Uutiset

18.4.2018

Kemijoki Oy:lle on myönnetty Avainlippu

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Kemijoki Oy:n tuottamalle energialle ja yhtiön vesivoimaosaamiseen liittyvälle asiantuntijatyölle Avainlippu-tunnuksen. Merkit ovat osoitus Suomessa valmistetusta tuotteesta sekä Suomessa tuotetusta ja Suomessa työllistävästä palvelusta. Kemi-, Lieksan- ja Kymijoen vesistöalueella toimiva Kemijoki Oy on merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja Suomessa. Noin puolet Suomen uusiutuvasta sähköenergiasta on vesivoimaa ja Kemijoki Oy tuottaa siitä kolmanneksen.

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Merkin myöntämisen ensisijaisena kriteerinä on aina se, että tuotteen on oltava valmistettu tai palvelun tuotettu Suomessa. Lisäksi suomalaisten kustannusten osuus tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta, eli kotimaisuusasteen, on oltava vähintään 50 prosenttia. Palvelu-Avainlippua hakevalla yrityksellä on myös oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa.

Vuonna 1954 perustetulle Kemijoki Oy:lle Avainlippu-tunnus on merkki paitsi kotimaisesta energiasta ja Suomessa työllistävästä palvelusta myös tunnustus henkilöstön asiantuntemukselle.

– Kemijokilaiset ovat vastuullisen vesivoiman moniosaajia. Tunnemme vesisähkön tuotannon ominaispiirteet ja olemme vesivoimaosaamisen kehittäjiä. Yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme myös merkittävä alueellinen työllistäjä ja uusien työpaikkojen luoja. Tehtävämme on varmistaa kotimaisen, uusiutuvan ja päästöttömän sähkön saatavuus silloin, kun sitä tarvitaan, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Avainlippu-merkki tunnetaan varsin hyvin. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista kuluttajista tuntee Avainlipun erittäin hyvin tai melko hyvin. Tunnettuus yrityspäättäjien keskuudessa on 92 prosenttia. Suomalaisista suurin osa (71 %) on myös sitä mieltä, että Avainlippu vaikuttaa ostopäätöksiin positiivisesti.

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala toteaa, että suomalaisen palvelun hankinta koetaan yhteiskunnallisena vaikuttamisena ja arvovalintana, joka edesauttaa suomalaisen työn menestymistä ja hyvinvointia – sekä paikallisesti että koko maan osalta.

– Suomalaiset liittävät Avainlippuun positiivisia mielikuvia kotimaisuudesta, luotettavuudesta, turvallisuudesta, vastuullisuudesta sekä työllistävyydestä. Avainlipun kautta yritykset viestivät tärkeistä arvoista omille sidosryhmilleen sekä henkilöstölleen, Tero Lausala kertoo.

  

              

Lisätietoja

Tuomas Timonen, toimitusjohtaja, Kemijoki Oy, 020 703 4410, tuomas.timonen@kemijoki.fi
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, 050 407 2623, tero.lausala@suomalainentyo.fi

Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho on 1 160 MW. Vuonna 2017 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yhteensä n. 4 900 gigawattituntia, mikä oli kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Alkuperämerkki voidaan myöntää Suomessa valmistetuille tuotteille ja Suomessa tuotetuille palveluille. Avainlippua kantaa yhteensä noin 4000 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua. www.suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan.

> Lue lisää >
18.4.2018

Jokelan, Pikkukylän ja Juujärven jäätiet suljettu

Jokelan ja Pikkukylän jäätiet suljettiin 16. huhtikuuta. Juujärven jäätie suljetaan 18. huhtikuuta.

Kemijoki Oy on seurannut jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella sijaitsevat Pikkukylän ja Juujärven jäätiet avattiin moottorikelkkaliikenteelle helmikuun alussa ja Jokelan jäätie helmikuun lopussa.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

> Lue lisää >
11.4.2018

Kemijoki Oy:n vuosikertomus on ilmestynyt

Kemijoki Oy:n vuosikertomus ja yritysvastuuraportti vuodelta 2017 on julkaistu.

Tuotantovuotemme oli keskimääräistä parempi. Tuotimme sähköä 700 000 nelihenkisen, 7 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kotitalouden tarpeisiin. Vastasimme osaltamme hiilivapaan energiajärjestelmän rakentamiseen tuottamalla päästötöntä ja uusiutuvaa vesivoimaa yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Peruskorjasimme voimalaitoksiamme. Olimme aktiivinen osa jokivarsien elämää – paitsi Kemijoella myös Kymi- ja Lieksanjoella. Kerromme lisää viime vuodestamme vuosikertomuksessa ja yritysvastuuraportissa.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa myös vuonna 2018!

> Lue lisää >
4.4.2018

Kelukosken patosilta suljettu liikenteeltä päivisin 9.-13.4. ja 24.-26.4.2018

Kelukosken patosilta suljetaan liikenteeltä päivisin kello 6.30-22.00 välisinä aikoina 9.-13.4. ja 24.-26.4.2018. Jalankulku ja kevyt liikenne sallittu.

> Lue lisää >
28.3.2018

Ohijuoksutuksia Kitisellä huhtikuussa

Kurkiaskan voimalaitoksella tehdään huoltotöitä 3. - 10.4.2018 ja Kelukosken voimalaitoksella 9. - 27.4.2018. Huoltotöiden aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

 

Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomosta puh. 010 454 8200

> Lue lisää >
21.3.2018

Osallistu Lapin poro- ja kalapäiville Rovaniemellä 16.–17.5.2018

Lapin poro- ja kalapäivät järjestetään nyt toista kertaa Rovaniemellä Arktikumissa 16.-17.5.2018. Tämän vuoden teemana on Vastakkainasettelusta rakentavaan vuoropuheluun. Olemme mukana järjestämässä tapahtumaa yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen kanssa.

Tapahtumassa käsitellään koko Lapin poro- ja kalatalouden ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Ohjelmassa on esillä muun muassa vaelluskalat ja vesivoimarakentaminen, Lapin kalastusmatkailun kehittäminen, näkökulmia porolaidun tilaan ja porotalouden kannattavuus. Aiheita käsitellään monipuolisesti eri näkökulmista: puheenvuoron saavat niin elinkeinonharjoittajat ja päätöksentekijät kuin tutkijatkin. Tapahtuman lopuksi pohditaan yhdessä, miltä näyttää Lapin poro- ja kalatalous 2030.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille alan toimijoille ja aihepiireistä kiinnostuneille.

Ohjelman löydät täältä.

Lisätietoja tapahtumasta löydät täältä

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.

> Lue lisää >
14.3.2018

Sierilä-hankkeen valmistelu jatkuu

Kemijoki Oy jatkaa Sierilä-hankkeen valmistelua yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Pyrimme jatkossa ratkaisemaan Kemijoki Oy:n kannalta olennaiset avoimet asiat, jotka liittyvät hankkeen kannattavuuteen ja yhtiön sisäiseen sopimusrakenteeseen.

Näin ollen hankkeen lopullinen käsittely viivästyy alkuperäisestä aikataulusta.

 

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
puh. 020 703 4410

 

> Lue lisää >
9.3.2018

Pankakosken voimalaitoksella palohälytys 9.3.2018

Pankakosken voimalaitoksella 1. koneiston peruskorjaustyömaalla nosturin jarrupöly laukaisi automaattihälytyksen

> Lue lisää >
7.3.2018

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita muun muassa:
• Toimitusjohtajamme kiitos yhteistyöstä ja vuodesta 2017
• Sidosryhmätyömme Kymijoen alueella
• Peruskorjausohjelmamme
• Digitaaliseen oppimisympäristöön toteutettu yritysvastuulisenssi

Aurinkoista kevättä! 

