksen kone- ja luukkuasemarakennuksia koskevan rakennusluvan kaavoitukseen liittyvien yksityiskohtien perusteella. Kemijoki Oy valitti huhtikuussa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksessaan Kemijoki Oy pyytää korkeinta hallinto-oikeutta ratkaisemaan, onko rakennusluvan kumoaminen tehty oikein perustein.

Tämän lisäksi Kemijoki Oy on jättänyt Rovaniemen kaupungille poikkeuslupahakemuksen, jolla pyritään pienentämään aikatauluriskiä, mikäli korkeimman hallinto-oikeuden käsittely kestää arvioitua pidempään tai mikäli korkein hallinto-oikeus hylkäisi yhtiön tekemän valituksen.

Kemijoki Oy:llä on vesilain mukainen lupa Sierilän voimalaitoshankkeelle. Vesitalouslupa mahdollistaa voimalaitoshankkeen toteuttamisen. Hankkeeseen kuuluville koneasemalle ja luukkuaseman rakennukselle tarvitaan lisäksi erillinen Rovaniemen kaupungin rakennuslupa.

Kemijoki Oy jatkaa suunnitellusti hankkeen yksityiskohtaista valmistelua. Koneaseman ja luukkuaseman rakentaminen ajoittuu alkuvaiheen maansiirtotöiden jälkeen.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411 

> Lue lisää >
8.6.2019

Porttipahdan voimalaitokselta palohälytys

Patokopilla kaapeli savusi.

Porttipahdan voimalaitokselta 8.6.2019 klo 19:20 tuli automaattipalohälytys.

Palokunta sammutti käryävän kaapelin ja tuuletti tilan.

> Lue lisää >
7.6.2019

Ossauskosken voimalaitoksen patosillan toinen ajokaista suljettu 11.-14.6. klo 22-06

Caverion Suomi Oy puhdistaa Ossauskosken välppiä tulvaroskasta 11.6. - 14.6. klo 22-06 välisenä aikana. Patosillan toinen ajokaista on ajoittain suljettuna liikenteeltä.

> Lue lisää >
7.6.2019

Yhdessä tekemistä Lapin yliopiston ja opiskelijoiden kanssa

Toteutimme Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa yhteisen työpajojen sarjan kevätlukukaudella 2019. Työpajatyöskentelyyn osallistui eri vuosikurssien opiskelijoita yliopiston graafisen suunnittelun ja audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelmista sekä opiskelijoita ohjannut Lapin yliopiston Jukka Kiviniemi.

Työpajatyöskentelyn tavoitteena oli vesivoimaymmärryksen parantaminen visuaalisiin mahdollisuuksiin tarttumalla: Kemijoki Oy asetti ryhmälle tavoitteen, johon opiskelijat pyrkivät luomalla visuaalisen viestinnän konsepteja eli luonnoksia esimerkiksi videon, kuvituksen tai infografiikan parhaasta mahdollisesta hyödyntämisestä.

Tehtävänannon lisäksi Kemijoki Oy osallistui opiskelijoiden ideoiden ja luonnosten arviointiin sekä palautteen antoon. Projekti myötäili luovan suunnittelun etenemistä esimerkiksi mainos-, suunnittelu- tai viestintätoimistossa ja lisäsi näin opiskelijoiden ymmärrystä ja kokemusta asiakastyöskentelystä.

”Yritysyhteistyö ja sitä myöten kokemusten monipuolistuminen lisäävät opiskelijoiden valmiuksia menestyä työelämässä. Kemijoki Oy:n rooli asiakkaana motivoi opiskelijat työskentelemään tiiviinä, luovana ryhmänä ja viemään ideoinnin uudelle tasolle. Opiskelijat oppivat kevään aikana muun muassa sen, miten tärkeää asiakkaan kuunteleminen on”, kertoo Lapin yliopiston graafisen suunnittelun yliopisto-opettaja Jukka Kiviniemi.

Oppilaitokset ovat Kemijoki Oy:lle tärkeitä yhteistyökumppaneita

Haimme yhteistyöllä Lapin yliopiston opiskelijoiden kanssa ideoita ja tuoreita näkemyksiä siitä, miten suomalaisnuorille voisi parhaiten kertoa vesivoiman roolista energiajärjestelmässä ja vesivoiman merkityksestä yhteiskunnalle. Opiskelijat saivat luonnosten suunnittelua varten tuhdin tietopaketin vesivoimasta ja suomalaisesta energiajärjestelmästä.

”Oli ilo työskennellä Lapin yliopiston opiskelijoiden kanssa. Lopputöiden esittelyn yhteydessä ei voinut kuin ihmetellä ja ihastella, miten huimasti opiskelijat kehittyivät jo yhden lukukauden aikana ja miten hienoja konsepteja opiskelijat loivat. Opiskelijoiden kurssista ja yhteistyöstä Kemijoki Oy:n kanssa antama hyvä palaute kruunasi työpajatyöskentelyn”, kuvailee Kemijoki Oy:n yritysvastuusta vastaava Tarja Zitting-Huttula.

Kemijoki Oy tarjoaa säännöllisesti opiskelijoille myös harjoittelu- ja opinnäytetöitä ja innostaa nuoria hakeutumaan energia-alalle töihin.

”Oppilaitosyhteistyön tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoa energia-alasta yleensä ja vesivoimasta erityisesti. Haluamme ylläpitää ja kehittää vesivoimaosaamista sekä turvata vesivoiman tuotantoon liittyvän monen eri alan osaamisen myös tulevaisuudessa”, summaa Tarja Zitting-Huttula.

Kevään työpajan porukka toukokuussa 2019 Lapin yliopistolla
> Lue lisää >
7.6.2019

Vesivoimasta on opetuksessa moneksi

Olemme aktiivinen toimija vaikutusalueellamme. Tapaamme ja teemme yhteistyötä eri sidosryhmiemme kanssa. Yksi sidosryhmätyömme ulottuvuuksista on koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö.

Kuluneen kevään aikana voimalaitoksillamme on vieraillut useampia koululaisryhmiä tutustumassa vesivoimalaitosten toimintaan ja vesivoiman tuotantoon. Vesivoimaosaamiseen liittyy monenlaisia näkökulmia, kuten matematiikkaa, fysiikkaa ja biologiaa. Vierailemme kouluissa esimerkiksi oppitunneilla kertomassa vesivoimasta oppiaineeseen sopivasta näkökulmasta.

Keväällä vierailimme Sodankylän Aleksanteri Kenan koululla ja esittelimme 9. luokkalaisille Kemijoki Oy:tä ja kerroimme vesivoimantuotannosta yleisesti. Esittelimme oppilaille esimerkiksi vesivoimaan liittyviä ympäristönhoitotöitä sekä kala-asioita. Innostunut noin 50 oppilaan ryhmä opettajineen pääsi vierailemaan Kurkiaskan voimalaitoksella ja näkemään paikan päällä, miten vesivoimaa tuotetaan.

Voimalaitosvierailulla oli mukana Aleksanteri Kenan koulun fysiikan ja matematiikan opettaja Leena Virranniemi. Kurkiaskan voimalaitosvierailulla tutustuttiin tarkemmin koneistoihin, kuten turbiineihin ja patoihin.

”Juuri 9.-luokkalaiset ovat siinä iässä, että he tekevät päätöksiä tulevaisuuden opintojensa suhteen. Vesivoima on tuttu energiantuotantomuoto täällä Lapissa ja se työllistää monenlaista osaamista. Siksi on mielestäni todella tärkeää, että oppilaat pääsevät kuulemaan ja näkemään asiaa monelta eri kantilta”, Virranniemi kertoo.

”Yhteistyötä Kemijoki Oy:n kanssa on tehty jo ainakin 25 vuoden ajan. Mielestäni on hyvä, että vierailuja järjestetään molempiin suuntiin ja toivon, että yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin”, Virranniemi sanoo. Vierailu järjestettiin 9.-luokkalaisille, jotka opiskelevat fysiikan kurssillaan sähköntuotantoa. ”Oppilaille on tärkeää nähdä opiskelemiaan asioita ihan käytännössä”, Virranniemi jatkaa.

Vesivoimasta voi ammentaa lukuisia eri näkökulmia

Lapin ammattiopiston sähköteknologian ja -tuotannon viimeisen vuoden opiskelija Jere Särkelä vieraili luokkansa mukana Pirttikosken voimalaitoksella kevättulvien aikaan toukokuussa. ”Vesivoimalla on pitkät perinteet Lapissa ja rovaniemeläisenä joki on aina ollut läsnä elämässäni”, Jere kertoo.

Ammatillisesta näkökulmasta vierailu vesivoimalaitoksella oli mielenkiintoista koko luokalle. ”Henkilökohtaisesti oli mahtavaa nähdä voimalaitoksilla olevat generaattorit ja sähkökäämit, todistaa omin silmin kuinka valtavan suuria ne ovat ja minkälaisia magneettikenttiä ne luovat. Vierailulla keskustelimme avoimesti myös viime aikoina paljon puhuttaneista vaelluskala-asioista ja ratkaisuista”, Jere tiivistää ajatuksiaan.

Kevään aikana esimerkiksi Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologi- ja metsätalousinsinöörit vierailivat Petäjäskosken voimalaitoksella. Helmikuussa Rovaniemen kristillisen koulun 5.−6. luokkalaiset pääsivät tutustumaan Valajaskosken voimalaitokseen ja vierailimme Rovaniemen harjoittelukoulussa esittelemässä koulun 6. luokkalaisille Kemijoki Oy:tä. Oppilaat vierailivat myös Valajaskosken voimalaitoksella. Ryhmän vierailu oli osa arktista tiedekasvatusprojektia, jonka teemana oli teollisuus ja sen vaikutukset.

Huhtikuussa ryhmä Posion lukiolaisia kävi tutustumassa Pirttikosken voimalaitokseen. Ryhmä oli erityisen kiinnostunut Kemijoen historiasta, vesivoimasta energiantuotantomuotona sekä kumppanimme Caverionin roolista palveluntuottajana. Vesivoimalla on pitkä historia Lapissa ja koko Suomessa. Alalla työskenteleviltä vaaditaan monipuolista osaamista.

Lukukausi on jo loppumassa tämän kevään osalta ja oppilaat kirmailevat kohti kevätlaitumia. Kemijoki Oy toivottaa oikein iloista kesää! Seuraavalla lukukaudella jatketaan!

> Lue lisää >
7.6.2019

Lähes 100-vuotiaan valssipadon peruskorjaus tehdään kulttuurihistoriaa kunnioittaen

Anjalankoskella sijaitsevalla Inkeroisten vesivoimalaitoksella on käynnissä voimalaitoksen suurimman patoluukun – niin kutsutun valssiluukun peruskorjaustyöt. Inkeroisten voimalaitos patorakenteineen on noin 100 vuotta vanha ja nyt on tullut aika uusia ja korjata vanhoja laitteita sekä patorakenteita.

Käynnissä oleva valssiluukun peruskorjaus on osa patoluukkujen peruskorjausohjelmaa, jolla parannamme vesivoimalaitosten ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta, luotettavuutta sekä vesien hallintaa.

Aloitimme peruskorjaushankkeen valmistelevien töiden suunnittelun jo vuonna 2017. Projektin pääurakoitsijaksi valikoitui SRV Infra Oy, joka on suunnitellut juuri tätä työmaata varten täysin avattavan työpatoratkaisun.

”Aloitimme työt helmikuussa 2019 ja arvioimme kokonaisuuden valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Pyöreäselkäisen valssiluukun peruskorjauksen yhteydessä on käytännöllistä tehdä myös ympäröivien rakenteiden kunnostustöitä sekä uusia patoluukun ohjaus- ja sähköjärjestelmiä”, sanoo Kemijoki Oy:n valssipadon peruskorjauksesta vastaava projektipäällikkö Mauri Tuulaniemi.

Työ on jatkuvaa soveltamista ja muutoksiin sopeutumista

Työvaiheet suunniteltiin ja aikataulutettiin tarkasti ennen lapion iskemistä maahan. ”Voimalaitoksen patoluukun alue tuli saada vedettömäksi ennen töiden aloittamista, joten yksi ensimmäisistä ja lopulta suurimmista vaiheista on työpadon rakentaminen. En ainakaan tiedä, että mihinkään muualle olisi rakennettu vastaavaa avattavilla luukuilla sekä hätäpurkujärjestelmällä varustettua työpatoa”, sanoo SRV Infran työpäällikkö Jukka Hyttinen.

”Tämän ikäisten voimalaitosten rakenteissa on luonnollisesti kulumista sekä pienempiä ja suurempia yllätyksiä tulee esiin jatkuvasti. Työt ovat jatkuvaa soveltamista ja luovuuttakin tarvitsee olla mukana”, jatkaa Reijo Puuronen, SRV Infra Oy:n Inkeroisten valssipadon työmaapäällikkö.

Valssiluukun osalta työt saadaan valmiiksi kesän aikana. Työvaiheisiin kuuluu muun muassa padon metalliosien vahvistaminen, korjaus ja uusiminen sekä valtavien graniittikivenlohkareiden siirtäminen, jotta patoluukkua liikuttelevat hammaskiskot saadaan suoristettua ja korjattua.

Patoluukun yli kulkee suosittu kevyen liikenteen väylä, jonka olemme joutuneet sulkemaan peruskorjaustöiden ajaksi. Työmaata varten rakensimme väliaikaisen voimalaitokselle johtavan tien. Töiden valmistuttua tie puretaan ja alue palautetaan entiseen kuntoonsa. Muutoin työmaalla ei ole vaikutuksia alueen luontoon tai joen virkistyskäyttöön.

Peruskorjausta tehdään rakennuksen historiallinen arvo huomioiden

Inkeroisten voimalaitoksella on lähes 100 vuoden historia ja peruskorjaustöiden osalta laitoksen rakenteiden historiallinen arvo oli otettava huomioon jo töiden suunnittelussa. ”Teimme jälleen tiiviisti yhteystyötä Museoviraston kanssa, kuten teimme myös kulttuurihistoriallisen Lieksankosken voimalaitoksen julkisivuremontissa”, toteaa Jari Kivelä Kemijoki Oy:n rakennustekninen asiantuntija.

ERAT Arkkitehdit toimivat kohteen pääsuunnittelijana ja he vastasivat valssipadon työmaan dokumentoinnista. Hankkeessa mukana oleva ERAT Arkkitehdit toimitusjohtaja Sebastian Lönnqvist kuvailee peruskorjauksen lähtökohtaa.

”Meidän näkökulmastamme rakennus oli jo valmiiksi hyvin dokumentoitu eli alusta alkaen saimme käsityksen mitä on otettava huomioon. Tehtävämme on ollut korjaustyön dokumentointi, korjaustapojen ja esimerkiksi kivien kiinnitystapojen kommentointi. Padon korjauksen aikana olemme käyneet muun muassa katselmoimassa padon alapuolella olevia hiidenkirnuja, joilla on yhtä lailla oma arvonsa ja jotka tulee ottaa huomioon korjaustöitä tehdessä.”

Sweco Rakennetekniikka Oy toi projektiin mukaan nykyaikaista tietomallinnustekniikkaa sekä toteutussuunnittelu- että ylläpitovaiheessa. Tämä helpottaa merkittävästi tulevaisuudessa suoritettavia korjauksia.

Erityisen tyytyväinen Lönnqvist kertoo olevansa siihen, että Kemijoki Oy:n on valveutunut omistaja, sillä heiltä löytyy vahva tahto ja ymmärrys kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen ja ympäristön säilyttämiseen. ”Voimalaitoksen valssipadon teräsrakenteet on Saksassa suunniteltu 1920-luvun metallipajatuote, joka peruskorjauksen avulla toimii mahdollisesti vielä seuraavat 100 vuotta”, hän lopettaa.

Harjoittelimme poikkeustilanteita varten Inkeroisten voimalaitoksella

Harjoittelimme poikkeustilannevalmiuttamme ja -prosessejamme keskeisimpien kumppaneidemme, voimalaitostyömaalla toimivien palveluntoimittajien sekä viranomaisten kanssa Inkeroisten voimalaitoksella. Käynnissä olevat työt mahdollistivat skenaarioharjoituksen, jonka avulla pystyimme harjoittelemaan kuvitteellisen poikkeustilanteen voimalaitoksella. Harjoittelemme ja ylläpidämme säännöllisesti kykyämme toimia poikkeustilanteissa. 

> Lue lisää >
7.6.2019

Kemijoen Taivalkosken vaelluskalaratkaisu: Kalasydän käyttöön ja kalauoma suunnitteluun

Sitouduimme vuoden 2019 alussa toteuttamaan vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Näemme selkeän tarpeen Taivalkosken ohitusratkaisulle, koska Isohaarassa nousi vuoden 2018 aikana kalateiden kautta selvästi aikaisempaa enemmän lohia ja meritaimenia.

Tammikuisessa kyselyssämme eniten kannatusta Taivalkosken padon ohitusvaihtoehdoksi sai kalauoma, joka kiertää vaellusesteen maastonmuotoja ja korkeussuhteita noudattaen. Haimme keväällä kalauoman suunnitteluun parasta mahdollista asiantuntemusta ja suunnittelijaksi valikoitui suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijayritys Sweco.

Jatkamme Taivalkoskella rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämän järjestelmän koekäyttöä. Olimme jo viime kesänä mukana Kalasydän-järjestelmän testauksessa Isohaaran voimalaitoksella. Ensi kesänä keräämme kokemuksia Kalasydämen potentiaalista ja vaelluskalojen siirrosta putkistoa pitkin padon yli Taivalkoskella.

”Syksyllä tiedämme kalauoman toteutettavuusselvityksen lopputuloksen. Vaelluskalakantojen edistämiseksi tarvitaan patojen ohitusmahdollisuuden lisäksi myös lisääntymiseen sopivia alueita. Olemme mukana suunnittelemassa ja kunnostamassa kutualueita Interreg Pohjoinen -ohjelman tukemassa, Norrbottenin läänin sekä Lapin ELY-keskuksen, Luken ja Metsähallituksen koordinoimassa hankkeessa. Osallistumme myös Kalasydän Oy:n Runkausjokea koskevaan kunnostamishankkeeseen”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula. 

Jatkamme yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa ensi kesänä ja syksynä tutkimusta viljeltyjen ja luonnossa syntyneiden vaelluskalojen osuuksien selvittämiseksi. Tutkimustietoa hyödynnetään vaelluskalakantojen elvytyshankkeiden ja Kemijoen voimalaitosten vaellusratkaisujen jatkosuunnittelussa.

Kevään mäti- ja pienpoikasistutukset vahvistavat vaelluskalakantoja

Istutimme kevään aikana yhteensä noin 330 litraa merilohen ja meritaimenen mätiä sekä yli 100 000 pienpoikasta reiluun 40 paikkaan Kemi-Ounasjoen vesistössä ja sen sivujoissa. Osa mädistä istutettiin kotimaisissa biohajoavissa mätirasioissa ja osa suoraan sorapohjalle.

”Mätirasioihin laitetaan mukaan erikokoisia pieniä kiviä, jotta virtaava vesi kuljettaa rasioita halutulle alueelle eri paikkoihin. Seurannan avulla selvitämme, onko mätirasia- vai suoraistutus tuloksellisempaa ja ovatko pienpoikasistutukset mäti-istutuksia kustannustehokkaampi tapa elvyttää vaelluskalakantoja. Parhaiden menetelmien löytäminen vaatii kokeiluja”, sanoo Voimalohi Oy:n toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys.

Istutukset ovat osa Kemijoki Oy:n vapaaehtoisia toimia vaelluskalakantojen palauttamiseksi. Istutusten volyymi kasvaa joka vuosi - samoin kokemus ja tutkittu tieto erilaisten toimintatapojen tuloksellisuudesta.

”Tavoitteenamme on Kemi- ja Ounasjokeen sekä niiden sivujokiin leimautuneen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luominen ja osittaisen luonnonkierron palauttaminen. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi selvitämme sitä, miten mäti- ja pienpoikasistutuksilla tehokkaimmin tuotetaan kohti merivaellusta lähteviä poikasia”, toteaa Kemijoki Oy:n johtaja Ismo Heikkilä.

Lieksanjoen vaelluskalayhteistyö jatkuu

Monivuotinen Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke on hyvä esimerkki sujuvasta alueellisesta yhteistyöstä ja vapaaehtoisen vaelluskalatyön tuloksellisuudesta. Hankkeen tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttäminen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä. Yhteistä päämäärää tavoittelevat Ely-keskus, Luke, Ruunaa-Pielisen kalatalousalue, Metsähallitus, Lieksan kaupunki sekä Kemijoki Oy. Hankkeen koordinoinnista vastaa Future Missions Oy.

Lieksanjoen koskialueiden kunnostustöissä jatketaan tänä vuonna yhdessä hyviksi havaittuja käytäntöjä. Kunnostustöissä on aiempina vuosina rakennettu esimerkiksi kutusoraikkoja ja poikasalueita sekä tehty emokalojen ylisiirtoja, poikasistutuksia ja telemetriaseurantaa.

”Tänä kesänä käynnistämme smolttien kiinniottolaitteen suunnittelun Lieksanjoen Pankakoskelle. Suunnittelutyön tekee Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho sekä Kala- ja vesitutkimus Oy. Toiveissa on, että kiinniottolaitetta päästäisiin rakentamaan jo vuoden loppupuolella”, kertoo Kemijoki Oy:n Erkki Huttula.

Mäti-istutuksia Ounasjoella huhtikuussa 2019
> Lue lisää >
3.6.2019

Valajaskosken voimalaitoksen patosilta suljettu ajoittain liikenteeltä 4.-8.6. klo 22-06

Caverion Suomi Oy jatkaa Valajaskosken voimalaitoksen välppien puhdistusta tulvaroskasta. Patosilta suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 4.-8.6. klo 22.00-06.00 välisenä aikana. Kiertotie Petäjäskosken ja Rovaniemen kautta.

Ajantasainen liikennetilanne: https://liikennetilanne.tmfg.fi

> Lue lisää >
27.5.2019

Ossauskosken voimalaitoksen patosillan toinen ajokaista suljettu 28.5.- 1.6. klo 22-06

Caverion Suomi Oy puhdistaa Ossauskosken välppiä tulvaroskasta 28.5. - 1.6. klo 22-06 välisenä aikana. Patosillan toinen ajokaista on ajoittain suljettuna liikenteeltä.

Ajantasainen liikennetilanne: https://liikennetilanne.tmfg.fi/

> Lue lisää >
21.5.2019

Vanttauskosken voimalaitoksen patosilta suljettu ajoittain liikenteeltä 27.-29.5. klo 22-06

Caverion Suomi Oy sulkee Lapin ELY-keskuksen luvalla (LAPELY/1649/2019) Rovaniemellä maantiellä 81 Vanttauskosken voimalaitoksen patosillan ajoittain kokonaan liikenteeltä välppien puhdistustyön vuoksi 27.5. – 14.6.2019 klo 22.00-06.00 välisenä aikana. Ensimmäiset puhdistukset tehdään 27.– 29.5. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sekä kulku maantien varrella oleville kiinteistöille sallitaan tarvittaessa. Kiertotie Auttin kautta.

Ajantasainen liikennetilanne: https://liikennetilanne.tmfg.fi

> Lue lisää >
17.5.2019

Valajaskosken voimalaitoksen patosilta suljettu ajoittain liikenteeltä 20.-23.5. klo 22-06

Caverion Suomi Oy jatkaa Valajaskosken voimalaitoksen välppien puhdistamista tulvaroskasta.

> Lue lisää >
16.5.2019

Lieksankosken padon silta suljettu pe 17.5. klo 8.00 - 11.00

Lieksankosken padon silta suljettu huoltotöiden vuoksi pe 17.5. klo 8.00 – 11.00.

> Lue lisää >
15.5.2019

Ulkopuolisen asiantuntijan selvitys: ELY-keskuksen vaatimat velvoitemuutokset vaikuttaisivat Kemijoki Oy:n toimintaedellytysten heikkenemisen myötä kansallisten ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteiden toteutumiseen

Taloustieteeseen erikoistunut konsultointiyritys Compass Lexecon on laatinut selvityksen Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kemijoki Oy:n vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteita koskevasta muutoshakemuksesta. Esitetyt vaatimukset sisältävät kalateiden ja alasvaellusratkaisujen rakentamista sekä esimerkiksi joen käyttörajoitteita sekä aiempaa suurempia kalojen istutus- ja ylisiirtovelvoitteita. Kemijoki Oy:n tilaamassa selvityksessä arvioidaan laajasti näiden vaatimusten vaikutuksia Kemijoki Oy:lle ja laajemmin yhteiskunnalle.

Siirtyminen uusiutuvaan energiaan edellyttää säätövoimaa

Raportin johtopäätökset eivät yllätä Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timosta. Hän katsoo, että selvitys, joka perustuu osittain Kemijoki Oy:n ja kolmansien osapuolien suunnitelmiin, onnistuu kiteyttämään muutoshakemuksen vakavat ongelmat.

”Vaaditut velvoitemuutokset johtaisivat Kemijoki Oy:n tuottaman vesisähkön määrän ja joustavuuden merkittävään laskemiseen sekä erittäin suuriin kustannuksiin kalateiden rakentamisen, ylläpidon ja huoltokustannusten seurauksena. Kokonaisuus tarkoittaisi merkittäviä haittoja sekä yhtiölle että koko Suomelle”, Timonen näkee.

Timosen mukaan haitalliset vaikutukset laajemmin Suomen sähkömarkkinoihin ja ilmastotavoitteisiin syntyisivät siitä, että kotimaista, uusiutuvaa ja joustavaa energiatuotantomuotoa tarvitaan välttämättä siirryttäessä kokonaan uusiutuvaan, mutta samalla sääriippuvaisempaan sähköntuotantoon, kuten aurinko- ja tuulivoimaan. Tässä muutoksessa tarvitaan vesivoimaa elintärkeänä säätövoimana.

Vesivoima turvaa Suomen huoltovarmuutta

Mikäli Kemijoki Oy:n joustavaa vesivoimantuotantoa rajoitetaan, on korvaava sähköntuotanto entistä kalliimpaa sähkön kysynnän ollessa korkealla. Timonen korostaa myös vesivoiman keskeistä merkitystä kansalliselle huoltovarmuudelle, jota myös joulukuinen valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista alleviivasi.

”Suomi sijoittui vuonna 2017 sähköntuotannon omavaraisuuden suhteen Euroopan vähiten omavaraisten maiden joukkoon. Kaiken kaikkiaan Suomi tuo yli puolet kuluttamastaan energiasta. Merkittävällä osuudellaan kotimaisesta sähköntuotannosta vesivoima vähentää tarvetta tuoda sähköä ulkomailta. Eli kääntäen: heikentämällä vesivoiman toimintaedellytyksiä heikennetään samalla kansallista huoltovarmuutta”, Timonen varoittaa.

Kokonaisuudessaan vaaditut toimenpiteet aiheuttaisivat Kemijoki Oy:lle yhteensä lähes 600 miljoonan euron – pääasiassa kalateiden ja alasvaellusratkaisujen rakentamisesta johtuvat – kertaluontoiset kustannukset ja lisäksi yli 11 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Reaaliarvoltaan tämä tarkoittaisi yhtiölle yli 800 miljoonan euron kustannuksia ja tuotantomenetyksiä 25 vuoden aikana. ”Näiden päälle tulevat vielä rahoituskustannukset, joiden määrää ja yleensä näin epävarman hankkeen rahoituksen saatavuutta on vaikea edes arvioida”, Timonen lisää.

Voit tutustua Compass Lexeconin Kemijoki Oy:n toimeksiannosta koostamaan taloustieteelliseen analyysiin täällä.

Lisätietoja:
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
Kemijoki Oy
tuomas.timonen@kemijoki.fi

Pekka Sääskilahti
Senior Vice President
Compass Lexecon
+358 50 4872487
psaaskilahti@compasslexecon.com

> Lue lisää >
9.5.2019

Petäjäskosken, Ossauskosken ja Taivalkosken patosillat osittain suljettuina

Rovaniemellä maantien 9265 Petäjäskosken ja maantien 9264 Ossauskosken voimalaitosten sekä Keminmaalla maantien 9267 Taivalkosken voimalaitoksen patosiltojen toinen ajokaista on ajoittain suljettuna välppien puhdistusten aikana 13.5. - 30.11.2019.

Ajantasainen liikennetilanne: https://liikennetilanne.tmfg.fi/

> Lue lisää >
9.5.2019

Valajaskosken voimalaitoksen patosilta suljettu ajoittain liikenteeltä 13.-17.5. klo 22-06

Caverion Suomi Oy sulkee Lapin ELY-keskuksen luvalla (LAPELY/1649/2019) Rovaniemellä maantiellä 933 Valajaskosken voimalaitoksen patosillan ajoittain kokonaan liikenteeltä välppien puhdistustyön vuoksi 13.5. – 14.6.2019 klo 22.00-06.00 välisenä aikana. Ensimmäiset puhdistukset tehdään 13.– 17.5. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sekä kulku maantien varrella oleville kiinteistöille sallitaan tarvittaessa. Kiertotie Petäjäskosken ja Rovaniemen kautta.

Ajantasainen liikennetilanne: https://liikennetilanne.tmfg.fi

> Lue lisää >
7.5.2019

Kemijoki Oy pitää sisäisen viestintäharjoituksen tänään 7.5.2019

Kemijoki Oy on aloittanut keväällä Kymijoella Inkeroisten 20m valssipadon ja sen rakenteisiin liittyvän peruskorjauksen. Työmaa-ajan yhteistyön ja viestinnän varmistamiseksi toimintoja testataan harjoituksen merkeissä tänään 7.5.2019 Rovaniemellä ja Kymijoella.

> Lue lisää >
30.4.2019

Ohijuoksutukset Lieksanjoen vanhaan uomaan mahdollisia virtaaman nousun vuoksi

Ohijuoksutukset Lieksanjoen vanhaan uomaan ovat mahdollisia kevättulvasta johtuvan virtaaman nousun vuoksi. Pyydämme joella liikkujia huomioimaan asian. Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomo: puh. 010 454 8200

> Lue lisää >
29.4.2019

Haemme Rovaniemelle sähkötekniikan asiantuntijaa ja pato- ja maaomaisuusasiantuntijaa

Katso lisätietoja ja hae tehtäviä 12.5.2019 mennessä osoitteessa www.mercuriurval.fi.

Lisätietoja tehtävistä antaa Lauri Sainio, Mercuri Urval, p. 044 572 1427.

> Lue lisää >
12.4.2019

Kemijoki Oy valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä liittyen Sierilän rakennuslupaan

Kemijoki Oy on jättänyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupahakemuksen sekä valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä liittyen Sierilän voimalaitoksen rakennuslupaan.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksellään maaliskuussa 2019 Sierilän voimalaitoksen koneaseman ja luukkuaseman rakennusta koskevan rakennusluvan kaavoitukseen liittyvien yksityiskohtien perusteella.

Valituksessaan Kemijoki Oy pyytää korkeinta hallinto-oikeutta muun muassa ratkaisemaan, onko rakennusluvan kumoaminen tehty oikein perustein.

Kemijoki Oy:llä on vesilain mukainen lupa Sierilän voimalaitoshankkeelle. Vesitalouslupa mahdollistaa voimalaitoshankkeen toteuttamisen. Hankkeeseen kuuluville koneasemalle ja luukkuaseman rakennukselle tarvitaan lisäksi erillinen Rovaniemen kaupungin rakennuslupa.

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän hankkeen yksityiskohtaista valmistelua. Koneaseman ja luukkuaseman rakentaminen ajoittuu alkuvaiheen maansiirtotöiden jälkeen.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
11.4.2019

Tuemme vaelluskalakantoja kevään mäti- ja pienpoikasistutuksilla

Teemme yhtenä vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävänä toimenpiteenä mäti- ja pienpoikasistutuksia Kemi-Ounasjoen vesistössä. Istutamme maalis- ja huhtikuun aikana yhteensä noin 330 litraa merilohen ja meritaimenen mätiä sekä yli 100 000 pienpoikasta.

Osa 0,5 miljoonasta istutettavasta meritaimenen ja 1,3 miljoonasta merilohen mätimunasta on peräisin viime syksynä luonnosta pyydetyistä emokaloista ja osa tulee Luonnonvarakeskuksen Ohtaojan kalanviljelylaitokselta. Pienpoikaset saadaan Ossauskosken ja Raasakan kalanviljelylaitokselta. Sekä mäti että pienpoikaset on ARS-värjätty istutusten tuoton arvioimiseksi.

”Teemme ennen tulvia istutuksia yli 40 eri paikassa. Näin voimme seurata esimerkiksi sitä, miten mäti-istutukset soveltuvat Ounasjoen kaltaiseen isoon jokeen ja mistä pienpoikaset löytävät sopivia elinympäristöjä. Mäti- ja pienpoikasistutukset ovat turvallinen tapa elvyttää vaelluskalakantoja, sillä niiden aiheuttama kalatautiriski on minimaalinen”, kertoo Voimalohi Oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväs. Voimalohi on PVO-Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n yhteisesti omistama yhtiö, joka vastaa istutuksista.

Kevään istutusten pääpaino on Ounasjoen vesistössä. Meritaimenen mätiä sekä yksivuotiasta meritaimenta istutetaan myös Ala-Kemijoen sivujokiin ja merilohen mätiä Ylä-Kemijokeen. Osa mädistä istutetaan kotimaisissa biohajoavissa mätirasioissa ja osa suoraan sorapohjalle.

”Mätirasioihin laitetaan mukaan erikokoisia kiviä, jotta virtaava vesi kuljettaa rasioita eri paikkoihin jokea. Seurannan avulla selvitämme, onko mätirasia- vai suoraistutus tuloksellisempaa ja ovatko pienpoikasistutukset mäti-istutuksia kustannustehokkaampi tapa elvyttää vaelluskalakantoja. Parhaiden menetelmien löytäminen vaatii kokeiluja”, sanoo Voimalohi Oy:n toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys.

Pitkäjänteistä yhteistyötä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi

Istutusten volyymi kasvaa joka vuosi, samoin kuin kokemus ja tutkittu tieto erilaisten toimintatapojen tuloksista.

”On todella hyödyllistä päästä maastoon näkemään ja kokemaan, miten istutukset toteutetaan käytännössä. Voimalohen ammattilaiset tekevät hienoa työtä osin hyvinkin vaativissa olosuhteissa”, kuvailee kevään mäti-istutuksissa mukana ollut Lapin liiton vaelluskalatyöryhmän projektipäällikkö Lassi Kontiosalo.

Lapin liitto koordinoi Kemi-Ounasjoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämishanketta. Vaelluskalatyöryhmän ajankohtaisiin tehtäviin sisältyy muun muassa Taivalkosken voimalaitospadon ohitusratkaisu, ensi kesän vaelluskalojen elinympäristökunnostustukset alisella Kemijoella sekä kevään mäti- ja pienpoikasistutukset ja niiden tuloksellisuuden seuranta. Hanketoiminnan edistämisen lisäksi Lapin Liiton vaelluskalatyöryhmä kartuttaa jatkuvasti tietotaitoaan.

”Kaikkeen tekemiseen tulee sisältyä toimenpiteiden tuoton seuranta ja tutkimus, kuten myös näkemys hankkeen seuraavista askelista”, toteaa Lassi Kontiosalo.

Istutukset osa Kemijoki Oy:n vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuutta

Kemijoki Oy:n tavoitteena on Kemi- ja Ounasjokeen sekä niiden sivujokiin leimautuneen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luominen ja osittaisen luonnonkierron palauttaminen. Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin vaatii pitkäjänteistä työtä ja laajan valikoiman samansuuntaisia toimenpiteitä sopivassa järjestyksessä.

Kemijoki Oy:n vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteen kuuluu kokemuksen kartuttaminen siitä, miten istutusten avulla tuotetaan parhaiten poikasia, jotka lähtevät vaeltamaan kohti merta.

”Etsimme parhaillaan myös parasta padon ohitusratkaisua Taivalkosken voimalaitokselle sekä kumppania vaelluskalojen lisääntymisalueiden vahvistamiseksi Taivalkosken yläpuolisissa sivujoissa”, muistuttaa Kemijoki Oy:n johtaja Ismo Heikkilä.

Kerromme Taivalkosken vaelluskalaratkaisun etenemisestä säännöllisesti. Lisätietoa hankkeesta löytyy myös Kemijoki Oy:n verkkosivuilta.

Lisätietoja
Johtaja Ismo Heikkilä
Kemijoki Oy
Sähköposti ismo.heikkila@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4415

Mäti-istutuksia Ounasjoen Marras- ja Aapiskoskella sekä Savukoskella huhtikuussa 2019

> Lue lisää >
10.4.2019

Kemijoki Oy:n vuosiraportti ja yritysvastuuraportti 2018 on ilmestynyt

Muutamia nostoja viime vuodesta:

Vuotemme 2018 oli työntäyteinen. Tuotimme vesisähköä vastuullisesti ja kustannustehokkaasti ja turvasimme osaltamme sähköjärjestelmän toimivuutta. 20 vesivoimalaitostamme tuottivat vuonna 2018 sähköenergiaa yhteensä 4 501 gigawattituntia. Tuotimme 14,5 prosenttia Suomen uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä ja 12,5 prosenttia kotimaisilla energialähteillä tuotetusta sähköstä. Kokonaiskäytettävyytemme oli erinomainen 97,48 prosenttia.

Jatkoimme investointisuunnitelmamme mukaisesti voimalaitostemme ylläpitoa ja peruskorjauksia

Jatkuvien huoltotöiden lisäksi toteutimme peruskorjauksia ja korvausinvestointeja Lieksankosken, Pankakosken ja Taivalkosken voimalaitoksilla. Lieksankosken voimalaitoksella kunnostimme arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen alkuperäiseen asuunsa. Julkisivun peruskorjaus suunniteltiin yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto-säätiön kanssa. Käynnistimme Porttipahdan voimalaitoksen peruskorjauksen valmistelun ja jatkoimme Sierilän voimalaitoshankkeen yksityiskohtaista valmistelua.

Ilmastovuosi 2018 korosti vesivoiman merkitystä

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin myötä vuodesta 2018 tuli ilmastovuosi. Samalla korostui vesivoiman rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Me Kemijoki Oy:ssä olemme olleet liikkeellä jo hyvissä ajoin etukäteen, kun Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus selvittivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella. Selvityksen mukaan lämpötila ja sademäärät nousevat. Tulvat, valumat ja virtaamat muuttuvat. Pohjoisen talvi lyhenee. Realistisimman skenaarion mukaan Kemijoen vesistöalueen keskilämpötila nousee jo ajanjaksoon 2040–2069 tultaessa 2,4 asteella sademäärän lisääntyessä yli 8 prosentilla.

Turvallista osaamista ja palkittua asiantuntijuutta

Suomalaisen Työn Liitto myönsi Kemijoki Oy:n tuottamalle energialle ja yhtiön vesivoimaosaamiseen liittyvälle asiantuntijatyölle Avainlippu-tunnukset. Kemijoki Oy:lle Avainlippu-tunnus on merkki paitsi kotimaisesta energiasta ja Suomessa työllistävästä palvelusta myös tunnustus koko henkilöstön asiantuntemukselle.

Jatkamme hyvää yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa myös vuonna 2019!

Kerromme lisää viime vuodestamme vuosiraportissa, yritysvastuuraportissa ja GRI-koonnissa.

> Lue lisää >
1.4.2019

Ohijuoksutuksia Lieksanjoen vanhaan uomaan 2. - 16.4.

Ohijuoksutamme huoltotöiden vuoksi vettä Lieksanjoen vanhaan uomaan 2. - 16.4. Pyydämme joella liikkujia huomioimaan asian. Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
28.3.2019

Kemijoen Taivalkosken vaelluskalaratkaisun vuoden 2019 isot suuntaviivat selvillä

Taivalkosken voimalaitoksen vaelluskalaratkaisun kokonaisuuteemme kuuluu parhaan padon ohitusratkaisun hakeminen sekä vaelluskalojen lisääntymiseen sopivien alueiden kunnostaminen. Tuemme vaelluskalakantoja myös mäti- ja pienpoikasistutuksilla, joiden määrää kasvatamme vuosittain määrätietoisesti.

Keräsimme tammikuussa mielipiteitä Taivalkosken padon parhaasta ohitusvaihtoehdoista. Selvitämme nyt äänestystuloksen mukaisesti, onko Taivalkoskelle mahdollista rakentaa kalauoma. Haemme kalauoman suunnitteluun parasta mahdollista asiantuntemusta ja tapaamme maaliskuussa mahdollisia suunnittelijoita.

”Saimme alkuvuoden Ota kantaa -kampanjan ansiosta ilahduttavasti yhteydenottoja ja suosituksia. Teemme sopimuksen kalauoman suunnittelusta kevään aikana. Työ edellyttää Taivalkosken voimalaitoksen ympäristössä tehtäviä maastotöitä ja mittauksia. Syksyllä tiedämme, voiko Taivalkoskelle rakentaa kalauoman”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Vaellusesteen kiertävä kalauoma rakennetaan maastonmuotoja ja korkeussuhteita noudattaen. Kalauoman suunnittelu, luvitus ja rakentaminen kestää useita vuosia, sillä kalauoma tarvitsee esimerkiksi vesitalousluvan.

Elinympäristökunnostukset sekä mäti- ja pienpoikasistutukset vahvistavat vaelluskalakantoja

Vaelluskalakantojen edistämiseksi tarvitaan patojen ohitusmahdollisuuden lisäksi myös esimerkiksi lisääntymiseen sopivia alueita. Kemijoki Oy ryhtyy kunnostamaan kutualueita Taivalkosken yläpuolisissa sivujoissa. Myös kutualueiden kunnostushanke vie useamman vuoden. Tavoitteena on päästä aloittamaan kunnostustyöt jo ensi kesänä.

”Haemme yhteistyökumppania vaelluskalojen lisääntymisalueiden vahvistamiseksi elinympäristökunnostuksin. Uskomme yhdessä tekemiseen ja vaelluskalakantojen edistämiseen kalojen ehdoilla ja jokaisen joen ja voimalaitoksen erityispiirteet huomioiden”, toteaa Erkki Huttula.

Mäti-istitukset alkavat maaliskuun ja pienpoikasistutukset huhtikuun lopussa. Teemme mäti- ja pienpoikasistutuksia Kemi-Ounasjoen vesistössä ja sen sivujoissa. Istutukset ovat osa Kemijoki Oy:n vapaaehtoisia toimia vaelluskalakantojen palauttamiseksi.