Lue Lieke

> Lue lisää >
7.3.2018

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – peruskorjaukset ovat avainasemassa vesivoimantuotannossa

Tehokas ja vastuullinen vesivoimantuotanto on yhteispeliä varastoaltaiden käytön ja hyvin suunniteltujen ja toteutettujen voimalaitosten koneistojen seisautusten välillä. Tuotimme vuonna 2017 yhteensä 4 891 gigawattituntia sähköä. Ammattitaitoisen ja kokeneen henkilökuntamme ja kumppaniemme ansiosta toteutamme peruskorjausohjelmaamme tehokkaasti ja tuotantomme pysyy tehokkaana.

Organisaatiossamme peruskorjausohjelman suunnittelusta, laadunvalvonnasta ja toteutuksesta vastaavat Käytettävyys-tiimimme asiantuntijat tiiviissä yhteistyössä muiden yksiköiden henkilöiden kanssa unohtamatta kumppaneidemme tärkeää roolia toteutuksessa.

Vuonna 2017 vesivoimalaitoksiemme kokonaiskäytettävyys oli erinomainen 96,89 %, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden aikana toteutetut peruskorjaushankkeet toteutuivat esimerkillisesti.

”Jokainen voimalaitoksella tehtävä työ vaatii osaltamme huolellista projektinhallintaa eli suunnittelua ja aikataulutusta, mutta lopputulokseen vaikuttaa myös peruskorjaustöissä mukana olevien kumppaneidemme ja yhteistyötahojen ammattitaitoiset työntekijät. Vuonna 2017 onnistuimme yhdessä erinomaisesti”, tiivistää tuntojaan käytettävyydestä vastaava johtaja Heikki Kusmin.

Vuonna 2017 teimme peruskorjausohjelmamme mukaisesti Taivalkosken voimalaitoksen viimeisen koneiston peruskorjauksen, sekä jatkoimme Pankakosken voimalaitoksen peruskorjauksen sarjaa toisen koneiston kunnostuksella. Lisäksi vuoden mittaan peruskorjasimme muun muassa Petäjäskosken patoluukun 4, uudistimme Pirttikosken voimalaitoksen 20 kV:n -sähköjärjestelmät ja peruskorjasimme Seitakorvan koneasema- ja patosillat uuden ajoneuvoasetuksen mukaiseen kuntoon.

Hoidamme rantoja, patoja ja vesistöä

Teemme voimalaitosten peruskorjausohjelman lisäksi ympäristönhuolto- ja kunnostustöitä toiminta-alueidemme jokivarsilla ja järvillä. Kilometreissä mitattuna vastuullamme on eniten patoja koko Suomessa. Toteutimme loppukesästä Vanttauskosken, Kurkiaskan sekä Kurittukosken voimalaitoksillamme voimalaitospatojen määräaikaistarkastukset yhdessä viranomaisten kanssa.

”Asiantuntijalausunnon mukaan tarkastetut patomme ovat hyvässä kunnossa ja niiden valvonta on huolellista ja monipuolista”, kertoi Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Marko Talvensaari.

Esimerkiksi Kemijärven padot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Kemijärven säännöstelyllä on onnistuttu pienentämään tulvavahinkoja ja padot on rakennettu silloisen tietämyksen mukaiselle korkeudelle. Patoturvallisuuslaki uudistui vuonna 2009, minkä perusteella asiasta vastaava viranomainen Kainuun ELY-keskus on päättänyt velvoittaa Kemijoki Oy:tä korottamaan Pöyliöjärven patoja pysyvästi. Asiasta päätetään lopullisesti patojen määräaikaistarkastuksessa syksyllä 2018, jonka jälkeen alkaa ympäristölupaprosessi.

Patojen mahdollinen korotus ei vaikuta Kemijärven lupaehtoihin eikä säännöstelykäytäntöihin. ”Näemme hankkeen patoturvallisuusasiana emmekä hyödy patojen korottamisesta. Patojen korottaminen mahdollistaa tulvasuojelullisia toimenpiteitä, mutta niistä vastaa Lapin ELY-keskus”, kertoo Talvensaari.

Huolellinen suunnittelu ja valmistautuminen ovat kaiken perusta

Kaikki suuremmat huoltotyöt, joissa korjataan voimalaitosten koneistoja tai muita töitä tehdään lähellä voimalaitosten turbiineita, vaativat koneistojen seisauttamista. Tällaisia huoltotöitä täytyy suunnitella huolellisesti, jotta tuotantomme pysyy jatkuvasti mahdollisimman tehokkaana.

Aivan kuten suuret huolto- ja kunnostustyöt, myös joen ajamista suunnitellaan huolellisesti. Jokaisella vesistöalueella on omanlaisensa luonne eri vuodenaikoina, mikä otetaan huomioon vesivoiman tuotannossa. Viime vuonna kevättulvassa yhteistyö Fortumin valvomon ja Caverionin kanssa toimi erinomaisesti ja tulevaa kevättä jo suunnitellaan.

> Lue lisää >
7.3.2018

Kumppanuutta Kymijoella

Olemme aktiivinen toimija kaikilla vesistöalueillamme ja viime vuonna kehitimme sidosryhmätyötämme Kymijoen alueella. Voimalaitoksemme Kymijoella sijaitsevat historiallisella Ankkapurhan teollisuusalueella, jossa järjestimme vuonna 1922 valmistuneella Inkeroisten voimalaitoksellamme avoimien ovien päivän. Tuimme myös lasten ja nuorten suunnittelemaa Anjalan Vala 2017 -yhteisötaideteosta.

Avoimet ovet houkuttelivat paikalle 230 vesivoimalaitoksen toiminnasta ja alueen historiasta kiinnostunutta vierailijaa. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Stora Enson kanssa. Avoimien ovien aikana vieraat pääsivät tutustumaan Inkeroisten vesivoimalaitoksen vanhaan konesaliin, valvomotilaan ja yli 100 vuotta toiminnassa olleeseen museokoneeseen.

”Avoimien ovien tarkoituksena oli tuoda esille toimintaamme Kymijoen alueella sekä esitellä yhtiömme toimintaa. Kokemuksemme Lapin voimalaitoksilla pitämistämme avoimien ovien tilaisuuksista ovat osoittaneet, että yleisötilaisuus on oiva keino tuoda toimintamme näkyvämmäksi alueella. Avoimet ovet ovat aina olleet suosittuja ja niin kävi myös tällä kerralla”, iloitsee Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Meille on tärkeää olla osa alueen yhteisöä ja pidämme erityisen tärkeänä paikallisten lasten- ja nuorten toiminnan tukemista. Kymijoen alueella tuimme Anjalan kulttuuripuistoon tullutta Anjalan Vala -yhteisötaideteosta, jonka Nuorisokeskus Anjala toteutti yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Olimme myös tukemassa muun muassa Kouvolan tyttöpartiolaisia ja paikallista hyväntekeväisyysjääkiekkotapahtumaa, joka keräsi varoja varattomien perheiden lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen.

Vesivoimaa yhteistyössä Stora Enson kanssa

Kymijoen alue on osa Suomen teollistumisen ja etenkin paperiteollisuuden historiaa ja vesivoimalla on ollut siinä merkittävä rooli. Ankkapurhan koskeen vuosina 1919–1922 rakennettu voimalaitos oli valmistuessaan aikansa suurin vesivoimala.

Kumppanimme Stora Enso Publication Papers Oy:n (SEPP) on vastannut Kymijoella voimalaitostemme käytöstä, kunnossapidosta ja valvonnasta Kymijoella 2000-luvulta asti. Inkeroisten voimalaitoksemme sijaitsee Stora Enson kartonkitehtaan alueella.

”Yhteistyö Kemijoki Oy:n kanssa on ollut rakentavaa. Yhteistyössä kehitämme paikallisesti toimivaa toimintamallia ja yhtiön läsnäoloa alueella”, summaa kulunutta vuotta Jukka Nuutinen, Adviser Stora Ensolta.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä tänäkin vuonna Stora Enson kanssa ja palvelemme Kymijoen jokivarren sidosryhmiämme entistä paremmin.

> Lue lisää >
7.3.2018

Yritysvastuulisenssi laajentaa yritysvastuuosaamista

Otimme loppuvuodesta 2017 käyttöön uuden digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin. Digitaalisen oppimisympäristön avulla käydään läpi kaikki Kemijoki Oy:n, kumppaneiden ja sidosryhmien kannalta keskeiset yritysvastuun aihepiirit. Oman henkilöstön lisäksi yrityslisenssin suorittavat kaikki Kemijoki Oy:n tehtävissä työskentelevät kumppaneiden työntekijät ja muut yhteistyötahot tarpeen mukaan. Kumppaniverkostomme on ottanut yritysvastuulisenssin hyvin vastaan.

Yritysvastuulisenssi on koulutusohjelma, joka tutustuttaa käyttäjät Kemijoki Oy:n vastuullisuusohjelman tavoitteisiin, painopisteisiin ja käytäntöihin. Yritysvastuulisenssin tavoitteena on saada koulutettavat pohtimaan vastuullisuutta ja kunkin omaa roolia sen toteuttamisessa.

”Vastuullisuus on osa arkeamme. Haluamme ideoida yhdessä kumppaneidemme ja sidosryhmiemme kanssa uutta ja uskomme, että tämä digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa omaksua asioita”, sanoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Kumppaniverkoston kokemukset positiivisia – Caverion pitää yritysvastuulisenssiä kätevänä

Caverion Suomi Oy on kumppanimme voimalaitosten paikalliskäytössä ja kunnossapidossa Kemijoen vesistöalueella. Caverion tekee voimalaitoksilla päivittäisiä käyttötehtäviä, sekä ennakoivaa ja korjaavaa kunnossapitoa vesivoimalaitosten laitteille, koneille ja rakennuksille.

Caverionin vesivoimayksikössä työskentelee noin 100 henkilöä. Yhtiö on työntekijämäärältään yksi suurimmista yritysvastuulisenssin suorittaneista organisaatioista. Caverionin henkilökunta antoi koulutuksesta positiivista palautetta.

”Henkilökunta otti koulutuksen hyvin vastaan ja piti koulutusta hyödyllisenä. Yritysvastuulisenssi antaa kokonaiskuvan Kemijoen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä tekijöistä. Lisenssin suorittaneet kokivat oppineensa uutta ja samalla päivittivät olemassa olevia tietojaan”, kertoo Tapio Waris, liiketoimintajohtaja Caverion Suomi Oy:stä.

Juha Prusila työskentelee Caverionilla laitoshoitajana Petäjäisen alueella. Petäjäisen alueeseen kuuluu viisi vesivoimalaitosta, joista neljä on Kemijoki Oy:n vesivoimalaitoksia. Prusila on toiminut vesivoiman parissa neljä vuotta ja hän on yksi yritysvastuulisenssin suorittaneista caverionilaisista.

”Yritysvastuulisenssin suorittamisesta oli hyötyä, koska se avasi lisää Kemijoki Oy:n toimintaperiaatteita. Lisenssin suorittaminen antoi varmuutta omaan tekemiseen, kun tietää että kaikilla on samat toimintamallit. Alustana oppimisympäristö oli helppokäyttöinen”, kertoo Prusila.

Yritysvastuulisenssi syventää jo tuttua tietämystä

Yritysvastuulisenssin suorittaminen laajentaa jo entuudestaan tuttua tietämystä ja osaamista.

”Yritysvastuulisenssin avulla Kemijoki Oy:n toiminnasta ja vastuullisuudesta rakentuu laaja kokonaiskuva. Koulutus tuo hienosti esille sen, miten Kemijoki Oy ja kumppanit toimivat yhdessä samoja periaatteita noudattaen. Koulutusmateriaaleissa korostuu myös se, että vastuullisuuteen liittyy useita eri teemoja, kuten turvallisuus, ympäristö ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa”, Waris perustelee.

Digitaalinen oppimisympäristö on miellyttävä tapa kerrata asioita ja oppia uutta.

”Toteutustapa on erinomainen. Toimitusjohtaja Tuomas Timonen tuo koulutukseen omat kasvonsa ja äänensä ja seisoo joukkojensa edessä. Koulutusmuoto ja -sisältö on moniulotteinen ja mielenkiintoinen. Monta e-Learning -koulutusta tehneenä voin sanoa, että Kemijoki Oy:n yritysvastuukoulutuksessa asioita tarkastellaan laajasti ja siitä saa uutta tietoa, johon ei välttämättä muuten törmää. Oppimisympäristö tarjoaa asiapitoista ja välillä haastavaakin pohdittavaa, ja mielenkiinto säilyi loppuun asti”, Waris kiittelee.

> Lue lisää >
5.3.2018

Kemijärvellä patoja korotetaan viranomaisten vaatimuksesta

Julkisuudessa on käyty aktiivista keskustelua Kemijärven kaupungin Pöyliöjärven patojen korottamisesta. Patoturvallisuuslaki uudistui vuonna 2009, minkä perusteella asiasta vastaava viranomainen Kainuun ELY-keskus edellyttää, että Kemijoki Oy korottaa Pöyliöjärven patoja. Asiasta päätetään lopullisesti patojen määräaikaistarkastuksessa syksyllä 2018. Patojen korotus ei muuta Kemijärven lupaehtoja tai säännöstelykäytäntöjä, eikä Kemijoki Oy hyödy patojen korottamisesta.

”Näemme hankkeen patoturvallisuusasiana, emmekä hyödy patojen korottamisesta. Kemijärven käyttämisestä tulvasuojelullisiin toimenpiteisiin vastaa Lapin ELY-keskus”, toteaa Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Marko Talvensaari.

Pöyliöjärven padot ovat osa Kemijärven säännöstelyrakenteita, jotka suojaavat Kemijärven kaupungin keskustaa. Patoja korotettaisiin noin 2,8 kilometrin matkalta välillä Särkikangas - Sairaala maksimissaan 1,5 metriä.

Padot mitoitetaan patoturvallisuuslain mukaan

Kemijärven padot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Padot on rakennettu sen ajan vaatimusten mukaisesti. Kemijärven säännöstelyllä on onnistuttu pienentämään tulvavahinkoja.

Patoturvallisuuslaki tuli voimaan Suomessa 1980-luvulla. Pöyliöjärven padot on mitoitettu siten, että niiden korkeudet riittävät kerran 700 vuodessa toistuviin tulviin. Suurempien tulvien varalta on laadittu suunnitelma, jossa Pöyliöjärven patoja olisi korotettu suuren tulvan uhatessa. Tämän toimintamallin ovat viranomaiset hyväksyneet.

Patoturvallisuuslaki uudistettiin vuonna 2009. Tuolloin patoturvallisuusasetukseen määrättiin padoille mitoitustulva, joka Kemijärven padolle on kerran 5 000 - 10 000 vuodessa toistuvan tulvan suuruinen. Uudistetun patoturvallisuuslain mukaisessa padon määräaikaistarkastuksessa viranomainen piti parempana vaihtoehtona, että Pöyliöjärven patoja korotetaan pysyvästi.