Taivalkosken voimalaitoksella ripeä liikkeellelähtö

Taivalkosken vaelluskalaratkaisu on ajankohtainen nyt, kun Isohaarassa on padon yli noussut kalateiden kautta aikaisempaa enemmän lohia ja meritaimenia. Kalauoman rakentamistyöt alkaisivat aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua.

”Jotta pääsemme ripeästi liikkeelle, otamme ensi kesänä Taivalkoskella koekäyttöön Kalasydän-järjestelmän. Hyvä yhteistyömme Kalasydän Oy:n kanssa jatkuu. Olimme viime kesänä mukana järjestelmän testauksessa Isohaaran voimalaitoksella. Järjestelmän käyttövarmuus osoittautui testeissä erinomaiseksi”, kertoo Erkki Huttula.

On äärimmäisen tärkeää, että Isohaaran kalateiden paras mahdollinen toimivuus taataan, eikä kalojen nousua häiritä ensi kesänä. Näin saisimme oikean kuvan Kalasydän-järjestelmän potentiaalista ja kalat pääsisivät nousemaan Taivalkosken voimalaitoksen yli - siten kuin ylisiirrot ovat lupien puitteissa mahdollisia.

Kalauoman lisäksi myös Kalasydän sai tammikuisessa kyselyssämme kannatusta Taivalkosken padon ohitusvaihtoehdoksi. Rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämä järjestelmä kuljettaa vaelluskalat putkistoa pitkin vaellusesteiden yli veden virtausta hyödyntäen.

Kerromme Taivalkosken vaelluskalaratkaisun etenemisestä säännöllisesti. Lisätietoa hankkeesta löytyy myös Kemijoki Oy:n verkkosivuilta.

Keminmaassa sijaitseva Kemijoki Oy:n Taivalkosken voimalaitos on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista.

Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö Erkki Huttula
Kemijoki Oy
Sähköposti erkki.huttula@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4431

> Lue lisää >
25.3.2019

Olemme mukana Onhan siinä Avainlippu -kampanjassa

Kemijoki Oy:llä on kaksi Avainlippu-tunnusta, jotka ovat osoitus Suomessa valmistetusta tuotteesta sekä Suomessa tuotetusta ja Suomessa työllistävästä palvelusta. Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Avainlippu-merkin sekä tuottamallemme sähkölle että vesivoimaosaamiseen liittyvälle asiantuntijatyöllemme.

Olemme mukana myös Suomalaisen Työn Liiton ja Avainlippu-yritysten Onhan siinä Avainlippu -kampanjassa. Haluamme olla mukana muistuttamassa kotimaisen työn merkityksestä ja sen tärkeydestä.

”Tuotamme uusiutuvaa vesivoimaa sekä varmistamme kotimaisen ja ilmastoystävällisen sähkön saatavuuden silloin, kun sähköä tarvitaan. Yhtiönä olemme vesivoimaosaamisen edelläkävijä ja työntekijämme vastuullisen vesivoiman moniosaajia”, kertoo Kemijoki Oy:n yritysvastuusta vastaava johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Tuomme Avainlippujemme kautta esille vesivoiman erityispiirteitä ja työtämme vesivoimaosaamisen ylläpitäjänä ja kehittäjänä:

> Lue lisää >
22.3.2019

Kesätyö ilmastonmuutosta hillitsevää vesivoimaa tuottavassa Kemijoki Oy:ssä – Tule kehittymään tulevaisuuden vesivoimaosaajaksi

Olemme Suomen merkittävin uusiutuvan vesi- ja säätövoiman tuottaja. Noin puolet Suomen uusiutuvasta sähköenergiasta on vesivoimaa ja tuotamme siitä kolmanneksen. Olemme vesivoimatuotannon asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio sekä vesivoimaosaamisen kehittäjä. Asiantuntijamme ovat vastuullisen vesivoiman moniosaajia.

HAEMME ROVANIEMELLE KESÄTYÖNTEKIJÄÄ

Kehität data-analyysialustaa yhdessä Kemijoki Oy:n asiantuntijoiden kanssa. Osaamisestasi riippuen osallistut lisäksi tekoälyhankkeisiin ja datan jalostustehtäviin.

Hakijalta toivomme avointa mieltä ja intoa uuden oppimiseen.

Työn kesto on noin kolme kuukautta toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Kesätyön lisäksi tarjoamme mahdollisuuden opinnäytetyön tekemiseen. Kerrytät myös osaamista energia-alalta ja ilmastoystävällisen vesivoiman tuotannosta.

Lähetä hakemuksesi 15.4.2019 mennessä osoitteeseen janne.ala@kemijoki.fi. Liitä hakemuksen mukaan opintorekisteriote ja CV.

Lisätietoja tehtävästä ja yrityksestä antavat
Kemijoki Oy:n asiantuntija Sakke Rantala (020 703 4487) ja
Vesivoimasta ja reserveistä vastaava johtaja Janne Ala (020 703 4423).

Lisätietoa Kemijoki Oy:stä: www.kemijoki.fi ja twitter.com/KemijokiOy 

> Lue lisää >
15.3.2019

Hallinto-oikeus on kumonnut Sierilän kone- ja luukkuasemaa koskevan rakennusluvan

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Sierilän voimalaitoksen kone- ja luukkuasemaa koskevan rakennusluvan kaavoitukseen liittyvien yksityiskohtien perusteella.

Kemijoki Oy:llä on vesilain mukainen lupa Sierilän voimalaitoshankkeelle. Vesitalouslupa mahdollistaa hankkeen toteuttamisen. Kone- ja luukkuasemalle tarvitaan lisäksi erillinen Rovaniemen kaupungin rakennuslupa.

”Tutustumme seuraavaksi päätöksen perusteisiin ja yksityiskohtiin tarkasti. Tämän jälkeen teemme päätöksen jatkotoimenpiteistä”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän hankkeen valmistelua. Koneaseman ja luukkuaseman rakentaminen eivät ajoitu hankkeen alkuvaiheen töihin.

> Lue lisää >
11.3.2019

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje kertoo Kemijoki Oy:n tuoreimmat kuulumiset ja esittelee omia asiantuntijoitamme, kumppaneitamme sekä sidosryhmiämme joen varrelta.

Tuoreimman numeron aiheita ovat:

  • Sähköjärjestelmän jousto voidaan toteuttaa eri tavoin - Vesivoima on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa jouston tuottamiseen
  • Paikallista yhteistyötä ja vuoropuhelua: Sodankylän kunta ja Kemijoki Oy
  • Turvallinen vesivoimatuotanto tarvitsee ympärivuorokautista vesivoimaosaamista
  • Vaelluskalaratkaisu Kemijoen Taivalkosken voimalaitokselle
  • Vuoden 2018 ympäristönhoitotyöt sisälsivät kilometreittäin rantojen kunnostusta ja satoja puukasoja

Lue uusin Lieke!

> Lue lisää >
8.3.2019

Ohijuoksutuksia Lieksanjoen vanhaan uomaan

Tuotantohäiriö korjattu ja tilanne palautunut normaaliksi 9.3.

Tuotantohäiriön vuoksi ohijuoksutamme vettä tulvaluukun kautta. Tilanne palautuu normaaliksi viikon 11 kuluessa. Pyydämme joella liikkujia huomioimaan asian. Lisätietoja: voimalaitospäällikkö Raimo Ojala puh. 020 703 4464.

> Lue lisää >
8.3.2019

Vuoden 2018 ympäristönhoitotyöt sisälsivät kilometreittäin rantojen kunnostusta ja satoja puukasoja

Huolehdimme vuosittain Kemi-, Lieksan- ja Kymijoen alueella jokirannan ympäristöstä ja lisäämme jokivarren viihtyisyyttä ympäristötöillä. Merkittävimpiä ympäristönhoitotöitä vuonna 2018 olivat muun muassa rannansuojaukset, turvelauttojen poistamiset ja rantojen siistimisraivaukset. Pelkästään Kemijärven alueella oli yhteensä yli 20 kohdetta.

Viime vuosi oli ympäristötöiden kannalta tavanomainen, vaikka hellekesä laski vedenpintaa. Tekojärvien tietyillä alueilla alhaisempi vedenpinnan korkeus teki veneellä liikkumisesta ja rantautumisesta vaikeampaa.

Kymmeniä rannansuojaus- ja maisemanraivaustöitä paremman jokinäkymän takaamiseksi

Vuonna 2018 teimme rannansuojaustöitä yhdeksässä eri kohteessa Ala-Kemijoen, Kitisen ja Kemijärven alueella. Kemijärven alueella toteutimme myös rannan konekunnostuksia 8 eri kohteessa Alakylän, Isokylän, Halosenrannan, Ruopsan ja Oinaan kylän alueilla. Rannansuojauksilla kunnostetaan yleensä säännöstelyn johdosta syöpyneitä erityiskäytössä olevia rantoja.

Maisemanraivauksia teimme useissa eri kohteissa muun muassa Kemijärvellä, Petäjäiskoskella, Suvannon kylän ja Sodankylän kirkonkylän alueilla Kemijoki Oy:n mailla. Maisemanraivaustyöt ovat pääosin vapaaehtoisia töitä, lukuun ottamatta Suvannon kylää, jossa raivaustöitä tehdään lupaehtoihin perustuvan maisemasuunnitelman mukaisesti.

"Maisemanraivaustöitä tehdään, jotta ranta-alueiden vesistönäkymät avartuisivat ja liikkuminen olisi siellä helpompaa, kuten Sodankylän taajama-alueella se koetaankin tärkeäksi”, aluepäällikkö Jyrki Autti kertoo.

Joenvarsien virkistyskäytön edistäminen on meille tärkeää ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin raivaustöitä. Esimerkiksi Suvannon kylän alueella kunnostimme uimarannan. Sierilän alueella taas hoidimme apilakirjokääriäisen esiintymäalueen niittyä. Lisäksi olemme vuokranneet koko Kemijoen rantamailta peltoja viljelyyn sekä lampaiden ja hevosten laiduntamiseen. Ne ovatkin hyviä perinnemaiseman hoitajia.

Maisemanraivaus Sodankylä, Kitinen

Nojo- ja ajopuiden poistot parantavat rantojen käyttöä

”Ympäristötöihimme kuuluu myös nojo- ja ajopuiden raivaus säännösteltyjen vesistöjen varsilta. Nojopuu tarkoittaa veteen päin kallellaan olevaa puuta, joka on vaarassa kaatua. Vuorokausisääntely jokialueilla aiheuttaa sen, että virtaamien vaihtelut syövät rantaa. Velvoitetyönä poistamme puut, jotka ovat vaarassa kaatua”, Autti kuvailee.

Raivasimme nojopuita Kemijoen pääuoman, Kemijärven, Kitisen ja Lokka-Porttipahdan ranta-alueilta.

”Nojopuita raivataan lähinnä kevättalvisin, kun hanget kestävät moottorikelkalla liikkumisen. Työt tehdään kätevästi kahden henkilön työryhmällä”, Autti sanoo.

Nojopuiden lisäksi Kemijärvellä kantoja kerättiin työlautalla noin 12 km matkalta ja Lokka-Porttipahdan altailta kerätiin ajopuita rannoilta myös 12 km matkalta.

”Ajopuita on Lokka-Porttipahta -alueella edelleen paljon, vaikka olemme puhdistaneet rantoja säännöllisesti vuosikymmenien ajan. Keräämme ajopuita ja kantoja, jotta rantojen virkistyskäyttö olisi helpompaa ja rannat olisivat siistimpiä. Rantojen raivausta tehdään mönkijällä kahden miehen työparina. Jos vedenpinnat ovat alhaalla, voidaan sitä lisäksi tehdä myös konetyönä ”, Autti kertoo.

Kantokasaa siirretään poltettavaksi Kemijärven Tikkaniemessä helmikuussa 2018.

Kuuma kesä ja matala vedenpinta eivät vaikuttanut turvelauttojen määrään

Kookkaat turvelautat häiritsevät vesistön käyttöä ja ne voivat pahimmillaan aiheuttaa vahinkoa laitureille, estää kiinteistölle kulun tai tukkia voimalaitoksien välppiä. Poistimme kaivinkoneella suurempia turvelauttoja Lokan kaava-alueen edestä, Viuvalossa, Vuotson kanavassa ja Porttipahdan Siltaharjussa. Siirsimme ja kiinnitimme myös pienempiä turvelauttoja esimerkiksi Rovaniemen Harjulammella. Lokan altaan Hanhiaavalle teimme myös veneväylän turvelautan läpi.

”Viime kesänä Lokan ja Porttipahdan altailla turvelauttoja oli liikenteessä keskivertomäärä, vaikka oli erittäin kuuma kesä ja vedenpinta alhaalla,” Autti toteaa.

Turvelautan siirto Porttipahdan siltaharjussa elokuussa 2018.

Veneväylien kunnostukset ja venevalkamat helpottavat veneilyä

Vuonna 2018 veneväyliä ja venevalkamia kunnostettiin yhdeksässä eri kohteessa Kemijärven alueella Alakylässä, Oinaan kylässä ja Isokylässä. Venevalkama tarkoittaa veneenpitopaikkaa, johon mahtuu vene tai useampi. Kunnostimme myös Kelukosken alapuolisen veneenlaskuluiskan tulvan jäljiltä ja teimme uuden luiskan Matarakosken voimalaitoksen alapuolelle.

”Veneväylien ja veneenlaskuluiskien kunnostukset helpottavat vesillä liikkumista”, Autti kertoo.
Kemjoen vesistössä ympäristönhoitotöiden toteutuksen hoitaa kumppanimme Mitta Oy.

Kalanistutukset toteutuivat suunnitelmien mukaisesti

Istutamme joka kevät ja syksy Kemijoen vesistöalueelle ja Perämereen sekä Lieksanjokeen useita kalalajeja mm. lohta, meritaimenta, siikaa, järvilohta, kirjolohta, järvitaimenta, harjusta ja kuhaa. Kalojen istutukset toteuttaa kumppanimme Voimalohi Oy. Lisäksi meillä on useita kalatalousmaksuvelvoitteita, jotka kohdennetaan kalojen istutuksiin viranomaisen toimesta.

Velvoiteistutusten lisäksi teimme vaelluskalahankkeisiin liittyen vapaaehtoisia mäti- ja pienpoikasistutuksia mm. Ounasjoelle. Lisäksi osana tekojärvien säännöstelyn kehittämishanketta istutimme 6 000 yksilöä 3-vuotiasta järvitaimenta Porttipahdan altaalle”, Autti toteaa.

Katsaus vuoteen 2019

Ympäristötöitä jatketaan myös tänä vuonna.

”Kemijärvellä jatketaan tänä vuonna kantosavottaa. Lokan ja Porttipahdan altailla jatketaan rantojen siistimistä ajopuista aikaisempien vuosien tapaan ja jos veden pinta on normaalia alempana tulevana kesä, niin olemme varautuneet poistamaan kantoja tehostetusti konetyönä. Ala-Kemijoella ja Kemijärven alueella toteutetaan myös rannansuojauksia ja Sodankylän alueella jatkamme maisemanraivaustöitä. Velvoiteistutukset jatkuvat tänä vuonna viranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaan. Jatkamme entiseen tapaan vapaaehtoisia mäti- ja pienpoikasistutuksia. Myös Porttipahta saa istukkaansa, jotta tekojärvi on jatkossakin tunnettu hyvistä taimensaaliista”, Autti tiivistää

Voit tutustua muihin yritysvastuuasioihin vuoden 2018 yritysvastuuraportistamme.

> Lue lisää >
8.3.2019

Vaelluskalaratkaisu Kemijoen Taivalkosken voimalaitokselle

Kerroimme vuoden alkajaisiksi, että suunnittelemme ja toteutamme vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Keräsimme tammikuussa verkkosivuilla ja kasvokkain tapaamisissa näkemyksiä parhaasta Taivalkosken padon ohitusratkaisusta. Yhteensä 1 727 ihmistä otti kantaa padon ohituksen toteutustapaan. 65 % kannanotoista meni kalauomalle, 30 % Kalasydämelle ja 5 % kalaportaalle.

”Näin selvä tulos antaa selkeät askelmerkit Taivalkosken padon ohitusratkaisun suunnittelulle. Selvitämme äänestystuloksen mukaisesti, onko Taivalkoskelle mahdollista rakentaa kalauoma. Kartoitamme nyt suunnittelukumppaneita, joilla on paras osaaminen vastaavista hankkeista”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Suunnitelma Taivalkosken kalauoman rakentamisesta valmistuu vuoden 2019 aikana. Ennen varsinaista suunnitteluprosessia voimalaitoksen ympäristössä on tehtävä kartoitus- ja maastotöitä. Kalauoman rakentamistyöt alkavat aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua, sillä rakentamista varten tarvitaan esimerkiksi rakennus- ja vesitalouslupa. Lupaprosessi vie vähintään vuoden.

Taivalkosken vaelluskalaratkaisun edistäminen on ajankohtaista nyt, kun nousuhalukkaiden kalojen määrä on kasvanut. Syksyllä 2018 Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten alapuolella toteutettujen koekalastusten tulokset osoittivat, että Isohaaran kalateistä on noussut aikaisempaa enemmän lohia ja taimenia.

Paikallisilla ratkaisuilla ja yhteistyöllä tuloksia

Kemijoki Oy:n tavoitteena on palauttaa osittain luonnonmukainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen. Vaelluskalojen palauttaminen on mittava hanke, joka vaatii laajan valikoiman toisiaan tukevia toimenpiteitä.

”Pelkkä padon ohitusmahdollisuus ei riitä, vaan tarvitaan myös lisääntymiseen sopivia alueita. Kunnostamme kutualueita Taivalkosken yläpuolisissa sivujoissa ja suunnittelemme parhaillaan eri tahojen kanssa yhteistyötä lisääntymisalueiden vahvistamiseksi elinympäristökunnostuksin. Uskomme vaelluskalakantojen edistämisessä paikalliseen yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen, josta meillä on hyviä kokemuksia Lieksanjoelta”, toteaa Erkki Huttula.

Kiitos jokaiselle näkemyksensä ilmaisseelle ja Taivalkosken padon ohitusratkaisun ympärillä käytyyn keskusteluun osallistuneelle! Kemijoki Oy kertoo Taivalkosken seuraavista vaiheista lisää kevään aikana. Lisätietoa padon ohitusvaihtoehdoista ja Taivalkosken vaelluskalaratkaisun etenemisestä löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta.


Asiantuntijamme keskustelemassa Taivalkosken ohitusratkaisun toteutustavasta Keminmaan K-Citymarketissa 25.1.2019.

> Lue lisää >
8.3.2019

Turvallinen vesivoimatuotanto tarvitsee ympärivuorokautista vesivoimaosaamista

Kumppanuusmallimme mukaan vesivoimalaitostemme päivittäistä toimintaa ohjataan Fortumin valvomosta. Kun valvomotoiminta siirrettiin 2016 Espooseen, aloitti Rovaniemellä Kemijoen päivystäjät toimintansa. Kemijoen päivystäjä pitää yhdessä Fortumin operaattorin kanssa jokea silmällä ja toimivat muiden töidensä ohella operatiivisena taustatukena Fortumin vesioperaattorille. Linsenssiohjelmalla varmistetaan joen turvallinen ajaminen ja sähköntuotannon toimitusvarmuus kaikkina päivinä vuoden ympäri.

Fortumin valvomossa työskentelee 10 vesivoimankäytön valvojaa. Operatiivisen toiminnan tiimiä vetää Satu Nieminen, joka aloitti Fortumin valvomopäällikkönä viime toukokuussa. Valvomo säätää ja tarkkailee veden pintaa sekä pitää huolta jokikokonaisuudesta. Veden määrä ja tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Jokainen joki on omanlaisensa – valvomo-operaattorin on osattava ottaa toiminnassaan huomioon joen erityispiirteet.

”Meillä on mukavan kokoinen tiimi, joka työskentelee kolmivuorotyössä. Valvomo on miehitetty kaikkina päivinä vuodessa, niin arkena kuin pyhänä. Valvomotyö ei ole staattista tai vakaata. Tilanteet voivat muuttua nopeasti, kun voimalaitoksilla voi tulla esimerkiksi häiriötilanteita tai sääilmiöt vaihtelevat äkillisesti. Jokien säätämisessä otetaan aina huomioon ympäristö ja lupaehdot. Turvallisuus on ydinjuttu jokaisessa tilanteessa,” Satu painottaa.

Myös Rovaniemellä ollaan valmiudessa ympäri vuorokauden, kun Kemijoki Oy:n päivystäjä työskentelee yhdessä Fortumin valvomon kanssa.

”Päivystäjämme toimivat operatiivisen toiminnan tukena ja seuraavat jokialueita tiiviisti yhdessä Fortumin kanssa. Päivystäjän tehtäviin kuuluu myös kaupankäyntiin ja osakaskirjaukseen liittyvät tehtävät. Työ on vaativaa ja haastavaa ja kaikessa toiminnassa turvallisuus on tärkeintä. Vaikka valvomotoiminta on Fortumilla, myös meillä Rovaniemellä on valmius ottaa joki ja laitokset haltuun, jos jotain hyvin poikkeavaa tapahtuisi,” kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela Kemijoki Oy:stä.

Vesivoimaa tuotetaan yhdessä kumppanien kanssa

Valvomotyö on hektistä – päivässä voi tulla helposti satakin puhelua eri kumppaneilta. Fortumin valvomo tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kunnossapito- ja verkkoyhtiön kanssa.

”Tiedotamme yhdessä Kemijoen kanssa myös joen käyttäjiä, kuten kalastajia siitä, millaisia suunnitelmia joelle on. Näin joen käyttötarpeita voidaan yhteensovittaa,” Satu kertoo.

Kumppanuusmallissa toimiminen tarkoittaa sitä, että töitä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä.

”Yhteistyö kumppaneiden kanssa on sujunut hyvin ja uusi toimintamalli toimii hienosti kaikkien tarpeet huomioiden,” Heikki avaa yhteistyötä.

Kemijoki-lisenssi antaa tunnustusta osaamiselle

Uudet operaattorit suorittavat Kemijoki Oy:n lisenssiohjelman, johon kuuluu teoria- ja simulaatiokokeita.

”Kemijoki-lisenssi on ollut nyt käytössä kolme vuotta ja se päivitetään tänä keväänä. Lisenssissä on muun muassa esitelty jokialueiden ja tekojärvien ominaispiirteet, tulvat ja sähköverkot. Ohjelmaan kuuluu lisäksi ympäristö- ja yritysvastuuteemoja. Kemijoki-lisenssin sisältämä materiaali on sellaista, että sitä on hyvä kerrata säännöllisesti ja pitää huolta niistä pienimmistäkin asioista – tuotannonohjaus Kemijoella on jatkuva prosessi.” Heikki kertoo.

Lisenssiohjelma on saanut kiitosta sen suorittaneilta vesivoimaoperaattoreilta.

”Lisenssiohjelma on erityisen näppärä perehdyttämisen kannalta, koska se antaa koulutukselle selkeän suunnan. Kun läpäisee perehdytystä seuraavan kokeen, saa vastuun tehdä isoja päätöksiä. Lisenssi on paitsi tunnustus omalle osaamiselle myös osoitus työn vastuullisuudesta”, Satu kiittelee.

Vesivoimalla suuri merkitys säätövoiman ja kantaverkon tehotasapainon ylläpidossa

Fortumin valvomo ohjaa 31 vesivoimalaitosta ja sen kokonaiskapasiteetti on 2 000 megawattia. Tehoissa se on Suomen suurin valvomo, josta ohjataan kaikkia isoja vesivoimaloita.

”Toimimme isossa roolissa Suomen kantaverkon tehotasapainon ylläpidossa. Vesivoima on tärkeää säätövoimaa, jolla tasoitetaan kysyntäpiikkejä. Uusiutuvat energiamuodot lisääntyvät koko ajan, mikä on ilmaston kannalta hieno asia. Vesivoima sopii hyvin tukemaan muita uusiutuvia energiamuotoja. Me pystymme paikkaamaan tilannetta silloin, kun aurinko ei paista tai ei tuule. Vesivoimalla varmistamme sähkön toimintavarmuuden Suomessa”, Satu sanoo ja jatkaa: ”Olemme valvomossa valtakunnallisesti tärkeän asian äärellä ja aidosti ylpeitä työstämme vesivoimaosaamisen huippuammattilaisina.”

> Lue lisää >
8.3.2019

Paikallista yhteistyötä ja vuoropuhelua: Sodankylän kunta ja Kemijoki Oy

Sodankylän kunnanjohtaja ja luottamusmiesjohto olivat tammikuussa Kemijoki Oy:n vieraina pääkaupunkiseudulla. Vierailun tarkoituksena oli kunnan ja yhtiön ajankohtaisten asioiden katselmointi. Käyntiin sisältyi myös tutustuminen Fortumin Espoon vesivoimavalvomoon, jossa tehdään Kemijoen vesivoimalaitoksien tuotannonohjausta ja käytönvalvontaa.

Sodankylän kunnan johto on säännöllisesti yhteydessä alueella toimiviin yrityksiin. Kunnanjohtaja ja Kemijoki Oy:n johto tapaavat 2-3 kertaa vuodessa. Myös kunnan virkamiehet ja Kemijoki Oy:n asiantuntijat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Kemijoen valuma-alueen vesivoimalaitokset sijaitsevat pääasiassa Kitisen ja Kemijoen varrella. Lisäksi Lokan ja Porttipahdan tekojärvet sijaitsevat Sodankylän kunnan alueella.

”Kemijoki Oy:llä on Sodankylässä seitsemän vesivoimalaitosta. Kunta taas on merkittävä toimija alueen yritysten näkökulmasta. Vuoropuhelun on oltava tiivistä”, kertoo Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen ja jatkaa: ”Vesivoimavalvomon toimintaan tutustuminen oli meille tammikuun vierailulla uutta. Valvomon väki on jatkuvasti tilanteen tasalla, ja joen ajaminen on vaativaa työtä.”

Kemijoki Oy on naapuri, joka kuuntelee

Vierailun ajankohtaisissa keskusteltiin muun muassa Kitisen voimalaitosten peruskorjauksista, jotka aloitetaan Porttipahdan voimalaitokselta vuonna 2020. Peruskorjauksien järjestys ja ajoitus suunnitellaan kuntoarvioiden perusteella. Kemijoki Oy:n tavoitteena on ylläpitää voimalaitosten korkeaa käytettävyyttä sekä taata tuotantojärjestelmän turvallisuus esimerkiksi ympäristön kannalta.

”Jatkuva keskustelu toiminta-alueemme kuntien kanssa on osa vastuullista vesisähkön tuotantoamme. Haluamme olla hyvä naapuri niin yhteisöille kuin jokivarren elinkeinonharjoittajille ja asukkaille. Viime vuonna meillä oli noin 120 tapaamista erilaisten sidosryhmiemme kanssa”, toteaa Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Päivittäistä yhteistyötä Kemijoki Oy:n toiminta-alueen asukkaiden kanssa tekevät aluepäälliköt, jotka vastaavat toiminnan kehittämisestä alueillaan. Sodankylässä Lokan ja Porttipahdan tekojärvistä ja Kitisen alueesta vastaa aluepäällikkö Jyrki Autti, joka on jatkuvassa yhteydessä jokivarren asukkaisiin ja muihin vesistön käyttäjiin.

> Lue lisää >
25.2.2019

Sähköjärjestelmän jousto voidaan toteuttaa eri tavoin - Vesivoima on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa jouston tuottamiseen

Sähkön kulutuksen ja tuotannon on oltava sähköjärjestelmässä joka hetki tasapainossa. Epätasapaino johtaa epävakaaseen tilaan ja pahimmillaan laajoihin sähkökatkoihin. Tasapainon ylläpidosta vastaa Suomessa Fingrid.

Sähkön kulutus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen, viikonpäivien ja vuorokauden ajankohtien mukaan. Tasapainon ylläpitämisestä tulee entistä haastavampaa tulevaisuudessa, kun myös tuotanto vaihtelee. Sääherkän tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannossa kasvaa merkittävästi, kun uudistamme energiasektoria ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaisesti. 

Sähkönkulutus Suomessa kasvaa. Yhteiskunnan sähköistyessä sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan 85 terawattitunnista 95 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.

Kuva Energiateollisuus ry:n teettämästä selvityksestä Vesivoiman merkitys Suomen energiajärjestelmälle

”Tulevaisuudessa säätökykyinen sähköntuotanto vähenee ja heikosti säädettävän tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto kasvaa”, avaa Kemijoki Oy:n strategisista investoinneista vastaava johtaja Timo Torvinen. ”Vesivoiman kyky joustaa on monipuolinen. Vesivoiman tuotantoa voidaan säätää sekunti- ja minuuttitasolla. Lisäksi se tarjoaa joustoa tuntitasolta aina vuositasolle asti.” 

Ilman vesivoimaa tehotasapainon ylläpito muodostuu huomattavan kalliiksi. Fingrid arvioi vesivoiman roolia sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa: ”Vesivoiman osuus taajuudensäädössä on nykyisellään niin merkittävä, että sitä ei käytännössä voi korvata muilla keinoilla. Ilman vesivoimaa kansallisen tehotasapainon ylläpito muodostuisi hyvin vaikeaksi ja siten myös kalliimmaksi sähkönkäyttäjille.” 

Kemijoki Oy suunnittelee Rovaniemen Oikaraisen Sierilään uutta vesivoimalaitosta. Toteutuessaan noin 20 kilometriä Rovaniemeltä itään sijaitsevan voimalaitoksen energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve.

”Valmistelemme Sierilään päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa tuottavaa vesivoimalaitosta, joka torjuisi osaltaan ilmastonmuutosta. Lisäksi Sierilän voimalaitos parantaisi koko Kemijoen säätökäyttöä ja toisi merkittävän lisän sähköjärjestelmän tarvitsemaan joustoon”, Timo toteaa.

Havainnekuva Kemijoen pääuomaan rakennettavasta Sierilän voimalaitoksesta

Kulutusjoustoja ja akkuja tarvitaan – Vesivarastojen kapasiteetilla on oma mittakaavansa

Kulutusjousto siirtää sähkön kulutusta ajanhetkestä toiseen ja parantaa näin mahdollisuuksia tasata kulutusta vastaamaan sähköntuotantoa. Kulutusjouston mahdollisuudet ovat toistaiseksi varsin rajalliset. Tuoreen Vesivoiman merkitys Suomen energiajärjestelmälle -selvityksen perusteella kulutusjousto mahdollistaa maltillisen jouston korkeintaan parin tunnin ajaksi. Esimerkiksi tuulivoiman tuotannolle epäsuotuisat olosuhteet saattavat kestää useita päiviä.

Selvityksen mukaan sähkön varastointi taas on niin kallista, ettei sähkövarastoja ole taloudellisesti kannattavaa käyttää pidempiaikaisina joustoina. Lisäksi selvityksessä arvioidaan, että kokonaishiilidioksidipäästöt kasvaisivat nykyiseen verrattuna johtuen akkujen valmistuksen päästöistä. 

Vesivarastot ovat osa vesivoiman hyödyntämää veden kiertokulkua

Sähkön varastointikustannus akuilla on Vesivoiman merkitys Suomen energiajärjestelmälle -selvityksessä arvioitu olevan 300 euroa kilowattitunnilta vuonna 2030. Kemijoen vesistössä taas on varastoitua energiaa noin 1 500 000 000 kilowattitunnin (kWh) verran.

”Yksinkertaistaen, pelkkä investointikustannus Kemijoen varastokapasiteetin korvaamiseksi tarvittaville akuille olisi 450 miljardia euroa. Vastaavasti Kemijoen joustokyvyn korvaavien akkujen investointikustannus olisi yhdelle talvivuorokaudelle muutama miljardi ja yhdelle tunnille noin 300 miljoonaa euroa”, laskee Kemijoki Oy:n asiantuntija Sakke Rantala.

”Vesivarastothan ovat itsessään isoja akkuja, jotka ladataan luonnonmukaisesti auringon ylläpitämällä veden kiertokululla. Vesivoima saa alkunsa, kun auringon lämpö muuttaa maapallon pinnalla olevaa vettä vesihöyryksi”, Sakke selvittää.

Akut ovat toki hyviä nopeissa ja lyhytkestoisissa säädöissä. ”Akkujen merkitys tullee todennäköisesti kasvamaan erityisesti hyvin nopeassa ja lyhytaikaisessa taajuudensäädössä”, Sakke sanoo. ”Myös kulutusjoustolla on tulevaisuudessa oma roolinsa tehotasapainon ylläpidossa, kun tuotantopuolen joustokyky heikkenee.”

Suomi on iso sähkön tuoja – Pohjoismaisen vesivoiman kysyntä kasvaa

Suomen sähköntarpeesta tuonnilla katetaan nyt noin 20 - 25 %. Sähköä tuodaan Suomeen pääasiassa Ruotsista. Tulevaisuudessa pohjoismaisenkin sähköjärjestelmän säädettävyys heikkenee, kun myös esimerkiksi Ruotsin tuulivoimatuotannon arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Ydinvoiman käytön vähentyessä Ruotsin oma tuotanto ei kata sähkön kulutushuippuja enää vuoden 2020 jälkeen.

Myöskään Saksan oma sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta vuonna 2030. Saksan sähkön kulutus on suurempi kuin Pohjoismaiden ja Baltian yhteensä.

”Kun siirtoyhteyksien Pohjoismaista ja Baltiasta keskiseen Eurooppaan arvioidaan yli kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, Suomi kilpailee pohjoismaisesta vesivoimasta nykyistä enemmän esimerkiksi Saksan kanssa. Tässä tilanteessa tuontisähkön saatavuus ja hinta voivat vaihdella huomattavasti – etenkin kun komission pitkän aikavälin ilmastostrategian mukaan Euroopasta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä”, Timo arvioi.

Vesivoima mahdollistaa parhaiten siirtymän kohti päästötöntä sähköjärjestelmää

Valtaosa maailman hiilidioksidipäästöistä tulee fossiilisten polttoaineiden käytöstä, etenkin energiantuotannossa ja teollisuudessa. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen päästöttömillä ja uusiutuvilla vaikuttaa sähköjärjestelmän tasapainottamiseen. Vesivoiman merkitys Suomen energiajärjestelmälle -selvityksen mukaan vesivoima on vuonna 2030 edelleen kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin tapa sähköjärjestelmän vaatiman jouston tuottamiseen.

”Vanhin vesivoimalaitoksistamme täyttää pian 100 vuotta. Uskomme vahvasti, että myös nykyisille ja uusille päästöttömille vesivoimalaitoksille on tarvetta vielä pitkälle tulevaisuuteen”, Timo sanoo.

Tutustu Energiateollisuus ry:n teettämään selvitykseen Vesivoiman merkitys Suomen energiajärjestelmälle (pitkä versio ja lyhyt versio) sekä Fingridin muistioon Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa.

Lisätietoja:
Sakke Rantala
Asiantuntija
puh. 020 703 4487

Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
8.2.2019

Kemijoki Oy: Taivalkosken voimalaitoksen vaelluskalaratkaisu etenee

Keräsimme tammikuun ajan näkemyksiä Taivalkosken padon parhaasta ohitusratkaisusta. Yhteensä 1 727 ihmistä kertoi mielipiteensä Taivalkosken ohitusratkaisun toteutustavasta. 65 % äänistä meni kalauomalle, 30 % Kalasydämelle ja 5 % kalaportaalle.

”Kiitos jokaiselle näkemyksensä kertoneelle ja keskusteluun osallistuneelle! Suurimman kannatuksen sai kalauoma ja pienimmän kalaporras. Yleisön näkemys on selkeä. Selvitämme lupauksemme mukaisesti, onko Taivalkoskelle mahdollista rakentaa kalauoma. Haemme seuraavaksi kalauoman suunnitteluun parasta mahdollista asiantuntemusta”, sanoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Kemijoki Oy:n tavoitteena on palauttaa osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen kalojen ehdoilla ja vaiheittain edeten. Suunnittelun lisäksi mahdollisen Taivalkosken kalauoman toteuttaminen edellyttää vesitalouslupaa, jonka saaminen vie oman aikansa. Rakentamistyöt voisivat alkaa aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua. Taivalkosken vaelluskalaratkaisu on ajankohtainen nyt, kun Isohaaran kalateistä on noussut aikaisempaa enemmän lohia ja taimenia.

Paikallisilla ratkaisuilla ja yhteistyöllä tuloksia

Vaelluskalakantojen edistämisessä haluamme panostaa paikalliseen yhteistyöhön, josta Kemijoki Oy:llä on hyviä kokemuksia Lieksanjoelta. Taivalkosken voimalaitoksen padon ohitusratkaisun suunnittelun ja rakentamisen lisäksi ryhdymme kunnostamaan kutualueita Taivalkosken yläpuolisissa sivujoissa. Tuemme vaelluskalakantoja myös mäti- ja pienpoikasistutuksilla, joiden määrää kasvatamme vuosittain määrätietoisesti.

”Jokainen joki ja voimalaitos on omanlaisensa ja edellyttää tapauskohtaista harkintaa vaelluskalaratkaisujen suhteen. Pelkkä padon ohitusmahdollisuus ei riitä, vaan tarvitaan myös lisääntymiseen sopivia alueita. Suunnittelemme nyt eri tahojen kanssa yhteistyötä lisääntymisalueiden vahvistamiseksi elinympäristökunnostuksin. Toivottavasti pääsemme kunnostustöihin jo ensi kesänä”, toteaa Erkki Huttula.

Kemijoki Oy kertoo Taivalkosken seuraavista vaiheista lisää kevään aikana. Lisätietoa padon ohitusvaihtoehdoista ja Taivalkosken vaelluskalaratkaisun etenemisestä löytyy myös Kemijoki Oy:n verkkosivuilta.

Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö Erkki Huttula
Kemijoki Oy
Sähköposti erkki.huttula@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4431

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kemijoki Oy:n Taivalkosken voimalaitos

> Lue lisää >
30.1.2019

Inkeroisten voimalaitoksen patoluukun ja ympäröivien rakenteiden peruskorjaus alkaa helmikuussa

Toteutamme Kymijoen varrella sijaitsevan Inkeroisten voimalaitoksen suurimman patoluukun peruskorjauksen 11.2.–31.12.2019. Työmaan aikana kulku vesivoimalaitoksen patosillan yli ei ole yleisölle turvallista ja kulku joudutaan estämään. Peruskorjauksella varmistetaan luukun toiminta ja patoturvallisuus.

Vesivoimalaitoksen padon suurin luukku, valssiluukku, peruskorjataan tänä vuonna. Valssiluukun lisäksi ympäröiviä patorakenteita kunnostetaan ja luukun ohjaus- ja sähköjärjestelmiä uusitaan. Valssiluukun juoksutuskapasiteetti on puolet koko padon luukkujen läpäisykyvystä. Tästä johtuen on laadittu laaja vesienhallintasuunnitelma, jonka avulla arvioidaan erilaisten olosuhteiden vaikutusta korjaustöiden suorittamiseen ja koneistojen käyttöön.

Valssipadon peruskorjausta on valmisteltu viime vuonna padon tasoluukkujen ja rakenteiden kunnostuksella. Alueella on tehty myös tarvittavia tutkimuksia ja sukellustarkastuksia.

”Valssiluukku poikkeaa tavanomaisista segmentti- ja tasoluukuista rakenteensa ja ratkaisujensa osalta, mikä asettaa haasteita muun muassa pielirakenteiden korjaustöihin”, sanoo Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Mauri Tuulaniemi.

Valssiluukun kunnostus on osa patoluukkujen peruskorjausohjelmaa

Inkeroisten voimalaitos on valmistunut vuonna 1922. Koska kyseessä on Museoviraston suojeltavaksi määrittelemä kokonaisuus, on rakennustöissä huomioitu sen vaatimukset

”Patoluukkujen peruskorjausohjelmamme parantaa vesivoimalaitostemme ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta, luotettavuutta sekä patoturvallisuutta”, kertoo Tuulaniemi.

Työt aloitetaan 11. helmikuuta ja koko projekti kestää arviolta vuoden loppuun saakka. Rakennustyömaa vaikuttaa alueen liikennejärjestelyihin, kun kulku patosillan yli ei ole turvallisuussyistä mahdollista.

Lisätietoja:

Mauri Tuulaniemi, projektipäällikkö
mauri.tuulaniemi@kemijoki.fi
puh. 020 703 4480

Helena Ylihurula, aluepäällikkö
helena.ylihurula@kemijoki.fi,
puh. 020 703 4484

> Lue lisää >
30.1.2019

Anjalankosken voimalaitoksella palokunta avustamassa vedenpumppauksessa

Kymijoen voimalaitoksen yhdellä koneistolla vikaantui vesipumppu myöhään tiistai-iltana 29.1.2019. Veden poispumppaukseen saatiin apua paikalliselta pelastuslaitokselta.

> Lue lisää >
25.1.2019

Pikkukylän ja Juujärven jäätiet ovat käytössä

Pikkukylän ja Juujärven jäätiet avautuivat tällä viikolla moottorikelkkaliikenteelle. Noin 200 metriä pitkä Pikkukylän jäätie sijaitsee Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella. Juujärven jäätie sijaitsee Seitakorvan alapuolella ja on noin 400 metriä pitkä.

Molempien jääteiden painorajoitus on 1 000 kiloa ja jään vahvuus on nyt reilu 20 senttimetriä.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Lupaehtojen mukaisesti alueelle rakennettaan myös kolmas jäätie, joka tulee Jokelaan. Jokelan jäätien teko on aloitettu ja se pyritään saamaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Mikäli kolmas jäätie avautuu, on reiteillä yhteensä mittaa noin 800 metriä. 

Kemijoki Oy seuraa jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja sitä myöden jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Lisätietoja:
Jyrki Autti
Puhelin 020 703 4425
jyrki.autti@kemijoki.fi

> Lue lisää >
17.1.2019

Aki Mäki-Petäyksestä Voimalohen uusi toimitusjohtaja

Voimalohi Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty filosofian tohtori, dosentti Aki Mäki-Petäys. Voimalohen toimitusjohtajana Mäki-Petäys aloittaa maaliskuussa 2019.

Aki Mäki-Petäys siirtyy Voimalohelle Luonnonvarakeskuksesta (Luke), jossa hän on toiminut erikoistutkijana rakennettujen vesistöjen tutkimusten ohjelmapäällikkönä Oulun toimipaikassa. Lukessa Mäki-Petäys on vastannut rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimusprojekteista Sininen biotalous -ohjelmassa sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Kalatalouden ympäristöohjelman koordinaatiosta.