Asiaa on selvitetty yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa, joka on patoturvallisuusasioista vastaava viranomainen. Kemijoki Oy on päätynyt käynnistämään Pöyliöjärven patojen korotushankkeen selvitystyön perusteella.

Lisätietoja:
Marko Talvensaari
Kemijoki Oy
020 703 4486

> Lue lisää >
1.3.2018

Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalayhteistyön toimenpidesuunnitelma julkaistiin

Lapin liiton koordinoiman Vaelluskalatyöryhmän toimintakauden 2016–2017 keskeisin tehtävä oli laatia toimenpidesuunnitelma Kemi-Ounasjoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Yhteistyössä syntynyt kattava toimenpidesuunnitelma linjaa keskeiset toimenpiteet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Toimenpidesuunnitelma julkaistiin Lapin liiton järjestämässä Kemi-Ounasjoen Vaelluskalaseminaarissa Rovaniemellä 27. helmikuuta. Suunnitelmassa linjataan hankkeita, joita lähitulevaisuudessa tullaan toteuttamaan laajalla vesistöalueella. Jatkossa Vaelluskalatyöryhmä etsii toteuttajia ja rahoitusta suunnitelmassa mainituille hankkeille.

Lue lisää toimenpidesuunnitelmasta täältä: http://www.lappi.fi/lapinliitto/ajankohtaista/sisalto/-/view/416631

> Lue lisää >
28.2.2018

Jokelan jäätie on avattu

Jokelan noin 200 metriä pitkä jäätie avattiin moottorikelkkaliikenteelle 27.2.2018. Myös Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella sijaitsevat Pikkukylän ja Juujärven jäätiet on avattu jo helmikuun alussa.

Viime päivien kylmä sää on vauhdittanut Jokelan jäätien tekemistä. Jään vahvuus on avattujen jääteiden osalta vähintään 20 senttimetriä ja painorajoitus 1 000 kiloa.

Useimpina vuosina saamme jäätiet auki jo tammikuussa. Tänä vuonna lauha talvi on myöhästyttänyt jääteiden vahvistamista ja avaamista.

”Seuraamme jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Pidämme tiet auki mahdollisimman pitkään”, sanoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Kuvassa Jokelan jäätie 27.2.2018

> Lue lisää >
13.2.2018

Pankakosken voimalaitos houkutti avoimien ovien päivänä paikalle runsaasti kävijöitä

Lieksanjoen varrella sijaitsevalla Pankakosken voimalaitoksella vietettiin avoimien ovien päivää helmikuun alkupuolella. Tapahtuma keräsi paikalle yli 300 Kemijoki Oy:n toiminnasta ja vesivoimalaitoksesta kiinnostunutta vierailijaa. Muutama vieras oli osallistunut 60-luvulla itse voimalaitoksen rakentamiseen.

Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kemijoki Oy:n toisella Lieksanjoen varrella sijaitsevalla Lieksankosken voimalaitoksella avoimien ovien päivää on vietetty vuonna 2013.

”Päivä oli oikein onnistunut. Tapaamme ja tutustumme aina mielellämme voimalaitosten naapureihin ja paikallisiin asukkaisiin. Meitä Kemijoki Oy:n edustajia oli paikalla 14 eri alojen asiantuntijaa. Pystyimme näin vastaamaan mitä moninaisimpiin toimintaamme ja voimalaitosta koskeviin kysymyksiin”, kertoo Lieksanjoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Avoimien ovien kierros tutustutti vierailijat voimalaitoksen historiaan ja nykypäivään sekä Lieksanjoen voimalaitoksien modernisointiin energiatehokkaammiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja käyttöturvallisemmiksi. ”Kävimme päivän aikana hyviä keskusteluja monista ajankohtaisista asioista”, iloitsee Helena Ylihurula.

Peruskorjaus mahdollisti harvinaisuuksiin tutustumisen

Avoimien ovien vierailijat olivat tyytyväisiä siihen, että pääsivät tutustumaan voimalaitokseen, jonka naapurissa ovat asuneet vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Käynnissä olevan peruskorjauksen myötä Pankakosken voimalaitoksella oli mahdollisuus tutustua myös yleensä veden olla oleviin koneiston osiin kuten juoksupyörään.

”Pankakosken voimalaitoksen toisen koneiston peruskorjaus aloitettiin vuoden 2017 lopulla. Kunnostuksen suurimmat komponentit – turbiinin juoksupyörä ja akseli sekä generaattorin staattori ja purettu roottori – olivat avoimien ovien päivänä poikkeuksellisesti vieraiden näkösällä. Laitteiden suuri koko kuului päivän isoimpiin ihmetyksen aiheisiin”, toteaa Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Jouko Kangas.

Avoimet ovet järjestettiin yhteistyössä Kemijoki Oy:n kumppanin Maintpartnerin kanssa. Maintpartner vastaa voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta Lieksanjoen vesistöalueella.

Kemijoki Oy on toiminta-alueensa yhteisöjen aktiivinen jäsen ja haluaa tukea erityisesti paikallista lasten ja nuorten toimintaa. Tapahtumaan tarjoilut järjesti luokkaretkirahastoaan kartuttava Lieksan Keskuskoulun 8E-luokka. Avoimista ovista ylijääneet makkarat ja munkit lahjoitettiin Pankakosken asukasyhdistyksen Pankapulkka-laskiaisriehaan.

Pankakosken voimalaitos ja sen peruskorjaus

  • ­ Pankakosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1964. Kaksikoneistoinen voimalaitos tuottaa keskimäärin 66 gigawattituntia (GWh) energiaa vuodessa.
  • ­ Pankakosken ensimmäinen koneisto peruskorjattiin vuonna 2014. Toisen koneiston peruskorjaus kestää huhtikuun 2018 puoliväliin asti.
  • ­ Peruskorjauksessa uusitaan turbiinin juoksupyörä, akseli, johtosolukkeet ja hydrauliikkajärjestelmä sekä generaattorin staattori. Roottori huolletaan ja navat uudelleeneristetään. Myös koneiston suojaus- ja automaatiojärjestelmät uusitaan ja koneisto liitetään kaukokäyttöön. Juoksupyörän navan voiteluöljy korvataan vedellä.

Tunnelmia Pankakosken voimalaitoksen avoimien ovien päivästä: 

> Lue lisää >
13.2.2018

Toteutamme vapaaehtoiset vaelluskalahankkeet Lapin liiton yhteistyönä

Kemijoki Oy koordinoi osallistumisensa kaikkiin Kemijoen vesistöaluetta koskeviin vapaaehtoisiin vaelluskalahankkeisiin Lapin liiton vaelluskalatyöryhmän kautta. Työryhmä on laatinut laajapohjaisena yhteistyönä kattavan toimenpidesuunnitelman, joka linjaa keskeiset toimenpiteet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Tulevien vuosien toimenpidesuunnitelma julkaistaan 27.2.2018.

Lapin liiton vaelluskalatyöryhmä tutkii kaikki sille toimitetut hanke-ehdotukset. Keskeisiä perusedellytyksiä kaikille työryhmän harkinnassa oleville hankkeille ovat muun muassa projektitoiminnan ja -taloushallinnon läpinäkyvyys, kattava ja laadukas taloudellinen ja toiminnallinen raportointi sekä toimenpiteiden todennettavuus ja vaikuttavuuden arviointi.

Kemijoki Oy on saanut hanke-ehdotuksen suoraan Lohijokitiimiltä. Yhtiön näkökulmasta yllä mainitut perusedellytykset eivät Lohijokitiimin toimittamassa hanke-ehdotuksessa täyty. Hankkeet on myös tarkoituksenmukaista toimittaa käsittelyyn aina pääsääntöisesti ennen yhtiön budjettikauden alkua. Koska nyt tullut hanke-ehdotus koskettaa useita sidosryhmiämme haluamme näin selventää periaatteitamme.

> Lue lisää >
7.2.2018

Pikkukylän ja Juujärven jäätiet on avattu

Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella oleva noin 200 metriä pitkä Pikkukylän jäätie avautui moottorikelkkaliikenteelle 5.2.2018. Seitakorvan alapuolella sijaitseva lähes 400 metriä pitkä Juujärven jäätie taas avautui 6.2.2018.

Jääteiden painorajoitus on 1 000 kiloa. Jään vahvuus on nyt avattujen jääteiden osalta 20 senttimetriä.

Jääteiden vahvistaminen aloitettiin jo 1,5 kuukautta sitten. Useimpina vuosina jäätiet saadaan auki jo tammikuussa.

”Lauha talvi on ollut todellinen haaste jääteiden rakentamiselle, samoin jään päälle satanut lumi. Jääolosuhteet ovat tänä talvena olleet heikot koko Lapin alueella”, kertoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Lupaehtojen mukaisesti alueelle rakennettavaa kolmatta, Jokelan jäätietä vahvistetaan vielä. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä.

Kemijoki Oy seuraa jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja sitä myöden jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Kuvassa Juujärven jäätie 6.2.2018

> Lue lisää >
3.2.2018

Pankakosken voimalaitoksella palohälytys 3.2.2018

Pankakosken voimalaitoksella 1.koneiston peruskorjaustyömaalla muodostunut savu aiheutti palohälytyksen lauantai-iltana noin kello 20. Palokunta kävi laitoksella varmistamassa tilanteen. 

> Lue lisää >
30.1.2018

Avoimet ovet Pankakosken voimalaitoksella 10.2.2018

Järjestämme avoimet ovet lauantaina 10.2.2018, Klo 10–14 Pankakosken vesivoimalaitoksella (Ruukintie 2).

Tule tutustumaan toimintaamme ja Pankakosken vesivoimalaitokseemme. Voimalaitoksella on menossa ykköskoneiston peruskorjaus, jonka vuoksi on mahdollista nähdä koneisto purettuna. 

Infoteltassa on mahdollisuus tavata Kemijoki Oy:n asiantuntijoita ja osallistua tietovisaan. Tarjolla on myös kahvia ja makkaraa.

Järjestämme ilmaisen kuljetuksen Kemijoki Oy:n tunnuksella varustetulla linja-autolla keskustan ja voimalaitoksen välillä. Reitti lähtee Lieksan linja-autoasemalta klo 9.30, 10.30, 11.30 ja 12.30. Linja-auto voimalaitokselta lähtee klo 11.00, 12.00, 13.00 ja 14.00. 

Tapahtuma-aikana kulku voimalaitokselle on järjestetty Varikkotien kautta, jolloin ajetaan Pankakosken tehtaan parkkipaikan ohi ja käännytään sillan jälkeen vasemmalle. Omalla autolla tullessa kannattaa huomioida, että parkkitilaa on rajallisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

> Lue lisää >
26.1.2018

Pitkäjänteistä yhteistyötä Kemijärven säännöstelyn kehittämiseksi

Kemijärvi on Suomen säännöstellyin luonnonjärvi ja sen säännöstelyn kehittämisen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä jo yli vuosikymmenen ajan. Kemijärven säännöstelyn kehittämisen ohjausryhmän tavoitteena on vähentää säännöstelyhaittoja ja kehittää alueen virkistyskäyttöä. Nyt ohjausryhmä on kerännyt kaikki säännöstelyyn, veneilyyn ja kalastukseen liittyvät asiat Kemijärven kaupungin sivuille. Sivujen kautta voi myös jättää palautetta ohjausryhmälle.

Vuonna 2008 Lapin ELY-keskus, Kemijoki Oy ja Kemijärven kaupunki käynnistivät EU-rahoitteisen hankkeen Kemijärven kehittämistoimien toteuttamiseksi. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu edustajia Kemijärven kaupungilta, Kemijoki Oy:stä, Lapin ELY-keskuksesta (ympäristö- ja kalatalousviranomainen) sekä Kemijärven kalatalousalueelta. Kunnallistekniikan päällikkö Markku Koivisto on ollut Kemijärven kaupungin edustajana mukana yhteistyössä koko tämän ajan.

”Yhteistyö on ollut alusta asti hyvää ja se on vain vuosi vuodelta parantunut ja tiivistynyt. Kaikki osapuolet katsovat samaan suuntaan ja kaikki haluavat kehittää aluetta sekä ehkäistä säännöstelyn haittoja”, Koivisto kiittelee.

Kemijoki Oy on ollut myös mukana alusta saakka. Uusi verkkosivumalli olisi sovellettavissa muuallekin.

”Ohjausryhmämalli on ollut myös meistä toimiva. Ohjausryhmän suunnittelemat ja päättämät työt ovat merkittävä osa toimintaamme Kemijärvellä. Vastaavaa verkkosivumallia voitaisiin myöhemmin soveltaa myös Sodankylässä tekojärvien säännöstelyn ja moninaiskäytön viestinnässä,” kertoo Raimo Kaikkonen Kemijoki Oy:ltä.

Kehittämistoimet palvelevat asukkaita ja matkailualaa

Yhtenä ohjausryhmän tehtävänä on valmistella ja toteuttaa erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Kemijärven lisäksi kehittämistoimenpiteitä tehdään esimerkiksi Kostamojärvellä ja Pöyliöjärvellä. Viime vuosina Kemijärven alueella on tehty muun muassa ilmastuksia järven happikadon ehkäisemiseksi, vapaaehtoisia rantojen kunnostuksia ja kalataloudellisia kunnostuksia.

”Yhteistyöllä ja Kemijärven kehittämisellä on iso merkitys alueen virkistyskäytölle ja matkailulle. Olemme esimerkiksi rakentaneet laavuja, laitureita ja muutaman isomman laivasataman. Yhtenä isona ponnisteluna teimme myös kantosavotan, jossa rantamatalikosta poistettiin suuri määrä kantoja virkistyskäytön parantamiseksi”, kertoo Koivisto.

   

Kemijärven kaupungin verkkosivuille on koottu kattava tietopaketti

Vuoden vaihteessa Kemijärven kaupungin verkkosivut uudistuivat. Samalla sivuille lisättiin oma Vesistön säännöstely ja käyttö -osio, josta löytyvät tiedot muun muassa järvien säännöstelystä ja alueen kalastuksesta. Osio löytyy Kemijärvi-Info -valikon alta.

”Sivusto toteutettiin kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden toiveiden pohjalta. Saimme palautetta siitä, että säännöstelyyn liittyvät asiat olisi hyvä löytyä helposti ja nopeasti yhdestä paikasta. Nyt uusi osio kokoaa perustiedot asiasta sekä linkitykset kumppaneiden sivuille. Sivuja tullaan vielä päivittämään ja täydentämään jatkossa”, Koivisto kertoo.

Sivujen kautta voi myös jättää palautetta ohjausryhmälle, joka mielellään ottaa vastaan kehitysideoita.