”Käynnistimme kesällä 2018 Voimalohi Oy:n kehittämisprojektin. Uusi toimitusjohtaja vastaa Suomen suurimpien kalatalousvelvoitteiden toteuttamisesta sekä Voimalohen toiminnan vahvistamisesta kalojen kasvatus- ja istutustehtävissä ja vaelluskalojen palauttamisprojekteissa”, sanoo Voimalohen hallituksen puheenjohtaja Tuomas Timonen.

Voimalohi Oy vastaa Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanistutusvelvoitteista Kemi- ja Iijoen vesistöalueilla sekä Lieksanjoella. Yhtiön tehtävänä on lisäksi edistää vapaaehtoisia vaelluskalojen palautushankkeita. Voimalohi Oy:llä on hallinnassaan kaksi kalanviljelylaitosta ja 14 luonnonravintolammikkoa sekä sopimusviljelyä.

Lisätietoja:
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
+358 20 703 4410

> Lue lisää >
11.1.2019

Haemme Rovaniemelle kahta henkilöä asiantuntijatehtäviin: konetekniikan asiantuntija ja ympäristöasiantuntija

Konetekniikan asiantuntija

Tulet työskentelemään vesivoimalaitosten koneteknisten järjestelmien ja kunnossapidon asiantuntijana ja osallistut kunnossapidon kehitystehtäviin sekä vastaat osaltasi investointiprojektien toteutuksesta. Pääset hyödyntämään näkemystäsi uusien teknologioiden mahdollisuuksista.

Toivomme sinulta:

  • osaamista suunnittelusta, asennuksista ja kunnossapidosta
  • uuden teknologian tuntemusta ja projektiosaamista
  • korkeakoulututkintoa, esim. DI/insinööri

Ympäristöasiantuntija

Tulet työskentelemään ympäristöasioiden asiantuntijatehtävissä. Osallistut laaja-alaisesti ympäristöasioiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Myös viranomais- ja muiden sidosryhmäyhteyksien hoitaminen ovat oleellinen osa tehtävää.

Toivomme sinulta:

  • kalabiologista osaamista
  • ympäristölainsäädännön tuntemusta
  • korkeakoulututkintoa, esim. FM/DI

Kehity vesivoiman huippuosaajaksi

Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan tehtävän, viihtyisän työympäristön sekä osaavan työyhteisön tuen. Arvostamme kykyä työskennellä itsenäisesti ja ottaa vastuuta, pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta löytää innovatiivisia ratkaisuja. Jos sinulla on mutkaton ja positiivinen ote työntekoon, sovit hyvin joukkoomme.

Täytä hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan hakemuskirje sekä CV:si 30.1.2019 mennessä osoitteessa uratori.mps.fi.

Lisätiedot:

Lisätietoja tehtävästä ja yrityksestä antaa MPS-konsultti Arto Savela, puh. 040 729 6600.

> Lue lisää >
2.1.2019

Kemijoki Oy: Vaelluskalaratkaisu Kemijoen Taivalkosken voimalaitokselle

Suunnittelemme ja toteutamme vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Padon ohitus toteutetaan kalaportaan, Kalasydämen tai kalauoman avulla. Keräämme tammikuun 2019 ajan mielipiteitä Taivalkosken vaelluskalaratkaisun toteutustavasta. Toivomme vaelluskalakantojen elvyttämisestä kiinnostuneiden osallistuvan keskusteluun ja tutustumaan padon ohitusvaihtoehtoihin.

”Kemijoki Oy:n tavoitteena on palauttaa osittain luonnonmukainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen. Lupavelvoitteiden lisäksi kestävän vaelluskalaratkaisun kokonaisuuteemme kuuluvat esimerkiksi mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset ja ylisiirrot sekä parhaiden vaelluskalaratkaisujen etsiminen ja tukeminen”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin vaatii pitkäjänteistä työtä ja useita toisiaan tukevia toimenpiteitä. Taivalkosken voimalaitoksen padon ohitusratkaisun lisäksi kunnostamme kutualueita Taivalkosken yläpuolisissa sivujoissa.

Kemijoen kutualueille pyrkii nyt nousuhalukkaita kaloja

Vaelluskalaratkaisun edistäminen on ajankohtaista, kun nousuhalukkaiden kalojen määrä on kasvanut. Syksyllä 2018 Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten alapuolella toteutettujen koekalastusten tulokset osoittivat, että Isohaaran voimalaitoksen ohi nousee kalaa, josta valtaosa on viljelyperäistä.

Isohaara on Perämereen laskevan Kemijoen ensimmäinen voimalaitos, jolla on kaksi kiinteärakenteista kalatietä. Isohaaran voimalaitoksen yläjuoksulla seuraava vesivoimalaitos on Kemijoki Oy:n Taivalkosken voimalaitos. Kemijoen vesistössä on yli 20 vesivoimalaitosta, jotka tuottavat runsaan kolmanneksen Suomen uusiutuvasta vesisähköstä. Vesivoiman ansiosta fossiilisten polttoaineiden tarve on pienempi, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta.

Vaelluskalojen palauttamiseksi on löydettävä paikallisesti tehokkaimmat toimenpiteet, jotka tukevat parhaiten useita tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnästä luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Jokaisella vaihtoehdolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mielipidekanava Taivalkosken padon ohitusratkaisusta sekä lisätietoa padon ohitusvaihtoehdoista löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta www.kemijoki.fi/otakantaa.

Kemijoki Oy kertoo keräämistään näkemyksistä ja Taivalkosken padon ohitusratkaisun seuraavista vaiheista helmikuussa 2019. Hyödynnämme mielipidekanavan lopputulosta Taivalkosken vaelluskalaratkaisua suunniteltaessa. Näkemyksillä on päätöksenteossa suuntaa-antava rooli.

Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö Erkki Huttula, Kemijoki Oy
Sähköposti erkki.huttula@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4431

Kemijoki Oy:n Taivalkosken voimalaitos

> Lue lisää >
25.12.2018

Pirttikosken voimalaitoksella palohälytys 25.12.2018

Pirttikosken voimalaitoksella anturivika aiheutti automaattisen palohälytyksen aamulla 25.12.2018. Palokunta kävi paikalla varmistamassa tilanteen.

> Lue lisää >
21.12.2018

Kemijoki Oy teki vanhoja koskikauppoja koskevan kertakorvaussopimuksen Muurolan−Jaatilan osakaskunnan kanssa

Kemijoki Oy teki 1950−60 luvuilla koskiosuuskauppoja, joissa myyjät pidättivät osan kauppahinnasta korvattavaksi energianluovutuksina. Energianluovutukset maksetaan nykyisin vuosittaisina rahakorvauksina.

Allekirjoitimme Muurolan−Jaatilan osakaskunnan edustajien kanssa 21.12.2018 sopimuksen, jolla korvasimme vuosittaisen maksun kertakorvauksella Hömpönkorvan koskiosuuden osalta.

Vastaavia sopimuksia olemme tehneet viime vuosien aikana useita kymmeniä.

Lisätietoja:

Sakari Pyhäjärvi
p. 020 703 4471

> Lue lisää >
20.12.2018

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje kertoo Kemijoki Oy:n tuoreimmat kuulumiset ja esittelee omia asiantuntijoitamme, kumppaneitamme sekä sidosryhmiämme joen varrelta.

Tuoreimman numeron aiheita ovat:

  • Lieksanjoen vaelluskalatyö kantaa hedelmää
  • Alvar Aallon suunnitteleman Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus valmistui
  • Kemijoki Oy lahjoitti Oulun Ammattikorkeakoululle automaation operointipäätteen
  • Parannamme turvallisuutta ja voimalaitosten korkeaa käytettävyyttä kunnossapidolla ja peruskorjauksilla

Lue uusin Lieke!

> Lue lisää >
20.12.2018

Alvar Aallon suunnitteleman Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus valmistui

Marraskuussa 2018 valmistunut julkisivuremontti lisää Lieksankosken voimalaitoksen käyttöikää 40 - 50 vuotta. Kunnostimme rakennuksen ilmeen alkuperäiseen asuunsa voimalaitoksen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot säilyttäen ja tämän päivän vesivoimatekniikan huomioiden.

”Alvar Aallon suunnittelema voimalaitosrakennus on saanut takaisin arvoisensa kuosin. Olemme lopputulokseen enemmän kuin tyytyväisiä. Kun laitoksen toisen vesivoimakoneiston peruskorjaus saadaan ensi keväänä päätökseen, Lieksankoskella on erinomaiset ja arvokkaat puitteet tuottaa ilmastonmuutoksen hillintää tukevaa vesisähköä. Vesivoimalla on merkittävä rooli uusiutuvan ja päästöttömän energian tuotannossa”, toteaa Kemijoki Oy:n johtaja Heikki Kusmin.

Peruskorjauksen pääurakoitsija oli lieksalainen H&H Holding Oy. Hankkeen valvonnasta vastasi Suunnitteluryhmä Karrak Oy, sähköurakoinnista Maintpartner Oy, rakennus- ja arkkitehtisuunnittelusta ERAT arkkitehdit ja rakennesuunnittelusta insinööritoimisto Lauri Mehto Oy. Peruskorjaus suunniteltiin yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.

”Lieksankosken voimalaitoksen peruskorjaus eteni suunnitellun aikataulun mukaan. Korvasimme esimerkiksi julkisivun ja sokkelin kalkkislammauksen hengittävällä silikaattipohjaisella pinnoitteella, vanhaa tekniikkaa käyttäen. Osin vuonna 1960 valmistunut rakennus oli yllättävän hyvässä kunnossa. Voimalaitoksen ikkunat ainoastaan maalattiin puupinnalta asti uudestaan. Ja alkuperäinen kuparikatto jäi paikattuna ja turvallisuutta lisäävillä lumiesteillä ja kulkusillalla varustettuna paikalleen”, toteaa asiantuntija Jari Kivelä Kemijoki Oy:stä.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on osa Kemijoki Oy:n investointiohjelmaa, jolla varmistetaan kotimaisen vesivoiman saatavuus ja käyttövarmuus myös tulevaisuudessa. Julkisivu-urakan jälkeen on vuorossa Lieksankosken voimalaitoksen ykköskoneiston remontti, joka valmistuu huhtikuussa 2019. Lieksankosken kakkoskoneisto on peruskorjattu jo aikaisemmin. Koneistojen peruskorjaukset nostavat voimalaitosten energiatehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja käyttöturvallisuutta.

Lisätietoa julkisivun korjaustöistä löydät täältä ja lisätietoa koneiston peruskorjauksesta täältä.

> Lue lisää >
20.12.2018

Kemijoki Oy lahjoitti Oulun Ammattikorkeakoululle automaation operointipäätteen

Lahjoitimme automaation operointipäätteen Oulun Ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatioalalle opetuskäyttöön. Laite päätettiin hankkia, kun opinnäytetyöprosessin aikana huomattiin, että vastaavat opetuskäytössä olevat laitteet ovat vanhentuneita.

Hankittava pääte ohjelmistoineen on monipuolinen ja vastaava kuin Kemijoen useilla voimalaitoksilla on käytössä. Kosketusnäyttöpäätteen avulla voi operoida esimerkiksi vesivoimakoneistoa ja päätettä voi käyttää koneiston käynnin tarkkailuun.

Kemijoki Oy:n lahjoittama operointipääte edistää nuorten ammattitaidon kehittymistä

”Olemme miettineet laitteelle useita käyttötapoja ja se soveltuu erityisen hyvin projektityylisiin opintoihin. Opiskelijamme tekevät suurimman osan opinnoista erilaisina projekteina, joissa ratkaistaan haasteellisia tehtäviä. Lahjoitettu operointipääte tuo hyvän lisän opiskelijoille tehdä itse ohjausohjelmia ja käyttöliittymän sovelluksia, joilla käyttäjä pääsee ohjaamaan konetta paneelista käsin. Kemijoki Oy tarjosi mahdollisuutta ja tottakai tartuimme siihen”, lehtori Timo Heikkinen Oulun Ammattikorkeakoulusta kertoo.

Työelämälähtöinen opetus kasvattaa tulevaisuuden ammattilaisia.

”Oulun Ammattikorkeakoulu on kohtuullisen lähellä Kemijoki Oy:n toiminta-aluetta. Ajattelimme, että siitä voisi olla meillekin hyötyä, jos opiskelijat pääsevät opinnoissaan käyttämään samaa tekniikkaa kuin mitä meillä on käytössä. Tulevaisuudessa meidän on helpompi löytää osaajia, kun osaamista käyttämillemme laitteille ja sovelluksille koulutetaan Oulussa jo oppikursseilla.”, kertoo Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Sami Soudunsaari.

Insinööri- ja projektityöt ovat arvokkaita niin oppilaitoksen kuin yrityselämän näkökulmasta

Oulun Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden aiheet liittyvät usein lähiympäristön teollisuuden tarpeisiin. Viimeisimmässä Kemijoki Oy:lle tehdyssä Oamk:in opinnäytetyössä konvertointiin tuotantokäytössä olevan operointipäätteen sovelluksen vanhempi versio uudemman sukupolven versioon.

”Insinöörityöt ja harjoittelujaksot ovat hyvä tiedonsiirtokanava puolin jos toisin. Insinööritöiden avulla saamme tuoretta tietoa yrityksistä ja niiden tarpeista. Painotukset ja tarpeet muuttuvat ajan saatossa, joten jatkuvalla yhteistyöllä tiedämme mihin maailma on menossa. Pystymme antamaan yrityksille uusinta tietoa ja omaa osaamistamme heidän käyttöönsä”, sanoo Timo Heikkinen.

Projektitöiden avulla saadaan nuoria osaajia mukaan innovoimaan ja keksimään uusia ratkaisuja.
”Opiskelijayhteistyö ja erilaiset projekti- ja insinöörityöt ovat loistava tapa ottaa opiskelijat mukaan ratkomaan sellaisia kehitysjuttuja, joita ei välttämättä ehditä itse yrityksissä tehdä. Tarvittaessa kehitystehtävään saa kätevästi kokonaisen luokan ratkomaan ongelmia yhdessä”, Oamk:in Energia- ja automaatio-osaston koulutus- ja tki-johtaja Jouni Kääriäinen vinkkaa.

Timo ja Jouni Oulun Ammattikorkeakoululta

Kuvassa Timo Heikkinen ja Jouni Kääriäinen.

> Lue lisää >
10.12.2018

Parannamme turvallisuutta ja voimalaitosten korkeaa käytettävyyttä kunnossapidolla ja peruskorjauksilla

Tuotimme viime vuonna vesisähköä 4 891 gigawattituntia (GWh), kun voimalaitostemme kokonaiskäytettävyys oli erinomainen 96,89 prosenttia. Korkea käytettävyytemme turvaa uusiutuvan vesisähkön saatavuuden ja varmistaa Suomen sähköjärjestelmän toimivuutta.

Voimalaitosten käynnissä- ja kunnossapito sekä peruskorjaukset parantavat voimalaitosten turvallisuutta ja toimintavarmuutta. Tänä vuonna peruskorjaamme esimerkiksi Valajaskosken patoluukun 4, uudistamme Seitakorvan voimalaitoksen 20 kilovoltin (kV) sähköjärjestelmät ja uusimme Kurittukoskella kaukokäytön ala-aseman sekä jännite- ja turpiinisäätäjän.

Juoksutuskapasiteetin ylläpitoa Valajaskoskella

Valajaskosken voimalaitoksen patoluukkujen peruskorjausten väli on noin 30 - 40 vuotta. Peruskorjaamme laitoksen neljää tulva-aukkoa tarpeen mukaan yksi luukku kerrallaan. Työt Valajaskosken patoluukulla 4 alkoivat kesäkuun lopussa ja hanke valmistuu marraskuussa. Pelkästään Kemijoen vesistöalueella on käytössä noin 100 erityyppistä luukkuratkaisua. Niiden kunnostus on jatkuvaa työtä.

Kemijoen varteen vuonna 1960 valmistuneen Valajaskosken laitoksen patoluukkujen leveys on 16 metriä, korkeus 15 metriä ja paino noin 120 tonnia. Tulva-aukot ovat osittain auki, kun vettä tulvien seurauksena ohijuoksutetaan. Suuri vesimäärä sekä tulvaveden mukanaan kuljettama jää ja roska jättävät jälkensä patoluukkuihin. Tulvavesi rasittaa erityisesti tulvaluukkujen maalipintoja. Luukuilla turvataan vesienhallinta ja luukkujen peruskorjauksilla varmistetaan niiden toimivuus jatkossakin.

”Aika syö patoluukkuja. Juoksemme peruskorjauksilla kiinni patoluukkujen läpi vyöryvien vesimassojen ja jokiveden mukaansa temmanneen aineksen aiheuttamia ruostevaurioita. Patoluukun peruskorjausta voi hyvin verrata talon maalaukseen”, toteaa Kemijoki Oy:n Heikki Pesonen.

Valajaskosken luukkutyömaa

Työturvallisuuden ja sähköverkon luotettavuuden parannuksia Seitakorvalla

Seitakorva on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista. Sen sähköjärjestelmien uusinnan esisuunnittelu alkoi kesällä 2017 yhdessä SSEB Finland Oy:n kanssa. Työmaa käynnistyi elokuussa 2018. Sähkönjakelulaitteiden uusintatyön Kemijoki Oy tilasi Infratek Finland Oy:ltä. Projekti saatetaan päätökseen vuoden 2019 alkupuolella.

Seitakorvan voimalaitoksella uusitaan 20 kV:n kytkinlaitos ja tehovälimuuntaja, joiden kautta syötetään sähköä Rovakaira Oy:n jakeluverkkoon ja sitä myöten alueen asukkaille. Samalla uusitaan järjestelmien mekaanisia ja sähköisiä suojauksia ja puretaan käytöstä poistettavat laitteet. Töiden aikana Seitakorvan koneistot ovat pysäytyskiellossa, koska työn ajan voimalaitoksen omakäyttösähkön varasyöttöreitti 20kV-järjestelmän kautta ei ole käytettävissä.

Nyt toteutettavat työt parantavat Seitakorvan voimalaitoksella sekä alueen jakeluverkon parissa työskentelevien henkilöiden turvallisuutta, lisäävät sähköverkon luotettavuutta, pienentävät muuntajan tehohäviötä sekä välittävät tietoa, johon vanha sähköjärjestelmä ei taipunut. Seitakorvan voimalaitos valmistui vuonna 1963.

”Voimalaitoksella oli edelleen käytössä alkuperäisiä laitteita. Sinänsä laadukkaat komponentit eivät ole yhtä tarkkoja kuin nykyajan laitteet, eikä niistä saa yhtä paljon tietoa ulos kuin uusimmista laitteista. Seitakorvan uusintatyöt mahdollistavat muun muassa reaaliaikaisen tehomittauksen ja aiempaa nopeamman häiriötilanteisiin reagoinnin. Voimme myös tehdä etänä asioita, joita varten piti aiemmin mennä ruuvimeisselin kanssa paikan päälle”, avaa Kemijoki Oy:n Jarkko Virtanen.

Seitakorvan uusi tehovälimuuntaja

Käyttövarmuuden ja osaamisen kartuttamista Kurittukoskella

Uusimme Kitisen varrella sijaitsevalla Kurittukosken voimalaitoksella viime kesänä kaukokäytön ala-aseman sekä jännite- ja turpiinisäätäjät. Vuosina 1985–87 rakennetun voimalaitoksen komponentit olivat alkuperäisessä kunnossa. Kemijoki Oy:n investointisuunnitelman mukaisesti voimalaitosten ylläpito ja peruskorjaukset tehdään tarpeen ja kunnon mukaan.

Kaukokäytön ala-aseman sekä jännite- ja turpiinisäätäjien uusiminen lisää voimalaitoksen käyttövarmuutta ja hyötysuhdetta sekä modernisoi tiedonkeruuta. Rovaniemelle välittyy nyt Kurittukosken voimalaitokselta aiempaa enemmän ja parempaa dataa.

Töiden aiheuttama koneistokeskeytys kesti neljä viikkoa. Kemijoki Oy:n asiantuntijat toteuttivat Kurittukosken kaukokäytön ala-aseman suunnittelun, hankinnan ja käyttöönoton. Jännitesäätäjän suunnittelun, toimituksen ja käyttöönoton toimitti VEO Oy. Turpiini- ja jännittesäätimien asennukset teki Caverionin. Turpiinisäätäjän uusimisesta tehtiin myös koulutusprojekti.

”Käyttövarmuuden lisäämiseksi koulutimme Kemijoki Oy:n omia asiantuntijoita ja kumppanimme Caverionin henkilöstöä uuteen turpiinisäätäjään. Juhannuksesta alkanut ja heinäkuun puoliväliin kestänyt koneistokeskeytys oli työntäyteistä aikaa. Projekti onnistui hyvin ja uusimalla elinkaarensa lopussa olevat kriittiset komponentit lisäsimme laitteiden käyttöikää 20 - 30 vuotta”, kertoo Kemijoki Oy:n Raimo Ojala.

> Lue lisää >
5.12.2018

Presidentti myönsi kunniamerkin Tuomas Timoselle

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt Suomen Leijonan komentajamerkin Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timoselle.

Työuransa Timonen on tehnyt energia- ja metsäsektorilla Suomessa ja kansainvälisesti. Kemijoki Oy:n toimitusjohtajana Timonen on toiminut viisi vuotta. Tuona aikana yhtiö on käynyt menestyksellä läpi suuren muutoksen kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin.

Timonen toimii julkisessa keskustelussa uusiutuvan energian puolestapuhujana ja avaa vesivoiman merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hän korostaa vastuullisuuden merkitystä Kemijoki Oy:n kaikessa toiminnassa. Vuoropuhelu, avoimuus ja näkemyksellisyys ovat kantavia periaatteita haasteellisissakin asioissa. Myös maanpuolustus on Tuomas Timoselle tärkeä asia. Hän toimii aktiivisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi.

”Kunniamerkki tuli minulle täytenä yllätyksenä. Ritarikunnat kertovat merkin olevan tunnustus isänmaan palvelemisesta, mitä pidän erityisessä arvossa. Katson, että tämä on kiitos myös kaikille kollegoille ja kumppaneille, joiden kanssa minulla on ollut ja on tilaisuus työskennellä. Työ puhtaan uusiutuvan energian puolesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi jatkuu”, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Lisätietoja:
Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, yritysvastuu
puh. 020 703 4414

> Lue lisää >
3.12.2018

Kemijokeen nousseista lohista valtaosa viljelyperäistä

Kemijoen syksyn 2018 koekalastusten alustavat tulokset ovat valmistuneet. Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten alapuolelta 24.9. ja 10.10. välisenä aikana kerätyistä lohinäytteistä selvitettiin viljeltyjen ja luonnossa syntyneiden lohien osuudet. Isohaaran alta pyydetyistä lohista viljeltyjä oli 90 % ja Taivalkosken alta pyydetyistä 82,5 %. Kemijokeen merivaelluksen jälkeen palanneet viljellyt lohet ja taimenet ovat peräisin velvoiteistutuksista.

”Isohaaran kalateistä näyttää nousseen hyvin kalaa, vaikka syksyn koekalastusten perusteella emme kokonaismäärää tiedäkään. Erityisesti taimen nousi Isohaaran yli hienosti. Näytepyynnillä saadut taimenet olivat kaikki viljelyperäisiä”, toteaa Luken tutkija Erkki Jokikokko. Luonnonvarakeskus (Luke) raportoi koekalastuksen lopulliset tulokset talvella 2019.

Kuva Luken tutkija Erkki Jokikokon Lapin kalatalouspäivien esityksestä ”Kemijoen lohinäytepyynnin toteutus ja tulokset 2018”

Alueen ammattikalastajat kalastivat Isohaaran alapuolisesta vesistöstä 160 ja Taivalkosken voimalaitoksen alta 120 lohta. Taimenia jäi Isohaarasta kalastajien verkkoihin yksi ja Taivalkoskelta 31 kappaletta. Lisäksi Kemijokisuun kalastajat pyysivät näytekaloiksi kesä-heinäkuussa 53 lohta, joista kolme oli luonnonkaloja.

Luonnonkaloiksi luokitelluista lähes 90 % oli vähintään yhden merivaellusvuoden lohia ja näistä noin 60 % kahden jokipoikasvuoden kaloja. ”Kahden jokipoikasvuoden lohet voivat olla peräisin Ala-Kemijoen sivuvesistöihin vuonna 2015 tehdyistä merkkaamattomista pienpoikasistutuksista. Vuonna 2014 Kemijoen patoaltaisiin sekä Ounasjokeen ja Kemi- ja Ounasjoen sivujokiin on ylisiirretty yhteensä 532 lohta, joiden jälkeläiset olisivat syntyneet vuonna 2015. Tornionjoella luonnossa syntyneillä lohilla on yleensä kolme jokivuotta tai enemmän, mikä olisi todennäköistä myös Ounasjokeen ylisiirrettyjen lohien jälkeläisillä” , sanoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Jyrki Autti.

Vuodesta 2017 alkaen istutettavat lohet ja taimenet ovat olleet rasvaeväleikattuja ja sitä aikaisempina vuosina istukkaat on merkitty ars-värimerkinällä, joka pystytään määrittämään kalan päässä olevista kuuloluista. Viime vuosina Kemi- ja Ounasjoen vesistön vaelluskalojen palautushankkeisiin liittyvissä mäti- ja pienpoikasistutuksissa on käytetty ars-värimerkintää.

Tutkimustietoa hyödynnetään kalataloustarkkailun lisäksi vaelluskalakantojen elvytyshankkeiden ja Kemijoen voimalaitosten vaellusratkaisujen jatkosuunnittelussa. Lohi- ja taimennäytteisiin perustuvaa seurantaa on syytä jatkaa tulevina vuosina. Näin voidaan seurata Ounasjokivarren mäti- ja pienpoikasistutusten ja ylisiirtojen tuloksellisuutta sekä selvittää jokeen nousevien kalojen alkuperä.

Luken tutkija Erkki Jokikokon yhteenveto ”Kemijoen lohinäytepyynnin toteutus ja tulokset 2018” Lapin 15. kalatalouspäivillä Rovaniemellä 20.-21.11.2018.

Lisätietoja
Aluepäällikkö Jyrki Autti, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4425
jyrki.autti@kemijoki.fi

> Lue lisää >
19.11.2018

Lieksanjoen vaelluskalatyö kantaa hedelmää

Lieksanjoen koskialueiden kunnostustyöt osana parivuotista hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmaa alkoivat vuonna 2016. Töiden tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Osaltamme kärkihanke Lieksankoskella on ollut onnistunut esimerkki sujuvasta yhteistyöstä alueen eri toimijoiden kanssa ja erinomainen esimerkki vapaaehtoisesta vaelluskalatyöstä.

Lieksanjoen koskialueiden kunnostustyöt alkoivat Kemijoki Oy:n osalta pari vuotta sitten yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Kemijoki Oy:n, viranomaisten ja muiden kumppaneiden kanssa. Kunnostustöissä rakennettiin muun muassa kutusoraikkoja ja poikasalueita sekä tehtiin emokalojen ylisiirtoja ja poikasistutuksia. Toimenpiteiden tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttäminen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä.

”Olemme saaneet erinomaisia tuloksia Lieksanjoella. Hanke oli alun perin suunniteltu kolmivuotiseksi, mutta hyvien käytäntöjen ja tulosten vuoksi työtä jatketaan myös tulevaisuudessa”, sanoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula. Meidän lisäksemme myös muut hankkeen rahoittajat, kuten Pielisen kalastusalue haluaa jatkaa vaelluskalatyötä vuonna 2019.

Syksyn emokalapyynnissä järvilohia saatiin ennätysmäärä

Syyskaudella 2018 jatkettiin kunnostuksia ja soraistuksia Ruunaan koskien alueella. Lieksanjoen voimalaitoksen alapuolella pyydettiin emokaloja, joita siirrettiin patojen yläpuolelle kunnostetuille kohteille. Tämän syksyn emokalapyynnin tulos osoitti, että kunnostustöistä, ylisiirroista ja istutuksista on todella ollut hyötyä. Emokalapyynnissä saatiin uusi ennätys järvilohen osalta, sillä yhteensä 59 järvikierron läpikäynyttä järvilohta saatiin kiinni. Luku on yli kaksi kertaa enemmän kuin aiempi ennätys.

”Työtä on vielä tehtävänä, mutta huomattava kasvu osoittaa, että olemme tehneet asioita oikein. Näiden tulosten valossa voin sanoa, että järvilohen tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta”, kiteyttää Niilo Valkonen Future Missions Oy:stä.

Osa emokaloista merkittiin siirron yhteydessä radiolähettimillä ja ylisiirtojen jälkeen aloitettiin merkittyjen kalojen telemetriaseuranta.

Kunnostetuille jokialueille syntyy kaloja

Luonnonvarakeskus teki syksyllä sähkökoekalastuksia aiemmin hankkeen aikana kunnostetuilla jokiosuuksilla. Kunnostetuille alueille vietiin vuosi sitten syksyllä järvilohen ja taimenen kutukaloja. Tulokset osoittavat, että jokialueiden kunnostukset ja kalojen ylisiirrot ovat onnistuneet, sillä tänä syksynä aluilta löytyneet kesänvanhat poikaset olivat luonnossa syntyneitä.

”Tänä syksynä kaikilta sähkökoekalastetuilta alueilta löydettiin järvilohen poikasia. Parhailla koealueilla tulokset olivat hyviä, jopa 26-36 tämän kesän poikasta aarilla”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piironen.

Luonnonvarakeskus on vastannut kalojen telemetriaseurantaan liittyvästä kalojen merkitsemisestä ja laitteiden järjestämisestä. Itse seurannasta on vastannut kärkihankkeessa mukana oleva Ruunaan kalastusalue. ”Seuranta on erittäin tarpeellista, jotta saamme lisätietoa kalojen käyttäytymisestä ja liikkeistä jokialueilla. Seurannan avulla näemme, miten kalat löytävät kunnostetut jokialueet ja esimerkiksi mihin suuntaa ne jokialueilla liikkuvat”, Piironen jatkaa.

Kalojen alasvaellukseen liittyvää seurantaa kehitetään tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa jatketaan samoja toimiviksi havaittuja toimenpiteitä, emokalapyyntiä, ylisiirtoja, kunnostuksia ja telemetriaseurantaa. Kehitämme kuitenkin jatkuvasti tulosten mittarointia ja seurantaa. Pyrimme ratkaisemaan esimerkiksi, miten Lieksanjoella voitaisiin parhaiten seurata jokialueen koskilta järvivaellukselle lähteviä poikasia.

”Me Kemijoki Oy:llä olemme erittäin tyytyväisiä vapaaehtoisen vaelluskalatyön tuloksiin ja ennen kaikkea yhteistyön sujuvuuteen”, Huttula summaa yhteistyötä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Antti Karhapää pitelee käsissään Lieksanjoen voimalaitoksen alapuolelta ylisiirrettävää emokalaa. Kuva: Niilo Valkonen

> Lue lisää >
16.11.2018

Inkeroisten patosillalla tehdään 19.11.2018 – 15.1.2019 rakennuskorjaustöitä, jonka vuoksi silta suljetaan ajoittain liikenteeltä

Korjaustyön aikana sillalla liikkuessa tulee noudattaa varovaisuutta. Pahoittelemme patosillan käyttäjille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Lisätiedot:
Mauri Tuulaniemi puh. 020 703 4480, mauri.tuulaniemi@kemijoki.fi.

> Lue lisää >
15.11.2018

Kemijoella tehdyissä lisätutkimuksissa ei uusia raakkuhavaintoja

Syksyn 2017 aikana noin 30 kilometrin päästä suunnitellun Sierilän voimalaitoksen yläpuolelta löydettiin sukellustutkimuksissa kaksi yksittäistä jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Molemmilla sukelluskerroilla raakku löytyi lähes samasta paikasta. Sukelluskartoituksia tehtiin myös muissa potentiaalisissa Sierilän vaikutusalueen kohteissa. Näistä kohteista raakkuja ei löytynyt.

Kesän 2018 aikana olemme laatineet virtausmallinnuksen alueesta. Mallinnuksella selvitetään, miten virtaamaolosuhteet alueella muuttuisivat ja miten muutokset vaikuttaisivat raakkujen elinolosuhteisiin.

Lisäksi teetimme syyskuun lopulla edelliskertoja laajemmat tutkimukset noin kuuden kilometrin matkalla Vanttauskosken alapuolisella alueella. Ennen sukelluksia joen pohjaa kiikaroitiin ja videokuvattiin, jotta sukellukset voitiin kohdistaa raakulle otollisimmille esiintymisalueille. Myös Kemijokeen laskeva Koluoja tutkittiin. Näissä tutkimuksissa ei löytynyt yhtään raakkua.

Sukellustutkimukset teki Alleco Oy, joka on erikoistunut vesiluontoselvitysten tekemiseen. Alleco Oy:n laatima tutkimusraportti on toimitettu Lapin ELY-keskukselle. Voit ladata raportin tästä.

Asiassa laaditaan vielä yhteenveto tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä pyydetään lausunto ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tällä varmistetaan, että tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella voidaan johtopäätökset tehdä riittävällä varmuudella.

Lisätietoja

Erkki Huttula

Ympäristöpäällikkö

Kemijoki Oy

020 703 4431

> Lue lisää >
7.11.2018

Nuori Yrittäjyys -ohjelman Juliaana varjostushommissa Kemijoki Oy:llä

Lokakuun lopulla vietettiin Nuori Yrittäjyys -ohjelman NY Job Shadow -päivää, jolloin liiketalouden opiskelija Juliaana Pakkala varjosti Tarja Zitting-Huttulaa yhden työpäivän ajan. Päivän ideana on, että yrittäjähenkinen nuori saa viettää yhteisen työpäivän johtajan kanssa. Tänä vuonna 80 nuorta varjosti 70 johtajaa.

Juliaanan ja Tarjan yhteiseen päivään kuului erilaisia tapaamisia pääkaupunkiseudulla. Juliaana tutustui Tarjan työtehtäviin ja erityisesti Kemijoki Oy:n viestintään. Päivä alkoi yhteisellä palaverilla Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timosen kanssa ja jatkui eri sidosryhmien tapaamisin. Suomalaisen Työn Liitolla esimerkiksi keskusteltiin ajankohtaisesta ”Onhan siinä Avainlippu” -kampanjasta.

Juliaana opiskelee Oulaisen ammattiopistossa merkonomiksi. ”Yrittäjyys kiinnostaa minua. Olen ollut mukana NY:n toiminnassa vuoden ja oppinut paljon. Lähdin mukaan varjostustapahtumaan, kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Halusin tutustua ihmisiin ja tietää enemmän yhtiön toiminnasta,” Juliaana Pakkala kertoo.

Päivä esitteli konkreettisesti johtajien arkea

”Opin päivän aikana paljon uutta ja odotukseni täyttyivät hyvin. Oli mukava tutustua ihmisiin ja nähdä millaisia asioita johtajien työpäivään kuuluu. Oli hienoa kuulla myös Kemijoki Oy:n toiminnasta ja toimintatavoista. Opin esimerkiksi miten yksityiskohtaisesti yrityksen viestintäsuunnitelmaa mietitään. En ollut aiemmin ajatellut, miten suunnittelutyötä käytännössä tehdään”, Juliaana kertoo.

Päivä oli antoisa molemmin puolin. Kemijoki Oy on osallistunut NY Job Shadow -päivään aiemminkin.

”Päivä Juliaanan kanssa oli todella antoisa. Meistä on hienoa osallistua Nuori Yrittäjyys -yhdistyksen toimintaan ja tarjota nuorille työelämäkokemuksia. Tällaiset päivät avaavat työelämää konkreettisella tavalla. Tuemme mieluusti nuoria urapolun ensi askelilla. Teemme muutenkin paljon yhteistyötä oppilaitosten ja koulujen kanssa”, Kemijoki Oy:n yritysvastuusta vastaava johtaja Tarja Zitting-Huttula sanoo.

Juliaana suosittelee päivää kaikille nuorille. ”NY Job Shadow:sta saa hienon käsityksen siitä, millaisia ihmisiä johtoportaassa on ja tajuaa, että hekin ovat ihan tavallisia ihmisiä”, Juliaana naurahtaa.

> Lue lisää >
29.10.2018

Valajaskosken patosilta suljettu liikenteeltä 6.-9.11. klo 8-20

OMP Konepaja Oy kuuluttaa: Tiellä nro 933 Valajaskosken patosilta suljettu liikenteeltä 6.-9.11.2018 klo 8-20 työpadon purkutöistä johtuen.

> Lue lisää >
26.10.2018

Voimalohi Oy:n ilmoitus: Haemme toimitusjohtajaa

Nykyisen toimitusjohtajan siirtyessä uusiin haasteisiin, etsimme yhtiölle

TOIMITUSJOHTAJAA

Voimalohi Oy vastaa Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanistutusvelvoitteista Kemi- ja Iijoen vesistöalueilla sekä Lieksanjoella. Haemme nyt toimitusjohtajaa johtamaan ja kehittämään toimintaamme kalojen kasvatus- ja istutustehtävissä sekä vaelluskalojen palauttamisprojekteissa.

Toimitusjohtajana työskentelet laitos- ja luonnonravintoviljelyn näköalapaikalla. Edistät vaelluskalojen palauttamishankkeita alan asiantuntijoiden kanssa ja vastaat Suomen suurimpien kalatalousvelvoitteiden toteuttamisesta ja kehittämisestä. Esimiehenä kannustat ja tuet vahvan asiantuntijaorganisaatiomme toimintaa. Työ on myös pitkäjänteistä yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa.

Toimitusjohtajana olet merkittävässä roolissa kehittämässä vaelluskalatyötä rakennetuissa joissa. Tarjoamme mahdollisuuksien toimintaympäristön, hyvät kehittymismahdollisuudet ja kannustavan työyhteisön. Jos sinulla on mutkaton ja positiivinen ote työntekoon, sovit hyvin joukkoomme.

TOIVOMME SINULTA

  • Kalabiologian hyvää osaamista
  • Soveltuvaa tutkintoa, esimerkiksi kalabiologi/iktyonomi
  • Kokemusta esimiestyöstä
  • Projektityöskentelyosaamista
  • Kiinnostusta uusien ideoiden ja innovaatioiden etsimiseen sekä soveltamiseen
  • Taloushallinnon ymmärrystä

ARVOSTAMME

  • Hyviä esimies- ja johtamisvalmiuksia
  • Kykyä ottaa vastuuta ja työskennellä tavoitteellisesti
  • Pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta löytää uusia ratkaisuja
  • Oma-aloitteisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja
  • Joustavuutta

Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen 18.11.2018 mennessä osoitteessa www.mercuriurval.fi

Lisätiedot:
Lisätietoja tehtävästä ja yrityksestä antaa Mercuri Urvalissa Johanna Massa, p. +358 40 144 3333.

Voimalohi Oy
Voimalohi Oy vastaa Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanistutusvelvoitteista Kemi- ja Iijoen vesistöalueilla sekä Lieksanjoella. Yhtiön tehtävänä on lisäksi edistää vapaaehtoisia vaelluskalojen palautushankkeita. Voimalohi Oy:llä on hallinnassaan kaksi kalanviljelylaitosta ja 14 luonnonravintolammikkoa sekä sopimusviljelyä. Yhtiössä työskentelee vakinaisesti 12 henkilöä ja lisäksi kausityöntekijöitä.

> Lue lisää >
26.10.2018

Valajaskosken patosillan sulku 30.10.-2.11. siirtyy myöhemmäksi

OMP Konepaja Oy kuuluttaa uuden ajankohdan maanantaina

> Lue lisää >
26.10.2018

Valajaskosken patosilta suljettu liikenteeltä 30.10.-2.11. klo 7-20

OMP Konepaja Oy kuuluttaa: Tiellä nro 933 Valajaskosken patosilta suljettu liikenteeltä 30.10.2018-2.11.2018 klo 7-20 työpadon purkutöistä johtuen.

> Lue lisää >
22.10.2018

Ohijuoksutuksia Permantokosken voimalaitoksella 30.10. - 2.11.2018

Raudanjoen valuma-alueella sijaitsevalla Permantokosken voimalaitoksella tehdään huoltotöitä 30.10. - 2.11.2018.

Huoltotöiden aikana ohijuoksutamme vettä tulvaluukun kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot: Fortumin valvomo
Puhelin 010 454 8200

> Lue lisää >
22.10.2018

Ossauskosken voimalaitoksella palohälytys 22.10.2018

Hälytys oli aiheeton. Palokunta kävi paikalla tarkistamassa tilanteen.

> Lue lisää >
8.10.2018

Ohijuoksutuksia Seitakorvan voimalaitoksella 12.-13.10.

Kemijoen varrella sijaitsevalla Seitakorvan voimalaitoksella tehdään huoltotöitä perjantaina 12.10. ja lauantaina 13.10.

Huoltotöiden aikana ohijuoksutamme vettä tulvaluukun kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian. 

Lisätiedot: Fortumin valvomo
Puhelin 010 454 8200 

> Lue lisää >
1.10.2018

Valajaskosken patosilta suljettu liikenteeltä pe 5.10. klo 8-14

OMP Konepaja Oy kuuluttaa: Tiellä nro 933 Valajaskosken patosilta suljettu liikenteeltä 5.10.2018 klo 8-14 purkutöistä johtuen.

> Lue lisää >
30.9.2018

Porttipahdan voimalaitoksella palohälytys 30.9.2018

Porttipahdan voimalaitoksella vikaantunut sähkölaite aiheutti palohälyksen aamulla 30.9. Palokunta kävi paikalla tarkistamassa tilanteen.

> Lue lisää >
27.9.2018

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje kertoo Kemijoki Oy:n tuoreimmat kuulumiset ja esittelee omia asiantuntijoitamme, kumppaneitamme sekä sidosryhmiämme joen varrelta.

Tuoreimman numeron aiheita ovat:

  • Heinäkuun sähköpulan uhkaan vastattiin kotimaisella säätövoimalla
  • Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus etenee vanhaa kunnioittaen
  • Suomen luonnonpäivä tutustutti vapaaehtoiseen vaelluskalayhteistyöhön Lieksanjoella
  • Mokta-tuvasta kyläolohuone Vuotson ikäihmisille
  • Kalasydän Oy:n kalatieratkaisua pilotoidaan Kemijoen suulla
  • Työharjoittelu Kemijoki Oy:llä tutustuttaa vesivoimaosaamiseen

Lue uusin Lieke!

> Lue lisää >
27.9.2018

Kalasydän Oy:n kalatieratkaisua pilotoidaan Kemijoen suulla

Kemijoella on tänä kesänä testattu rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämää uudenlaista kalatieratkaisua. Kalatieratkaisu on ollut Kemijoen suulla Isohaaran voimalaitoksella, joka on PVO:n omistuksessa.