”Asetimme tämän viisivuotisen toimintakauden tavoitteeksi kalastuksen olosuhteiden parantamisen. Olemme tähän mennessä saaneet vain vähän kehitysideoita siihen liittyen. Kuulemme mielellämme ajatuksia Kemijärven kalastuksen tehostamiseen ja parantamiseen. Esimerkiksi näihin liittyviä ideoita voi välittää meille verkkosivuilta löytyvien palautekanavien kautta”, Koivisto vinkkaa.

Kemijärven kaupungin sivujen Vesistön säännöstely ja käyttö -osion löydät täältä.

Kuvat: Reijo Kallioniemi

> Lue lisää >
25.1.2018

Kemijoki Oy teki kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen

Kemijoki Oy on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen. Kemijoki liittyy näin suureen joukkoon sitoumusten tekijöitä, joiden yhteisenä visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Toimenpidesitoumukset ovat konkreettinen ja mitattava tapa edistää kestävää kehitystä.

Kemijoki Oy otti käyttöön uuden digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin. Sen suorittavat koko Kemijoki Oy:n henkilöstö, Kemijoen tehtävissä työskentelevät kumppaneiden työntekijät ja myös muut yhteistyötahot tarpeen mukaan. Yritysvastuulisenssi on tehokas keino laajentaa yritysvastuuosaamista kumppaniverkoston työntekijäkentässä.

”Haluamme jatkuvasti löytää tapoja viedä vastuullisuutta osaksi arkea sekä ideoida yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa uutta”, sanoo Kemijoki Oy:n yritysvastuujohtaja Tarja Zitting-Huttula. ”Digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa sekä omaksua asioita että vaikuttaa niihin. Aihealueet kattavat Kemijoki Oy:n, kumppaneiden ja sidosryhmien kannalta keskeiset yritysvastuun aihepiirit. Oppimispolkua on myös mahdollista räätälöidä vastaajan tehtäväkentän mukaisesti.”

Kemijoki Oy kävi vuodesta 2013 alkaen läpi suuren muutoksen. Yhtiöstä tuli asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio, joka omistaa edelleen voimalaitoksensa, mutta hankkii suurimman osan toiminnoistaan sopimuskumppaneilta. Yhtiön strategia ja toimintamalli rakentuvat yritysvastuuperiaatteille ja yhteiselle käytännön tekemiselle kumppanien kanssa.

Lisätietoja:
Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, yritysvastuu
puh. 020 703 4414

Taustatietoa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksista

Sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan aloitetta, jossa jokainen kansalainen, yritys tai yhteisö voi käytännössä osaltaan sitoutua edistämään kestävää kehitystä. Toimenpidesitoumuksilla sitoudutaan edistämään kattavan yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee myös globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:tä. Kaikki sitoumukset ovat nähtävillä osoitteessa https://sitoumus2050.fi/

> Lue lisää >
23.1.2018

Sähkön päivä muistuttaa kuinka suuri merkitys sähköllä on hyvinvointiimme

Pohjoismaista Sähkön päivää vietetään taas tänään 23.1. Tämän vuoden teemana on sähkön merkitys hyvinvointiimme. Sähkön merkitys nousee esiin etenkin talvella, kun pakkaset voivat synnyttää sähkönkulutuspiikkejä Sähkön päivän kunniaksi Kemijoen päivystäjä jakaa ajankohtaista tietoa joenvarsilta Facebook-sivullaan.

Suomessa sähköä tuotetaan monipuolisesti eri energialähteistä, minkä ansiosta sähkön toimitusvarmuus paranee. Esimerkiksi riittävä säätövoimakapasiteetti on olennainen tekijä Suomen huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa. Yksi toimintamme tavoitteista on turvata sähköjärjestelmän toimivuus. Erityisesti talvipakkasilla huoltovarmuuden turvaaminen on tärkeää.

Kemijoen päivystäjä pitää jokea silmällä ja kertoo tilanteesta

Kemijoen päivystäjä jakaa Sähkön päivän kunniaksi tietoa joenvarsilta Facebook-sivullaan.

”Sähkön päivän kunniaksi haluamme tuoda Kemijoen päivystäjän Facebookiin muistuttamaan vesivoiman merkityksestä erityisesti talvipakkasilla. Kemijoen päivystäjä jakaa päivän mittaan ajankohtaista tietoa joenvarsilta”, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Säätövoimalla varmistetaan sähköjärjestelmän toimivuus

Yhteiskuntamme tarvitsee nopeaa ja joustavaa energiantuotantoa eli säätövoimaa. Voimalaitoksemme takaavat, että säätövoimaa riittää, sillä tuotantomme kattaa noin kolmanneksen valtakunnallisesta säätötehon tarpeesta.

”Säätövoima tarkoittaa sitä, että lisäämme tuotantoa silloin, kun kulutus on suurinta ja vähennämme silloin kun Suomi nukkuu. Vesivoimalla kulutuksen muutoksiin voidaan reagoida jopa sekuntitasolla. Näin myös häiriötilanteisiin voidaan reagoida muutamassa sekunnissa,” Poikela kertoo.

Vesivoiman toimintavarmuutta edistää myös se, että sen tuotanto on alueellisesti hajautettua. Äkillisissä häiriötilanteissa sähköhuolto hoidetaan Suomessa 90-prosenttisesti vesivoimalla.

”Säätövoiman rooli korostuu talvella, kun sähkönkulutuspiikit voivat yllättää talvipakkasilla. Vesivoiman käytön turvaa vesialtaat, joihin vettä varastoidaan kesän ja syksyn aikana. Säätövoimalla voidaan vastata myös muiden uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon vaihteluihin. Veden virtaamista lisätään esimerkiksi silloin, kun sää on liian tyyni tuulivoiman tuotantoon”, Poikela tiivistää.

Kemijoen päivystäjän Facebook-sivun löydät täältä.

> Lue lisää >
19.1.2018

Sateinen loppuvuosi vaikutti jääkansien muodostumiseen

Lyhyt pakkasjakso ja runsaista lumisateista syntynyt paksu lumikerros vaikuttivat jääkansien muodostumiseen pohjoisessa. Tästä syystä pohjoisen alueella monin paikoin jääkerros jäi aiempia vuosia ohuemmaksi.

Kemijärven alueella sulia paikkoja on normaalia enemmän ja jäällä liikkuminen virta-alueilla on riskialtista. Seitakorvan aiempia vuosia tasaisempi säätö ja rauhalliset virtaamamuutokset näkyvät parhaiten voimalaitoksen alapuolisilla jääosuuksilla. Jäätä on päässyt kehittymään ranta-alueille ja jääteiden teko päästään aloittamaan hyvästä lähtötilanteesta. Nyt toivotaan kovia pakkasia tammi- ja helmikuulle.

Pohjoisen varastoaltaat olivat keskimääräistä korkeammalla tasolla talveen lähdettäessä ja nyt pakkasten aikaan vesivoimalla tuotetaan sähköä koko maahan sekä pohjoismaisille sähkömarkkinoille.

Lieksan- ja Kymijoen osalta virtaamat korkealla

Lieksanjoella vesistöalueella on talvi lähtenyt käyntiin myös lumisissa merkeissä ja virtaamat ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Sadantaa on saatu keskimääräistä enemmän. Mikäli lopputalven sateen mukailevat aiempia vuosia, voi myös tulva nousta aiempia vuosia korkeammaksi.

Kymijoella joulukuu oli mittaushistorian sateisin ja siellä eletään tulva-aikaa. Päijänteen pinta on reilusti yli keskimääräisen ja vettä riittää ajettavaksi koko kevääksi. Lumen vesiarvo on tällä hetkellä 80 millimetriä kun se viimetalvena oli huipussaan 70 milliä.