Kalasydämen tuottaman ratkaisun lappotekniikka ohjaa vaelluskalan houkutusvirtaaman avulla alajuoksulta voimalaitoksen yli jokea ylöspäin. Ratkaisun etuna on sen liikuteltavuus ja se on osoittautunut toimintavarmaksi.

Kalatieratkaisua on pilotoitu aiemmin myös Paltamossa Luonnonvarakeskuksen tutkimusasemalla sekä Oulujoessa. Heinäkuussa Kemijoen suulle asennettu kalatieratkaisun pilotointi kerää dataa arviolta syyskuun puoliväliin asti, jonka jälkeen tulokset käydään läpi.

”Kemijoki Oy:llä seurataan tiiviisti ja suurella mielenkiinnolla kalatieratkaisun kehitystyötä ja pilotoinnin tuloksia. Uskomme, että tämän kesän aikana saadut tulokset tarjoavat ideoita ratkaisun jatkojalostukseen ja tärkeää dataa kehitystyöhön,” toteaa toiveikkaana Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Kalasydän-hanke on saanut kärkihankerahoitusta Maa- ja metsätalousministeriöltä. Myös Kemijoki Oy on antanut hankerahoitusta yhdessä Fortum Power and Heat Oy;n, PVO-Vesivoima Oy:n, UPM Energy Oy:n ja Kalasydän Oy:n kanssa.

> Lue lisää >
27.9.2018

Mokta-tuvasta kyläolohuone Vuotson ikäihmisille

”Kyläläiset ovat löytäneet Mokta-tuvan ja ottaneet sen omakseen. Huhtikuun alusta lähtien kokoontuneet Vuotson ikäihmiset ovat luoneet oman näköistään toimintaa, joka on houkutellut paikalle myös nuorempia kyläläisiä”, kertoo kohtaamispaikan toiminnasta vastaavan SámiSoster ry:n toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga.

SámiSoster ry on saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestö. Vuotson toiminta on osa järjestön Birgen ruovttus – Pärjään kotona -hanketta ja tähtää kyläläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

SámiSoster ry on ajanut yhdessä vuotsolaisten kanssa matalan kynnyksen kohtaamispaikan perustamista Vuotsoon Enontekiön ja Inarin mallien mukaisesti jo usean vuoden ajan. Mokta-tuvan tavoitteena on, että yhdessä voitaisiin keskustella vaikeistakin asioista. Mokta tarkoittaa suomeksi intoa.

”Kipinä Sodankylän ja Vuotson ikäihmisten yhteen kokoamiselle on seudun menneisyys. Siihen mahtuvat sota-ajan partisaanit, evakkomatka Pohjanmaalle sekä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden rakentaminen. Monet Vuotson alueelle muuttaneet vaihtoivat kotipaikan mukana kielensä saamesta suomeen”, sanoo Ristenrauna Magga.

Mokta-tupalaiset vierailivat elokuussa Muteniassa

Vuotson kohtaamispaikan ohjelma on muotoutunut ikäihmisten ideoiden, toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhdessä on esimerkiksi laulettu, pelailtu pelejä, vaihdettu kuulumisia ja muisteltu menneitä – sekä saamen- että suomenkielellä. Erityisen pidettyä on saamen kielellä laulaminen.

Kevätkauden päättäjäiset pidettiin Tankavaaran luontokeskuksessa. Syyskausi avattiin elokuisella retkellä Muteniaan. Paikka on Sompiossa sijaitseva ja osin Lokan tekojärven alle jäänyt kylä, jonka rakennukset Kemijoki-yhtiö pitää kunnossa.

Retkeläiset muistelivat lapsuuttaan ja nuoruuttaan ennen tekojärvien rakentamista ja kiersivät Mutenian kylän talot ja pihapiirit. Vierailua siivitti kaunis ilma.

”Mutenia-vierailumme oli niin onnistunut, että vuotsolaisten toiveissa on uusia retki. Mukana oli entisiä mutenialaisia ja läheisen Kurujärven kylän asukkaita. Muistelimme elämää entisillä asuinsijoilla sekä muuttoa ja uuden elämän aloittamista Vuotsossa”, kertoo Ristenrauna Magga.

SámiSoster ry järjesti vierailun yhdessä Kemijoki Oy:n kanssa.

Kemijoki Oy tukee SámiSosterin hanketta

Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskus STEA:n kolmivuotinen hanketuki kattaa Vuotson toiminnanohjaajan palkkauksen. Sodankylän kunta maksaa tilan vuokran. Kemijoki Oy ja Mitta Oy kattavat toiminnan käyttökulut.

”Taloudellisen tuen lisäksi osallistumme Mokta-tuvan toimintaan käymällä kokoontumisissa juttelemassa vesivoimarakentamisen historiasta ja Kemijoki Oy:n kuulumisista. Meistä on tärkeää olla mukana tässä yhteistyöhankkeessa sekä kuunnella ja keskustella vuotsolaisten muistoista”, toteaa Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Jyrki Autti.

Voit kuunnella Yle Sámi Radion saamenkielisen lähetyksen Vuotson Mokta-tupalaisten Mutenia-vierailusta Yle Areenasta.

Kuvassa Vuotson Mokta-tupalaisia Muteniassa elokuussa 2018

> Lue lisää >
27.9.2018

Kunnostamme kallioseinää Porttipahdan voimalaitosalueella

Porttipahdan voimalaitosalueella olevaa noin 150 metriä pitkää kallioseinää kunnostetaan. Kallioseinä on ruiskubetonoitu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, jotta luonnollisesta eroosiosta johtuva lohkeilu ja kivien putoilu ei aiheuttaisi vaaraa alueella liikkuville. Nyt Porttipahdassa on tullut aika lujittaa kallioseinä uudelleen.

Ruiskubetonoitu seinä ja luonnonkallio ovat eläneet kolmen vuosikymmenen ajan. Lämpimän ja kylmän vaihtelut ovat ajan kuluessa kuluttaneet seinän ruiskubetonipintaa. Syyskuun puolessavälissä aloitetuissa töissä kallioseinä rusnataan eli siitä poistetaan irtomateriaali ruiskubetoniseinästä ja irtokivet luonnonkalliosta. Lisäksi jo aikaisemmin sortunut kiviaines kuormataan ja kuljetetaan pois.

”Pidämme huolen voimalaitosalueistamme ja Porttipahdan kallioseinämän betonivalut osoittivat tulleensa tiensä päähän. Kallioseinän kunnostustyöt tilattiin SRV Infra Oy:ltä, sillä heillä on kokemusta vastaavista kalliotöistä ja tarvittavan järeät työkalut”, sanoo Jari Kivelä, Kemijoki Oy:n rakennustekninen asiantuntija.

Tunneliporausjumbo porasi reikiä myös Länsimetron hankkeessa

”Toimme Porttipahdan voimalaitokselle Länsimetron työmaallakin käytössä olleen tunnelikoneemme. Yleensä tämän kaltaisia töitä tehdään hieman kevyemmillä työkoneilla, mutta tunnelikoneella työ käy noin neljä-viisikertaa nopeammin,” kertoo SRV Infra Oy:n työpäällikkö Jukka Hyttinen. Tehokkuuden lisäksi, järeällä koneella työ voidaan suorittaa myös turvallisesti. Lisäksi lähestyvä pakkaskausi toimiin hyvänä kirittäjänä työmaalla.

Työkone tuotiin Porttipahdan työmaalle, sillä siinä on riittävä ulottuvuus poraamaan noin 14 metriä korkeaan kallioon. Koneella on porattu, jopa 25 metriä syviä reikiä. Tietokoneohjattu kolmepuominen sähköhydraulinen porajumbo on suunniteltu nopeaan ja tarkkaan poraukseen tunneleissa ja halleissa.

Irtomateriaalin poiston ja kallion puhdistuksen jälkeen järeällä tunnelikoneella porataan kallioon syviä reikiä, joihin upotetaan jopa 10 metriä pitkät pultit. Arvion mukaan kallioon upotetaan yhteensä noin kaksi kilometriä lujituspultteja. Pultituksen jälkeen seinän yli vedetään metalliverkko, joka kiinnitetään porattuihin pultteihin. Verkko estää kalliosta irtoavien irtokivien putoamisen voimalaitosalueelle.

Työt valmistuvat lokakuun loppuun mennessä.

> Lue lisää >
27.9.2018

Suomen luonnonpäivä tutustutti vapaaehtoiseen vaelluskalayhteistyöhön Lieksanjoella

Olemme mukana tukemassa hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Kuluneena kesänä työ Lieksanjoen kärkihankkeen osalta on jatkunut muun muassa Pielisen kalastusalueen toteuttamalla järvilohen ja -taimenen poikasten tuki-istutuksilla. Hanke jatkuu vielä vuoden 2018 ajan ja työt painottuvat syyskaudelle, jolloin tehdään koskikunnostuksia ja kutukalojen ylisiirtoja.

Suomen luonnonpäivänä 25.8. tarjosimme kahdesti päivässä liikennöineen bussikuljetuksen edellisvuosina kunnostetuille jokialueille. Alueilla kiinnostuneet pääsivät tutustumaan kärkihanketyön tuloksiin opastetuilla kierroksilla.

”Lieksanjoen koskialueita on nyt kunnostettu parin syksyn aikana osana kärkihanketta yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Kemijoki Oy:n, viranomaisten ja muiden kumppaneiden kanssa,” sanoo Niilo Valkonen Future Missionsilta.

Lieksanjoella rakennetaan kutusoraikkoja ja poikasalueita, joiden tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Edellisvuosina alueella on tehty muun muassa helikopterisoraistuksia ja emokalojen ylisiirtoa.

”Tänä syksynä alueelle rakennetaan neljä uutta kutu- ja poikasaluetta. Kutualueiden soraistustyöt tehdään kaivinkoneella sekä helikopterilla,” kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Katso video Lieksanjoen kärkihanketoimenpiteistä

Kesäkuussa tehtiin kunnostuskohteiden lupaehtojen mukainen uoman mallinnus, kun vesi oli korkealla ja nyt elokuussa mallinnetaan uudelleen, kun vesi on matalalla. Myös kaivinkoneen kulkureitit on suunniteltu ja merkitty ennakkoon kesäkuussa. Lisäksi alueet on sähkökoekalastettu kesän aikana. Valmistelevista töistä vastaa Metsähallitus.

Kunnostustyöt alkoivat syyskuussa

Varsinaiset kunnostustyöt aloitettiin syyskuun alussa. Kunnostus tehdään kahdessa vaiheessa: ensin kaivinkone muokkaa pohjan muodon ja vesisyvyyden halutunlaiseksi, minkä jälkeen helikopterilla levitetään käsitellylle pohjalle kutusoraikko ja pienpoikasalueen kivikko. Kaivinkonetyöt tehdään 1.9. ja 15.9 välisenä aikana ja helikopterisorastus tämän jälkeen 15.9. ja 30.9 välisenä aikana.

Tämän jälkeen aloitetaan Lieksanjoen voimalaitoksen alapuolelta emokalojen pyynti ja ylisiirto kunnostetuille kohteille. Osa emokaloista merkitään seurantalaitteilla ja ylisiirtojen jälkeen aloitetaan merkittyjen kalojen telemetriaseuranta.

Lieksan vaelluskalakärkihanketta toteuttavat yhteistyönä Kemijoki Oy, Lieksan kaupunki, Maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Ruunaan ja Pielisen kalastusalueet sekä Luonnonvarakeskus ja Pohjois-Savon ely-keskus.

Lue lisää Tutustu kalakantojen elvyttämiseen Lieksassa -tilaisuudesta Suomen luonnonpäivänä 25.8.2018.

> Lue lisää >
27.9.2018

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus etenee vanhaa kunnioittaen

Vietimme syyskuussa Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjauksen harjannostajaisia yhdessä rakennuttajakonsulttien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja työntekijöiden kanssa. Arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman voimalaitoksen korjaustyöt alkoivat toukokuussa ja urakka valmistuu marraskuun puoliväliin mennessä.

Julkisivun peruskorjaus on suunniteltu yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Rakennuksen ilme kunnostetaan alkuperäiseen asuunsa siten, että voimalaitoksen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot säilyvät ja rakennuksen tekninen kunto paranee.

Työt on toteutettu voimalaitoksen ollessa täydellä tuotantokäytöllä. ”Työmaa on edennyt suunnitellusti ja turvallisesti. Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisen voimalaitoksen julkisivu on nyt valmis pinnoituksen osalta. Julkisivun peruskorjaus on toteutettu vanhaa kunnioittaen ja jälki on hyvää”, toteaa asiantuntija Jari Kivelä Kemijoki Oy:stä.

Ennen urakan valmistumista ikkunat, vesikatto ja voimalaitoksen sokkeli korjataan ja maalataan.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on osa Kemijoki Oy:n investointiohjelmaa, jolla varmistetaan kotimaisen vesivoiman käyttövarmuus myös tulevaisuudessa. Vuonna 2013 toteutettu Lieksankosken peruskorjaus nosti voimalaitoksen energiatehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja käyttöturvallisuutta. Julkisivu-urakan jälkeen peruskorjaamme myös Lieksankosken voimalaitoksen ykköskoneiston.

Lisätietoa julkisivun korjaustöistä löydät täältä ja lisätietoa koneiston peruskorjauksesta täältä.

> Lue lisää >
20.9.2018

Kelukosken voimalaitoksen maantiesilta suljettu ajoneuvoilta päiväsaikaan 24.9. sekä 1. - 2.10.

Teemme Kitisen varrella sijaitsevalla Kelukosken voimalaitoksella huoltotöitä maanantain 24.9. ja tiistain 2.10. välisenä aikana.

Kelukosken voimalaitoksen maantiesilta on suljettu ajoneuvoliikenteeltä 24.9. ja 1. - 2.10. kello 07:00 ja 20:00 välisenä aikana. Ajoneuvoliikenne ohjataan katkojen ajaksi kiertotielle Kelukoskentie - Rovaniementie E74 (E4) - Kemijärventie 63 - Savukoskentie 967 – Kelukoskentie.

Jalankulkijat ja muu kevyt liikenne voivat käyttää maantiesiltaa myös ajoneuvoliikenteen katkojen aikana.

Ohijuoksutuksia Kelukosken voimalaitoksella

Huoltotöiden aikana ohijuoksutamme vettä Kelukosken voimalaitoksen tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan ohijuoksutukset.

Lisätiedot: Fortumin vesivoimavalvomo 010 454 8200

> Lue lisää >
19.9.2018

Vesivoimalaitosten huollot ja peruskorjaukset etenevät Kymijoella

Kymijoen varrella sijaitsevien Inkeroisten ja Anjalankosken vesivoimalaitoksilla ja padolla tehdään kattavia huoltotöitä. Inkeroisten voimalaitoksen padon tasoluukkujen perushuollot aloitettiin keväällä ja ne valmistelevat ensi vuodelle suunniteltua padon valssiluukun peruskorjausta. Inkeroisten voimalaitoksen vesivoimakoneistojen huollot alkoivat keväällä ja jatkuvat syksyyn.

Inkeroisten 4,5 MW:n vesivoimakoneistoille T112 ja T113 tehdään tänä vuonna laajempi perushuolto, jonka yhteydessä tutkitaan muun muassa vesiteiden ja koneistojen tekninen kunto. Vesivoimakoneistojen turbiinit avataan ja niille tehdään mittaus- ja säätöhuolto. Generaattorit puhdistetaan ja huolletaan. Työhön sisältyy myös vaihdelaatikon laaja perushuolto, koko konelinjan akselin linjausmittaukset sekä sähkö- ja säätöjärjestelmän tarkastus. Lopuksi testataan automatiikka ja värähtelyt.

T112 koneiston huolto kestää 7 viikkoa. ”Koneistojen perushuollolla taataan vesivoimalaitoksen turvallinen ja tarkoituksenmukainen toiminta. Perushuoltojen ansiosta vesivoimakoneistot kestävät hyvin reilu 10 vuotta seuraavaan laajempaan kunnostukseen”, Kemijoki Oy:n asiantuntija Mauri Tuulaniemi toteaa.

Myös Anjalankosken voimalaitoksen vesivoimakoneisto huollettiin syyskuussa. ”Vesivoimakoneiston vuosihuollot ovat normaali vuosittainen operaatio, jolla tarkastetaan, että kaikki on kunnossa ja koneistot toimivat moitteettomasti”, Kemijoki Oy:n käytettävyydestä vastaava johtaja Heikki Kusmin toteaa.

Padon valssiluukun peruskorjausta suunnitellaan ensi vuodelle

”Valssiluukun peruskorjaus on parhaillaan selvitys- ja suunnitteluvaiheessa. Olemme valmistelleet valssipadon peruskorjausta teettämällä rakennussuunnittelua ja tarvittavia tutkimuksia. Lisäksi olemme korjanneet muita padon tasoluukkuja sekä tehneet sukellustarkastuksia. Hyvällä suunnittelulla haluamme varmistaa peruskorjauksen turvallista toteutusta halutussa aikataulussa. Työnaikainen joen vesienhallinta on oleellinen osa turvallisuutta ja siinä myös säällä on oma merkityksenä”, Kusmin kertoo.

Valssiluukku on padon suurin yksittäinen luukku, jonka juoksutuskapasiteetti on puolet koko padon luukkujen läpäisykyvystä. Luukku rakenteena ja ratkaisuiltaan poikkeaa tavanomaisista segmentti- ja tasoluukuista asettaen haasteita muun muassa pielirakenteiden korjaustöihin.

Valssiluukun peruskorjaus on osa patoluukukkujen peruskorjausohjelmaamme, jolla parannetaan vesivoimalaitosten ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta, luotettavuutta sekä vesien hallintaa. Valssiluukun korjaus tehdään kuntoon perustuen. Samalla korjataan myös ympäröiviä patorakenteita sekä luukun ohjaus- ja sähköjärjestelmät.

Peruskorjaus kestää arviolta noin puoli vuotta ja työt aloitetaan heti kevättulvan jälkeen. Työt vaikuttavat alueen liikennejärjestelyihin, kun turvallisuussyistä kulku kävely- ja patosillan yli ei ole mahdollista töiden aikana.

Tule tutustumaan peruskorjauksiin Anjalankosken avoimissa ovissa

Olemme mukana Stora Enson Anjalankosken tehtaiden avoimissa ovissa 20. syyskuuta. Kemijoki Oy:n piste sijaitsee kierroksen lopussa Ankkapurhan teollisuusmuseolla. Avoimet ovet tarjoavat mahdollisuuden tutustua alueen toimintaan sekä keskustella ajankohtaisista asioista ja tulevasta valssipadon peruskorjauksesta.Tapahtuman aikana on mahdollisuus päästä tutustumaan vuonna 1922 valmistuneeseen vesivoimalaitokseen. Opastetut kierrokset lähtevät pisteeltämme klo 16.00, 17.00 ja 18.00.

> Lue lisää >
17.9.2018

Koekalastuksia Kemijoella syys- ja lokakuussa

Taivalkosken ja Isohaaran voimalaitosten alapuolella kerätään lohinäytteitä 18.9. ja 31.10. välisenä aikana. Muutamalle päivälle ajoittuvan kalastuksen tavoitteena on pyytää kummankin voimalaitoksen alapuolelta 100 - 150 lohta.

Kemijoki Oy toteuttaa lohinäytepyynnin ja näytteiden tarkastelun yhteistyössä alueen ammattikalastajien, Luonnonvarakeskuksen, Elintarviketurvallisuusviraston ja Voimalohi Oy:n kanssa.

Pyynnin tarkoituksena on hankkia lohinäytteitä Kemijoen kalataloustarkkailua, vaelluskalakantojen elvytyshankkeita, kalatautiseurantaa ja tutkimusta varten. Tutkimustietoa hyödynnetään esimerkiksi vaelluskalakantojen elvytyshankkeiden ja Kemijoen voimalaitosten vaellusratkaisujen jatkosuunnittelussa.

Kalanäytteistä saatavien rasvaevätiedon ja otoliittien eli kuulokiven poikkileikkauspinnan värimäärityksen avulla selvitetään viljellyn lohen ja luonnonlohen jakaumaa Kemijoessa.

Luonnonvarakeskus raportoi koekalastuksen tulokset helmikuussa 2019.

Lisätietoja
Aluepäällikkö Jyrki Autti, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4425
jyrki.autti@kemijoki.fi

> Lue lisää >
11.9.2018

Lisää älyä kunnossapitoon – lisäarvoa koko ekosysteemille

Yksikään toimiala ei pysy ennallaan, eikä kunnossapito ole tässä joukossa poikkeus. Yksi esimerkki tästä on Caverionin teollisuuden ennakoivaa kunnossapitotoimintaa tukeva IoTFlex-palvelukonsepti, joka on kehitetty ja pilotoitu yhdessä asiakkaiden kanssa. Palvelu mittaa älykkäiden antureiden avulla teollisuuslaitteen todellista kuntoa, ennustaa mahdolliset häiriöt jo ennen tuotantokatkoksia sekä ennakoi huolto- ja kunnossapitotarpeita.

Digitalisaatio vauhdittaa Caverionin ja sen asiakkaiden kasvua

Caverion on yksi Euroopan johtavista teknisen huollon ja kunnossapidon ratkaisuja tarjoavista yrityksistä ja toimialansa digitalisaation edelläkävijä. Toimialaa mullistava digitalisaatio ohjaa Caverionin strategiaa ja on valjastettu yrityksen kasvun veturiksi. Digitalisaatio ja sen ruokkimat innovaatiot mahdollistavat myös Caverionin asiakkaiden paremman palvelun ja korkeamman asiakastyytyväisyyden.

IoTFlex-ratkaisu parantaa Caverionin teollisuusasiakkaiden kilpailuetua digitaalisessa murroksessa. Asiakashyödyt – kuten työturvallisuuden parantuminen, tuotantotehokkuuden kasvu ja toiminnan jatkuva kehittäminen – näkyvät positiivisesti myös Caverionin liikevaihdossa. Yhtiön työ digitaalisten palveluiden kehittämisessä jatkuu.

”Asiakkaillemme syntyy merkittäviä säästöjä, kun häiriöt havaitaan ja niihin voidaan puuttua aiempaa varhemmin ja kun mahdollisten vikojen esiintymistä voidaan ennustaa. Teknologian kehityksen ja pilvipalveluiden ansiosta voimme toteuttaa uusia ratkaisuja ja palveluita nopeasti sekä edullisesti, ja kehittää niitä yhdessä eteenpäin asiakkaidemme kanssa”, kertoo Caverionin digitalisaatiojohtaja Tuomo Härkönen.

IoTFlex toteuttaa Kemijoki Oy:n digikolmiloikkaa

Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja Kemijoki Oy on ottanut Caverionin IoTFlex-palvelun käyttöön Petäjäskosken voimalaitoksen vesivoimakoneiston kunnonvalvonnassa. Valintaan vaikuttivat nopea ja helppo käyttöönotto sekä mittausantureiden monipuolinen valikoima.

IoTFlex-palvelu toteuttaa hyvin myös Kemijoki Oy:n digikolmiloikkaa, jonka tavoitteena on varmistaa mahdollisimman tehokas päätöksenteko hyödyntämällä teknologian tarjoamia uusia mahdollisuuksia tiedonhallinnassa.

”Odotamme Caverionin ratkaisun lisäävän ennakoitavuutta huoltotoiminnoissa sekä auttavan keskeytysten suunnittelussa ja mahdollisten ongelmatapausten vianetsinnässä. Koneistojen käyttövarmuus ja tieto koneistojen kunnosta auttavat meitä välttämään yllättävät rikkoutumiset ja mahdollisten vikatilojen laajenemisen suuremmiksi vaurioiksi”, summaa Kemijoki Oy:n voimalaitospäällikkö Raimo Ojala.

Uutta liiketoimintaa pilviteknologialla

Teknologian kehittyminen nopeuttaa palveluiden toteutusta ja niiden skaalautuvuutta – ja sallii uudenlaisen liiketoiminnan kehittämisen. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia myös perinteisemmille toimialoille.

Caverionin digitalisaatioalustana käytetään Microsoft Azure -pilvialustapalvelua, joka täydentää Caverionilla jo aiemmin käytössä olleita teknologioita. IoTFlex-ratkaisussa pilviteknologia mahdollistaa tiedonkeruun ja analysoinnin ja sitä myöden ajantasaisen tiedon hyödyntämisen.

”Yrityksillä on dataa monissa eri paikoissa hajallaan. Silloin kun dataa hallitaan oikein ja sitä pystytään käyttämään tehokkaasti, se tarjoaa liiketoiminnalle erinomaisen tavan ennakoida, tehdä päätöksiä laajemman ymmärryksen pohjalta ja suunnitella toimintaa eteenpäin. Tässä on yksi digitalisaation ydin: teknologian avulla ei pitäisi hakea vain säästöjä vaan etsiä vanhasta liiketoiminnasta uutta kulmaa tai luoda kokonaan uutta liiketoimintaa, kuten Caverion on tehnyt”, toteaa Microsoftin suurasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Kari Aarvala.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Microsoftin Uutishuoneessa.  

> Lue lisää >
31.8.2018

Mahdollisia ohijuoksutuksia Petäjäskosken voimalaitoksella

Kemijoen pääuomalla sijaitsevalla Petäjäskosken voimalaitoksella tehdään vuosihuollon yhteydessä sukellustöitä 4.9. kello 14:00 ja 17:00 välisenä aikana.

Sukellustöiden aikana ohijuoksutamme mahdollisesti vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot: Fortumin valvomo puhelin 010 454 8200

> Lue lisää >
27.8.2018

Valajaskosken patosilta suljettu liikenteeltä 30.-31.8. klo 22-06

Caverion Suomi Oy kuuluttaa: Valajaskosken voimalaitoksen patosilta suljetaan kokonaan liikenteeltä 30.8. klo 22.00 ja 31.8. klo 06.00 välisenä aikana välppien puhdistustyön vuoksi. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sallitaan. Kiertotie tarvittaessa Petäjäskosken tai Rovaniemen kautta.

> Lue lisää >
24.8.2018

Ohijuoksutuksia Lieksanjoen vanhaan uomaan ti 28.8.

Joudumme huoltotöiden vuoksi ohijuoksuttamaan vettä Lieksanjoen vanhaan uomaan ti 28.8.
Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.


Lisätietoja: Fortumin vesivoimavalvomo puh. 010 454 8200

> Lue lisää >
24.8.2018

Kemijoki Oy jatkaa sopimusta Lieksan seudun vesivoimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta Maintpartnerin kanssa

Kemijoki Oy jatkaa Lieksanjoessa sijaitsevien Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitostensa paikalliskäyttöä ja kunnossapitoa koskevaa sopimusta Maintpartnerin kanssa. Maintpartner tuntee laitokset erittäin hyvin vastattuaan niiden käytöstä ja kunnossapidosta jo vuodesta 2008.

Pitkä asiakassuhde on tuottanut sekä vahvaa perusosaamista että uusia innovaatioita laitosten kunnossapidon kehittämiseen. Maintpartner on muun muassa kehittänyt laitosten valvontaa lennokkien ja vedenalaisen kuvauksen avulla.

”Maintpartner on osoittautunut luotettavaksi ja innovatiiviseksi kumppaniksi voimalaitostemme käytössä ja kunnossapidossa. Odotamme vahvan ja kehittyvän osaamisen tuovan edelleen lisäarvoa voimalaitostemme ylläpitoon, käyttövarmuuteen ja turvallisuuteen,” sanoo voimalaitospäällikkö Raimo Ojala Kemijoki Oy:stä.

”Olemme iloisia saadessamme jatkaa hyvää yhteistyötämme Kemijoki Oy:n kanssa,” kiittää Heikki Iitti, Maintpartnerin vesivoimaliiketoiminnan vetäjä. ”Voimme jatkossakin keskittyä asioihin, jotka ovat tärkeitä vesivoiman turvallisuuden, käytettävyyden ja tuotantotehokkuuden kannalta. Avainosassa ovat osaamisen kehitys, tehokas kunnossapitojärjestelmän ja sen tuottaman datan käyttö sekä uusien toimintamallien kuten digitalisaation hyödyntäminen.”

Maintpartnerilla on vuosikymmenien kokemus vesivoimasta, jossa liiketoiminnan kasvu on vahvistanut yrityksen osaamista ja palveluntarjontaa erittäin paljon. Tällä hetkellä yritys vastaa noin neljänkymmenen vesivoimalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta Suomessa ja Ruotsissa. Jatkuvan kunnossapidon lisäksi Maintpartner tarjoaa asiantuntijapalveluita vesivoimalaitosten perusparannuksiin ja muihin erityisprojekteihin.

Sopimuksen arvoa ei paljasteta.

Lisätiedot:

Heikki Iitti 
palvelupäällikkö, vesivoima, Maintpartner
puh. 040 869 1090,
heikki.iitti@maintpartner.com


Vilho Salovaara
johtaja, energialiiketoiminta, Maintpartner
puh. 040 558 3010
vilho.salovaara@maintpartner.com

Lue lisää Kemijoki Oy:n vesivoimaloiden kunnossapidon kehittämisestä uusin kuvausmenetelmin: https://www.maintpartner.com/index.php/fi/uutisia/611-uudet-kuvausmenetelmaet-tehostavat-vesivoimalaitosten-kunnossapitoa

> Lue lisää >
23.8.2018

Suomen luonnonpäivänä 25.8. pääsee tutustumaan vapaaehtoiseen yhteistyöhön vaelluskalojen hyväksi Lieksanjoella

Olemme mukana tukemassa hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Kuluneena kesänä työ Lieksanjoen kärkihankkeen osalta on jatkunut muun muassa Pielisen kalastusalueen toteuttamalla järvilohen ja -taimenen poikasten tuki-istutuksilla. Hanke jatkuu vielä vuoden 2018 ajan ja työt painottuvat syyskaudelle, jolloin tehdään koskikunnostuksia ja kutukalojen ylisiirtoja.

”Lieksanjoen koskialueita on nyt kunnostettu parin syksyn aikana osana kärkihanketta yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Kemijoki Oy:n, viranomaisten ja muiden kumppaneiden kanssa,” sanoo Niilo Valkonen Future Missionsilta.

Lieksanjoella rakennetaan kutusoraikkoja ja poikasalueita, joiden tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Edellisvuosina alueella on tehty muun muassa helikopterisoraistuksia ja emokalojen ylisiirtoa.

”Tänä syksynä alueelle rakennetaan neljä uutta kutu- ja poikasaluetta. Kutualueiden soraistustyöt tehdään kaivinkoneella sekä helikopterilla,” kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Katso video Lieksanjoen kärkihanketoimenpiteistä

Kesäkuussa tehtiin kunnostuskohteiden lupaehtojen mukainen uoman mallinnus, kun vesi oli korkealla ja nyt elokuussa mallinnetaan uudelleen, kun vesi on matalalla. Myös kaivinkoneen kulkureitit on suunniteltu ja merkitty ennakkoon kesäkuussa. Lisäksi alueet on sähkökoekalastettu kesän aikana. Valmistelevista töistä vastaa Metsähallitus.

Kunnostustyöt alkavat syyskuussa

Varsinaiset kunnostustyöt aloitetaan syyskuun alussa. Kunnostus tehdään kahdessa vaiheessa: ensin kaivinkone muokkaa pohjan muodon ja vesisyvyyden halutunlaiseksi, minkä jälkeen helikopterilla levitetään käsitellylle pohjalle kutusoraikko ja pienpoikasalueen kivikko. Kaivinkonetyöt tehdään 1.-15.9 välisenä aikana ja helikopterisorastus tämän jälkeen 15.-30.9 välisenä aikana.

Tämän jälkeen aloitetaan Lieksanjoen voimalaitoksen alapuolelta emokalojen pyynti ja ylisiirto kunnostetuille kohteille. Osa emokaloista merkitään seurantalaitteilla ja ylisiirtojen jälkeen aloitetaan merkittyjen kalojen telemetriaseuranta.

Lieksan vaelluskalakärkihanketta toteuttavat yhteistyönä Kemijoki Oy, Lieksan kaupunki, Maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Ruunaan ja Pielisen kalastusalueet sekä Luonnonvarakeskus ja Pohjois-Savon ely-keskus.

Suomen luonnonpäivän tapahtuma

Opastettu kierros edellisvuosina kunnostetuille alueilla lähtee Lieksan satamasta kahdesti päivän aikana. Ensimmäinen bussikyyditys kierrokselle lähtee lauantaiaamuna klo 8.15 ja seuraava 11.15. Ilmoittautuminen alkaa 7.30 Lieksan satamassa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kierros kestää arviolta kaksi tuntia ja kyyditykset kohteisiin tarjoaa Kemijoki Oy.

Lue lisää Tutustu kalakantojen elvyttämiseen Lieksassa -tilaisuudesta Suomen luonnonpäivänä 25.8.2018.

> Lue lisää >
23.8.2018

Työharjoittelu Kemijoki Oy:llä tutustuttaa vesivoimaosaamiseen

Haluamme turvata vesivoimaosaamisen kehittämisen myös tulevaisuudessa ja tarjoamme säännöllisesti harjoittelu- ja opinnäytetöitä opiskelijoille. Tänä kesänä meillä harjoittelevat rovaniemeläiset Arttu Mattila ja Teemu Turunen.

Arttu Mattila opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa sähköinsinööriksi. Artulla on menossa neljäs opiskeluvuosi, joka sisältää harjoittelun ja opinnäytetyön tekemisen Kemijoki Oy:lle. Myös Teemu Turunen aloittaa neljännen opiskeluvuotensa. Hän opiskelee Lapin ammattikorkeakoulussa rakennusinsinööriksi talo- ja energiatekniikan puolella.

Mielenkiintoinen näköalapaikka uuden oppimiseen ja käytännön tekemiseen

Artun opinnäytetyön aihe liittyy Petäjäskosken turbiinisäätimen operointipäätteeseen. Työn ohjaajana toimii Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Sami Soudunsaari.

”Olen kiinnostunut vesivoimasta ja halusin tehdä opinnäytetyöni rovaniemeläiselle yritykselle. Laitoin hakemuksen ja heti tärppäsi. Aloitin opinnäytetyön tekemisen kevään lopulla ja siirryin heinä-elokuuksi kesätöihin. Olen tehnyt sähkö- ja automaatiotekniikan dokumentointitehtäviä ja käyttänyt monipuolisesti sähköpuolen ja Kemijoki Oy:n omia työkaluja”, Arttu kertoo.

Myös Teemu etsi harjoittelupaikkaa kotipaikkakunnaltaan ja päätyi hakemaan Kemijoki Oy:lle opettajansa vinkistä. Teemu on oppinut paljon kesän aikana ja viihtynyt työssään hyvin.

”Kemijoki Oy on hyvä harjoittelupaikka. Yhtiö remontoi juuri vanhoja toimistotilojaan. On ollut mahtavaa päästä alusta asti mukaan saneeraustyömaahan ja nähdä koko työmaankulku. On ollut myös mielenkiintoista päästä käymään vesivoimalaitoksilla arvioimassa huoltotyötarpeita”, Teemu sanoo.

Työyhteisö saa molemmilta kiitosta.

”Yksi parhaimmista asioista on hyvä työilmapiiri ja työajat. Kemijoki Oy:llä on ammattitaitoista porukkaa, joka on ottanut meidät hyvin vastaan. Olen päässyt vesivoimalaitoksille ja nähnyt mitä laitoksilla tapahtuu. Harjoittelijana ei aina välttämättä tiedä kaikkea ja meitä on opastettu todella hienosti”, Teemu kiittelee.
Harjoittelupaikka valmentaa tulevaisuuteen

Artun syksy jatkuu vielä Kemijoki Oy:n ja opinnäytetyön parissa.

”Kokonaisuutena harjoittelu ja opinnäytetyöprosessi on ollut mahtava juttu. Vesivoima on vahva asia kotimaassa. Ymmärrän nyt, mitä vesivoimaosaaminen on ja olen itse osa vesivoimaosaamista. On hienoa huomata, miten monipuolista osaamista täällä on ja miten homma käytännössä pyörii. Vesivoima vaikuttaa mielenkiintoiselta alalta. Se on sähköinsinöörille hyvin erilaista kuin talotekniikka tai sähkönjakelutyöt. Vesivoimalaitoksilla piirustukset, vaatimukset ja standardit ovat ihan omanlaisensa, mikä lisää alan mielenkiintoa ”, Arttu toteaa.

> Lue lisää >
22.8.2018

Porttipahdan voimalaitoksella palohälytys 22.8.

Porttipahdan voimalaitokselta tuli palohälytys 22.8. klo 16:04. Palokunta kävi paikan päällä tarkastamassa tilanteen. Hälytys oli aiheeton.

> Lue lisää >
11.8.2018

Turvelautta liikkeellä Harjulammella

Rovaniemen Harjulammella ajelehti turvelautta lauantai-iltana 11.8.2018 pohjoisrantaan Veitikanharjun puolelle. 

Turvelautta ajautui Yliopistonkadun puoleiseen rantaan, johon se on kiinnitetty 14.8.2018 toistaiseksi. Lautan siirto- tai poistovaihtoehtoja selvitetään.

Lisätietoja Yrjö Koivisto 0207034439

> Lue lisää >
10.8.2018

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien pinnat keskimääräistä alempana

Poikkeuksellisen kuivan kesän ja runsaan sähkön kysynnän vuoksi Lokan ja Porttipahdan tekojärvien pinnat ovat nyt tavanomaista alempana.

Energiateollisuus ry:n alkuvuoden ennakkotietojen mukaan sähkönkulutus kasvoi tammi-kesäkuussa 2018 noin neljä prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Heinäkuun sademäärä Kemijoen valuma-alueella oli vain noin puolet keskimääräisestä. Myös kesäkuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Koska sadantaa ei ole juuri ollut ja vesivoimaa on tuotettu normaali määrä, tekojärvien pinnat ovat laskeneet tavanomaista alemmas.

Jos sää jatkuu kuivana, pinnat jatkavat laskuaan. Syksyn sateiden määrä ratkaisee, millä tasolla järvien pinnat ovat talvikauteen lähdettäessä.

Alhaisella pinnankorkeudella on vaikutusta muun muassa kalastukseen ja muuhun virkistyskäyttöön, kun veneellä kulkeminen, vesille laskut ja rantautumiset vaikeutuvat. Toisaalta alhaiset pinnankorkeudet helpottavat ympäristötöitä kuten rantojen siistimisraivauksia ja kantojen poistoa. Näillä töillä parannetaan ranta-alueiden käyttöä ja maisemakuvaa.

Lämpimästä kesästä johtuen turvelauttoja esiintyy tekojärvillä normaalia enemmän. Turvelautoista, jotka voivat tukkia veneväyliä tai lähestyvät voimalaitosta ja muita rakennettuja rantoja, voi ilmoittaa Fortumin vesivoimaoperaattorille puhelinnumeroon 010 454 8200.

Lisäksi pyydämme veneilijöitä huomiomaan turvelautat ja matalikot, jotta vältyttäisiin vaaratilanteilta.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Jyrki Autti 
Puhelin 020 703 4425
jyrki.autti@kemijoki.fi

> Lue lisää >
6.8.2018

Muutos Porttipahdan juoksutuksiin

Kuivasta kesästä johtuen juoksutusta Porttipahdasta lisätään 6.8. lähtien.

Porttipahdasta juoksutetaan vettä yhtäjaksoisesti maanantaista perjantai-iltaan. Viikonloppuisin vettä voidaan juoksuttaa kello 8:00 ja 16:00 välisenä aikana.

> Lue lisää >
1.8.2018

Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla palohälytys

Varhain keskiviikkoaamuna järjestelmävika aiheutti turhan palohälytyksen Kemijoki Oy:n voimalaitoksille.

> Lue lisää >
23.7.2018

Osallistuimme Marjetantori-tapahtumaan – Kerroimme Sierilä-hankkeen etenemisestä ja keskustelimme ajankohtaisista vesivoima-asioista

Oikaraisen kyläyhdistys järjesti perinteisen Marjetantori-tapahtuman lauantaina 21. heinäkuuta. Osallistuimme tapahtumaan omalla puheenvuorolla ja Kemijoki Oy:n kojulla, jossa kyläläiset ja muut vesivoiman ajankohtaisista asioista kiinnostuneet saattoivat kysellä, keskustella ja ideoida yhdessä kanssamme.

Sierilä-hankkeesta vastaava johtaja Timo Torvinen esitteli Kemijoki Oy:n puheenvuorossa suunnitteilla olevaa voimalaitosta ja hankkeen etenemistä. Haluamme toteuttaa Sierilän voimalaitoksen ajanmukaisesti ja innovatiivisesti sekä parhaalla mahdollisella tavalla ihmisten ja ympäristön kannalta.

Toimintamme koskettaa läheisesti useaa jokivarren asukasta ja joen käyttäjää, minkä vuoksi avoin yhteistyö ja aktiivinen vuoropuhelu ovat toiminnassamme erityisen tärkeitä.

Huolellisesti suunniteltu hanke

Erityisen tärkeää Sierilä-hankkeen onnistumisen kannalta on toimiva vuorovaikutus paikallisten asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Jo hankkeen valmistelun alussa, vuonna 1996, sidosryhmien kesken perustettiin paikallisista ja eri yhteisöjen edustajista suunnitteluryhmä. Olemme jakaneet ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä yleisötilaisuuksissa, kyläyhdistyksen kokouksissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä Oikaraisen kylälehdessä ja Kemijoki Oy:n nettisivuilla.

Järjestämme keskustelutilaisuuksia ja jatkamme hankkeen valmistelua yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Olemme avoimia ideoille uusista keinoista, joilla tiedonkulkua voidaan vielä parantaa.

Lupaprosessi kesti lähes 12 vuotta. Sierilä-hankkeen ympäristövaikutuksia on selvitetty muun muassa kasvillisuuden, linnuston, perhosten, porojen ja kalaston osalta. Lisäksi on selvitetty hankkeen vaikutuksia muun muassa vedenlaatuun, pohjaveteen, jääolosuhteisiin, pohjaeroosioon, hiekkojen kulkeutumiseen, maisemaan, vesihuoltoon, kulkuyhteyksiin, vesiliikenteeseen, arkeologiaan ja alueen moninaiskäyttöön sekä arvioitu hankkeen sosiaalisia vaikutuksia.

Tehdyt selvitykset on huomioitu hankkeen suunnittelussa. Sierilän voimalaitoksen rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty.

Sähköjärjestelmää tasapainottavaa, uusiutuvaa ja päästötöntä sähköä

Ilmastonmuutos on maapallon tulevaisuuden suurimpia uhkatekijöitä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla ja päästöttömällä energiantuotannolla on paitsi Suomen myös koko maailman tavoite. Vesivoiman rooli on hyvin keskeinen uusiutuvan ja päästöttömän energian lisäämisessä.

Sähköntuotannon on vastattava joka hetki sähkön kulutusta. Oman haasteensa sähköjärjestelmän tasapainottamiseen tuo säästä riippuvaisten tuotantomuotojen lisääntyminen, kun esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto ei ajoitu sähkönkulutuksen mukaan. Vesivoima on merkittävin tapa tuottaa joustavaa ja kulutuksen mukaan vaihtelevaa sähköä ja se mahdollistaa myös muiden päästöttömien tuotantomuotojen lisäämisen.

Uusiutuvaa ja joustavaa vesivoimaa tarvitaan nyt ja myös tulevaisuuden Suomessa. Sierilän voimalaitoksella on tärkeä rooli sekä Suomen energiajärjestelmässä että osana Kemijoen voimalaitosketjua. Sierilän avulla Kemijoen voimalaitosketju toimii nykyistä paremmin yhtenäisenä tuotantokoneistona, kun virtaama saadaan ajoittumaan paremmin eri laitoksille.

Lisätietoja Sierilään suunnitteilla olevasta voimalaitoksesta löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta www.kemijoki.fi/toimintamme/investoinnit-ja-hankkeet/sierila-nykyaikaista-ja-vastuullista-vesivoimaa.html.

Soututapahtuma Kemijoella

Kemijoella järjestettiin 20.-21. heinäkuuta Vanttauskoskelta Oikaraisiin suuntautuva soututapahtuma, jossa keskityttiin Sierilän voimalaitokseen. Huomioimme soututapahtuman joen juoksutuksessa järjestämällä virtaamaolosuhteet soudulle suotuisaksi.

Lisätietoja:

Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
19.7.2018

Sähkön riittävyys tiukilla – mahdollisia vaikutuksia Kitisen ja Kemijoen juoksutuksiin viikonloppuna

Kantaverkkoyhtiö Fingrid tiedottaa, että sähkön riittävyys on Suomessa tiukilla. Kantaverkon tehopulasta johtuen viikonlopun juoksutukset Kitisellä ja Kemijoella voivat poiketa normaalista kesäviikonlopusta.

Pyydämme joella liikkujia huomioimaan tilanteen.

Fingridin tiedote
https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2018/sahkon-riittavyys-tiukilla-suomessa-torstaina-19.7.2018/

Ajankohtaista tietoa jokialueiden tilanteesta myös Kemijoen päivystäjän Facebook-sivuilta
https://www.facebook.com/KemijokiOyPaivystaja/

> Lue lisää >
10.7.2018

Rantojen raivaukset jatkuvat Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä

Valtaosa Kemijoki Oy:n toiminnasta painottuu Kemijoen vesistöalueelle, jossa säännöstelemme Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemi- ja Olkkajärveä. Huomioimme vastuullisen vesisähkön tuotannossa paitsi paikallisen ympäristön myös muut vesistöjen käyttäjät ja maanomistajat.

Olemme tehneet Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä isoja rantojen siistimisraivauksia 1990-luvun alusta lähtien. Viime kesänä rantoja kunnostettiin kymmenisen kilometriä. Tänä kesänä teemme alueella siistimisraivauksia kesäkuusta syyskuuhun.

Aiemmin tekojärvien alueella tehtiin raivausta metsäkoneita apuna käyttäen niinä vuosina, kun altaiden vedenpinta jäi normaalia alemmaksi. Nyt ranta-alueita käy läpi moottorisahoin ja mönkijöin varustetut työntekijät. Keräämme rannoilta ajopuut ja rantaan ajautuneet oksat sekä siistimme rannoilta kannot ja risut, jonka jälkeen kasoihin kerätty puuaines poltetaan.

Osa raivattavista kohteista sijaitsee tiettömien taipaleiden takana, joihin pääsee parhaiten veneellä.

Ympäristönhoitotyöt perustuvat velvoitteisiin sekä vapaaehtoisiin toimenpiteisiin

Rantojen raivauksilla, kunnostuksilla, maisemoinneilla ja rannansuojauksilla parannetaan jokivarsien ja järvien ympäristöä. Ympäristötöillä turvataan rantojen asukkaiden sekä esimerkiksi veneilijöiden, kalastajien, uimareiden ja luonnossa liikkujien virkistyskäyttömahdollisuudet.

”Voimalaitosympäristöjen lisäksi siistimme vuosittain rantoja Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä sekä Vuotson kanavalla. Raivausten ja maisemanhoidon tarkoituksena on ranta-alueiden maisemakuvan ja käytön parantaminen. Tavoitteenamme on, että vesistöjen käyttäjät ovat tyytyväisiä paitsi vesiolosuhteisiin myös alueiden viihtyisyyteen”, kertoo Kemijoki Oy:n Kitisen alueen aluepäällikkö Jyrki Autti.

Kemijoki Oy tekee jatkuvaa rantojen ja vesistöjen tarkkailua. Sulan veden aikaan seuraamme muun muassa Lokan ja Porttipahdan tekojärvien turvelauttoja. Tänäkin kesänä olemme poistaneet ranta-aluetta haittaavan turvelautan Lokan kaava-alueelta.

Turvelauttojen ankkurointi ja siirtäminen on tärkeää myös voimalaitosten turvallisen käytön näkökulmasta.

Ympäristötöiden toteutuksesta vastaa pääosin kumppanimme Mitta Oy.

Kuvissa Lokan ranta-aluetta ennen ja jälkeen siistimisraivauksen.

> Lue lisää >
9.7.2018

Ohijuoksutuksia Lieksanjoen vanhaan uomaan heinäkuussa

Joudumme huoltotöiden vuoksi ohijuoksuttamaan vettä Lieksanjoen vanhaan uomaan torstaina 12.7. ja maanantaina 16.7.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätietoja: Fortumin vesivoimavalvomo puh. 010 454 8200

> Lue lisää >
5.7.2018

Vajukosken voimalaitokselta palohälytys

Vikaantunut palohälytyspainonappi aiheutti hälytyksen. Palokunta kävi laitoksella tarkistamassa tilanteen.

> Lue lisää >
4.7.2018

Petäjäskoski, Kolvajärvenojan pumppuasema - Automaattinen palohältys

Hälytys oli aiheeton, pelastuslaitos kävi paikalla varmistamassa tilanteen.

> Lue lisää >
3.7.2018

Mokta-tuvasta kyläolohuone Vuotson ikäihmisille

”Kyläläiset ovat löytäneet Mokta-tuvan ja ottaneet sen omakseen. Huhtikuun alusta lähtien viikoittain kokoontuneet Vuotson ikäihmiset ovat luoneet oman näköistään toimintaa, joka on houkutellut paikalle myös nuorempia kyläläisiä”, kertoo kohtaamispaikan toiminnasta vastaavan SámiSoster ry:n toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga.

SámiSoster ry on saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestö. Vuotson toiminta on osa järjestön Birgen ruovttus – Pärjään kotona -hanketta ja tähtää kyläläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Vuotson kohtaamispaikan ohjelma on muotoutunut ikäihmisten ideoiden, toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhdessä on esimerkiksi laulettu, pelailtu pelejä, vaihdettu kuulumisia ja muisteltu menneitä – sekä saamen- että suomenkielellä. Erityisen pidettyä on saamen kielellä laulaminen.

SámiSoster ry on ajanut yhdessä vuotsolaisten kanssa matalan kynnyksen kohtaamispaikan perustamista Vuotsoon Enontekiön ja Inarin mallien mukaisesti jo usean vuoden ajan. Mokta-tuvan tavoitteena on, että yhdessä voitaisiin keskustella vaikeistakin asioista. 

”Kipinä Sodankylän ja Vuotson ikäihmisten yhteen kokoamiselle on seudun menneisyys. Siihen mahtuvat sota-ajan partisaanit, evakkomatka Pohjanmaalle sekä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden rakentaminen. Monet Vuotson alueelle muuttaneet vaihtoivat kotipaikan mukana kielensä saamesta suomeen”, sanoo Ristenrauna Magga.

Syksyllä Vuotson kohtaamispaikka on auki useammin.

”Teimme kevätkauden päättäjäisretken Tankavaaran luontokeskukseen. Nyt pidämme taukoa, kun vasojen merkinnät ovat päässeet juhannuksen jälkeen vauhtiin”, kertoo Vuotson Mokta-tuvan ohjaaja Inga Äärelä. Mokta tarkoittaa suomeksi intoa.

Sosiaalista kanssakäymistä vahvistava hanke

Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskus STEA:n kolmivuotinen hanketuki kattaa Vuotson toiminnanohjaajan palkkauksen. Sodankylän kunta maksaa tilan vuokran. Kemijoki Oy ja Mitta Oy kattavat toiminnan käyttökulut.

”Taloudellisen tuen lisäksi ajatuksemme on osallistua Mokta-tuvan toimintaan käymällä kokoontumisissa juttelemassa vesivoimarakentamisen historiasta ja Kemijoki Oy:n kuulumisista. Meistä on tärkeää olla mukana tässä yhteistyöhankkeessa sekä kuunnella ja keskustella vuotsolaisten muistoista”, toteaa aluepäällikkö Jyrki Autti Kemijoki Oy:stä.

Vuotson ikäihmisten toiveissa on retki Muteniaan. Paikka on Sompiossa sijaitseva ja osin Lokan tekojärven alle jäänyt kylä, jonka rakennukset Kemijoki-yhtiö omistaa ja edelleen kunnossapitää.

”Suunnitelmissamme on toteuttaa vuotsolaisten retki Muteniaan loppukesällä ja järjestää Mokta-tupalaisille tilaisuus käydä retkeilemässä tutuilla paikoilla”, kaavailee Jyrki Autti.

Kuvassa Mokta-tuvan ohjaaja Inga Äärelä ja Kemijoki Oy:n Jyrki Autti Vuotson kyläolohuoneella.

> Lue lisää >
29.6.2018

Inkeroisen voimalaitoksen padolla huoltotöitä heinä - syyskuussa

Kymijoen varrella sijaitsevalla Inkeroisen voimalaitoksella tehdään huoltotöitä 2.7. lähtien.

Patoluukkujen huoltotyöt eivät estä läpikulkua patosillalla, vaikka ajoittain kulku voidaan joutua katkaisemaan lyhyeksi ajaksi.

Pyydämme patosillan käyttäjiä huomioimaan, että liikkumista haittaavat työt jatkuvat syyskuun loppuun asti. 

> Lue lisää >
28.6.2018

Kurittukosken voimalaitoksella palohälytys

Kurittukosken voimalaitokselta tuli automaattinen palohälytys tänään iltapäivällä neljän jälkeen. Hälytyksen aiheutti järjestelmien päivitystyöt. Palokunta kävi paikalla tarkistamassa tilanteen.

> Lue lisää >
20.6.2018

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje kertoo Kemijoki Oy:n tuoreimmat kuulumiset ja esittelee omia asiantuntijoitamme, kumppaneitamme sekä sidosryhmiämme joen varrelta.

Tuoreimman numeron aiheita ovat:

  • Suomalaista työtä ja hyvinvointia
  • Vesivoima keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä
  • Kalastuskiintiöiden ostolla vauhtia vaelluskalatyöhön
  • Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on käynnistynyt
  • Energialeirikoululaiset tutustuivat Kymijoen kuohuihin
  • Parannamme kesän aikana jokivarren elinympäristöjä ympäristönhoitotöillä
  • Kemijoen päivystäjä Facebookissa

Lue uusin Lieke!

> Lue lisää >
20.6.2018

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on käynnistynyt

Arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman Lieksankosken voimalaitoksen korjaustyöt alkoivat toukokuussa. Vuonna 1960 valmistuneen rakennuksen ilme kunnostetaan alkuperäiseen asuunsa siten, että vesivoimalaitoksen rakennustaiteelliset arvot säilyvät ja sen tekninen kunto paranee.

”Lieksankosken voimalaitos on poikkeuksellisen hieno rakennus, samoin kuin voimalaitoksen asetelma luonnosssa. Rakennus on edelleen alkuperäisessä, vesivoiman tuotantoon suunnitellussa käytössä. Olimme yllättyneitä siitä, miten hyvässä kunnossa pian 60 vuotta täyttävä voimalaitos on”, Sebastian Lönnqvist hankkeen pääsuunnittelijana toimivasta ERAT Arkkitehdeistä kertoo.

Julkisivun peruskorjauksen suunnittelussa hyödynnetään nykyaikaista tekniikkaa kuten laserkeilausta ja 3D-tietomallia. Kohteen alkuperäisyyttä kunnioittaen peruskorjaus toteutetaan perinteisin työmenetelmin ja yksinkertaisin ratkaisuin, jotka vaativat erityistä suunnittelua ja huolellista toteutusta.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on suunniteltu yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Arkkitehdille kohde on mitä mielenkiintoisin, kun yhtälössä ovat mukana kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettun arkkitehdin ja muotoilijan suunnittelema rakennus, voimalaitoksen teollinen luonne ja peruskorjauksen toteutus virtaavan veden päällä voimalaitoksen ollessa täydellä tuotantokäytöllä.

”Kemijoki Oy on, viisaasti kyllä, oikeaan aikaan liikkeellä. Yhtiö on ottanut vastuulleen sen, että korjaustyöt tehdään kaikkien sääntöjen ja rakennuksen suojelutavoitteiden mukaisesti”, arkkitehti Lönnqvist jatkaa.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus suunnitellaan ja toteutetaan kuin kyseessä olisi suojeltu rakennus. Vaikka julkisivu ennallistetaan alkuperäisten suunnitelmien mukaiseksi esimerkiksi pintakäsittelyn ja värimaailman osalta, ajan hampaankin annetaan näkyä.

”Kunnioitamme Alvar Aallon rakennusperintöä tämän rankan teollisuuskäytön rakennuksen peruskorjauksessa. Arvostuksemme Aallon työtä kohtaan velvoittaa meidät hankkeen huolelliseen valmisteluun sekä vanhojen kohteiden korjaustöissä ansioituneiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden valintaan”, toteaa johtaja Heikki Kusmin Kemijoki Oy:stä.

Työmaana voimalaitos on poikkeuksellinen, kun alla virtaa koski ja kun rakennus tukeutuu osin kallioon, osin patorakenteisiin. Julkisivun korjaustyöt ovat edenneet pitkälle. Kevään säät ovat olleet ulkosivun kunnostukselle suotuisat. Vuonna 2017 teimme kuntotarkastuksen voimalaitoksen rakennusfysikaalisista ominaisuuksista ja eri korjausvaihtoehtojen vaikutuksista Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy:n johdolla. Jo viime syksynä suoritimme pintamateriaalien koekäsittelyjä.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on osa Kemijoki Oy:n investointiohjelmaa. Vuonna 2013 toteutettu Lieksankosken peruskorjaus nosti voimalaitoksen energiatehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja käyttöturvallisuutta. Lisätietoa julkisivun korjaustöistä löydät täältä ja lisätietoa koneiston peruskorjauksesta täältä.

> Lue lisää >
20.6.2018

Kalastuskiintiöiden ostolla vauhtia vaelluskalatyöhön

Vaelluskalatyössä on painotettu viime vuosina yhä enemmän luonnonlisääntymistä tukevia toimenpiteitä. Painotus on kääntynyt aiemmasta käytännöstä, jossa toimenpiteet suunnattiin pääasiassa istutusvelvoitteisiin. Luonnonlisääntymisen vahvistamiseksi on käytössä laaja kirjo erilaisia toimenpiteitä, kuten elinympäristökunnostukset, kalastusrajoitukset ja kalatieratkaisut.

Merialueella kaupallista kalastusta rajoitetaan tärkeimpien kalalajien osalta kalastuskiintiöillä. Vuosittain Suomessa jaetaan lähes 30 000 lohen kiintiö ammattikalastajien kesken. Kalastajat voivat käydä keskenään kauppaa kiintiöistään. Osana uusia luonnonkalakantoja vahvistavia toimenpiteitä Kemijoki Oy on esittänyt, että myös yhtiöt voisivat jatkossa ostaa kalastajien lohikiintiöitä.

”Kiintiöiden osto palvelisi sekä vaelluskalatyötä että ammattikalastajia. Kalastajat saisivat täyden korvauksen myymistään kiintiöistä. Luonnonkannat vahvistuisivat, kun kalaa ei pyydettäisi niin paljon”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula. ”Ostettujen kiintiöiden lisäksi voisimme suunnata toimenpiteitä istutusten sijaan luonnonlisääntymistä vahvistaviin toimiin.”

Vauhtia vaelluskalatyöhön on erityisesti saatu kansallinen kärkihankerahoituksen myötä. Kärkihankkeina on esimerkiksi kunnostettu erittäin uhanalaisen järvilohen ja -taimenen elinympäristöjä Lieksanjoella, useiden eri tutkimusten avulla pyritty löytämään tehokkaimmat istutusmenetelmät Kemijoella ja rahoitettu uusia innovaatioita. Kärkihankkeet ovat keränneet useat eri toimijat saman pöydän ääreen. ”Toivovasti tämä työ jatkuu myös tulevaisuudessa. Kalastuskiintiöiden osto olisi yksi lisäsatsaus vapaaehtoiseen vaelluskalatyöhön”, ehdottaa Huttula.

Lue lisää vaelluskalatyön käänteistä ympäristöpäällikkömme Erkki Huttulan puheenvuorossa: Vastuullinen Kemijoki Oy – totta vai tarua? 

> Lue lisää >
20.6.2018

Vesivoima keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä

”Ihmisen toiminta, fossiilisten polttoaineiden käyttö erityisesti, on jo muuttanut ilmastoa. Ja muuttaa edelleen, sillä nyt toteutettavat muutokset kasvihuonekaasujen päästömääriin alkaisivat näkyä ilmastossa vasta noin 20 vuoden kuluttua. Ilmastonmuutoksen suuruus ja vaikutusten laajuus riippuvat siitä, miten ihmiskunta toimii nyt ja tulevaisuudessa”, toteaa ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos selvittivät kevään 2018 aikana ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella ilmasto- ja vesistömallien sekä vaihtoehtoisten tulevaisuuden kehityskulkujen eli ns. kasvihuonekaasuskenaarioiden avulla.

Kuinka Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan esimerkiksi seuraavien 30, 50 tai 80 vuoden aikana vaihtelee sen mukaan, miten optimistista tai pessimististä skenaariota käytetään. Keskiskenaarion – jossa kasvihuonekaasupäästöjä pystytään jossain määrin hillitsemään ja niiden pitoisuudet kääntyvät laskuun – mukaan lämpötila Suomessa kohoaisi keskimäärin 3 astetta ja sadanta kasvaisi 8 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

”Sademäärät kasvavat etenkin talvisin. Pohjoisessa talven pituus lyhenee, kun syksy venyy pidemmälle ja kevät koittaa nykyistä aiemmin. Lumipeite kuitenkin pysynee samoissa lukemissa kuin tähänkin asti”, kuvailee Antti Mäkelä.

Ilmastomuutoksen vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla Suomea

Lämpötilan nousu ja sateiden lisääntyminen ovat todennäköisesti pohjoisessa jonkin verran suurempia kuin etelässä. Erot korostuvat, kun tarkastellaan kesäkuukausien sademääriä.

Muutokset lämpötiloissa ja sademäärissä näkyvät muutoksina valunnassa ja virtaamassa. Talvien virtaamat kasvavat jokaisessa Kemijoki Oy:n toiminta-alueen vesistössä, samoin kuin kevään virtaamat entistä aikaisemman kevään johdosta. Kesän virtaamat pienenevät. Syksyllä taas virtaamat kasvavat Kemijoessa, pienenevät Kymijoella ja pysyvät ennallaan Lieksanjoella.

”Kuivuudesta saattaa tulla nykyistä suurempi ongelma. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia etenkin pienissä vesistöissä, joiden ekologinen tila saattaa kärsiä”, kertoo hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Pahimmillaan ilmastonmuutos näyttäytyy ääritilanteissa. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien riskien tarkastelulla varaudutaan esimerkiksi jokien pinnan nousun hallintaan runsaan lumipeitteen ja nopean lämpenemisen aiheuttaman tulvan yhteydessä.

”Tulvat pysyvät Kemijoella suuruusluokaltaan jotakuinkin ennallaan, mutta Kymijoella talvitulvat kasvavat vesistön järvisyyden ja kasvavien sademäärien takia. Tulvien aikaistumisen lisäksi ilmastonmuutos lisää hyydetulvien riskiä. Näin on jo tapahtunut Kymijoella”, jatkaa Noora Veijalainen.

Vesivoiman potentiaali ei ainakaan vähene tulevaisuudessa

”Vesivoimalla hillitään ilmastonmuutosta ja se tukee muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen kuten aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä sähköjärjestelmään. Vaikka ilmastonmuutoksen myötä vesivoiman tuotantomäärän voi odottaa kasvavan, raporttiin sisältyvä pessimistisin arvio yllätti rajuudellaan”, sanoo vesivoimasta ja reserveistä vastaava johtaja Janne Ala Kemijoki Oy:stä.

Pessimistisimmän tulevaisuuden kehityskulun mukaan kasvihuonekaasujen päästöt ja pitoisuudet kolminkertaistuvat vuodesta 2000 vuoteen 2100. Vuoden keskilämpötila kohoaisi Lapissa jopa 5,9 astetta ja sateiden määrä lisääntyisi 20 prosentilla.

”Seuraamme jatkuvasti ympäristöä ja sen tilaa. Tarkkailemme muun muassa virtaamia, lumen vesiarvoja, routaa ja sen vaikutusta sulantaan, jokien jäätymistä sekä veden laatua. Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen avulla selvitimme nyt pidemmän aikavälin muutoksia ennusteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä unohtamatta”, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela Kemijoki Oy:stä.

Kemijoki Oy hyödyntää tutkimustuloksia osana strategiatyötään, johon kuuluvat olennaisena osana toimintaympäristön luotaus ja tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointi. Strategiatyön tavoitteena on varmistaa vastuullisen vesisähkön tuotanto myös tulevaisuudessa.

Voit tutustua Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen Kemijoki Oy:n toimeksiannosta koostamaan raporttiin Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella täällä. Raportti arvioi ilmastonmuutoksen vaikutusta lämpötilaan ja sademäärään sekä lumen määrään, virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Kemi-, Kymi- ja Lieksanjoen vesistöalueilla.

Lisätietoja:
Janne Ala
Johtaja, vesivoima ja reservit
Puh. 020 703 4423

> Lue lisää >
19.6.2018

Juhannuskalat löytyivät – kirjolohista löytynyt BKD hidastaa kevään istutustyötä

Kemijoen vesistöalueelle tehtäviä kirjolohen istutuksia hidastaa tänä keväänä kaloista löytynyt BKD-tauti. Tauti ei ole vaarallinen ihmisille tai muille eläimille, vaan kalaa voi huoletta syödä myös jatkossa. Vesistöön istutettavien kalojen osalta säännökset ovat kuitenkin tiukemmat, kun taudin leviäminen pyritään estämään. Näin ollen kirjolohi-istutuksia ei voida tehdä niiltä laitoksilta, joilta tautia on löytynyt.

”Vesistön käyttäjille tärkeää on saada juhannuskalaa ja onneksemme olemme löytäneet korvaavia istukkaita kaikille niille alueille, joille istutuksia on ollut tarkoitus tehdä”, kertoo Voimalohi Oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväs.

”Kemijoki Oy:n kalatalousvelvoitteiden mukaiset istutusmäärät ovat Suomen suurimmat. Tällaisessa tilanteessa on aikamoinen haaste löytää tilalle vastaava määrä suosittua kirjolohta. Nyt näyttäisi siltä, että syyskesän aikana saamme täydennettyä kaikki määrät suunnitellun mukaiseksi”, kiittelee Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Voimalohta.

Kesän aikana voimaan on tulossa asetus, jonka mukaan BKD-tautia kantavaa kalaa voidaan istuttaa Oulujokeen ja Karvian vesistöön. Merialueiden istutuksia BKD ei ole estänyt aiemminkaan. ”Tautia ei siis missään nimessä kannata pelästyä. Kalastaa – ja juhannuskaloista nauttia – voi edelleen täysin turvallisin mielin”, jatkaa Mika Pylväs.

> Lue lisää >
19.6.2018

Valajaskosken patosilta suljettu liikenteeltä 25.-29.6. klo 7-20

OMP Konepaja Oy kuuluttaa: Tiellä nro 933 Valajaskosken patosilta suljettu liikenteeltä 25.-29.6. klo 7-20 työpadon asennuksen johdosta.

> Lue lisää >
14.6.2018

Sierilä-hanke: Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi pääosin valituksen, joka koskee apilakirjokääriäisen niityn suojaksi rakennettavaa suojapengertä

Vaasan hallinto-oikeus on pääosin hylännyt Suomen Luonnonsuojeluliiton valituksen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) syyskuussa 2016 antamasta lupapäätöksestä, joka koskee uhanalaisen perhoslajin apilakirjokääriäisen niityn suojaksi rakennettavaa suojapengertä Kemijoki Oy:n Sierilä-hankkeessa.

Lisäksi hallinto-oikeus määräsi, että suojapenkereen yksityiskohtaisessa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on noudatettava patoturvallisuuslakia ja -asetusta,  ja että rakenteista on laadittava tarkennettu suunnitelma Lapin ELY-keskukselle etukäteen hyväksyttäväksi.

Suunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä varmistetaan elinympäristön säilyminen apilakirjokääriäiselle suotuisena myös voimalaitoshankkeen toteutuksen jälkeen.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
13.6.2018

Kurittukosken ja Matarakosken voimalaitoksilla ohijuoksutuksia kesä- ja heinäkuussa

Kitisen varrella sijaitsevilla Kurittukosken ja Matarakosken voimalaitoksilla tehdään vuosihuoltoja tulevien viikkojen aikana. Kurittukosken voimalaitoksella tehdään huoltotöitä 18.6. - 13.7.2018 ja Matarakoskella 19.6. - 21.6.2018.

Huoltotöiden aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.
Lisätiedot: Fortumin valvomo puh. 010 454 8200

> Lue lisää >
11.6.2018

Ohijuoksutuksia Lieksanjoen vanhaan uomaan kesäkuussa

Joudumme huoltotöiden vuoksi ohijuoksuttamaan vettä Lieksanjoen vanhaan uomaan 12. - 13.6., 18. - 22.6. ja 25.6.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätietoja: Fortumin vesivoimavalvomo puh. 010 454 8200

> Lue lisää >
7.6.2018

Parannamme kesän aikana jokivarren elinympäristöjä ympäristönhoitotöillä

Kemijoki Oy:llä on Kemi-, Lieksan- ja Kymijoella runsaasti jokirantaa, jonka ympäristöstä huolehdimme. Lisäämme jokivarren elinympäristöjen viihtyisyyttä tekemällä rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia sekä rakentamalla ja kunnostamalla esimerkiksi veneenlaskupaikkoja, uimarantoja ja kalakosteikkoja. Tänä kesänä ympäristötöitä tehdään useissa eri kohteissa.

Teemme ympäristötöitä paljolti talvisin, jolloin voimme jäädyttää töiden edellyttämät tiet jokirantaan asti. Talvella pääsemme ajamaan soraa ja kivimaata sekä käyttämään kaivinkonetta paremmin, kun maa on jäässä. Kesäaikaan viimeistelemme ympäristötyöt, kun jäät ovat lähteneet ja tulvat ovat ohi.

Kemijoki Oy:lle asetetut lupaehdot velvoittavat yhtiön korvaamaan säännöstelyn aiheuttamia haittoja kuten rannanvyörymät. Vaikka rannat on suojattu voimalaitoksia rakennettaessa, kunnostustarpeita ilmenee aika ajoin.

”Pitkäjänteinen ympäristöstä huolehtiminen on keskeinen osa toimintaamme. Pyrimme huomioimaan jo töiden suunnitteluvaiheessa jokivarren asukkaat ja vesistöjen käyttäjät. Sovimme aina kohteet ja töiden etenemisen yhdessä maanomistajien kanssa”, kertoo Kemijoki Oy:n Kemijärven ja Kemijoen alueen aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Toteutamme kunnostuksia nyt useassa kohteessa

Raivaamme ja siistimme jokirantoja tarpeen mukaan yhteistyössä kuntien ja rannanasukkaiden kanssa. Tämän kevään ja kesän aikana teemme nojopuuraivauksia Petäjäskosken yläpuolisella jokialueella ja Olkkajärvellä poistamme rantatörmiltä kaatuvia puita ja toimitamme ne maanomistajille.

Kemijärven ja Kemijoen alueella kunnostamme rantoja useissa kohteissa ja tänä vuonna erityisesti Tervolan alueella. Myös Lokan ja Porttipahdan tekojärvien alueen rantojen siistimisraivaukset jatkuvat. Rantoja kunnostettiin viime kesänä noin kymmenen kilometrin matkalta ja nyt työt jatkuvat kesäkuusta syyskuuhun. Kunnostustöissä muun muassa kerätään rannoilta ajopuita ja rantaan ajautuneita oksia.

Lokan kylällä tehtiin kaivinkonetöitä, kun mökkien edestä poistettiin turvelautta touko–kesäkuun vaihteessa. Seuraamme aktiivisesti turvelauttojen esiintymistä myös muualla jokiympäristössä.

Sodankylän kirkonkylällä tehdään maiseman raivaustöitä yhdessä Sodankylän kunnan kanssa. Nämä raivaustyöt kestävät koko kesän. Suvannon kylässä tehdään myös maiseman raivauksia, joihin kuuluu pusikoiden raivaamista ja uimarannan kunnostustyöt. Kairalan kylässä rantojensuojauksen viimeistelytyöt alkavat kesäkuussa. Ympäristötöiden toteutuksesta vastaa pääasiassa kumppanimme Mitta Oy.

Kalanistutukset alkoivat touko–kesäkuussa

Kalanhoitoistutukset ovat alkaneet koko Kemijoen vesistön alueella touko–kesäkuun vaihteessa. Kalanistutukset alkoivat meritaimen ja merilohen istutuksista merialueelle. Kesäkuussa alkavat sisävesien taimenien ja kirjolohien istutukset. Syksyllä istutukset jatkuvat kirjolohen, taimenen, kuhien, siikojen ja harjusten osalta.

”Istutusten määrät ovat tänä vuonna samaa luokkaa edellisten vuosien kanssa. Istutamme koko Kemijoen ja sen merelliselle vaikutusalueelle vuosittain useita miljoonia kalanpoikasia ja pyyntikokoista kalaa”, kertoo Kemijoki Oy:n Sodankylän ja Kitisen alueen aluepäällikkö Jyrki Autti. Kalanistutusvelvoitteistamme vastaa kumppanimme Voimalohi Oy.

> Lue lisää >
1.6.2018

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Sierilän kone- ja luukkuaseman töiden aloittamisluvan valitusajaksi

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 29.5.2018 antamalla päätöksellään kieltänyt Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan antaman päätöksen täytäntöönpanon, jonka mukaisesti Kemijoki Oy olisi voinut aloittaa Sierilän voimalaitoksen koneaseman sekä luukkuaseman rakentamisen valitusaikana. Hallinto-oikeus ei ota välipäätöksessään kantaa pääasiaan eli kone- ja luukkuasemien rakentamiseen, vaan kieltää ainoastaan rakentamisen aloittamisen ennen pääasian ratkaisua hallinto-oikeudessa tai kunnes asiassa toisin määrätään.

Rovaniemen ympäristölautakunta myönsi Kemijoki Oy:lle maaliskuussa 2018 rakentamisluvan, johon sisältyi myös oikeus aloittaa työt valitusaikana. Luvasta kuitenkin valitettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen koskien kaavoitukseen liittyviä yksityiskohtia.

Päätöksellä ei ole välitöntä vaikutusta Sierilän hankkeen valmisteluun, sillä koneaseman ja luukkuaseman rakentaminen tulisivat ajankohtaisiksi vasta myöhäisemmässä vaiheessa. 

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelua eri osapuolten kanssa. Kuluvan kesän aikana Kemijoki Oy tekee mm. maasto- ja vesistökartoituksia Sierilän voimalaitoksen vaikutusalueella.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
1.6.2018

Kemijoki Oy mukana kestävän kehityksen viikolla

Euroopan laajuista kestävän kehityksen viikkoa vietetään taas 30.5–5.6. Olemme tehneet oman toimenpidesitoumuksen, jolla edistämme kestävää kehitystä. Toimintamme lähtökohtana on vesivoiman hyödyntäminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Sitoumuksena otimme käyttöön digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin, jonka henkilöstömme, kumppanimme ja tarpeen mukaan myös yhteistyötahomme suorittavat. Tähän mennessä niin oma kuin kumppaniverkostomme henkilöstö on suorittanut lisenssin tavoiteaikojen mukaisesti. Olemme myös ottaneet yritysvastuulisenssin osaksi omien ja kumppaniyritystemme uusien työntekijöiden perehdytystä.

”Yritysvastuulisenssi tuo vastuullisuuden osaksi kumppaniverkostomme arkea. Digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa omaksua asioita ja vaikuttaa vastuullisuuteen itse. Ohjelma on mukautuva ja oppimispolun vaativuustasoa voi räätälöidä vastaajan tehtäväkentän mukaisesti,” kertoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula. Meille on tärkeää edistää kestävää kehitystä työssämme ja toiminnassamme – yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tutustu sitoumukseemme!

Lisätietoja:
Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, yritysvastuu
puh. 020 703 4414

Taustatietoa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksista

Sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan aloitetta, jossa jokainen kansalainen, yritys tai yhteisö voi käytännössä osaltaan sitoutua edistämään kestävää kehitystä. Toimenpidesitoumuksilla sitoudutaan edistämään kattavan yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee myös globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:tä. Kaikki sitoumukset ovat nähtävillä osoitteessa https://sitoumus2050.fi/.

> Lue lisää >
31.5.2018

Kokkosnivan voimalaitoksella ohijuoksutuksia kesäkuussa

Kitisen varrella sijaitsevalla Kokkosnivan voimalaitoksella tehdään huoltotöitä kesäkuussa 4.6. - 15.6.2018 välisenä aikana.

Huoltotöiden aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomosta puh. 010 454 8200

> Lue lisää >
28.5.2018

Energialeirikoululaiset tutustuivat Kymijoen kuohuihin

Espoon Lintulaakson koulun kuudennen luokan oppilaat viettivät energialeirikoulupäivää Anjalankosken ja Inkeroisen vesivoimalaitoksellamme. Energialeirikoulun tarkoituksena oli tutustua yhteen uusiutuvaan ja yhteen uusiutumattomaan energianlähteeseen. Vesivoimalaitosten lisäksi oppilaat tutustuivat Loviisan ydinvoimalaan.

”Halusimme, että leirikoulu tukee kuudennen luokan sisältöjä. Sen vuoksi energialeirikoulun ohjelma oli suunniteltu opetussuunnitelman ympäristöopin alueiden mukaan. Oppilaille on ihan eri kokemus tutustua asioihin käytännössä kuin lukea niistä vain kirjoista. Oli esimerkiksi mielenkiintoista kuulla, kuinka monta kuutiota joessa virtaa vettä sekunneissa ja mitä on se verrattuna tavallisen omakotitalon vedenkulutusmääriin”, luokanopettaja Mirva Hunsa-Äijälä kertoo.

Vierailu avasi silmiä vesivoimaosaamisen monipuolisuudesta

Vierailu tarjosi jokaiselle oppilaalle jotakin uutta. Joitakin oppilaita kiinnosti enemmän tekniikka, toisia voimakkaasti kuohuva koski ja osaa oppilaista vesivoimalaitoksen historia, kaunis miljöö ja vanha museokone. Ihmetystä herätti myös se, kuinka tekniikka on kehittynyt – nyt yksi tietokone korvaa aiemmin käytössä olleen ison valvomon. Oppilaita kiinnosti nähdä konkreettisesti, kuinka vesivoimaa tuotetaan.

”Anjalan alue ja Inkeroisen rakennus ja alue oli kiva. Kävimme katsomassa generaattoreita ja tutustuimme vesivoimalaitokseen niin sisältä kuin sen ulkopuolelta. Leirikoulussa oli parasta kaikki aktiviteetit ja liikuntajutut”, kertoo kuudesluokkalainen Charlotta Moore.

Opettajat pitivät myös tärkeänä sitä, että oppilaat kuulivat, että vesivoimaosaaminen ei ole vain insinöörien työtä.

”Oppilaat saivat monipuolisen kattauksen erilaisista ammateista ja siitä, mitä kaikkea vesivoimalaitoksilla tehdään. Oppilaiden kannalta oli tärkeää nähdä, että energia-alalla tarvitaan erilaisia ammatteja ja osaajia. Tällainen työympäristö sopii monenlaisille kiinnostuksen kohteille, eikä rajoitu vain tiettyjen oppilaiden urapolkuihin. Vierailulla kuultiin moneen kertaan miten hyödyllistä, matikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja ympäristöoppia on opiskella”, Hunsa-Äijälä kiittelee.

Vierailut tärkeä osa sidosryhmätyötä

”Meille on tärkeää, että koululais- ja opiskelijaryhmät ovat kiinnostuneita vierailemaan vesivoimalaitoksillamme. On kiva nähdä miten nuoret kiinnostuvat ja kyselevät heitä askarruttavia kysymyksiä vesivoimaan liittyen. Toivomme, että näiden vierailujen aikana oppilaille jäisi vesivoimasta mieleen edes pieniäkin asioita, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa. Olisi hienoa, jos jollakulla herää kiinnostus vesivoimaa kohtaa. Tarvitsemme vesivoimaosaajia myös tulevaisuudessa”, kertoo aluepäällikkö Helena Ylihurula.

”Olemme tosi iloisia siitä, että pääsimme vierailemaan Kemijoki Oy:n vesivoimalaitoksilla. Kohteessa yhdistyy hienosti monta opetussuunnitelman sisältöihin liittyvää teemaa, kuten energiantuotanto, historia, puunjalostus ja metsäteollisuus. Teimme pitkään töitä energialeirikoulun eteen, joten olemme iloisia ja kiitollisia onnistuneesta leirikoulusta”, kiittelee Hunsa-Äijälä.

> Lue lisää >
23.5.2018

Harjoittelimme poikkeustilanteita varten

Järjestimme huhtikuun lopussa häiriötilanneharjoituksen, jossa testasimme poikkeustilannesuunnitelmiamme todellista tilannetta kuvaavilla simulaatioilla. Harjoitukseen osallistui keskeiset kumppaniyrityksemme sekä alueen pelastuslaitos.

Pidämme järjestelmällisesti ajan tasalla poikkeustilannevalmiuttamme yhdessä kumppaneidemme kanssa. Ajoittain teemme harjoituksia varmistaaksemme suunnitelmien ja toimintaohjeiden ajantasaisuuden. Tämän kertaisiin harjoituksiin osallistuivat kumppaneistamme Caverion, Mitta Oy, Fortum sekä Hill & Knowlton. Myös Lapin pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö osallistui harjoitukseen. Häiriötilanneharjoituksen toteuttamisesta vastasi Jatkuvuuskonsultointi Oy.

”Tarkoituksenamme oli luoda mahdollisimman aitoja tilanteita, joissa testattiin Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden poikkeustilannevalmiutta sekä toimintatapoja,” toteaa häiriötilanneharjoituksen suunnittelusta vastannut Kemijoki Oy:n asiantuntija Juha Kytölahti. Harjoitus ei palvellut ainoastaan Kemijoki Oy:n poikkeustilannevalmiutta, kun myös kumppaniyritykset pääsivät harjoittelemaan toimintamallejaan.

”Omalta osaltamme olemme harjoitukseen todella tyytyväisiä. Kaikki saivat hyvää kokemusta poikkeustilanteissa toimimisesta ja otamme saamamme opit käyttöön,” Kytölahti lopettaa.

Tositilanteessa ei enää harjoitella

Jatkuvuuskonsultointi Oy:n johtava asiantuntija Petri Lonka omaa pitkän kokemuksen poikkeus- ja kriisitilanteiden harjoittelemisesta. ”Poikkeustilanneharjoituksilla testataan organisaation suunnitelmien toimivuutta. Suunnitelmat ovat vain suunnitelmia, jos niitä ei todenneta käytännössä toimiviksi,” kertoo Lonka.

Harjoittelun tarkoituksena on luoda organisaatioiden poikkeustilanteisiin osallistuville tahoille aitoja kokemuksia erilaisista kriisitilanteista. Omakohtaiset käytännönkokemukset ovat erittäin tärkeitä ja näitä kokemuksia luodaan ja vahvistetaan harjoituksilla.

”Meidän näkökulmastamme Kemijoki Oy kumppaneineen suoriutui erinomaisesti harjoituksista. Paperille kirjoitetut suunnitelmat jalkautettiin käyttöön, tieto kulki hyvin organisaation sisällä ja kaikilla oli yhteinen tavoite. Poikkeustilanteissa päätöksenteko on ensisijaisen tärkeää ja tässä Kemijoki Oy mielestämme onnistui erinomaisesti,” Lonka summaa harjoituksen satoa.

Kemijoki Oy tulee jatkossakin harjoittelemaan poikkeustilanteita varten ja ylläpitämään näin toimintavalmiuttaan.

> Lue lisää >
22.5.2018

Maasto- ja vesistökartoituksia Sierilän vaikutusalueella kesällä

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelua eri osapuolten kanssa tekemällä alueella erilaisia selvityksiä kesän aikana.

Muun muassa maastossa ja vesistössä tehtävien kartoitusten ja selvitysten avulla saadaan tarkentavia tietoja esimerkiksi alueen maaperästä, pinnan muodoista, rakennuksista ja metsistä. Selvitysten perusteella laaditaan yksityiskohtaisia suunnitelmia eri töiden ja tehtävien osalta.

Informoimme erikseen maanomistajia ja paikallisia asukkaita mahdollisista selvitysten aiheuttamista vaikutuksista.

Lisätietoja:

Timo Torvinen, johtaja
puh: +358 20 703 4411

> Lue lisää >
21.5.2018

Permantokosken patosilta suljettu ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5.-16.6. klo 22-06

Kiertotie Vikajärven kautta

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Mt 9448 Permantokosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5. - 16.6.2018 klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sallitaan tarvittaessa. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana, jolloin kiertotie on Vikajärven kautta. Kulku kiinteistöille on sallittu.

> Lue lisää >
21.5.2018

Vanttauskosken patosilta suljettu ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5.-16.6. klo 22-06

Kiertotie Auttin kautta

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Mt 81 Vanttauskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5. - 16.6.2018 klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyenliikenteen läpikulku sallitaan tarvittaessa. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana.