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!

> Lue lisää >
21.12.2017

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä Sierilä-foorumia
  • Olemme valmistautuneet talviaikaan jokialueilla
  • Haemme Rovaniemelle ICT-asiantuntijaa
  • Illikainen eläköityy – Kemijoki Oy:n aluepäälliköt tavoittaa verkossa

Toivotamme rauhallista joulua ja energistä uutta vuotta!

Lue Lieke

> Lue lisää >
19.12.2017

Pankakosken voimalaitoksen peruskorjaus on käynnistynyt

Lieksanjoella sijaitsevat Pankakosken voimalaitoksemme koneiston 1 peruskorjaus aloitettiin 27.11.2017. Töiden ensimmäinen vaihe on koneiston purku ja se tehdään joulukuun aikana. Peruskorjauksessa huolletaan ja osittain uusitaan koneiston generaattori. Turbiinin juoksupyörä, akseli, solukkeet ja hydrauliikkajärjestelmä uusitaan. Myös koko koneiston suojaus- ja automaatiojärjestelmät uusitaan.

Koneiston vanha staattori puretaan ja se korvataan uudella sekä roottorin navat uudelleeneristetään. Juoksupyörän navan voiteluöljy korvataan vedellä, mikä lisää ympäristöystävällisyyttä ja vähentää öljyvahinkoriskiä. Peruskorjauksen päätoteuttajana toimii Andritz Hydro Oy, joka toimittaa laitoksen turbiinin.

Työt kestävät huhtikuun puoliväliin 2018 asti, jolloin koneisto otetaan tuotantokäyttöön.

Pankakosken voimalaitoksella on kaksi koneistoa, joista ensimmäinen peruskorjattiin vuonna 2014. Nyt toteutettava koneiston peruskorjaus päättää voimalaitoksen peruskorjausten sarjan.

Helmikuussa Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet

Järjestämme 10.2.2018 Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki voimalaitoksista ja vesivoiman tuotannosta kiinnostuneet. Avoimissa ovissa pääset tutustumaan vesivoiman tuotantoon Lieksanjoella, näkemään miten vesivoimalaitosta huolletaan sekä tapaamaan Kemijoki Oy:n henkilökuntaa.

Kerromme lisää Pankakosken voimalaitoksen avoimista ovista tammikuun loppupuolella.

Päivitämme Investoinnit ja hankkeet sivuille peruskorjauksen etenemisestä. Sivuille pääset täältä.

Lisätietoja:

Jouko Kangas
Projektipäällikkö, Kemijoki Oy
Voimalaitoksen peruskorjaus
020 703 4437
jouko.kangas@kemijoki.fi

Helena Ylihurula
Lieksan- ja Kymijoen aluepäällikkö, Kemijoki Oy
Avoimet ovet
020 703 4484
helena.ylihurula@kemijoki.fi

> Lue lisää >
18.12.2017

Lieksankosken voimalaitoksen ohijuoksutuspadolla öljyvuoto

Lieksankosken voimalaitoksen ohijuoksutuspadolla olevasta mikroturbiinista vuoti noin 10 litraa laakeriöljyä joen ohijuoksutusuomaan. Asiasta tehtiin välittömästi ilmoitus pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tutkivat alueen ja totesivat öljyvuodon olleen niin vähäinen, ettei juoksutusuoman alajuoksulla havaittu merkkejä öljystä.

Olemme irroittaneet mikroturbiinin ja se on viety jatkotutkittavaksi. Jätimme padon tulvaluukun raolleen, jotta uomaan kulkee vettä lupaehtojen mukaisesti.

Lisätiedot:
Heikki Kusmin
Johtaja, käytettävyys, Kemijoki Oy
020 703 4416
heikki.kusmin@kemijoki.fi

> Lue lisää >
30.11.2017

Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä Sierilä-foorumia

Ympäristöjärjestöt, paliskunnat ja vapaa-ajankalastajat ovat lähestyneet Kemijoki Oy:tä kirjelmällä, ilmaisten näkemyksensä suunnittelussa olevaan Sierilän vesivoimalaitokseen liittyen. Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä tapaamista keskustelun jatkamiseksi. Yhtiö näkee syvällisen ja kattavan tietojen päivittämisen erittäin tarpeelliseksi, sillä kirjelmässä esitetyt näkemykset ja huolet perustuvat valitettavasti osin vaillinaisiin tietoihin. Kemijoki Oy haluaa osoittaa, että vesivoima ja luonnon monimuotoisuus voivat toteutua yhdessä. On myös tärkeää huomata, että Sierilä-hankkeen luvat ovat perusteellisen prosessin tulosta. Lupaedellytyksiä harkitessaan eri viranomaistahot ja oikeusasteet ovat perehtyneet hankkeeseen laajasti ja edellyttäneet kattavia suunnitelmia ja selvityksiä.

Sierilän voimalaitos rakennettaisiin kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Sierilä mahdollistaisi 100 MW:n tuulivoimatuotannon lisäämisen Suomen sähköjärjestelmään. Hankkeen kotimaisuusaste on 70 prosenttia. Vesivoima on ilmastoystävällisin ja tehokkain tapa tuottaa sähköä yhteiskunnan päivän mittaan muuttuviin tarpeisiin.

Kuten järjestöt toteavat kirjeessään, Sierilän rakennusprojektia on valmisteltu pitkään. Yhtiö on toiminut koko ajan lakien ja säädösten mukaisesti, toisin kuin julkisesta ajankohtaiskeskustelusta saattaisi virheellisesti päätellä. Tämä on edellyttänyt kirjeessä mainitun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) lisäksi lukuisia selvityksiä alueen luontoarvoista sekä suunnitelmia niiden suojelemiseksi. Yhtiö on myös korvannut mahdollisesta rakentamisesta aiheutuvat haitat alueen asukkaille. Ympäristövaikutuksiin ja niiden hoitamiseen liittyvä tieto ja näkemys perustuvat siis huomattavasti YVA:a laajempaan työhön.

On ymmärrettävää, että vesivoima herättää keskustelua. Hiilivapaan energiajärjestelmän rakentaminen on yksi Suomen kansallisia haasteita ja siinä uusiutuvalla vesivoimalla on keskeinen rooli. Kemijoki Oy toivoo rakentavaa ja ratkaisuhakuista vuoropuhelua sekä etsii yhteistä näkemystä hiilivapaan Suomen rakentamiseksi.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

LIITE: Keskeisiä huomioita järjestöjen esittämiin näkökantoihin

Sierilää on valmisteltu yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa

Voimalaitoksen yleissuunnittelu käynnistyi jo 1990-luvulla. Edistimme hanketta tiiviisti yhteistyössä vaikutusalueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. YVA-vaiheen aikana pidettyihin yleisötilaisuuksiin osallistui satoja henkilöitä.

Hankkeen edetessä olemme pitäneet yhteyttä paikallisten ihmisten kanssa lupaprosessin eri vaiheissa sekä lupapäätösten jälkeen. Tämän vuoden aikana olemme esimerkiksi käyneet vuoropuhelua tilaisuuksissa Oikaraisten kylällä.

Rakentamisen vaikutuksia on jo korvattu alueen asukkaille ja elinkeinonharjoittajille lupaehtojen mukaisesti. Korvaukset huomioivat paitsi kiinteistöille myös elinkeinonharjoittamiselle ja virkistyskäytölle aiheutuvat vaikutukset.