> Lue lisää >
18.5.2018

Lämpimät säät vauhdittivat kevättulvaa

Poikkeuksellinen lämpöaalto on hellinyt koko Pohjois-Suomea ja lämpötilat ovat olleet reilusti keskimääräisen yläpuolella koko toukokuun ajan. Korkeat lämpötilat kiihdyttivät lumien ja jäiden sulamista nostaen virtaamia nopeasti. Lapissa varauduttiin vauhdilla nouseviin virtaamiin ja vedenpinnan nousuun rakentamalla tulvavalleja ja varaamalla maansiirtokalustoa tulvasuojelu tarkoitukseen. Olemme osa ELY-keskuksen keväisin vetämää tulvaryhmää ja vastaamme Kemijärven säännöstelystä ja sen kautta Rovaniemen tulvasuojelusta yhdessä viranomaisten kanssa.

Nostimme valmiuttamme yhdessä kumppaneidemme kanssa virtaamien ja vedenpinnan noustessa nopeasti voimalaitosaltailla. Varasimme maansiirtokalustoa Kemijoen varrelle paikkoihin, joissa lumen nopea sulanta ja jääpadot olivat todennäköisimpiä. Tilanne näyttää Kemijoen osalta rauhoittuneen ja virtaamat ovat kääntyneet laskuun.

Tulvaa ennakoidaan ja hoidetaan aktiivisesti yhteistyössä

Maastoa ja sadantaa seurataan pitkin talvea lumensyvyysmittauksilla ja keväällä suoritetaan lumenvesiarvomittauksia tekojärvien alapuolisilla alueilla. Vesiarvoja mitataan, jotta kevään koittaessa pystymme arvioimaan maastosta sulavien vesien määrää. Pitkän talven aikana varastoaltaisiin Kemijärvi, Lokka ja Porttipahta tehdään tilaa, jotta niissä on tilaa sulamisvesille.

Tulviin varaudutaan etukäteen myös Fortumilla, joka vastaa Kemijoki Oy:n vesivoimavalvomotoiminnasta.

”Meidän osaltamme tulviin varautuminen alkaa jo loppusyksystä. Talven aikana seuraamme sadekertymää, jotta osaamme ennakoida hyvissä ajoin keväällä lumen sulamisvesien määrää. Tulvan kynnyksellä pohdimme Kemijoki Oy:n kanssa tulva-ajan juoksutustarpeita ja ennusteita tarkemmin. Tulviin varautuminen ja niiden hoitaminen perustuu yhteistyöhön viranomaisten, Fortumin sekä Kemijoki Oy:n henkilöstön ja kumppanien kesken,” toteaa Fortumin valvomopäällikkö Harri Lamminmäki.

Kemijärven järven täyttyessä Kemijoki Oy tekee tulvalennon Lapin läänin alueella. Lennolla tarkistetaan lumen määrä maastossa ja maaston vetisyys ennen Rovaniemen tulvahuippua. Luonnonilmiöt, esimerkiksi sateet ja lämpötilan vaihtelut, aiheuttavat omat haasteensa virtaamien ennustamiselle. Tänä vuonna tulva on ollut keskimääräistä kovempi lämpötiloista johtuen ja toivomme todella, että koko Lapin alueella vältyttäisiin suuremmilta vahingoilta.

”Sillä tavalla tämän vuoden tulva on ollut tavanomainen, että se on ollut täysin poikkeava aiempien vuosien tulvista,” summaa Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela. Lapin luonto on tänä keväänä näyttänyt voimakkaan luonteensa ja sitä tulee kunnioittaa.

Tulvan jälkeiset työt alkavat voimalaitoksilla

Lumien ja jäiden sulaminen on kuljettanut jokien latvavesiltä asti roskia, joista osa kasautuu voimalaitosten edustoille ja kulkeutuu vesiteiden välppiin aiheuttaen voimalaitokselle tehonmenetyksiä. ”Olemme aloittaneet voimalaitosten edustoilla pintaroskien, kuten heinien, risujen ja tukkien puhdistaminen konetyönä,” kertoo Kemijoki Oy:n Rovaniemen alapuolisten voimalaitosten käynnissäpidosta vastaava Caverionin käynnissäpitomestari Jouni Järvelä. Petäjäskosken, Valajaskosken ja Taivalkosken voimalaitoksille on asennettu roskapuomi, jonka tarkoituksena on ohjata ja kerätä pintaroskia yhteen kasaan.

Pintaroskien poistaminen voimalaitosten edustoilta tehdään konetyönä, jossa puutavara-autolla ja uppopuunosturilla nostetaan irtoroskia pois vedestä. Pahiten roskaantuneissa kohteissa välpät puhdistetaan sukellustyönä, tässä työvaiheessa sukeltaja polkee välppiin kertynyttä roskaa pohjaa kohti.

Lisätietoja:

Ympäristöhallinnon virtaama- ja tulvaennuste

Ajankohtaista tietoa jokialueiden tilanteesta myös Kemijoen päivystäjän Facebook-sivuilta

Akuuteissa tilanteissa tietoa saa myös Fortumin vesivoimaoperaattorilta / 010 454 8300

Lisätietoja Kemijoki Oy:n osalta antaa:
Heikki Poikela
Käyttöpäällikkö
heikki.poikela@kemijoki.fi

> Lue lisää >
18.5.2018

Petäjäskosken patosillan toinen ajokaista suljettuna 18.5. klo 22 - 06

Lapin ELY-keskus on myöntänyt poikkeusluvan patosillan tilapäiseen sulkemiseen alkaen 18.5.2018 klo 22.00 ja päättyen 19.5.2018 klo 06.00, jonka välisenä aikana ainoastaan sillan toinen ajokaista on suljettuna välppien puhdistuksen ajan aiemman päätöksen mukaisesti.

> Lue lisää >
18.5.2018

Vastuullinen Kemijoki Oy – totta vai tarua?

Vesivoimayhtiöiltä – Kemijoki Oy:ltä etunenässä – on viime aikoina peräänkuulutettu vastuullisuutta. Keskustelu on vellonut kiihkeänä erityisesti sosiaalisessa mediassa ja kohdistunut paljolti vaelluskalakysymyksiin. Yhtiötä on vaadittu tilille muun muassa siitä, että se ei ole vuosikymmenten kuluessa laittanut tikkua ristiin vaelluskalojen eteen. Kalatiet on rakentamatta ja velvoitteet täyttämättä. On parjattu vapaamatkustajaksi, ympäristörikolliseksi ja milloin miksikin.

Tässä keskustelun kiihkeydessä näyttää usein unohtuvan, että yhtiö on toiminut niin vaelluskala-asioissa kuin muissakin ympäristöasioissa aina voimassaolevan lainsäädännön sekä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Vastaavasti esimerkiksi kalatalousviranomaisen ja tutkijoiden näkemykset tehokkaimmista toimenpiteistä vaelluskalakantojen hoidossa ovat vuosien saatossa muuttuneet varsin radikaalisti. Ei tarvitse mennä ajassa kovinkaan kauas taaksepäin, kun kalateiden rakentamista pidettiin turhanaikaisena ja kalatievelvoitteita muutettiin kalatalousmaksuiksi. Kalojen istuttaminen oli pitkään yleisen paradigman mukainen ensisijainen ja tehokkain hoitotoimenpide.

Toisaalta myös erityisesti Itämeressä syönnöstävän lohen osalta tilanne on muuttunut aivan radikaalisti. Esimerkiksi luontaisesti lisääntyvän Tornionjoen lohikannan tila oli aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta hyvin heikko ja lohikanta on vahvistunut nykyiselle tasolleen vasta 2010-luvulla kalastuksen tiukemman säätelyn kautta. Mitään edellytyksiä esim. luontaisesti lisääntyvän lohikannan aikaansaamiseksi Kemi-Ounasjokeen ei olisi heikkojen luonnonlohikantojen tilanteessa ollut olemassa. Haasteellista se on vielä tänäkin päivänä.

Valtakunnalliset kalatiestrategia sekä lohi- ja meritaimenstrategia painottavat vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tukemista istutusten sijaan. Meille määrätyt kalatalousvelvoitteet eivät kuitenkaan mahdollista istutusten muuttamista muiksi toimenpiteiksi. Ajatus tästä muutosmahdollisuudesta ei ole uusi ja sitä on tarjoiltu aikaisemmin useasti – se on kuitenkin aina tyssännyt haitankärsijöiden vastustukseen. Eli istutuksista ei ole lopulta oltu valmiita luopumaan.

Ajat kuitenkin muuttuvat. Kalastuslainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2017 alusta monelta osin. Lohi-istukkaat ovat olleet vuodesta 2017 lähtien rasvaeväleikattuja, mikä mahdollistaa lähivuosina istutuksista peräisin olevien saaliskalojen erottamisen luonnossa syntyneistä. Kalastuslain muutos toi mukanaan myös kalastajakohtaiset lohikiintiöt. Kaupalliset kalastajat voivat keskenään käydä kauppaa lohikiintiöillä. Mitä jos kalastajat voisivat myydä kiintiönsä myös muille, esim. Kemijoki Oy:lle? Tällöin voitaisiin luopua lohen istuttamisesta suurelta osin ja käyttää nämä varat vaelluskalojen luontaista lisääntymistä tukeviin toimenpiteisiin, kuten kalateiden rakentamiseen. Meillä olisi valmius tähän muutokseen, vaikka heti.

Kalatalousvelvoitteiden lisäksi olemme tällä hetkellä mukana useissa vapaaehtoisissa vaelluskalojen elvyttämiseen tähtäävissä hankkeissa. Erityisen tuloksekasta tämä työ on ollut Lieksanjoella. Myös Kemijoella on päästy hyvään vauhtiin. Ja vaikka tässä esityksessä on keskitytty vaelluskala-asioihin, me Kemijoki Oy:ssä näemme vastuullisuuden laajempana kokonaisuutena. Ympäristövastuun ohella sosiaalinen ja taloudellinen vastuu ovat yhtä lailla toimintamme ytimessä. Kannustankin tutustumaan tekemisiimme kotisivuillamme osoitteessa www.kemijoki.fi

Ja mitä tulee otsikon kysymykseen, niin asia on totta.

Kirjoitus on tiivistelmä Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttulan Lapin poro- ja kalapäivillä pitämästä puheenvuorosta Vastuullinen Kemijoki – totta vai tarua. Sekä täydennys Lapin Kansan 16.5. julkaisemaan uutiseen Kemijoki Oy haluaa ostaa lohikiintiöitä – istutuksista säästyvät rahat käytettäisiin kalateiden rakentamiseen.

Lisätietoja
Erkki Huttula
Ympäristöpäällikkö
Kemijoki Oy
erkki.huttula@kemijoki.fi 

> Lue lisää >
16.5.2018

Lahjoitimme sarjan taideteoksia Rovaniemen taidemuseolle

Kemijoki Oy lahjoitti pohjoisen kulttuurihistorialle merkittävän kuvataiteilija Aale Hakavan maalaussarjan Rovaniemen taidemuseolle. Koskien muotokuvat ennen kuin ne valjastetaan -nimellä kulkeva maalaussarja sisältää neljä maalausta, jotka Kemijoki Oy oli tilannut taiteilija Hakavalta.

Rovaniemen taidemuseo juhlisti viime vuonna 100-vuotiasta Suomea näyttelyllä Lapin jälleenrakennuksen taiteesta. Uuteen aamuun – jälleenrakennettu maisema lappilaisessa taiteessa -nimetyssä näyttelyssä oli Hakavan maalaussarjasta näytillä kolme teosta.

”Rovaniemen taidemuseo pyysi Kemijoki Oy:ltä teossarjaa mukaan näyttelyyn. Innostuimme tietenkin ajatuksesta ja lopulta päätimme lahjoittaa teokset osaksi taidemuseon kokoelmaa”, lahjoituksen taustoista kertoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Hakava ikuisti koskien kasvot maalauksiin

Kemijoki Oy halusi ikuistaa koskien kasvot muotokuviin säilytettäväksi tuleville sukupolville ennen koskien valjastamista energiantuotantoon. Rovaniemen taidemuseon intendentti Riitta Kuusikko pitää merkittävänä, että Kemijoki Oy on tilannut työt ja halunnut ikuistaa kosket maalauksiin arvostetun lappilaisen taiteilijan toimesta.

”Me näemme tämän kulttuuritekona. Teokset ovat osoitus siitä, että luontoa ja luontoarvoja pidettiin tärkeänä, koska Kemijoki Oy on aikoinaan tilannut tämän kaltaiset työt. Arvostus on säilynyt, koska nyt ne lahjoitetaan Rovaniemen kaupunginmuseolle”, sanoo Kuusikko.

Maalaukset on tehty arviolta 1950-luvun alussa, ennen Petäjäskosken ja Pirttikosken voimalaitosten rakentamista.

Hakava oli lappilainen taiteilija

Aale Hakava oli rovaniemeläislähtöinen taiteilija, joka opiskeli kuvataidetta muun muassa Ateneumissa Helsingissä. Taiteilija tunnetaan erityisesti muotokuvistaan sekä maalauksistaan, joissa hän kuvaa pohjoissuomalaisia maisemia raikkain värein.

Hakava on maalannut muun muassa Suomen Pankin Finlandia-freskon yhdessä Hilkka Toivolan ja Lennart Segerstrålen kanssa. Hänen alttaritaulujaan löytyy muun muassa Kemin Kemihaaran seurakuntatalosta, Kemijärven kirkosta, Pellon, Turtolan sekä Pelkosenniemen kirkoista.

Aale Hakavalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1969 ja hän sai professorin arvonimen 1977.

Tunnistatko paikan, jota maalaus kuvaa?

Rovaniemen taidemuseon mukaan kolmen maalauksen kuvauspaikka on saatu vahvistettua, mutta yhden maalauksen sijainti on vielä epäselvä. Pyydämmekin nyt teiltä apua maalauspaikan tunnistamiseen. Tunnistatko, mistä kohtaa Kemijoen vartta maalaus on?


Kuvaaja: Arto Liiti, Rovaniemen taidemuseo.

Jos tiedät mistä maalaus on, ota yhteyttä Rovaniemen taidemuseon intendentti Riitta Kuusikkoon riitta.kuusikko@rovaniemi.fi

Lisätietoja Kemijoki Oy:n puolelta antaa

Tarja Zitting-Huttula
johtaja
Kemijoki Oy
+358 20 703 4414

> Lue lisää >
12.5.2018

Lapin lämpöaalto kasvatti virtaamia erittäin nopeasti

Pohjois-Suomeen levinnyt poikkeuksellisen lämmin sää on saanut lumet sulamaan vauhdilla, mikä on aiheuttanut erittäin nopean tulvavirtaamien kasvun esimerkiksi Kitisen uomassa. Suuret virtaamat on syytä huomioida joella tai sen lähistöllä liikkuessa.

Kemijoki Oy on yhteistyössä tulvaviranomaisten kanssa varautunut tulvanhallintaan monin keinoin, muun muassa varaamalla maansiirtokalustoa alueelle, joissa virtaama on noussut erityisen korkeaksi.

Tulvaviranomainen tiedottaa vesitilanteesta säännöllisesti, ja Kemijoki Oy tukee tulvaviranomaista tiedottamalla tilanteesta myös omissa kanavissaan.

Lisätietoja:

Ympäristöhallinnon virtaama- ja tulvaennuste
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Vedenkorkeus_ja_virtaama

Mediatiedustelut Kemijoki Oy:n voimalaitosten vesitilanteen osalta
Ismo Heikkilä
Johtaja, toimintaedellytykset ja omaisuuden hallinta
050 595 0096

Ajankohtaista tietoa jokialueiden tilanteesta myös Kemijoen päivystäjän Facebook-sivuilta
https://www.facebook.com/KemijokiOyPaivystaja/

> Lue lisää >
12.5.2018

Matarakosken voimalaitospatosilta avattu liikenteelle

Käytössä kavennettu tie ja alennettu nopeusrajoitus.

> Lue lisää >
5.5.2018

Ossauskosken voimalaitoksen patosilta suljettu tilapäisesti 7.5.-29.6.2018

Kuulutus

Ossauskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 9264 Ossauskosken voimalaitoksen patosilta Tervolassa on ajoittain suljettuna 7.5 - 29.6.2018 klo 07.00-16.00 välisenä aikana. Patosillan toinen ajokaista on käytössä huoltotöiden aikana.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

> Lue lisää >
5.5.2018

Petäjäskosken voimalaitoksen patosilta suljettu tilapäisesti 7.5.-29.6.2018

Kuulutus

Petäjäskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 9265 Petäjäskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä on ajoittain suljettuna 7.5 - 29.6.2018 klo 07.00-16.00 välisenä aikana. Patosillan toinen ajokaista on käytössä huoltotöiden aikana.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

> Lue lisää >
5.5.2018

Valajaskosken voimalaitoksen patosilta suljettu ajoittain liikenteeltä 7.5.-29.6.2018

Kuulutus

Valajaskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 933 Valajaskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 7.5 - 29.6.2018 klo 22.00-06.00 välisenä aikana. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sallitaan.

Kiertotie tarvittaessa Petäjäskosken tai Rovaniemen kautta.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

> Lue lisää >
27.4.2018

Kemijoki Oy harjoittelee 27.4.2018 poikkeustilannetta varten

Kemijoki Oy harjoittelee tänään 27.4.2018 poikkeustilannetta varten. Harjoitus alkoi klo 08:55.

> Lue lisää >
18.4.2018

Kemijoki Oy:lle on myönnetty Avainlippu

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Kemijoki Oy:n tuottamalle energialle ja yhtiön vesivoimaosaamiseen liittyvälle asiantuntijatyölle Avainlippu-tunnuksen. Merkit ovat osoitus Suomessa valmistetusta tuotteesta sekä Suomessa tuotetusta ja Suomessa työllistävästä palvelusta. Kemi-, Lieksan- ja Kymijoen vesistöalueella toimiva Kemijoki Oy on merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja Suomessa. Noin puolet Suomen uusiutuvasta sähköenergiasta on vesivoimaa ja Kemijoki Oy tuottaa siitä kolmanneksen.

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Merkin myöntämisen ensisijaisena kriteerinä on aina se, että tuotteen on oltava valmistettu tai palvelun tuotettu Suomessa. Lisäksi suomalaisten kustannusten osuus tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta, eli kotimaisuusasteen, on oltava vähintään 50 prosenttia. Palvelu-Avainlippua hakevalla yrityksellä on myös oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa.

Vuonna 1954 perustetulle Kemijoki Oy:lle Avainlippu-tunnus on merkki paitsi kotimaisesta energiasta ja Suomessa työllistävästä palvelusta myös tunnustus henkilöstön asiantuntemukselle.

– Kemijokilaiset ovat vastuullisen vesivoiman moniosaajia. Tunnemme vesisähkön tuotannon ominaispiirteet ja olemme vesivoimaosaamisen kehittäjiä. Yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme myös merkittävä alueellinen työllistäjä ja uusien työpaikkojen luoja. Tehtävämme on varmistaa kotimaisen, uusiutuvan ja päästöttömän sähkön saatavuus silloin, kun sitä tarvitaan, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Avainlippu-merkki tunnetaan varsin hyvin. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista kuluttajista tuntee Avainlipun erittäin hyvin tai melko hyvin. Tunnettuus yrityspäättäjien keskuudessa on 92 prosenttia. Suomalaisista suurin osa (71 %) on myös sitä mieltä, että Avainlippu vaikuttaa ostopäätöksiin positiivisesti.

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala toteaa, että suomalaisen palvelun hankinta koetaan yhteiskunnallisena vaikuttamisena ja arvovalintana, joka edesauttaa suomalaisen työn menestymistä ja hyvinvointia – sekä paikallisesti että koko maan osalta.

– Suomalaiset liittävät Avainlippuun positiivisia mielikuvia kotimaisuudesta, luotettavuudesta, turvallisuudesta, vastuullisuudesta sekä työllistävyydestä. Avainlipun kautta yritykset viestivät tärkeistä arvoista omille sidosryhmilleen sekä henkilöstölleen, Tero Lausala kertoo.

  

              

Lisätietoja

Tuomas Timonen, toimitusjohtaja, Kemijoki Oy, 020 703 4410, tuomas.timonen@kemijoki.fi
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, 050 407 2623, tero.lausala@suomalainentyo.fi

Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho on 1 160 MW. Vuonna 2017 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yhteensä n. 4 900 gigawattituntia, mikä oli kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Alkuperämerkki voidaan myöntää Suomessa valmistetuille tuotteille ja Suomessa tuotetuille palveluille. Avainlippua kantaa yhteensä noin 4000 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua. www.suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan.

> Lue lisää >
18.4.2018

Jokelan, Pikkukylän ja Juujärven jäätiet suljettu

Jokelan ja Pikkukylän jäätiet suljettiin 16. huhtikuuta. Juujärven jäätie suljetaan 18. huhtikuuta.

Kemijoki Oy on seurannut jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella sijaitsevat Pikkukylän ja Juujärven jäätiet avattiin moottorikelkkaliikenteelle helmikuun alussa ja Jokelan jäätie helmikuun lopussa.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

> Lue lisää >
11.4.2018

Kemijoki Oy:n vuosikertomus on ilmestynyt

Kemijoki Oy:n vuosikertomus ja yritysvastuuraportti vuodelta 2017 on julkaistu.

Tuotantovuotemme oli keskimääräistä parempi. Tuotimme sähköä 700 000 nelihenkisen, 7 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kotitalouden tarpeisiin. Vastasimme osaltamme hiilivapaan energiajärjestelmän rakentamiseen tuottamalla päästötöntä ja uusiutuvaa vesivoimaa yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Peruskorjasimme voimalaitoksiamme. Olimme aktiivinen osa jokivarsien elämää – paitsi Kemijoella myös Kymi- ja Lieksanjoella. Kerromme lisää viime vuodestamme vuosikertomuksessa ja yritysvastuuraportissa.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa myös vuonna 2018!

> Lue lisää >
4.4.2018

Kelukosken patosilta suljettu liikenteeltä päivisin 9.-13.4. ja 24.-26.4.2018

Kelukosken patosilta suljetaan liikenteeltä päivisin kello 6.30-22.00 välisinä aikoina 9.-13.4. ja 24.-26.4.2018. Jalankulku ja kevyt liikenne sallittu.

> Lue lisää >
28.3.2018

Ohijuoksutuksia Kitisellä huhtikuussa

Kurkiaskan voimalaitoksella tehdään huoltotöitä 3. - 10.4.2018 ja Kelukosken voimalaitoksella 9. - 27.4.2018. Huoltotöiden aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

 

Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomosta puh. 010 454 8200

> Lue lisää >
21.3.2018

Osallistu Lapin poro- ja kalapäiville Rovaniemellä 16.–17.5.2018

Lapin poro- ja kalapäivät järjestetään nyt toista kertaa Rovaniemellä Arktikumissa 16.-17.5.2018. Tämän vuoden teemana on Vastakkainasettelusta rakentavaan vuoropuheluun. Olemme mukana järjestämässä tapahtumaa yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen kanssa.

Tapahtumassa käsitellään koko Lapin poro- ja kalatalouden ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Ohjelmassa on esillä muun muassa vaelluskalat ja vesivoimarakentaminen, Lapin kalastusmatkailun kehittäminen, näkökulmia porolaidun tilaan ja porotalouden kannattavuus. Aiheita käsitellään monipuolisesti eri näkökulmista: puheenvuoron saavat niin elinkeinonharjoittajat ja päätöksentekijät kuin tutkijatkin. Tapahtuman lopuksi pohditaan yhdessä, miltä näyttää Lapin poro- ja kalatalous 2030.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille alan toimijoille ja aihepiireistä kiinnostuneille.

Ohjelman löydät täältä.

Lisätietoja tapahtumasta löydät täältä

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.

> Lue lisää >
14.3.2018

Sierilä-hankkeen valmistelu jatkuu

Kemijoki Oy jatkaa Sierilä-hankkeen valmistelua yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Pyrimme jatkossa ratkaisemaan Kemijoki Oy:n kannalta olennaiset avoimet asiat, jotka liittyvät hankkeen kannattavuuteen ja yhtiön sisäiseen sopimusrakenteeseen.

Näin ollen hankkeen lopullinen käsittely viivästyy alkuperäisestä aikataulusta.

 

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
puh. 020 703 4410

 

> Lue lisää >
9.3.2018

Pankakosken voimalaitoksella palohälytys 9.3.2018

Pankakosken voimalaitoksella 1. koneiston peruskorjaustyömaalla nosturin jarrupöly laukaisi automaattihälytyksen

> Lue lisää >
7.3.2018

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita muun muassa:
• Toimitusjohtajamme kiitos yhteistyöstä ja vuodesta 2017
• Sidosryhmätyömme Kymijoen alueella
• Peruskorjausohjelmamme
• Digitaaliseen oppimisympäristöön toteutettu yritysvastuulisenssi

Aurinkoista kevättä! 

Lue Lieke

> Lue lisää >
7.3.2018

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – peruskorjaukset ovat avainasemassa vesivoimantuotannossa

Tehokas ja vastuullinen vesivoimantuotanto on yhteispeliä varastoaltaiden käytön ja hyvin suunniteltujen ja toteutettujen voimalaitosten koneistojen seisautusten välillä. Tuotimme vuonna 2017 yhteensä 4 891 gigawattituntia sähköä. Ammattitaitoisen ja kokeneen henkilökuntamme ja kumppaniemme ansiosta toteutamme peruskorjausohjelmaamme tehokkaasti ja tuotantomme pysyy tehokkaana.

Organisaatiossamme peruskorjausohjelman suunnittelusta, laadunvalvonnasta ja toteutuksesta vastaavat Käytettävyys-tiimimme asiantuntijat tiiviissä yhteistyössä muiden yksiköiden henkilöiden kanssa unohtamatta kumppaneidemme tärkeää roolia toteutuksessa.

Vuonna 2017 vesivoimalaitoksiemme kokonaiskäytettävyys oli erinomainen 96,89 %, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden aikana toteutetut peruskorjaushankkeet toteutuivat esimerkillisesti.

”Jokainen voimalaitoksella tehtävä työ vaatii osaltamme huolellista projektinhallintaa eli suunnittelua ja aikataulutusta, mutta lopputulokseen vaikuttaa myös peruskorjaustöissä mukana olevien kumppaneidemme ja yhteistyötahojen ammattitaitoiset työntekijät. Vuonna 2017 onnistuimme yhdessä erinomaisesti”, tiivistää tuntojaan käytettävyydestä vastaava johtaja Heikki Kusmin.

Vuonna 2017 teimme peruskorjausohjelmamme mukaisesti Taivalkosken voimalaitoksen viimeisen koneiston peruskorjauksen, sekä jatkoimme Pankakosken voimalaitoksen peruskorjauksen sarjaa toisen koneiston kunnostuksella. Lisäksi vuoden mittaan peruskorjasimme muun muassa Petäjäskosken patoluukun 4, uudistimme Pirttikosken voimalaitoksen 20 kV:n -sähköjärjestelmät ja peruskorjasimme Seitakorvan koneasema- ja patosillat uuden ajoneuvoasetuksen mukaiseen kuntoon.

Hoidamme rantoja, patoja ja vesistöä

Teemme voimalaitosten peruskorjausohjelman lisäksi ympäristönhuolto- ja kunnostustöitä toiminta-alueidemme jokivarsilla ja järvillä. Kilometreissä mitattuna vastuullamme on eniten patoja koko Suomessa. Toteutimme loppukesästä Vanttauskosken, Kurkiaskan sekä Kurittukosken voimalaitoksillamme voimalaitospatojen määräaikaistarkastukset yhdessä viranomaisten kanssa.

”Asiantuntijalausunnon mukaan tarkastetut patomme ovat hyvässä kunnossa ja niiden valvonta on huolellista ja monipuolista”, kertoi Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Marko Talvensaari.

Esimerkiksi Kemijärven padot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Kemijärven säännöstelyllä on onnistuttu pienentämään tulvavahinkoja ja padot on rakennettu silloisen tietämyksen mukaiselle korkeudelle. Patoturvallisuuslaki uudistui vuonna 2009, minkä perusteella asiasta vastaava viranomainen Kainuun ELY-keskus on päättänyt velvoittaa Kemijoki Oy:tä korottamaan Pöyliöjärven patoja pysyvästi. Asiasta päätetään lopullisesti patojen määräaikaistarkastuksessa syksyllä 2018, jonka jälkeen alkaa ympäristölupaprosessi.

Patojen mahdollinen korotus ei vaikuta Kemijärven lupaehtoihin eikä säännöstelykäytäntöihin. ”Näemme hankkeen patoturvallisuusasiana emmekä hyödy patojen korottamisesta. Patojen korottaminen mahdollistaa tulvasuojelullisia toimenpiteitä, mutta niistä vastaa Lapin ELY-keskus”, kertoo Talvensaari.

Huolellinen suunnittelu ja valmistautuminen ovat kaiken perusta

Kaikki suuremmat huoltotyöt, joissa korjataan voimalaitosten koneistoja tai muita töitä tehdään lähellä voimalaitosten turbiineita, vaativat koneistojen seisauttamista. Tällaisia huoltotöitä täytyy suunnitella huolellisesti, jotta tuotantomme pysyy jatkuvasti mahdollisimman tehokkaana.

Aivan kuten suuret huolto- ja kunnostustyöt, myös joen ajamista suunnitellaan huolellisesti. Jokaisella vesistöalueella on omanlaisensa luonne eri vuodenaikoina, mikä otetaan huomioon vesivoiman tuotannossa. Viime vuonna kevättulvassa yhteistyö Fortumin valvomon ja Caverionin kanssa toimi erinomaisesti ja tulevaa kevättä jo suunnitellaan.

> Lue lisää >
7.3.2018

Kumppanuutta Kymijoella

Olemme aktiivinen toimija kaikilla vesistöalueillamme ja viime vuonna kehitimme sidosryhmätyötämme Kymijoen alueella. Voimalaitoksemme Kymijoella sijaitsevat historiallisella Ankkapurhan teollisuusalueella, jossa järjestimme vuonna 1922 valmistuneella Inkeroisten voimalaitoksellamme avoimien ovien päivän. Tuimme myös lasten ja nuorten suunnittelemaa Anjalan Vala 2017 -yhteisötaideteosta.

Avoimet ovet houkuttelivat paikalle 230 vesivoimalaitoksen toiminnasta ja alueen historiasta kiinnostunutta vierailijaa. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Stora Enson kanssa. Avoimien ovien aikana vieraat pääsivät tutustumaan Inkeroisten vesivoimalaitoksen vanhaan konesaliin, valvomotilaan ja yli 100 vuotta toiminnassa olleeseen museokoneeseen.

”Avoimien ovien tarkoituksena oli tuoda esille toimintaamme Kymijoen alueella sekä esitellä yhtiömme toimintaa. Kokemuksemme Lapin voimalaitoksilla pitämistämme avoimien ovien tilaisuuksista ovat osoittaneet, että yleisötilaisuus on oiva keino tuoda toimintamme näkyvämmäksi alueella. Avoimet ovet ovat aina olleet suosittuja ja niin kävi myös tällä kerralla”, iloitsee Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Meille on tärkeää olla osa alueen yhteisöä ja pidämme erityisen tärkeänä paikallisten lasten- ja nuorten toiminnan tukemista. Kymijoen alueella tuimme Anjalan kulttuuripuistoon tullutta Anjalan Vala -yhteisötaideteosta, jonka Nuorisokeskus Anjala toteutti yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Olimme myös tukemassa muun muassa Kouvolan tyttöpartiolaisia ja paikallista hyväntekeväisyysjääkiekkotapahtumaa, joka keräsi varoja varattomien perheiden lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen.

Vesivoimaa yhteistyössä Stora Enson kanssa

Kymijoen alue on osa Suomen teollistumisen ja etenkin paperiteollisuuden historiaa ja vesivoimalla on ollut siinä merkittävä rooli. Ankkapurhan koskeen vuosina 1919–1922 rakennettu voimalaitos oli valmistuessaan aikansa suurin vesivoimala.

Kumppanimme Stora Enso Publication Papers Oy:n (SEPP) on vastannut Kymijoella voimalaitostemme käytöstä, kunnossapidosta ja valvonnasta Kymijoella 2000-luvulta asti. Inkeroisten voimalaitoksemme sijaitsee Stora Enson kartonkitehtaan alueella.

”Yhteistyö Kemijoki Oy:n kanssa on ollut rakentavaa. Yhteistyössä kehitämme paikallisesti toimivaa toimintamallia ja yhtiön läsnäoloa alueella”, summaa kulunutta vuotta Jukka Nuutinen, Adviser Stora Ensolta.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä tänäkin vuonna Stora Enson kanssa ja palvelemme Kymijoen jokivarren sidosryhmiämme entistä paremmin.

> Lue lisää >
7.3.2018

Yritysvastuulisenssi laajentaa yritysvastuuosaamista

Otimme loppuvuodesta 2017 käyttöön uuden digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin. Digitaalisen oppimisympäristön avulla käydään läpi kaikki Kemijoki Oy:n, kumppaneiden ja sidosryhmien kannalta keskeiset yritysvastuun aihepiirit. Oman henkilöstön lisäksi yrityslisenssin suorittavat kaikki Kemijoki Oy:n tehtävissä työskentelevät kumppaneiden työntekijät ja muut yhteistyötahot tarpeen mukaan. Kumppaniverkostomme on ottanut yritysvastuulisenssin hyvin vastaan.

Yritysvastuulisenssi on koulutusohjelma, joka tutustuttaa käyttäjät Kemijoki Oy:n vastuullisuusohjelman tavoitteisiin, painopisteisiin ja käytäntöihin. Yritysvastuulisenssin tavoitteena on saada koulutettavat pohtimaan vastuullisuutta ja kunkin omaa roolia sen toteuttamisessa.

”Vastuullisuus on osa arkeamme. Haluamme ideoida yhdessä kumppaneidemme ja sidosryhmiemme kanssa uutta ja uskomme, että tämä digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa omaksua asioita”, sanoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Kumppaniverkoston kokemukset positiivisia – Caverion pitää yritysvastuulisenssiä kätevänä

Caverion Suomi Oy on kumppanimme voimalaitosten paikalliskäytössä ja kunnossapidossa Kemijoen vesistöalueella. Caverion tekee voimalaitoksilla päivittäisiä käyttötehtäviä, sekä ennakoivaa ja korjaavaa kunnossapitoa vesivoimalaitosten laitteille, koneille ja rakennuksille.

Caverionin vesivoimayksikössä työskentelee noin 100 henkilöä. Yhtiö on työntekijämäärältään yksi suurimmista yritysvastuulisenssin suorittaneista organisaatioista. Caverionin henkilökunta antoi koulutuksesta positiivista palautetta.

”Henkilökunta otti koulutuksen hyvin vastaan ja piti koulutusta hyödyllisenä. Yritysvastuulisenssi antaa kokonaiskuvan Kemijoen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä tekijöistä. Lisenssin suorittaneet kokivat oppineensa uutta ja samalla päivittivät olemassa olevia tietojaan”, kertoo Tapio Waris, liiketoimintajohtaja Caverion Suomi Oy:stä.

Juha Prusila työskentelee Caverionilla laitoshoitajana Petäjäisen alueella. Petäjäisen alueeseen kuuluu viisi vesivoimalaitosta, joista neljä on Kemijoki Oy:n vesivoimalaitoksia. Prusila on toiminut vesivoiman parissa neljä vuotta ja hän on yksi yritysvastuulisenssin suorittaneista caverionilaisista.

”Yritysvastuulisenssin suorittamisesta oli hyötyä, koska se avasi lisää Kemijoki Oy:n toimintaperiaatteita. Lisenssin suorittaminen antoi varmuutta omaan tekemiseen, kun tietää että kaikilla on samat toimintamallit. Alustana oppimisympäristö oli helppokäyttöinen”, kertoo Prusila.

Yritysvastuulisenssi syventää jo tuttua tietämystä

Yritysvastuulisenssin suorittaminen laajentaa jo entuudestaan tuttua tietämystä ja osaamista.

”Yritysvastuulisenssin avulla Kemijoki Oy:n toiminnasta ja vastuullisuudesta rakentuu laaja kokonaiskuva. Koulutus tuo hienosti esille sen, miten Kemijoki Oy ja kumppanit toimivat yhdessä samoja periaatteita noudattaen. Koulutusmateriaaleissa korostuu myös se, että vastuullisuuteen liittyy useita eri teemoja, kuten turvallisuus, ympäristö ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa”, Waris perustelee.

Digitaalinen oppimisympäristö on miellyttävä tapa kerrata asioita ja oppia uutta.

”Toteutustapa on erinomainen. Toimitusjohtaja Tuomas Timonen tuo koulutukseen omat kasvonsa ja äänensä ja seisoo joukkojensa edessä. Koulutusmuoto ja -sisältö on moniulotteinen ja mielenkiintoinen. Monta e-Learning -koulutusta tehneenä voin sanoa, että Kemijoki Oy:n yritysvastuukoulutuksessa asioita tarkastellaan laajasti ja siitä saa uutta tietoa, johon ei välttämättä muuten törmää. Oppimisympäristö tarjoaa asiapitoista ja välillä haastavaakin pohdittavaa, ja mielenkiinto säilyi loppuun asti”, Waris kiittelee.

> Lue lisää >
5.3.2018

Kemijärvellä patoja korotetaan viranomaisten vaatimuksesta

Julkisuudessa on käyty aktiivista keskustelua Kemijärven kaupungin Pöyliöjärven patojen korottamisesta. Patoturvallisuuslaki uudistui vuonna 2009, minkä perusteella asiasta vastaava viranomainen Kainuun ELY-keskus edellyttää, että Kemijoki Oy korottaa Pöyliöjärven patoja. Asiasta päätetään lopullisesti patojen määräaikaistarkastuksessa syksyllä 2018. Patojen korotus ei muuta Kemijärven lupaehtoja tai säännöstelykäytäntöjä, eikä Kemijoki Oy hyödy patojen korottamisesta.

”Näemme hankkeen patoturvallisuusasiana, emmekä hyödy patojen korottamisesta. Kemijärven käyttämisestä tulvasuojelullisiin toimenpiteisiin vastaa Lapin ELY-keskus”, toteaa Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Marko Talvensaari.

Pöyliöjärven padot ovat osa Kemijärven säännöstelyrakenteita, jotka suojaavat Kemijärven kaupungin keskustaa. Patoja korotettaisiin noin 2,8 kilometrin matkalta välillä Särkikangas - Sairaala maksimissaan 1,5 metriä.

Padot mitoitetaan patoturvallisuuslain mukaan

Kemijärven padot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Padot on rakennettu sen ajan vaatimusten mukaisesti. Kemijärven säännöstelyllä on onnistuttu pienentämään tulvavahinkoja.

Patoturvallisuuslaki tuli voimaan Suomessa 1980-luvulla. Pöyliöjärven padot on mitoitettu siten, että niiden korkeudet riittävät kerran 700 vuodessa toistuviin tulviin. Suurempien tulvien varalta on laadittu suunnitelma, jossa Pöyliöjärven patoja olisi korotettu suuren tulvan uhatessa. Tämän toimintamallin ovat viranomaiset hyväksyneet.

Patoturvallisuuslaki uudistettiin vuonna 2009. Tuolloin patoturvallisuusasetukseen määrättiin padoille mitoitustulva, joka Kemijärven padolle on kerran 5 000 - 10 000 vuodessa toistuvan tulvan suuruinen. Uudistetun patoturvallisuuslain mukaisessa padon määräaikaistarkastuksessa viranomainen piti parempana vaihtoehtona, että Pöyliöjärven patoja korotetaan pysyvästi.

Asiaa on selvitetty yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa, joka on patoturvallisuusasioista vastaava viranomainen. Kemijoki Oy on päätynyt käynnistämään Pöyliöjärven patojen korotushankkeen selvitystyön perusteella.

Lisätietoja:
Marko Talvensaari
Kemijoki Oy
020 703 4486

> Lue lisää >
1.3.2018

Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalayhteistyön toimenpidesuunnitelma julkaistiin

Lapin liiton koordinoiman Vaelluskalatyöryhmän toimintakauden 2016–2017 keskeisin tehtävä oli laatia toimenpidesuunnitelma Kemi-Ounasjoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Yhteistyössä syntynyt kattava toimenpidesuunnitelma linjaa keskeiset toimenpiteet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Toimenpidesuunnitelma julkaistiin Lapin liiton järjestämässä Kemi-Ounasjoen Vaelluskalaseminaarissa Rovaniemellä 27. helmikuuta. Suunnitelmassa linjataan hankkeita, joita lähitulevaisuudessa tullaan toteuttamaan laajalla vesistöalueella. Jatkossa Vaelluskalatyöryhmä etsii toteuttajia ja rahoitusta suunnitelmassa mainituille hankkeille.

Lue lisää toimenpidesuunnitelmasta täältä: http://www.lappi.fi/lapinliitto/ajankohtaista/sisalto/-/view/416631

> Lue lisää >
28.2.2018

Jokelan jäätie on avattu

Jokelan noin 200 metriä pitkä jäätie avattiin moottorikelkkaliikenteelle 27.2.2018. Myös Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella sijaitsevat Pikkukylän ja Juujärven jäätiet on avattu jo helmikuun alussa.

Viime päivien kylmä sää on vauhdittanut Jokelan jäätien tekemistä. Jään vahvuus on avattujen jääteiden osalta vähintään 20 senttimetriä ja painorajoitus 1 000 kiloa.

Useimpina vuosina saamme jäätiet auki jo tammikuussa. Tänä vuonna lauha talvi on myöhästyttänyt jääteiden vahvistamista ja avaamista.

”Seuraamme jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Pidämme tiet auki mahdollisimman pitkään”, sanoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Kuvassa Jokelan jäätie 27.2.2018

> Lue lisää >
13.2.2018

Pankakosken voimalaitos houkutti avoimien ovien päivänä paikalle runsaasti kävijöitä

Lieksanjoen varrella sijaitsevalla Pankakosken voimalaitoksella vietettiin avoimien ovien päivää helmikuun alkupuolella. Tapahtuma keräsi paikalle yli 300 Kemijoki Oy:n toiminnasta ja vesivoimalaitoksesta kiinnostunutta vierailijaa. Muutama vieras oli osallistunut 60-luvulla itse voimalaitoksen rakentamiseen.

Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kemijoki Oy:n toisella Lieksanjoen varrella sijaitsevalla Lieksankosken voimalaitoksella avoimien ovien päivää on vietetty vuonna 2013.

”Päivä oli oikein onnistunut. Tapaamme ja tutustumme aina mielellämme voimalaitosten naapureihin ja paikallisiin asukkaisiin. Meitä Kemijoki Oy:n edustajia oli paikalla 14 eri alojen asiantuntijaa. Pystyimme näin vastaamaan mitä moninaisimpiin toimintaamme ja voimalaitosta koskeviin kysymyksiin”, kertoo Lieksanjoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Avoimien ovien kierros tutustutti vierailijat voimalaitoksen historiaan ja nykypäivään sekä Lieksanjoen voimalaitoksien modernisointiin energiatehokkaammiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja käyttöturvallisemmiksi. ”Kävimme päivän aikana hyviä keskusteluja monista ajankohtaisista asioista”, iloitsee Helena Ylihurula.

Peruskorjaus mahdollisti harvinaisuuksiin tutustumisen

Avoimien ovien vierailijat olivat tyytyväisiä siihen, että pääsivät tutustumaan voimalaitokseen, jonka naapurissa ovat asuneet vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Käynnissä olevan peruskorjauksen myötä Pankakosken voimalaitoksella oli mahdollisuus tutustua myös yleensä veden olla oleviin koneiston osiin kuten juoksupyörään.

”Pankakosken voimalaitoksen toisen koneiston peruskorjaus aloitettiin vuoden 2017 lopulla. Kunnostuksen suurimmat komponentit – turbiinin juoksupyörä ja akseli sekä generaattorin staattori ja purettu roottori – olivat avoimien ovien päivänä poikkeuksellisesti vieraiden näkösällä. Laitteiden suuri koko kuului päivän isoimpiin ihmetyksen aiheisiin”, toteaa Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Jouko Kangas.

Avoimet ovet järjestettiin yhteistyössä Kemijoki Oy:n kumppanin Maintpartnerin kanssa. Maintpartner vastaa voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta Lieksanjoen vesistöalueella.

Kemijoki Oy on toiminta-alueensa yhteisöjen aktiivinen jäsen ja haluaa tukea erityisesti paikallista lasten ja nuorten toimintaa. Tapahtumaan tarjoilut järjesti luokkaretkirahastoaan kartuttava Lieksan Keskuskoulun 8E-luokka. Avoimista ovista ylijääneet makkarat ja munkit lahjoitettiin Pankakosken asukasyhdistyksen Pankapulkka-laskiaisriehaan.

Pankakosken voimalaitos ja sen peruskorjaus

  • ­ Pankakosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1964. Kaksikoneistoinen voimalaitos tuottaa keskimäärin 66 gigawattituntia (GWh) energiaa vuodessa.
  • ­ Pankakosken ensimmäinen koneisto peruskorjattiin vuonna 2014. Toisen koneiston peruskorjaus kestää huhtikuun 2018 puoliväliin asti.
  • ­ Peruskorjauksessa uusitaan turbiinin juoksupyörä, akseli, johtosolukkeet ja hydrauliikkajärjestelmä sekä generaattorin staattori. Roottori huolletaan ja navat uudelleeneristetään. Myös koneiston suojaus- ja automaatiojärjestelmät uusitaan ja koneisto liitetään kaukokäyttöön. Juoksupyörän navan voiteluöljy korvataan vedellä.

Tunnelmia Pankakosken voimalaitoksen avoimien ovien päivästä: 

> Lue lisää >
13.2.2018

Toteutamme vapaaehtoiset vaelluskalahankkeet Lapin liiton yhteistyönä

Kemijoki Oy koordinoi osallistumisensa kaikkiin Kemijoen vesistöaluetta koskeviin vapaaehtoisiin vaelluskalahankkeisiin Lapin liiton vaelluskalatyöryhmän kautta. Työryhmä on laatinut laajapohjaisena yhteistyönä kattavan toimenpidesuunnitelman, joka linjaa keskeiset toimenpiteet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Tulevien vuosien toimenpidesuunnitelma julkaistaan 27.2.2018.

Lapin liiton vaelluskalatyöryhmä tutkii kaikki sille toimitetut hanke-ehdotukset. Keskeisiä perusedellytyksiä kaikille työryhmän harkinnassa oleville hankkeille ovat muun muassa projektitoiminnan ja -taloushallinnon läpinäkyvyys, kattava ja laadukas taloudellinen ja toiminnallinen raportointi sekä toimenpiteiden todennettavuus ja vaikuttavuuden arviointi.

Kemijoki Oy on saanut hanke-ehdotuksen suoraan Lohijokitiimiltä. Yhtiön näkökulmasta yllä mainitut perusedellytykset eivät Lohijokitiimin toimittamassa hanke-ehdotuksessa täyty. Hankkeet on myös tarkoituksenmukaista toimittaa käsittelyyn aina pääsääntöisesti ennen yhtiön budjettikauden alkua. Koska nyt tullut hanke-ehdotus koskettaa useita sidosryhmiämme haluamme näin selventää periaatteitamme.

> Lue lisää >
7.2.2018

Pikkukylän ja Juujärven jäätiet on avattu

Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella oleva noin 200 metriä pitkä Pikkukylän jäätie avautui moottorikelkkaliikenteelle 5.2.2018. Seitakorvan alapuolella sijaitseva lähes 400 metriä pitkä Juujärven jäätie taas avautui 6.2.2018.

Jääteiden painorajoitus on 1 000 kiloa. Jään vahvuus on nyt avattujen jääteiden osalta 20 senttimetriä.

Jääteiden vahvistaminen aloitettiin jo 1,5 kuukautta sitten. Useimpina vuosina jäätiet saadaan auki jo tammikuussa.

”Lauha talvi on ollut todellinen haaste jääteiden rakentamiselle, samoin jään päälle satanut lumi. Jääolosuhteet ovat tänä talvena olleet heikot koko Lapin alueella”, kertoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Lupaehtojen mukaisesti alueelle rakennettavaa kolmatta, Jokelan jäätietä vahvistetaan vielä. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä.

Kemijoki Oy seuraa jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja sitä myöden jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Kuvassa Juujärven jäätie 6.2.2018

> Lue lisää >
3.2.2018

Pankakosken voimalaitoksella palohälytys 3.2.2018

Pankakosken voimalaitoksella 1.koneiston peruskorjaustyömaalla muodostunut savu aiheutti palohälytyksen lauantai-iltana noin kello 20. Palokunta kävi laitoksella varmistamassa tilanteen. 

> Lue lisää >
30.1.2018

Avoimet ovet Pankakosken voimalaitoksella 10.2.2018

Järjestämme avoimet ovet lauantaina 10.2.2018, Klo 10–14 Pankakosken vesivoimalaitoksella (Ruukintie 2).

Tule tutustumaan toimintaamme ja Pankakosken vesivoimalaitokseemme. Voimalaitoksella on menossa ykköskoneiston peruskorjaus, jonka vuoksi on mahdollista nähdä koneisto purettuna. 

Infoteltassa on mahdollisuus tavata Kemijoki Oy:n asiantuntijoita ja osallistua tietovisaan. Tarjolla on myös kahvia ja makkaraa.

Järjestämme ilmaisen kuljetuksen Kemijoki Oy:n tunnuksella varustetulla linja-autolla keskustan ja voimalaitoksen välillä. Reitti lähtee Lieksan linja-autoasemalta klo 9.30, 10.30, 11.30 ja 12.30. Linja-auto voimalaitokselta lähtee klo 11.00, 12.00, 13.00 ja 14.00. 

Tapahtuma-aikana kulku voimalaitokselle on järjestetty Varikkotien kautta, jolloin ajetaan Pankakosken tehtaan parkkipaikan ohi ja käännytään sillan jälkeen vasemmalle. Omalla autolla tullessa kannattaa huomioida, että parkkitilaa on rajallisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

> Lue lisää >
26.1.2018

Pitkäjänteistä yhteistyötä Kemijärven säännöstelyn kehittämiseksi

Kemijärvi on Suomen säännöstellyin luonnonjärvi ja sen säännöstelyn kehittämisen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä jo yli vuosikymmenen ajan. Kemijärven säännöstelyn kehittämisen ohjausryhmän tavoitteena on vähentää säännöstelyhaittoja ja kehittää alueen virkistyskäyttöä. Nyt ohjausryhmä on kerännyt kaikki säännöstelyyn, veneilyyn ja kalastukseen liittyvät asiat Kemijärven kaupungin sivuille. Sivujen kautta voi myös jättää palautetta ohjausryhmälle.

Vuonna 2008 Lapin ELY-keskus, Kemijoki Oy ja Kemijärven kaupunki käynnistivät EU-rahoitteisen hankkeen Kemijärven kehittämistoimien toteuttamiseksi. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu edustajia Kemijärven kaupungilta, Kemijoki Oy:stä, Lapin ELY-keskuksesta (ympäristö- ja kalatalousviranomainen) sekä Kemijärven kalatalousalueelta. Kunnallistekniikan päällikkö Markku Koivisto on ollut Kemijärven kaupungin edustajana mukana yhteistyössä koko tämän ajan.

”Yhteistyö on ollut alusta asti hyvää ja se on vain vuosi vuodelta parantunut ja tiivistynyt. Kaikki osapuolet katsovat samaan suuntaan ja kaikki haluavat kehittää aluetta sekä ehkäistä säännöstelyn haittoja”, Koivisto kiittelee.

Kemijoki Oy on ollut myös mukana alusta saakka. Uusi verkkosivumalli olisi sovellettavissa muuallekin.

”Ohjausryhmämalli on ollut myös meistä toimiva. Ohjausryhmän suunnittelemat ja päättämät työt ovat merkittävä osa toimintaamme Kemijärvellä. Vastaavaa verkkosivumallia voitaisiin myöhemmin soveltaa myös Sodankylässä tekojärvien säännöstelyn ja moninaiskäytön viestinnässä,” kertoo Raimo Kaikkonen Kemijoki Oy:ltä.

Kehittämistoimet palvelevat asukkaita ja matkailualaa

Yhtenä ohjausryhmän tehtävänä on valmistella ja toteuttaa erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Kemijärven lisäksi kehittämistoimenpiteitä tehdään esimerkiksi Kostamojärvellä ja Pöyliöjärvellä. Viime vuosina Kemijärven alueella on tehty muun muassa ilmastuksia järven happikadon ehkäisemiseksi, vapaaehtoisia rantojen kunnostuksia ja kalataloudellisia kunnostuksia.

”Yhteistyöllä ja Kemijärven kehittämisellä on iso merkitys alueen virkistyskäytölle ja matkailulle. Olemme esimerkiksi rakentaneet laavuja, laitureita ja muutaman isomman laivasataman. Yhtenä isona ponnisteluna teimme myös kantosavotan, jossa rantamatalikosta poistettiin suuri määrä kantoja virkistyskäytön parantamiseksi”, kertoo Koivisto.

   

Kemijärven kaupungin verkkosivuille on koottu kattava tietopaketti

Vuoden vaihteessa Kemijärven kaupungin verkkosivut uudistuivat. Samalla sivuille lisättiin oma Vesistön säännöstely ja käyttö -osio, josta löytyvät tiedot muun muassa järvien säännöstelystä ja alueen kalastuksesta. Osio löytyy Kemijärvi-Info -valikon alta.

”Sivusto toteutettiin kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden toiveiden pohjalta. Saimme palautetta siitä, että säännöstelyyn liittyvät asiat olisi hyvä löytyä helposti ja nopeasti yhdestä paikasta. Nyt uusi osio kokoaa perustiedot asiasta sekä linkitykset kumppaneiden sivuille. Sivuja tullaan vielä päivittämään ja täydentämään jatkossa”, Koivisto kertoo.

Sivujen kautta voi myös jättää palautetta ohjausryhmälle, joka mielellään ottaa vastaan kehitysideoita.

”Asetimme tämän viisivuotisen toimintakauden tavoitteeksi kalastuksen olosuhteiden parantamisen. Olemme tähän mennessä saaneet vain vähän kehitysideoita siihen liittyen. Kuulemme mielellämme ajatuksia Kemijärven kalastuksen tehostamiseen ja parantamiseen. Esimerkiksi näihin liittyviä ideoita voi välittää meille verkkosivuilta löytyvien palautekanavien kautta”, Koivisto vinkkaa.

Kemijärven kaupungin sivujen Vesistön säännöstely ja käyttö -osion löydät täältä.

Kuvat: Reijo Kallioniemi

> Lue lisää >
25.1.2018

Kemijoki Oy teki kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen

Kemijoki Oy on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen. Kemijoki liittyy näin suureen joukkoon sitoumusten tekijöitä, joiden yhteisenä visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Toimenpidesitoumukset ovat konkreettinen ja mitattava tapa edistää kestävää kehitystä.

Kemijoki Oy otti käyttöön uuden digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin. Sen suorittavat koko Kemijoki Oy:n henkilöstö, Kemijoen tehtävissä työskentelevät kumppaneiden työntekijät ja myös muut yhteistyötahot tarpeen mukaan. Yritysvastuulisenssi on tehokas keino laajentaa yritysvastuuosaamista kumppaniverkoston työntekijäkentässä.

”Haluamme jatkuvasti löytää tapoja viedä vastuullisuutta osaksi arkea sekä ideoida yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa uutta”, sanoo Kemijoki Oy:n yritysvastuujohtaja Tarja Zitting-Huttula. ”Digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa sekä omaksua asioita että vaikuttaa niihin. Aihealueet kattavat Kemijoki Oy:n, kumppaneiden ja sidosryhmien kannalta keskeiset yritysvastuun aihepiirit. Oppimispolkua on myös mahdollista räätälöidä vastaajan tehtäväkentän mukaisesti.”

Kemijoki Oy kävi vuodesta 2013 alkaen läpi suuren muutoksen. Yhtiöstä tuli asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio, joka omistaa edelleen voimalaitoksensa, mutta hankkii suurimman osan toiminnoistaan sopimuskumppaneilta. Yhtiön strategia ja toimintamalli rakentuvat yritysvastuuperiaatteille ja yhteiselle käytännön tekemiselle kumppanien kanssa.

Lisätietoja:
Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, yritysvastuu
puh. 020 703 4414

Taustatietoa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksista

Sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan aloitetta, jossa jokainen kansalainen, yritys tai yhteisö voi käytännössä osaltaan sitoutua edistämään kestävää kehitystä. Toimenpidesitoumuksilla sitoudutaan edistämään kattavan yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee myös globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:tä. Kaikki sitoumukset ovat nähtävillä osoitteessa https://sitoumus2050.fi/

> Lue lisää >
23.1.2018

Sähkön päivä muistuttaa kuinka suuri merkitys sähköllä on hyvinvointiimme

Pohjoismaista Sähkön päivää vietetään taas tänään 23.1. Tämän vuoden teemana on sähkön merkitys hyvinvointiimme. Sähkön merkitys nousee esiin etenkin talvella, kun pakkaset voivat synnyttää sähkönkulutuspiikkejä Sähkön päivän kunniaksi Kemijoen päivystäjä jakaa ajankohtaista tietoa joenvarsilta Facebook-sivullaan.

Suomessa sähköä tuotetaan monipuolisesti eri energialähteistä, minkä ansiosta sähkön toimitusvarmuus paranee. Esimerkiksi riittävä säätövoimakapasiteetti on olennainen tekijä Suomen huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa. Yksi toimintamme tavoitteista on turvata sähköjärjestelmän toimivuus. Erityisesti talvipakkasilla huoltovarmuuden turvaaminen on tärkeää.

Kemijoen päivystäjä pitää jokea silmällä ja kertoo tilanteesta

Kemijoen päivystäjä jakaa Sähkön päivän kunniaksi tietoa joenvarsilta Facebook-sivullaan.

”Sähkön päivän kunniaksi haluamme tuoda Kemijoen päivystäjän Facebookiin muistuttamaan vesivoiman merkityksestä erityisesti talvipakkasilla. Kemijoen päivystäjä jakaa päivän mittaan ajankohtaista tietoa joenvarsilta”, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Säätövoimalla varmistetaan sähköjärjestelmän toimivuus

Yhteiskuntamme tarvitsee nopeaa ja joustavaa energiantuotantoa eli säätövoimaa. Voimalaitoksemme takaavat, että säätövoimaa riittää, sillä tuotantomme kattaa noin kolmanneksen valtakunnallisesta säätötehon tarpeesta.

”Säätövoima tarkoittaa sitä, että lisäämme tuotantoa silloin, kun kulutus on suurinta ja vähennämme silloin kun Suomi nukkuu. Vesivoimalla kulutuksen muutoksiin voidaan reagoida jopa sekuntitasolla. Näin myös häiriötilanteisiin voidaan reagoida muutamassa sekunnissa,” Poikela kertoo.

Vesivoiman toimintavarmuutta edistää myös se, että sen tuotanto on alueellisesti hajautettua. Äkillisissä häiriötilanteissa sähköhuolto hoidetaan Suomessa 90-prosenttisesti vesivoimalla.

”Säätövoiman rooli korostuu talvella, kun sähkönkulutuspiikit voivat yllättää talvipakkasilla. Vesivoiman käytön turvaa vesialtaat, joihin vettä varastoidaan kesän ja syksyn aikana. Säätövoimalla voidaan vastata myös muiden uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon vaihteluihin. Veden virtaamista lisätään esimerkiksi silloin, kun sää on liian tyyni tuulivoiman tuotantoon”, Poikela tiivistää.

Kemijoen päivystäjän Facebook-sivun löydät täältä.

> Lue lisää >
19.1.2018

Sateinen loppuvuosi vaikutti jääkansien muodostumiseen

Lyhyt pakkasjakso ja runsaista lumisateista syntynyt paksu lumikerros vaikuttivat jääkansien muodostumiseen pohjoisessa. Tästä syystä pohjoisen alueella monin paikoin jääkerros jäi aiempia vuosia ohuemmaksi.

Kemijärven alueella sulia paikkoja on normaalia enemmän ja jäällä liikkuminen virta-alueilla on riskialtista. Seitakorvan aiempia vuosia tasaisempi säätö ja rauhalliset virtaamamuutokset näkyvät parhaiten voimalaitoksen alapuolisilla jääosuuksilla. Jäätä on päässyt kehittymään ranta-alueille ja jääteiden teko päästään aloittamaan hyvästä lähtötilanteesta. Nyt toivotaan kovia pakkasia tammi- ja helmikuulle.

Pohjoisen varastoaltaat olivat keskimääräistä korkeammalla tasolla talveen lähdettäessä ja nyt pakkasten aikaan vesivoimalla tuotetaan sähköä koko maahan sekä pohjoismaisille sähkömarkkinoille.

Lieksan- ja Kymijoen osalta virtaamat korkealla

Lieksanjoella vesistöalueella on talvi lähtenyt käyntiin myös lumisissa merkeissä ja virtaamat ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Sadantaa on saatu keskimääräistä enemmän. Mikäli lopputalven sateen mukailevat aiempia vuosia, voi myös tulva nousta aiempia vuosia korkeammaksi.

Kymijoella joulukuu oli mittaushistorian sateisin ja siellä eletään tulva-aikaa. Päijänteen pinta on reilusti yli keskimääräisen ja vettä riittää ajettavaksi koko kevääksi. Lumen vesiarvo on tällä hetkellä 80 millimetriä kun se viimetalvena oli huipussaan 70 milliä.

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!

> Lue lisää >
21.12.2017

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä Sierilä-foorumia
  • Olemme valmistautuneet talviaikaan jokialueilla
  • Haemme Rovaniemelle ICT-asiantuntijaa
  • Illikainen eläköityy – Kemijoki Oy:n aluepäälliköt tavoittaa verkossa

Toivotamme rauhallista joulua ja energistä uutta vuotta!

Lue Lieke

> Lue lisää >
19.12.2017

Pankakosken voimalaitoksen peruskorjaus on käynnistynyt

Lieksanjoella sijaitsevat Pankakosken voimalaitoksemme koneiston 1 peruskorjaus aloitettiin 27.11.2017. Töiden ensimmäinen vaihe on koneiston purku ja se tehdään joulukuun aikana. Peruskorjauksessa huolletaan ja osittain uusitaan koneiston generaattori. Turbiinin juoksupyörä, akseli, solukkeet ja hydrauliikkajärjestelmä uusitaan. Myös koko koneiston suojaus- ja automaatiojärjestelmät uusitaan.

Koneiston vanha staattori puretaan ja se korvataan uudella sekä roottorin navat uudelleeneristetään. Juoksupyörän navan voiteluöljy korvataan vedellä, mikä lisää ympäristöystävällisyyttä ja vähentää öljyvahinkoriskiä. Peruskorjauksen päätoteuttajana toimii Andritz Hydro Oy, joka toimittaa laitoksen turbiinin.

Työt kestävät huhtikuun puoliväliin 2018 asti, jolloin koneisto otetaan tuotantokäyttöön.

Pankakosken voimalaitoksella on kaksi koneistoa, joista ensimmäinen peruskorjattiin vuonna 2014. Nyt toteutettava koneiston peruskorjaus päättää voimalaitoksen peruskorjausten sarjan.

Helmikuussa Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet

Järjestämme 10.2.2018 Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki voimalaitoksista ja vesivoiman tuotannosta kiinnostuneet. Avoimissa ovissa pääset tutustumaan vesivoiman tuotantoon Lieksanjoella, näkemään miten vesivoimalaitosta huolletaan sekä tapaamaan Kemijoki Oy:n henkilökuntaa.

Kerromme lisää Pankakosken voimalaitoksen avoimista ovista tammikuun loppupuolella.

Päivitämme Investoinnit ja hankkeet sivuille peruskorjauksen etenemisestä. Sivuille pääset täältä.

Lisätietoja:

Jouko Kangas
Projektipäällikkö, Kemijoki Oy
Voimalaitoksen peruskorjaus
020 703 4437
jouko.kangas@kemijoki.fi

Helena Ylihurula
Lieksan- ja Kymijoen aluepäällikkö, Kemijoki Oy
Avoimet ovet
020 703 4484
helena.ylihurula@kemijoki.fi

> Lue lisää >
18.12.2017

Lieksankosken voimalaitoksen ohijuoksutuspadolla öljyvuoto

Lieksankosken voimalaitoksen ohijuoksutuspadolla olevasta mikroturbiinista vuoti noin 10 litraa laakeriöljyä joen ohijuoksutusuomaan. Asiasta tehtiin välittömästi ilmoitus pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tutkivat alueen ja totesivat öljyvuodon olleen niin vähäinen, ettei juoksutusuoman alajuoksulla havaittu merkkejä öljystä.

Olemme irroittaneet mikroturbiinin ja se on viety jatkotutkittavaksi. Jätimme padon tulvaluukun raolleen, jotta uomaan kulkee vettä lupaehtojen mukaisesti.

Lisätiedot:
Heikki Kusmin
Johtaja, käytettävyys, Kemijoki Oy
020 703 4416
heikki.kusmin@kemijoki.fi

> Lue lisää >
30.11.2017

Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä Sierilä-foorumia

Ympäristöjärjestöt, paliskunnat ja vapaa-ajankalastajat ovat lähestyneet Kemijoki Oy:tä kirjelmällä, ilmaisten näkemyksensä suunnittelussa olevaan Sierilän vesivoimalaitokseen liittyen. Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä tapaamista keskustelun jatkamiseksi. Yhtiö näkee syvällisen ja kattavan tietojen päivittämisen erittäin tarpeelliseksi, sillä kirjelmässä esitetyt näkemykset ja huolet perustuvat valitettavasti osin vaillinaisiin tietoihin. Kemijoki Oy haluaa osoittaa, että vesivoima ja luonnon monimuotoisuus voivat toteutua yhdessä. On myös tärkeää huomata, että Sierilä-hankkeen luvat ovat perusteellisen prosessin tulosta. Lupaedellytyksiä harkitessaan eri viranomaistahot ja oikeusasteet ovat perehtyneet hankkeeseen laajasti ja edellyttäneet kattavia suunnitelmia ja selvityksiä.

Sierilän voimalaitos rakennettaisiin kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Sierilä mahdollistaisi 100 MW:n tuulivoimatuotannon lisäämisen Suomen sähköjärjestelmään. Hankkeen kotimaisuusaste on 70 prosenttia. Vesivoima on ilmastoystävällisin ja tehokkain tapa tuottaa sähköä yhteiskunnan päivän mittaan muuttuviin tarpeisiin.

Kuten järjestöt toteavat kirjeessään, Sierilän rakennusprojektia on valmisteltu pitkään. Yhtiö on toiminut koko ajan lakien ja säädösten mukaisesti, toisin kuin julkisesta ajankohtaiskeskustelusta saattaisi virheellisesti päätellä. Tämä on edellyttänyt kirjeessä mainitun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) lisäksi lukuisia selvityksiä alueen luontoarvoista sekä suunnitelmia niiden suojelemiseksi. Yhtiö on myös korvannut mahdollisesta rakentamisesta aiheutuvat haitat alueen asukkaille. Ympäristövaikutuksiin ja niiden hoitamiseen liittyvä tieto ja näkemys perustuvat siis huomattavasti YVA:a laajempaan työhön.

On ymmärrettävää, että vesivoima herättää keskustelua. Hiilivapaan energiajärjestelmän rakentaminen on yksi Suomen kansallisia haasteita ja siinä uusiutuvalla vesivoimalla on keskeinen rooli. Kemijoki Oy toivoo rakentavaa ja ratkaisuhakuista vuoropuhelua sekä etsii yhteistä näkemystä hiilivapaan Suomen rakentamiseksi.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

LIITE: Keskeisiä huomioita järjestöjen esittämiin näkökantoihin

Sierilää on valmisteltu yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa

Voimalaitoksen yleissuunnittelu käynnistyi jo 1990-luvulla. Edistimme hanketta tiiviisti yhteistyössä vaikutusalueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. YVA-vaiheen aikana pidettyihin yleisötilaisuuksiin osallistui satoja henkilöitä.

Hankkeen edetessä olemme pitäneet yhteyttä paikallisten ihmisten kanssa lupaprosessin eri vaiheissa sekä lupapäätösten jälkeen. Tämän vuoden aikana olemme esimerkiksi käyneet vuoropuhelua tilaisuuksissa Oikaraisten kylällä.

Rakentamisen vaikutuksia on jo korvattu alueen asukkaille ja elinkeinonharjoittajille lupaehtojen mukaisesti. Korvaukset huomioivat paitsi kiinteistöille myös elinkeinonharjoittamiselle ja virkistyskäytölle aiheutuvat vaikutukset.

Vaikutusalueella toimiville neljälle maatilalle tehdään korvausten lisäksi toimenpiteitä, joilla hankkeen vaikutuksia kompensoidaan. Jokaisella tilalla säilyy edellytykset jatkaa maatilatoimintaa. Alueen kalastusosakaskunnille on maksettu korvauksia kalastolle ja kalastukselle aiheutuvista vaikutuksista lähes miljoona euroa. Lisäksi maksetaan vuotuista kalatalousmaksua käytettäväksi alueen kalastonhoitoon sekä rakentamisajan istutetaan kaloja.

Sierilän vaikutukset kohdistuvat säännösteltyyn jokiosuuteen

Sierilän voimalaitos rakennettaisiin kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Jokiosuus on rakentamaton, mutta ei luonnontilainen. Se on esimerkiksi vesipuitedirektiivin mukaisesti luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.

Voimalaitoksen myötä ylävirran jokialue muuttuisi leveämmäksi noin 5 kilometrin matkalta. Siitä ylävirtaan padotus rajautuu pääosin nykyisen rantatörmän korkeudelle. Veden alle jäävä alue on kokonaisuudessaan noin 3,6 km². Pääasiassa veden alle jäävät alueet ovat kuivahkoja maa-alueita.

Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee Vanttauksen, Poikajärven, Narkauksen ja Niemelän paliskuntien alueita. Veden alle jäävien talvilaidunten osuus on hyvin vähäinen osa talvilaidunten kokonaismäärästä (Vanttauksen osalta 0,4 % ja Narkauksen osalta 0,008 %). Paliskunnat eivät joudu alueiden menettämisen seurauksena vähentämään porolukuaan. Kuten paliskuntien puheenjohtaja toteaakin YLE:n haastattelussa: "Sinänsä Sierilä yksittäisenä hankkeena ei ole meille dramaattisen suuri".

Vesivoimalla on olennainen merkitys hiilivapaan Suomen rakentamisessa

Hiilivapaan energiajärjestelmän rakentaminen on yksi Suomen kansallisia haasteita, jossa vesivoimalla on olennainen merkitys. Sierilä mahdollistaisi 100 MW:n tuulivoimatuotannon lisäämisen Suomen sähköjärjestelmään. Vuodessa voimalaitos kattaisi noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen. Vesivoima on ilmastoystävällisin ja tehokkain tapa tuottaa sähköä yhteiskunnan päivän mittaan muuttuviin tarpeisiin.

Sateisuuden ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän Kemijoen valuma-alueella. Tämä parantaa entisestään vesivoiman kykyä tuottaa sähköä. Sierilä täydentäisi voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön. Yhteiskunnan sähköistyessä vuorokauden sisäisen säätötarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Sierilään luonnonmukainen ohitusuoma ja valmius kalatiehen

Sierilän voimalaitos vaikuttaisi padon yläpuolella oleviin virta-alueisiin. Alueella tehtyjen selvitysten mukaan saaliiksi saadut taimenet ovat kuitenkin istutuksista peräisin. Vastaavasti harjuksista noin puolet ovat alueelle istutettuja. Uhanalaisella vaellussiialla tarkoitetaan yleensä meressä syönnöstävää ja jokiin kudulle nousevaa siikaa, josta ei Sierilän tapauksessa ole kysymys.

Säännöstelypadon yhteyteen suunniteltu Mukkaojan luonnonmukainen ohitusuoma mahdollistaisi paikalliskalojen vaellukset padon ohi. Lisäksi olemme varautuneet täydentämään rakentamissuunnitelmaa kalatien toteuttamiseksi voimalaitoksen yhteyteen.

Kalastus ei siis loppuisi hankkeen seurauksena vaan kalastus tulisi jatkossa painottumaan vetouisteluun ja seisovien pyydysten käyttöön heitto- ja perhokalastuksen sijaan. Voimalaitoksen alapuolinen Olkkakoski säilyisi ennallaan heitto- ja perhokalastuskohteena.

Kemijoesta on löydetty kaksi yksittäistä jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Nämä ovat löytyneet noin 30 km päästä suunnitellun Sierilän voimalaitoksen yläpuolelta läheltä Vanttauskosken voimalaitosta, missä vedenkorkeuden ja virtaaman vuorokautinen vaihtelu on nykyisin suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Sierilän voimalaitoksen myötä kyseisen jokialueen pinnan vaihtelut vähenisivät mutta virtaama säilyisi vuolaana. Tämä tarkoittaisi teoriassa entistä parempia elinolosuhteita jokihelmisimpukalle.

Sierilä toisi Lappiin työtä ja verotuloja

Hankkeen taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Valmistuttuaan Sierilän voimalaitos maksaisi vuosittain 1,5 miljoonaa euroa kiinteistöveroja Rovaniemen kaupungille. Rakennusvaiheessa voimalaitoksen työllisyysvaikutus olisi 1700 henkilötyövuotta. Lisäksi on hyvä huomioida, että merkittävän osan Kemijoki Oy:stä omistavat paikalliset sähköyhtiöt. Sierilän voimalaitos hyödyttäisi näin Suomea sekä Lappia tuotetun sähkön muodossa. Sierilän voimalaitoksen kotimaisuusaste olisi arviolta yli 70 %.

Noudatamme lupaehtoja ja viranomaisohjeita

Kemijoki Oy noudattaa kaikessa Sierilään liittyvässä viranomaisten ohjeita ja lupien ehtoja. Lajihavaintojen osalta selvitetään aina ensin havainnon paikkansa pitävyys. Sen jälkeen viranomaiset antavat toimintaohjeita, mikäli siihen on aihetta.

Kuten järjestöt toteavat kirjeessään, Sierilän rakennusprojektia on valmisteltu pitkään. Yhtiö on toiminut koko ajan lakien ja säädösten mukaisesti, toisin kuin julkisesta ajankohtaiskeskustelusta saattaisi virheellisesti päätellä. Tämä on edellyttänyt kirjeessä mainitun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) lisäksi lukuisia selvityksiä alueen luontoarvoista sekä suunnitelmia niiden suojelemiseksi. Lupaprosessissa on huomioitu kaikki tiedossa olevat direktiivilajit ja rauhoitetut lajit. Ympäristövaikutuksiin ja niiden hoitamiseen liittyvä tieto ja näkemys perustuvat siis huomattavasti YVA:a laajempaan työhön.

Sekä ns. uudessa että vanhassa vesilaissa arvioidaan hankkeen hyödyt ja haitat. Kaikissa oikeusasteissa (aluehallintovirasto, Vaasan hallinto-oikeus, Korkein hallinto-oikeus) hankkeen hyödyt on arvioitu huomattaviksi sen aiheuttamiin menetyksiin verrattuina.

Kemijoki Oy:llä on lainvoimaiset poikkeamisluvat alueella todettujen apilakirjokääriäisen ja laaksoarhon osalta. Lapinleinikki-kasvin osalta suunnitelma on valmistelussa. Lapinleinikin viimeaikainen kehitys on vakaa eikä siihen kohdistu merkittäviä uhkatekijöitä.

Esimerkiksi apilakirjokääriäisen (perhonen) suojaamiseksi on tehty toimenpidesuunnitelma, jonka avulla perhosen elinympäristö säilytetään ennallaan. Perhosta varten olemme sitoutuneet rakentamaan niityn ympärille suojapadon, jotta elinympäristö alueella säilyy. Lisäksi perhosta on jo siirtoistutettu uusiin elinympäristöihin ja seuraamme kantojen kehittymistä.

Sierilä tukee Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita

Sierilän hanke tukee Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista ja on omavaraista, vastuullista sekä kestävää säätövoimaa mahdollistaen myös muiden uusiutuvien kuten tuuli- ja aurinkoenergian lisäämisen.

> Lue lisää >
30.11.2017

Kemijoella tehdyissä jatkotutkimuksissa löytyi yksi raakku

Kemijoen Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolelta on Alleco Oy:n sukellustutkimuksissa lokakuussa löydetty useita eläviä simpukoita, joista yksi on rauhoitettu ja uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku. Raakku löytyi samalta alueelta kuin syyskuussa löydetty yksilö.

Sukellustutkimuksia tehtiin lokakuussa myös Tervakarin ja Tikkasenkarin jokialueilla, mutta niiltä raakkuja ei löytynyt.

Alleco Oy:n tutkimusraportti on toimitettu Lapin ELY-keskukselle. Voit ladata raportin tästä. Kemijoki Oy jatkaa Sierilän voimalaitoshankkeen suunnittelua normaalisti. Noudatamme viranomaisten ohjeistuksia ja lupaehtoja kuten aina.

Taustaa
Paikalliset asukkaat ilmoittivat kesällä 2017 Lapin ELY-keskukseen mahdollisesta jokihelmisimpukkahavainnosta Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolisella alueella, joka kuuluu suunnitellun Sierilän voimalaitosaltaan vaikutuspiiriin. Lapin ELY-keskus tilasi Alleco Oy:ltä selvityksen, jossa tutkittiin, mitä simpukkalajeja alueella elää. Syyskuussa tehdyissä sukellustutkimuksissa alueelta löytyi yksi raakku. Löydön seurauksena Lapin ELY-keskus edellytti Kemijoki Oy:tä selvittämään löytyykö alueelta useampia jokihelmisimpukoita. Kemijoki Oy tilasi inventointityön Alleco Oy:ltä, jonka yhteydessä lokakuussa tehdyissä sukelluksissa löytyi samalta jokialueelta yksi raakku.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
27.11.2017

Haemme Rovaniemelle ICT-asiantuntijaa

Haemme ICT-asiantuntijaa tiedonsiirtoverkkojen ja kaukokäyttöjärjestelmien sekä tietojärjestelmien suunnittelu-, kehittämis- ja ylläpitotehtäviin.

Tulet työskentelemään vesivoimalaitosten tietoliikenteestä, kaukokäytöstä ja tietojärjestelmistä sekä tietohallinnon tehtävistä vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Vastaat osaltasi järjestelmien korkeasta käytettävyydestä ja kehittämisestä ja olet mukana toteuttamassa tehokasta ja nykyaikaista vesivoimatuotantoa.

Kanssamme kehityt vesivoimaan liittyvien ICT-asioiden huippuosaajaksi. Tarjoamme kehittyvän toimintaympäristön, hyvät henkilöstöedut ja kannustavan työyhteisön. Jos sinulla on mutkaton ja positiivinen ote työntekoon, sovit hyvin joukkoomme.

TOIVOMME SINULTA

  • Soveltuvaa ICT-alan koulutusta, esimerkiksi insinööri/DI
  • Tietotekniikan, tietoliikennetekniikan ja tietoturvallisuuden hyvää osaamista
  • Kokemusta lähiverkko- ja valokaapelijärjestelmistä sekä radiolinkeistä
  • Kokemusta tietoliikenne- ja/tai kaukokäyttölaitteiden ylläpito- ja viankorjaustehtävistä
  • Osaamista tietohallinnosta
  • Kiinnostusta uusien tekniikoiden ja ohjelmistojen soveltamiseen

ARVOSTAMME

  • Kykyä työskennellä itsenäisesti ja ottaa vastuuta
  • Pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta löytää innovatiivisia ratkaisuja
  • Oma-aloitteisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja
  • Joustavuutta

Täytä hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan hakemuksesi ja CV:si 7.1.2018 mennessä osoitteessa uratori.mps.fi.

Lisätiedot:
Lisätietoja tehtävästä ja yrityksestä antaa MPS-konsultti Arto Savela, puh. 040 729 6600.

> Lue lisää >
22.11.2017

Illikainen eläköityy – Kemijoki Oy:n aluepäälliköt tavoittaa verkossa

Kemijoki Oy:n Sodankylän toiminta-alueella pitkäaikainen yhteyshenkilömme Jouko Illikainen jää eläkkeelle. Jatkossa aluepäällikkö Jyrki Autti vastaa sidosryhmätyöstä Sodankylän alueella sekä Kitisen varrella. Muut aluepäällikkömme ovat Yrjö Koivisto, joka toimii Kemijärven ja Kemijoen alueella sekä Helena Ylihurula, joka vastaa Kymi- ja Lieksanjokien alueista.

Joukon eläköitymisen myötä palvelut siirtyvät keskitetysti Rovaniemelle. Sodankylässä sijainnut Kemijoki Oy:n toimipiste loppuu, mutta palvelemme edelleen alueen sidosryhmiämme. ”Meidät tavoittaa edelleen, mutta yhteydenottopalvelut ovat nykyisin pääosin verkossa. Verkkosivuiltamme löytyvän sidosryhmäpalautejärjestelmän avulla voi ottaa yhteyttä suoraan aluepäällikköihimme ja jättää palautetta Kemijoki Oy:lle ”, kertoo aluepäällikkö Jyrki Autti. Sodankylän entisen toimipisteemme yhteydessä jatkaa edelleen kumppanimme Mitta Oy:n toimipiste, jonka kautta meihin voi myös olla yhteydessä.

Vaikka Jyrki ei ole viikoittain läsnä Sodankylässä, hänet ja muut aluepäälliköt tavoittaa palautejärjestelmän, puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Tarvittaessa myös tapaamiset järjestyvät.

Pitkä työura Kemijoen varrella

Sodankyläläisenä Jouko on aina halunnut palvella aluetta ja sen sidosryhmiä parhaalla mahdollisella tavalla. Ensimmäisen kosketuksensa hän sai vesivoimayhtiöön kesätöissä rantojen- ja metsänraivausporukassa 1971. Vuonna 1980 Jouko aloitti Kitisen voimalaitosten allasalueiden ja allaspohjien puuston poistotöissä. Työtehtävät vaihtuivat vuonna 1994, kun hänet valittiin hoitamaan Sodankylän kiinteistöasioita.

Jouko on työskennellyt alueen sidosryhmien kanssa mitä erilaisimmissa asiayhteyksissä.

”Työskennellessä ihmisten kanssa, on aina tärkeää keskittyä perusasioihin, kuten laatuun ja asiakaspalveluun. Hyvän palvelun avulla hankalienkin asioiden jälkeen jokaiselle osapuolelle jää hyvä mieli. Sovittelu ja reiluus ovat hyviä arvoja”, Jouko vinkkaa.

Jouko on Kemijoki Oy:n pitkäaikainen työntekijä, joka on työskennellyt alueen sidosryhmien kanssa isolla sydämellä. Kiitämme Joukoa kaikesta ja toivomme hänelle leppoisia urheiluntäyteisiä eläkepäiviä!

> Lue lisää >
20.11.2017

Olemme valmistautuneet talviaikaan jokialueilla

Sadanta oli Kemijoen valuma-alueella syksyn ajan keskimääräistä pienempää ja lokakuun lopulla saatiin ensimmäinen lumipeite pohjoiseen. Marraskuun alussa ilma lämpeni ja toi mukanaan vesisateita.

Vesisateet sulattivat maassa olleen lumen, mikä nosti tulovirtaamia ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalle. Pakkanen hyydyttää tulovirtaamat normaalille tasolle marraskuun loppua lähestyttäessä.

Vesivarastoissa riittää vettä kesän jäljiltä kylmää talvea varten ja marraskuussa saadut vesisateet lisäsivät hieman vesivarastojen täyttöastetta. Aloitimme vuotuiset jäädytysjuoksutukset marraskuun puolenvälin jälkeen ilmojen ja veden viilentyessä. Jäädytysjuoksutuksilla edesautetaan vahvojen jääkansien syntymistä, mikä on eduksi niin ympäristölle kuin energiantuotannollekin pitkän talven aikana.

> Lue lisää >
14.11.2017

Lokan voimalaitoksen koneaseman sillan toinen ajokaista suljettu päivisin liikenteeltä 15.-23.11.

Lapin ELY-keskuksen kuulutuksen mukaisesti Lokan voimalaitoksen koneaseman sillan toinen ajokaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 15. - 23.11.2017 päivisin klo 07.00 - 18.00 maantiellä 9673 Tanhua-Lokka.

> Lue lisää >
9.11.2017

Lokalla ja Porttipahdalla heikot jäät

Altailla on suuria railoja ja sula-alueita, joilla ei ole jäätä tai jää on erittäin ohutta. Altailla liikkujien tulee noudattaa varovaisuutta myös myöhemmässä vaiheessa, koska nyt sulina olevilla alueilla tulee olemaan heikompi jääkansi pidempään.

Lisätiedot:

Lokan altaan jäätilanteesta
Risto Pyhäjärvi
Lokan luonnonvaraosuuskunta
0400 222 497

Porttipahdan altaan jäätilanteesta
Erkki Jokiniemi
kalastaja
0400 188 452

> Lue lisää >
8.11.2017

Petäjäskosken patosilta suljettu liikenteeltä 13.-17.11. klo 7-20

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettu liikenteeltä 13.-17.11. klo 7-20 välisenä aikana työpadon purkutöiden vuoksi.

> Lue lisää >
27.10.2017

Petäjäskosken patosillan toinen ajokaista suljettu tilapäisesti liikenteeltä 1.11.-30.11.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Petäjäskosken patosillan (maantiellä 9265 Petäjäskoski - Soimi, Rovaniemi) toinen ajokaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 1.11. – 30.11.2017 päivisin klo 07.00 - 22.00 segmenttiluukun viimeistelytöiden vuoksi.

> Lue lisää >
19.10.2017

Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy kirjelmöivät AVIlle kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksen puutteista

Lapin ELY-keskus on jättänyt keväällä 2017 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen Kemijoen ja Raudanjoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden ja -maksujen lupaehtojen muuttamiseksi.

 Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy ovat 18.10.2017 lähettäneet Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle kirjelmän, jossa yhtiöt kiinnittävät huomiota ELY-keskuksen hakemuksessa oleviin lainsäädännön kannalta oleellisiin puutteisiin ja virheisiin sekä ristiriitaisuuksiin. Kirjelmällä ei ole vaikutusta meneillään oleviin vaelluskalojen palauttamista edistäviin vapaaehtoisiin yhteishankkeisiin.

> Lue lisää >
16.10.2017

Mahdollisia ohijuoksutuksia Seitakorvan ja Vanttauskosken voimalaitoksilla

Seitakorvan ja Vanttauskosken voimalaitoksilla tehdään lähiviikkojen aikana huoltotöitä. Seitakorvan voimalaitoksella huoltotöitä tehdään 17.10.–18.10.2017 ja 23.10.–27.10.2017. Vanttauskosken voimalaitoksella huoltotöitä tehdään 19.10.2017. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
2.10.2017

Vanttauskosken patosillan toinen kaista suljettu tilapäisesti liikenteeltä öisin 2.-7.10.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusken kuulutuksen mukaisesti Vanttauskosken patosillan toinen kaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 2.10. - 7.10.2017 öisin klo 22.00 - 06.00 välisinä aikoina välppien puhdistustyön vuoksi.

> Lue lisää >
27.9.2017

Ennakoiva osaa varautua

Mutenia-foorumissa 2017 syvennyttiin biotalouteen ja arktisuuden merkitykseen tulevaisuuden Suomessa. Lue lisää parhaita paloja kiinnostavista alustuksista ja keskustelusta Mutenia-juttusarjamme toisesta osasta.

Futuristi Elina Hiltunen avasi Mutenia-foorumissa ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen saloja. ”Ennakointityössä tarkastelemme tulevaisuutta eri aikajänteillä ja kysymme entä jos. Tulevaisuusajattelu ei anna vastauksia, vaan kysymyksiä. On tärkeää tutustua ääripäihin ja luoda riittävän erilaisia skenaarioita. Kun on valmistautunut ääritilanteisiin, niin yleensä toteutuu jotakin niiden väliltä. Ennakointi ei kuitenkaan ole vain uhkakuvia.”

Megatrendeiksi Hiltunen nosti

  • väestönkasvun, joka haastaa ruoantuotannon
  • kaupungistumisen
  • globalisaation
  • eriarvoistumisen
  • ilmastonmuutoksen
  • teknologian nopean kehityksen
  • ikääntymisen

Pienempinä trendeinä ympärillämme vaikuttavat

  • teknologian sovellukset, kuten virtuaalitodellisuus
  • sosiaalinen media
  • öljyntuotannon hankaloituminen ja kallistuminen
  • kulutusmahdollisuudet
  • ruokatrendit
  • työn riittävyys ja luonne
  • muoti

”Osa ennakointia on myös heikkojen signaalien havainnointi”, kertoi futuristi Elina Hiltunen. ”Se, mitä tänään ihmettelemme tai jolle nauramme, voi tulevaisuudessa olla arkipäivää. Yksi signaali ei kuitenkaan välttämättä kerro tulevaisuutta. Tulevaisuus on palapeli, johon tarvitaan paljon paloja. Villit kortit ovat puolestaan nopeita ja suurivaikutteisia asioita, joita on haastavaa ennakoida.”

Lapin liiton ennakointikoordinaattori Päivi Holopainen kertoi kokemuksia Lapin maakunnallisesta ennakointityöstä. ”Olemme tehneet Lapin tulevaisuuden skenaariotyötä katse vuodessa 2040. Me ihmiset olemme turvallisuushakuisia. Mieli pistää hanttiin, jos tulevaisuuden skenaariot eivät vaikuta mieleisiltä. Kannustan ajattelemaan asioita, joita et muuten ajattelisi. Vain siten saa laajempaa näkymää, jonka pohjalta harkita toimia ja muutostarpeita.” Lisää tietoa Lapin näkymistä http://luotsi.lappi.fi

Huomasithan myös Mutenia-juttusarjamme ensimmäisen osan.

> Lue lisää >
27.9.2017

Maailma pyörii energian ympärillä

Mutenia-foorumissa 2017 syvennyttiin biotalouteen ja arktisuuden merkitykseen tulevaisuuden Suomessa. Lue parhaat palat kiinnostavista alustuksista ja keskustelusta kaksiosaisesta Mutenia-juttusarjastamme.

Biotalous-teeman alustajina toimivat Mika Anttonen, St1:n hallituksen puheenjohtaja ja Pentti Hyttinen, Metsähallituksen pääjohtaja. ”Meidän on ymmärrettävä iso perspektiivi siitä, mitä maailmassa ja lähempänä Euroopassa tapahtuu ja kuinka se kaikki vaikuttaa Suomeen. Maailma ei lopulta pyöri bittien ympärillä, se pyörii energian ympärillä. Halusimmepa tai emme, niin öljy asettaa mittakaavan sille, mitä voidaan tehdä ja kuinka nopeasti”, Anttonen pohjusti. ”Öljynkulutus on kasvussa väestönkasvusta johtuen. Ihmisten noustessa köyhyydestä elintaso tuo mukanaan palveluita, joihin tarvitaan paljon energiaa. Elämäntapaamme pitää muuttaa, mutta harva tekee sen mielellään.”

”Sähkönkulutuksen kasvu maailmassa on vuositasolla monta kertaa Suomen sähkönkulutus”, Anttonen jatkoi. ”Maailman sähkönkulutus kasvaa 500 TWh:n vauhtia. Kasvusta vain vajaa puolet voitiin kattaa uusiutuvilla energiamuodoilla vuonna 2016. Samoin on hyvin tärkeää hahmottaa taloudellista näkökulmaa. Öljyn, hiilen ja maakaasun vuosituotannon arvo on 5 000 miljardia dollaria. Mitä tekevät ne, jotka mahdollisten leikkausten myötä menettävät, kuten Venäjä?”

Kaikilla raakaöljyn tisleillä on oma tarkoituksensa. Ilmiötä voi hahmottaa vertaamalla sitä kaadettuun puuhun. Saat aina rungon eri osia sekä lisäksi suuren määrän oksia. Esimerkiksi lentoliikenteeseen arvioidaan 50 prosentin kasvua. Raakaöljystä puolestaan vain noin 7–8 prosenttia sopii jalostuksen jälkeen lentoliikenteen polttoaineeksi. Kun raakaöljyä tarvitaan lisää lentoliikennettä varten, niin tuloksena on automaattisesti lisää myös esimerkiksi bensiiniä.

Mistä sitten ratkaisut energia- ja ilmastohaasteisiin?

”Pariisin sopimus on hyvä asia, mutta ei sillä vielä saada vielä päästöjä vähenemään riittävästi”, Anttonen pohti. ”Maailman energiajärjestelmästä tarvitaan mallinnusta, jolla voidaan testata eri keinojen todellisia vaikutuksia ja kustannuksia. Kun syrjäytät fossiilisen ratkaisun, niin mitä sille vanhalle tapahtuu? Toimiiko uusi todella? Esimerkkinä bensiininkulutus. Kun se jollakin alueella laskee, niin viedäänkö bensiini vain muualle?”

”Sähköautot ovat sinällään hieno innovaatio, mutta niihin käytetään paljon tukirahaa. Mitä muuta sillä rahalla saataisiin aikaan? Entä mistä sähkö tulee? Vielä on tarpeen kysyä, ladataanko hybridiajoneuvoja todella sähköllä, jos se on arjessa hankalaa. Myös sähkön varastoinnista puhutaan, mutta akuilla on pitkä tie teollisen mittakaavan kannattavuuteen. Nostaisin niiden sijaan esille biomassan voimakkaan lisäämisen maapallon eri osissa, kuten esimerkiksi Saharan alueella. Biomassa on moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna huomattavan paljon edullisempi tapa vähentää hiiltä ilmassa. Vedensaanti on toki edellytys, mutta siinä suunnassa on mahdollisuuksia.”

”Kaikkein tärkeimpänä pidän kuitenkin naisen aseman parantamista kehittyvissä talouksissa”, Anttonen painotti. ”Se on ylivoimaisesti tehokkain tapa kaikenlaisen kehityksen edistämiseksi. Esimerkiksi uskonnot ovat valitettavasti siinä suuri este.”


Kuva: Atte Rantanen

”Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen ja planeetan asuttuna pitäminen ovat suuressa määrin muuta kuin teknologiaa. Kaikkia tekoja, pieniäkin, tarvitaan. Mutta ei pidä antaa kuvaa, että vain pienillä teoilla nämä haasteet on hoidettu”, sanoi St1:n Mika Anttonen.

Metsähallitus luotaa sinistä biotaloutta

”Olemme tunnustelemassa sinisen biotalouden askelkiviä”, Metsähallituksen Pentti Hyttinen kertoi. ”Sininen biotalous sisältää laajasti veteen ja vesiin liittyvät resurssit. Haluan kiinnittää huomiota muun muassa kotimaiseen kalaan. Suomi on ruokakalan tuoja suuressa määrin, maksamme maana tuonnista satoja miljoonia euroja vuodessa muille. Kotimaisessa kalassa on siis iso potentiaali, mutta esimerkiksi suurkeittiöt tarvitsevat tasalaatuista raaka-ainetta riittävän suuria määriä.”

”Kotimaisten kalojen osalta on katsottava koko ketjua tuotannosta jakeluun. Metsähallituksen tehtävä on huolehtia vesistöjen kunnosta ja hyvinvoinnista. Luomme rakenteita ja palveluita kalastukselle. Esimerkkinä on digimuodossa oleva karttajärjestelmä.”


Kuva: Atte Rantanen

”Strategiamme on olla monipuolisen biotalouden edelläkävijä”, linjasi Metsähallituksen Pentti Hyttinen. ”Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Metsät puhuttavat nyt paljon muun muassa EU:n ja hiilinieluasian tiimoilta. On hyvä muistaa, että alle kolmasosa Metsähallituksen metsistä on talousmetsää.”

Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen kommentoi biotalousteemaa ajankohtaisesta näkökulmasta. ”Puu on raaka-aineena hyvin monikäyttöinen. Meillä Kemijärvellä on tarkastelussa mahdollinen biojalostamohanke. Siinä haetaan jalostusarvoltaan arvokkaita jakeita. On myös ollut kiinnostavaa havaita, että sivuvirroille olisi kova kysyntä. Saamme yhteydenottoja kansainvälisesti jo nyt.”

Tommi Siivonen, Fondian Senior Legal Counsel, vei keskustelun biotaloutta säätelevään lainsäädäntöön.
”EU:n myötä meille on tullut paljon lisää lakeja ja lupaprosessit monimutkaistuvat. Niiden järkeistäminen ja yhden luukun periaate ovat hyviä, mutta niin ei vielä ole. Juristin näkökulmasta lupaprosessit ja lainsäädäntö ovat myös politisoituneet. Yhä useammin ratkaisuja tehdään ideologian pohjalta. Samaan aikaan edustuksellisen demokratian tuki kapenee, sillä äänestysaktiivisuus on matalalla. Yhteisiä päätöksiä ei voi tehdä somehälyn pohjalta äänekkäimpien huutajien näkemyksiin perustuen. Asioita on tarpeen harkita eri kanteilta.”

Lisää Mutenian kuulumisia juttusarjan toisessa osassa

> Lue lisää >
27.9.2017

Petäjäskosken patosilta suljettu liikenteeltä myös ke 27.9.

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettuna liikenteeltä 26.9. - 28.9.2017 kello 7.00-20.00 välisenä aikana.

> Lue lisää >
21.9.2017

Vanttauskosken alakanavan lähellä tehdyissä sukellustutkimuksissa löytyi yksi jokihelmisimpukka

Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolelta on Alleco Oy:n sukellustutkimuksissa löydetty useita eläviä simpukoita, joista yksi on rauhoitettu ja uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku.

Kemijoki Oy ei pidä mitenkään yllättävänä, että yksittäisiä raakkuja löydetään Kemijoesta. Tämä johtuu lajin pitkäikäisyydestä. Yksilöt voivat elää yli 100-vuotiaiksi. Sukellustutkimuksissa löydetty yksilö voi hyvinkin olla syntynyt ennen Kemijoen valjastamista tai kulkeutunut pääuomaan sivujoista.

Raakku löytyi läheltä Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavaa, missä vedenkorkeuden ja virtaaman vuorokautinen vaihtelu on suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Sierilän voimalaitoksen myötä kyseisen jokialueen pinnan vaihtelut vähenisivät. Tämä tarkoittaisi teoriassa entistä parempia elinolosuhteita jokihelmisimpukalle.

Havainnon vaikutuksia Sierilän voimalaitoshankkeen suunnitteluun on vielä tässä vaiheessa liian aikaista arvioida. Jatkamme Sierilän voimalaitoshankkeen suunnittelua normaalisti ja noudatamme viranomaisten ohjeistuksia kuten aina.

Taustaa

Paikalliset asukkaat ilmoittivat kesällä 2017 Lapin Ely-keskukseen mahdollisesta jokihelmisimpukkahavainnosta Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolisella alueella, joka kuuluu suunnitellun Sierilän voimalaitosaltaan vaikutuspiiriin. Lapin Ely-keskus tilasi Alleco Oy:ltä selvityksen, jossa tutkittaisiin, mitä simpukkalajeja alueella elää. Ely-keskuksen mukaan jokihelmisimpukoiden inventoiminen Kemijoen vesistöalueella on tarpeen, jotta voidaan suunnitella toimenpiteitä, joilla mahdollisten alueella olevien simpukkakantojen säilyminen turvataan.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
20.9.2017

Petäjäskosken patosilta suljettu liikenteeltä 26.9. ja 28.9.

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettuna liikenteeltä tiistaina 26.9.2017 ja torstaina 28.9.2017 kello 7.00-20.00 välisenä aikana.

> Lue lisää >
20.9.2017

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita mm:

  • Inkeroisten voimalaitoksen avoimet ovet
  • Kesäharjoittelijoiden terveiset
  • Jaoimme apurahoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille
  • Tuimme kalastuksen valvontaa Pohjois-Karjalassa

Lue Lieke

> Lue lisää >
19.9.2017

Pirttikosken patosilta suljettu liikenteeltä

Pirttikosken patosilta on suljettu liikenteeltä 20.9.–21.9.2017 klo 8.00–19.00 välisenä aikana. Kiertotiet sillan toiselle puolelle kulkevat Kuusamontieltä Suorsan kautta ja Kemijärven Luusuan riippusillan kautta metsäautoteitä Pirttikoskelle.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
12.9.2017

Patosilta suljettu liikenteeltä

Pirttikosken patosiltatien varressa rusnataan kallioseinämää arkipäivisin 11.9.–15.9.2017 klo 8.00–19.00 välisenä aikana ja Pirttikosken patosilta on suljettu. Kiertotiet sillan toiselle puolelle kulkevat Kuusamontieltä Suorsan kautta ja Kemijärven Luusuan riippusillan kautta metsäautoteitä Pirttikoskelle.

Ohijuoksutuksia Pirttikosken voimalaitoksella

Pirttikosken voimalaitoksella tehdään huoltotöitä 20.9.–21.9.2017. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
11.9.2017

Uudet kuvausmenetelmät tehostavat vesivoimalaitosten kunnossapitoa

Kehittyvä teknologia tarjoaa uusia, ja joskus yllättäviäkin, mahdollisuuksia teollisuuden kunnossapidon kehittämiseen. Kemijoki Oy:n Lieksanjoen vesivoimalaitosten käyttöä ja kunnossapitoa hoitavan Maintpartnerin Taisto Partanen ja Mikko Arola keksivät tutkia lennokkien ja vedenalaisten kameroiden käyttöä yhtiön Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitoksilla.

Lennokki- ja vedenlaista kuvausta hyödynnetään Maintpartnerin säännöllisillä käyttö- ja kunnossapitokierroksilla, jolloin tarkastetaan eroosion ja muun kulumisen vaikutuksia vesiympäristössä sekä kiinteistöistöille ja laitteille aiheutuneita vaurioita.

Drone-lennokki tarkkailee vesivoimalaitoksen kuntoa Lieksanjoella

- Kauko-ohjattavat dronet vaikuttivat hyvältä keinolta vesivoimalaitoksen käytön ja kunnossapidon avuksi. Niinpä ehdotimme asiakkaalle, että kokeilisimme lennokkikuvausta Pankakosken vesivoimalaitoksella, kertoo työnsuunnittelija Mikko Arola Maintpartnerilta.

Lennokilla tarkkaillaan mm. voimalaitosrakennuksen, padon ja muuntajien kuntoa. Ylhäältä päin nähdään vaikeissakin paikoissa olevat ongelmakohdat helposti.

- Enää ei tarvitse lähettää työntekijöitä korkeisiin paikkoihin tarkastamaan tilannetta; lennokilla se hoituu nopeasti ja turvallisesti. Kameran kuva on erittäin tarkka ja pienetkin kohdat näkyvät selvästi, kuvailee Arola.

Kunnontarkkailun lisäksi droneilla seurataan ympäröivien vesistöjen jää- ja vesitilannetta.

- Lennokkikuvauksesta on hyötyä varsinkin keväisin lumien sulaessa. Niiden avulla voimme ennakoida vesitilannetta ja olla ajoissa valmiina ohijuoksutukseen, Arola kertoo.

Vesitilannetta tarkkaillaan myös siksi, että yläaltaan vedenpinnan korkeutta säännöstellään tarkasti ns. luontaisen vuodenaikaisen vesikäyrän mukaan. Maintpartnerin ammattilaiset tarkastavat säännöllisesti pinnankorkeuden mittaukset vertaamalla sähköisiä mittaustuloksia todelliseen pinnankorkeuteen.

Vedenalaiset tarkastukset onnistuvat kameran avulla

Vesivoimalaitoksen padolla täytyy kunnontarkkailu hoitaa pääosin veden alla. Aikaisemmin työhön tarvittiin sukeltaja – nyt voidaan hyödyntää myös vedenalaiseen kuvaukseen suunniteltua kameraa.

- Sukeltajan saaminen paikalle voi viedä jopa 5-6 tuntia, mutta kamera on heti paikalla, huomauttaa Arola.

Kameran etuna on myös se, että se mahtuu ahtaisiin paikkoihin ja sillä voi nopeasti tarkistaa, onko epäillyssä kohdassa jokin ongelma vai ei. Toisaalta kameran kanssa voi kestää hieman pidempään löytää varsinainen ongelmakohta. Maintpartnerin käytössä oleva kamera on kätevä myös kuivalla maalla korkeissa ja ahtaissa paikoissa.

- Kameralla pääsee lähelle kohdetta nopeasti ja helposti, ja kuvan laatu on hyvä. Kameralla saa myös nauhoitettua ääntä, mikä auttaa vian tulkinnassa.

Maintpartnerin ja Kemijoki Oy:n yhteistyö Lieksanjoella on jatkunut jo lähes kymmenen vuotta.

- Arvostamme Maintpartnerin henkilöstön monitaitoisuutta, hyvää tavoitettavuutta ja päivittäisen toiminnan selkeyttä, sanoo Kemijoki Oy:n voimalaitospäällikkö Sami Soudunsaari.

Videot Youtubessa:

Neulapadon vedenalainen kunnontarkastus
Drone-tarkastuslento vesivoimalalla

Juttu on alunperin julkaistu Maintpartnerin sivuilla.

> Lue lisää >
8.9.2017

Teimme patojen kunnon määräaikaistarkastuksia viranomaisten kanssa

Vastuullamme on kilometreissä mitattuna eniten patoja Suomessa, yhteensä noin 85 kilometriä. Patojen avulla jokeen saadaan voimalaitoksen toimintaan tarvittava putouskorkeus. Huolehdimme patojemme kunnosta ylläpito-ohjelman mukaisesti, muun muassa raivaamalla luiskilta puustoa ja kohentamalla kuivatusjärjestelmiä.

Elokuun lopussa Vanttauskosken, Kurkiaskan sekä Kurittukosken voimalaitoksillamme tehtiin voimalaitospatojen määräaikaistarkastukset, joihin myös viranomainen osallistui. Omistajana vastaamme patojen turvallisuudesta. Käytännön patoturvallisuustyötä kuitenkin tekee kumppanimme Mitta Oy ja Kainuun ELY-keskus valvoo patoturvallisuuslain ja säädösten noudattamista.

Patojen kuntoa seurataan jatkuvasti

Henkilökuntamme yhdessä kumppaneidemme kanssa seuraa jatkuvasti patojen kuntoa. Padoillamme on kuitenkin huolellisesti suunnitellut tarkkailuohjelmat patoturvallisuuslakia noudattaen, joiden mukaan patojen tarkkailut ja mittaukset tehdään.

”Asiantuntijalausunnon mukaan nyt tarkistetut patomme ovat hyvässä kunnossa ja niiden valvonta on huolellista ja monipuolista”, kertoo Kemijoki Oy:n pato- ja maanrakennuspäällikkö Marko Talvensaari.

Vastuualueet on jaettu siten, että Kemijoen voimalaitoksilla voimalaitosten padoista huolehtii Caverion Oy ja Mitta Oy huolehtii voimalaitosten ulkopuolella olevista padoista.

Patoturvallisuudessa on varauduttu myös pahimpaan

Patomurtumien varalta niin sanotuille 1-luokan padoille on tehty vahingonvaaraselvitykset, joissa on laskettu ja simuloitu patomurtuma-aallon eteneminen ja laajuus. Olemme laatineet yhdessä pelastusviranomaisten kanssa turvallisuussuunnitelmat, joissa on toimintaohjeet patomurtuman varalle.

> Lue lisää >
8.9.2017

Lapin liiton tiedote: Kärkihankkeet Kemi- Ounasjoen vaelluskalakantojen palauttamiseksi etenevät

Lapin liiton koordinoima yhteistyöryhmä järjesti 19. syyskuuta Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen palauttamiseen liittyvän avoimen seminaarin Sky-hotelli Ounasvaaralla. Tilaisuudessa kuultiin kärkihankerahoitusta saaneilta toimijoilta ajankohtaiskatsauksia vaelluskalojen palauttamistyön etenemisestä.

Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda esille konkreettisia toimenpiteitä, joita Kemijoen vesistöalueella on kuluneen vuoden aikana yhteistyössä mahdollistettu.

”Toimenpiteitä, joita viime elokuun seminaarissa ideoitiin, on saatu onnistuneesti liikkeelle. Kiinnostus esimerkiksi Kalasydän -kalatieratkaisua kohtaan on ollut runsasta. Hankkeen edistymistä ja tuoreimpia kuulumisia odotetaan innokkaasti ja nyt kuulemiseen tarjoutui hyvä mahdollisuus” kertoi projektipäällikkö Lassi Kontiosalo Lapin liitosta.

Päivän alustajina kuultiin asiantuntijoita valtionhallinnosta ja Luonnonvarakeskuksesta. Maa- ja metsätalousministeriön kalatalouden ylitarkastaja Jouni Tammi kertoi kärkihankkeiden edistymisestä valtakunnan tasolla. Montan voimalaitoksen yhteyteen Oulujoelle on juuri avattu mittaluokassaan Suomen ensimmäinen vaelluskalojen kiinniottolaite. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy:stä esitteli laitteesta saatuja ensikokemuksia. Luonnonvarakeskuksen alustuksessa valoitettiin puolestaan Iijoella kesällä 2017 toteutetun alasvaellushankkeen tuloksia.

Tutustu ohjelmaan

Lisätietoja:

Lassi Kontiosalo
Projektipäällikkö, Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttämishanke
puhelin 0400 315 138
sähköposti lassi.kontiosalo@lapinliitto.fi

> Lue lisää >
7.9.2017

Kesäharjoittelijoiden terveiset: Monipuoliset työtehtävät ja vastuu tekevät hyvän harjoittelupaikan

Tarjosimme taas tänä kesänä harjoittelupaikkoja nuorille osaajille. Kysyimme kahdelta harjoittelussa olevalta opiskelijalta heidän kuulumisiaan ja fiiliksiään kesätöiden tiimellyksestä. Joona Taskinen vietti meillä opintojensa ensimmäisen harjoittelujakson ja Ville Mäkikyrö vietti kesän tehden meille diplomi-insinöörin lopputyötään.

Ivalolainen Joona Taskinen aloittaa juuri toista maanmittaustekniikan opiskeluvuottaan Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä. Hän löysi harjoittelupaikan Lapin ammattikorkeakoulun postituslistan kautta.

”Bongasin mielenkiintoisen harjoittelupaikkailmoituksen sähköpostilistan kautta. Kemijoki Oy oli minulle entuudestaan tuttu ja olin kuullut siitä myös paljon kavereilta. En ensin saanut harjoittelupaikkaa, mutta pari viikkoa myöhemmin minulle soitettiin perään ja kysyttiin vieläkö minua kiinnostaisi. Totta kai kiinnosti ja sillä tiellä ollaan,” Joona iloitsee.

Rovaniemeläinen Ville Mäkikyrö on työskennellyt meillä jo monta kesätyö- ja harjoittelujaksoa. Ville opiskelee sähkötekniikkaa Vaasan yliopistossa ja teki tänä kesänä diplomityötään. Villen opinnot ovat loppusuoralla ja hänen on tarkoitus valmistua tulevana jouluna. Villen diplomityön aiheena on Kemijoki Oy:n generaattori- ja muuntajakatkaisijoiden uusinta.

”Tämä on minulle jo kolmas kesä Kemijoen toimistolla. Työtehtäviini on kuulunut sähkö- ja automaatiosuunnittelu Käytettävyys-yksikössä. Ammattilukion aikaan olin myös yhden kesän sähköasentaja-harjoittelijana voimalaitoksilla. Olen joen varressa kasvanut ja voimalaitosten ohi kulkenut, joten Kemijoki kiinnosti työpaikkana,” Ville muistelee.

Työtehtävät eivät katso opintovuosia

Ville ja Joona ovat saaneet vastuuta ja päässeet tekemään monipuolisia työtehtäviä erilaisista opintopolun vaiheista huolimatta.

”Alun perin minulla oli tarkoitus tehdä Kemijoki Oy:n oman kiinteistötietojärjestelmän päivitystä, eli vanhojen arkistojen tuomista sähköiseen muotoon. Toimenkuva muuttui jo heti alkuvaiheessa ja pääsin mukaan Sierilän voimalaitoshankkeeseen liittyviin työtehtäviin. Oli mahtavaa päästä heti oman alan hommiin ja näin konkreettisesti miten tällainen hanke etenee”, Joona kuvailee tehtäviään.

Villelle tämä taas on ollut hieman erilainen kesä diplomityönsä parissa. Tuttuun paikkaan oli kuitenkin helppo tulla.

”Kesän aikana tein diplomityötä ja siinä sivussa auttelin joissain pienissä hommissa. Oli helppo tulla tuttuun paikkaan töihin, kun kaikki järjestelmät ja työkaverit ovat tuttuja. Tuntui, ettei välissä ole ollut poissa”, Ville kertoo.

Harjoittelussa oppii, kun saa vastuuta ja luottamus antaa rohkeutta kokeilla

Ville ja Joona kiittelevät molemmat vastuun saamisesta ja monipuolisista työtehtävistä. Tarvittaessa apu on löytynyt läheltä.

”Erityismainintana on ollut todella hienoa päästä mukaan seuraamaan Kemijoki Oy:n eri projekteja, esittelyjä ja palavereita. Sitä kautta olen saanut laajemman kokonaiskuvan yhtiön toiminnasta ja oppinut paljon enemmän. Ohjaaja on ollut aina vieressä ja tarvittaessa auttanut kädestä pitäen. Olen päässyt tutustumaan myös oman alani käytännön puolen työhön, esimerkiksi lohkomistoimitukseen. Viimeisenä harjoittelupäivänä pääsen vielä tutustumaan tarkemmin patoihin esittelykierroksella,” Joona kertoo.

”On ollut mukavaa, että minuun on luotettu ja olen saanut hoitaa itsenäisesti työtehtäviä. Aina on katsottu yhdessä, että lopputulos on ollut sellainen kuin pitää. Olen myös saanut laajat käyttöoikeudet ja olen päässyt katsomaan järjestelmiä ja piirustuksia. Se auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia, kun näkee mahdollisimman paljon”, Ville kertoo.

Tulevaisuuden osaajat ammentavat opitusta tiedosta eteenpäin

Molemmat kesätyöntekijät ovat oppineet paljon yhtiön toiminnasta ja alasta. Näistä opeista on nyt hyvä ammentaa ja rakentaa omaa urapolkuaan.

”Täällä olen oppinut paljon syvemmin asioita kuin mitä etukäteen ajattelin. Olen tutustunut yhtiön toimintaan laajemmin ja saanut tietää mitä kaikkea hyvää jokivarsissa on tehty. Lähden nyt syksyn opintoihin entistä kovemmalla motivaatiolla ja otteella”, Joona sanoo.

”Minulla ei ollut aiemmin vahvaa mielikuvaa yhtiöstä, mutta olen nyt kesätyöjaksojen aikana oppinut, että toiminta on paljon laajempaa kuin pelkkä rakennus siinä joessa”, Ville naurahtaa.

Niin Ville kuin Joona suosittelevat Kemijokea harjoittelupaikkana.

”Minusta tämä on hyvä paikka työharjoitteluun. Täällä on osaavaa porukkaa, jotka suhtautuvat myönteisesti harjoittelijoihin. He jaksavat opastaa ja vastata kysymyksiin, vaikka niitä olisi paljon,” Ville kiittelee.

”Haluaisin jatkossakin työskennellä voimalaitosten ja energiantuotannon parissa. Eniten minua kiinnostavat suunnittelutyöt”, Ville vinkkaa.

”Haluan kiittää kemijokilaisia kuluneesta kesästä ja siitä, että sain olla teidän oppipoikana,” Joona kiittelee.

> Lue lisää >
6.9.2017

Inkeroisten voimalaitoksen avoimissa ovissa riitti kuhinaa

Anjalankoskella Inkeroisten voimalaitoksella vietettiin avoimien ovien päivää elokuun lopussa. Paikalle saapui noin 230 vesivoimalaitoksen toiminnasta ja alueen historiasta kiinnostunutta vierailijaa. Avoimet ovet järjestettiin yhdessä Stora Enson kanssa ja tilaisuuden kahvitarjoilusta vastasi Kouvolan tyttöpartiolaiset.

Avoimien ovien aikana vieraat pääsivät tutustumaan Inkeroisten vesivoimalaitoksen vanhaan konesaliin ja valvomotilaan. Konesalissa hurisee edelleen yli 100 vuotta vanha museokone, joka tarpeen tullen otetaan mukaan sähköntuotantoon. Valvomotilassa vieraat pääsivät näkemään konkreettisesti sen, kuinka vesivoimaa tuotetaan.

”Avoimien ovien tarkoituksena oli kertoa alueen asukkaille ja sidosryhmille säätövoimasta ja yhtiömme toiminnasta. Avoimet ovet ovat aina olleet suosittuja ja niin kävi myös tällä kerralla”, iloitsee Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Kierroksen varrelle oli ripustettu vanhoja valokuvatauluja, jotka veivät vieraat aikamatkalle menneisiin vuosiin. Kierros jatkui Stora Enson teollisuusmuseoon, jossa vieraat pääsivät tutustumaan vanhaan paperikoneeseen.

”Vieraat viihtyivät useita tunteja voimalaitosvierailulla. Oli mukava kuulla palautetta tapahtumasta ja toiminnastamme yleisesti. Palaute on meille aina tärkeää ja käymme nytkin kaikki saamamme viestit läpi”, Helena kertoo.

Avoimet ovet ovat mahdollisuus tutustua naapureihin

”On tärkeää päästä tapaamaan ja tutustumaan paikallisiin sidosryhmiin ja Kymijokivarren asukkaisiin ihan kasvotusten. Jokivarren asukkaat ovat meille tärkeitä. Haluamme tuntea naapurimme ja olla heidän kanssaan yhteydessä”, Helena painottaa.

Haluamme olla osa alueen yhteisöä. Meille on erityisen tärkeää tukea paikallista lasten- ja nuorten toimintaa.

”Oli mukavaa, että Kouvolan tyttöpartiolaiset pääsivät pitämään kahviota ja näin pystyimme tukemaan heitä. Lahjoitimme myös tilaisuudesta ylijääneet mehut, kahvit ja pullat hyväntekeväisyyysjääkiekkotapahtumaan, joka kerää varoja varattomien perheiden lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen,” Helena kertoo.

Kemijoen voimaa Kymijoessa

  • Inkeroisten voimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 80 gigawattituntia (GWh) energiaa, mikä vastaa noin 4 400 nelihenkisen kotitalouden vuoden sähkönkulutusta.
  • Kymijoen toinen voimalaitos, Anjalankoski sijaitsee myös Ankkapurhan koskella, Inkeroisen voimalaitoksen vieressä. Se tuottaa vuodessa noin 130 gigawattituntia (GWh) energiaa.
  • Yhteensä tuotamme Kymijoella keskimäärin 210 gigawattituntia (GWh) energiaa vuodessa.

> Lue lisää >
1.9.2017

Seitakorvan patoluukkujen työmaalla syttyi tulipalo perjantaina

Patoluukkujen lämmityksen uusintatöissä syttyi tulipalo perjantai-iltapäivällä. Paikalle hälytettiin palokunta, joka suoritti sammutustyön. Palossa vahingoittui pieni määrä eristeitä ja muutama puun runko mustui noin 5 neliömetrin alueella. Tilanne on ohi ja palokunta on poistunut paikalta. Tulipalo ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

> Lue lisää >
1.9.2017

Tuimme lasten ja nuorten tekemää yhteisötaideteosta Anjalassa

Anjalassa vietettiin elokuun lopussa nuorille ja lapsille suunnattua maakuntajuhlaa. Juhlassa julkaistiin lasten ja nuorten suunnittelema Anjalan Vala 2017 -yhteisötaideteos. Juhlaväkenä oli alueen koululaisia ja kutsuvieraita. Paikalla oli noin 260 lasta ja nuorta. Olimme mukana tukemassa teoksen syntymistä.

Kymenlaakson alueella on ollut maakuntajuhlaperinne vuosikymmenten takaa, mutta edellisistä juhlista ehti kulua 40 vuotta sitten. Nyt juhla päätettiin elvyttää ja päivittää uudelle vuosituhannelle. Lisäksi päätettiin tehdä yhteisötaideteos, jonka sijainniksi tuli lähellä rantaa oleva kulttuuripuiston nurmikenttä.

”Halusimme elvyttää vanhan perinteen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi,” kertoo toiminnan johtaja Jenni Liikanen, Ankkapurhan kulttuurisäätiön Nuorisokeskus Anjalasta.

Maakuntajuhlan alussa nuoret ja lapset tutustuivat alueeseen ja Kymenlaaksoon mobiilipelin avulla. Pelaamisen jälkeen juhlassa paljastettiin yhteisötaideteos. Juhlassa kuultiin myös uudelle vuosikymmenelle päivitetty Kymenlaakson laulu.

Yhteisötaideteos uudeksi nähtävyydeksi

Anjalan Vala 2017 -yhteisötaideteos syntyi lasten ja nuorten kesäleirien aikana.

”Yhteisötaideteos on pensaista koostuva labyrintti, josta on tarkoitus kasvaa mittavan kokoinen. Labyrintin sisälle mahtuu kävelemään ryhmänä. Elävä labyrintti muuttuu vuodenaikojen mukaan. Yhteisötaideteoksen teemana on välittäminen ja toisista huolehtiminen,” Jenni kertoo.

Labyrintin lisäksi taideteokseen kuuluvat lasten ja nuorten suunnittelemat ja kuvaveistäjä Antti Halosen lasten luonnosten pohjalta tekemät pronssifiguurit, jotka seisovat kivipatsaiden päällä. Yhteisötaideteoksen osana ovat myös alueelta löytyneet vanhat tykinkuulat.

Nuoret ovat olleet mukana suunnittelussa alusta saakka. Kaikki alkoi jo syksyllä 2016 kun Kymenlaakson nuorisovaltuusto oli mukana ideoimassa kesäleirejä teemalla välittäminen. Kahden kesäleirin lapset suunnittelivat yhteistyötaideteoksen sekä sen figuurit. Myös istutustyö tehtiin yhdessä”, kertoo Jenni.

”Meille on tärkeää tukea nuorten ja lasten toimintaa. Sen vuoksi oli hienoa päästä mukaan tukemaan tätä yhteisötaideteosta,” kertoo Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

”Toivottavasti tämä yhteisötaideteos on siellä vielä vuosikymmenien päästä ilahduttamassa”, toivoo Jenni.

Mikä Anjala ja Arkkapurhan kulttuuripuisto?

  • Nuorisokeskus Anjala on yksi kymmenestä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta ja valvomasta valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta.
  • Anjalassa järjestetään valtakunnallista nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokoulutoimintaa sekä nuorisomatkailua.
  • Viime vuonna Anjalan nuorisokeskuksessa järjestettiin 101 leirikoulua.
  • Ankkapurhan kulttuuripuisto pitää sisällään Anjalan ja Inkeroisten alueen matkailukohteet.
  • Nuorisokeskus Anjalan taustalla toimii Ankkapurhan kulttuurisäätiö.
> Lue lisää >
25.8.2017

Tuimme kalastuksen valvontaa Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus on Kalatalouden keskusliiton maakunnallinen jäsen järjestö jonka yhtenä tehtävänä on kalatalousalueen isännöinti. Alueella tapahtuva salakalastus kuitenkin vahingoittaa uhanalaisia järvilohi- ja taimenkantoja. Kemijoki Oy on sitoutunut myös Lieksanjoella vaelluskalakantoja vahvistavaan työhön, sillä alue on monelle tapaa merkittävä yhtiölle. Lahjoitimme elokuussa Pohjois-Karjalan kalatalouskeskukselle 2000 € kalastuksen valvonnan kehittämiseen.

”Yksi Pohjois-Karjalan kärkihanke kohteista on Lieksanjoki, jossa tarvitaan myös valvontaa. Tänä vuonna on tarkoitus, että kaikki Lieksanjoesta pyydettävät järvilohen ja taimenen emokalat siirretään Lieksanjoen kunnostetuille koskisalueille. Myös kaikki Pielisjoesta Kuurnan voimalaitoksen alta saatavat taimenet on tarkoitus siirtää Lieksanjoelle. Lieksanjoella olemme rahoittaneet helikopterisoraistuksia uhanalaisten vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Kalastuksen valvontaa halutaan kehittää ja tehostaa

Pohjois-Karjalan alueella on 15 kalastusaluetta, joista Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus isännöi neljäätoista. Syksy-talvi ja kevät-talvi työllistävät heitä eniten.

”Uhanalaisten lohikalojen valvonnassa on tapahtunut viime vuosina toivottua kehitystä. Ongelmia aiheuttaa aina se, ettei tarvittavia resursseja valvontaan ole. Nyt ollaan hyvällä tasolla. Olen iloinen, että esimerkiksi kalatalouden edistämisrahaa on myönnetty valvonnan edistämiseen”, kertoo kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry:stä.

Tänä vuonna kalastusrikkomuksia on jo elokuuhun mennessä tullut esille hieman enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Voimalaitosalue ja jokialueet ovat haasteellinen paikka valvonnalle. Paljon rikkomuksia jää pimentoon, kun näyttö jää vajaaksi”, Sami toteaa ja kiittää valvonnan kehittämiseen saadusta lahjoituksesta.

Lahjoituksella valvontareppuja

Lahjoituksemme avulla valvojille saadaan valvontareppuja, joihin kuuluvat kiikarit, kamera ja muita työn tekemiseen tarvittavia työkaluja.

”Haluamme kantaa kortemme kekoon, jotta valvojilla on töihin tarvittavat välineet”, Erkki sanoo.

Valvojien työtä auttavat myös nykyaikaiset työkalut, kuten kuvauskopterit ja kiinteät kamerat, joilla voi tehdä reaaliaikaista seurantaa. Vesikulkuneuvot ovat myös tärkeitä.

”Kun työvälineet ovat kunnossa, on työn tekeminen mielekästä ja tuloksellista”, Sami toteaa.

Salakalastus on vakava ongelma

Valvonta on tärkeää, jotta uhanalaiset emokalat saadaan jatkamaan sukuaan.

”Olemme investoineet viime ja tänä vuonna merkittäviä rahamääriä Lieksanjoen kunnostuksiin, jotta järvilohen ja -taimenen kantoja saataisiin elvytettyä. On järjetöntä, että näitä lisääntymään tarkoitettuja ja uhanalaisia kaloja salakalastetaan. Emokalojen pitää päästä lisääntymään”, Erkki sanoo.

”Toivoisin, että lainsäätäjät ottaisivat tämän tilanteen paremmin huomioon ja uhanalaisille vaelluskaloille tulisi jokin hintalappu. Jokialueilla kalastuksen valvominen on helpompaa, mutta haasteita riittää. Valvojilla ei esimerkiksi ole nykylainsäädännön vuoksi oikeutta mennä tarkastamaan kalareppuja. Jos uhanalaisia vaelluskaloja halutaan valvoa, pitäisi saada mahdollisuus puuttua salakalastuksiin paremmin. Kerromme myös joenvarsilla kalastaville järvilohen tilasta kulkiessamme kalastajien joukossa”, Sami kertoo.

”Olisi tärkeää, ettei tapettaisi niitä viimeisiä järvilohia ja -taimenia, jotka selviävät syönnösalueelta jokialueelle. Mieltä lämmittää, kun saamme tukea toimintaamme”, Sami kiittelee.

”Meille on tärkeää, että vaelluskala-asioita katsotaan kokonaisuutena ja kalojen elinkierron kaikki osa-alueet otetaan huomioon”, Erkki yhteen vetää.

> Lue lisää >