Vaikutusalueella toimiville neljälle maatilalle tehdään korvausten lisäksi toimenpiteitä, joilla hankkeen vaikutuksia kompensoidaan. Jokaisella tilalla säilyy edellytykset jatkaa maatilatoimintaa. Alueen kalastusosakaskunnille on maksettu korvauksia kalastolle ja kalastukselle aiheutuvista vaikutuksista lähes miljoona euroa. Lisäksi maksetaan vuotuista kalatalousmaksua käytettäväksi alueen kalastonhoitoon sekä rakentamisajan istutetaan kaloja.

Sierilän vaikutukset kohdistuvat säännösteltyyn jokiosuuteen

Sierilän voimalaitos rakennettaisiin kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Jokiosuus on rakentamaton, mutta ei luonnontilainen. Se on esimerkiksi vesipuitedirektiivin mukaisesti luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.

Voimalaitoksen myötä ylävirran jokialue muuttuisi leveämmäksi noin 5 kilometrin matkalta. Siitä ylävirtaan padotus rajautuu pääosin nykyisen rantatörmän korkeudelle. Veden alle jäävä alue on kokonaisuudessaan noin 3,6 km². Pääasiassa veden alle jäävät alueet ovat kuivahkoja maa-alueita.

Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee Vanttauksen, Poikajärven, Narkauksen ja Niemelän paliskuntien alueita. Veden alle jäävien talvilaidunten osuus on hyvin vähäinen osa talvilaidunten kokonaismäärästä (Vanttauksen osalta 0,4 % ja Narkauksen osalta 0,008 %). Paliskunnat eivät joudu alueiden menettämisen seurauksena vähentämään porolukuaan. Kuten paliskuntien puheenjohtaja toteaakin YLE:n haastattelussa: "Sinänsä Sierilä yksittäisenä hankkeena ei ole meille dramaattisen suuri".

Vesivoimalla on olennainen merkitys hiilivapaan Suomen rakentamisessa

Hiilivapaan energiajärjestelmän rakentaminen on yksi Suomen kansallisia haasteita, jossa vesivoimalla on olennainen merkitys. Sierilä mahdollistaisi 100 MW:n tuulivoimatuotannon lisäämisen Suomen sähköjärjestelmään. Vuodessa voimalaitos kattaisi noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen. Vesivoima on ilmastoystävällisin ja tehokkain tapa tuottaa sähköä yhteiskunnan päivän mittaan muuttuviin tarpeisiin.

Sateisuuden ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän Kemijoen valuma-alueella. Tämä parantaa entisestään vesivoiman kykyä tuottaa sähköä. Sierilä täydentäisi voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön. Yhteiskunnan sähköistyessä vuorokauden sisäisen säätötarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Sierilään luonnonmukainen ohitusuoma ja valmius kalatiehen

Sierilän voimalaitos vaikuttaisi padon yläpuolella oleviin virta-alueisiin. Alueella tehtyjen selvitysten mukaan saaliiksi saadut taimenet ovat kuitenkin istutuksista peräisin. Vastaavasti harjuksista noin puolet ovat alueelle istutettuja. Uhanalaisella vaellussiialla tarkoitetaan yleensä meressä syönnöstävää ja jokiin kudulle nousevaa siikaa, josta ei Sierilän tapauksessa ole kysymys.

Säännöstelypadon yhteyteen suunniteltu Mukkaojan luonnonmukainen ohitusuoma mahdollistaisi paikalliskalojen vaellukset padon ohi. Lisäksi olemme varautuneet täydentämään rakentamissuunnitelmaa kalatien toteuttamiseksi voimalaitoksen yhteyteen.

Kalastus ei siis loppuisi hankkeen seurauksena vaan kalastus tulisi jatkossa painottumaan vetouisteluun ja seisovien pyydysten käyttöön heitto- ja perhokalastuksen sijaan. Voimalaitoksen alapuolinen Olkkakoski säilyisi ennallaan heitto- ja perhokalastuskohteena.

Kemijoesta on löydetty kaksi yksittäistä jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Nämä ovat löytyneet noin 30 km päästä suunnitellun Sierilän voimalaitoksen yläpuolelta läheltä Vanttauskosken voimalaitosta, missä vedenkorkeuden ja virtaaman vuorokautinen vaihtelu on nykyisin suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Sierilän voimalaitoksen myötä kyseisen jokialueen pinnan vaihtelut vähenisivät mutta virtaama säilyisi vuolaana. Tämä tarkoittaisi teoriassa entistä parempia elinolosuhteita jokihelmisimpukalle.

Sierilä toisi Lappiin työtä ja verotuloja

Hankkeen taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Valmistuttuaan Sierilän voimalaitos maksaisi vuosittain 1,5 miljoonaa euroa kiinteistöveroja Rovaniemen kaupungille. Rakennusvaiheessa voimalaitoksen työllisyysvaikutus olisi 1700 henkilötyövuotta. Lisäksi on hyvä huomioida, että merkittävän osan Kemijoki Oy:stä omistavat paikalliset sähköyhtiöt. Sierilän voimalaitos hyödyttäisi näin Suomea sekä Lappia tuotetun sähkön muodossa. Sierilän voimalaitoksen kotimaisuusaste olisi arviolta yli 70 %.

Noudatamme lupaehtoja ja viranomaisohjeita

Kemijoki Oy noudattaa kaikessa Sierilään liittyvässä viranomaisten ohjeita ja lupien ehtoja. Lajihavaintojen osalta selvitetään aina ensin havainnon paikkansa pitävyys. Sen jälkeen viranomaiset antavat toimintaohjeita, mikäli siihen on aihetta.

Kuten järjestöt toteavat kirjeessään, Sierilän rakennusprojektia on valmisteltu pitkään. Yhtiö on toiminut koko ajan lakien ja säädösten mukaisesti, toisin kuin julkisesta ajankohtaiskeskustelusta saattaisi virheellisesti päätellä. Tämä on edellyttänyt kirjeessä mainitun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) lisäksi lukuisia selvityksiä alueen luontoarvoista sekä suunnitelmia niiden suojelemiseksi. Lupaprosessissa on huomioitu kaikki tiedossa olevat direktiivilajit ja rauhoitetut lajit. Ympäristövaikutuksiin ja niiden hoitamiseen liittyvä tieto ja näkemys perustuvat siis huomattavasti YVA:a laajempaan työhön.

Sekä ns. uudessa että vanhassa vesilaissa arvioidaan hankkeen hyödyt ja haitat. Kaikissa oikeusasteissa (aluehallintovirasto, Vaasan hallinto-oikeus, Korkein hallinto-oikeus) hankkeen hyödyt on arvioitu huomattaviksi sen aiheuttamiin menetyksiin verrattuina.

Kemijoki Oy:llä on lainvoimaiset poikkeamisluvat alueella todettujen apilakirjokääriäisen ja laaksoarhon osalta. Lapinleinikki-kasvin osalta suunnitelma on valmistelussa. Lapinleinikin viimeaikainen kehitys on vakaa eikä siihen kohdistu merkittäviä uhkatekijöitä.

Esimerkiksi apilakirjokääriäisen (perhonen) suojaamiseksi on tehty toimenpidesuunnitelma, jonka avulla perhosen elinympäristö säilytetään ennallaan. Perhosta varten olemme sitoutuneet rakentamaan niityn ympärille suojapadon, jotta elinympäristö alueella säilyy. Lisäksi perhosta on jo siirtoistutettu uusiin elinympäristöihin ja seuraamme kantojen kehittymistä.

Sierilä tukee Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita

Sierilän hanke tukee Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista ja on omavaraista, vastuullista sekä kestävää säätövoimaa mahdollistaen myös muiden uusiutuvien kuten tuuli- ja aurinkoenergian lisäämisen.

> Lue lisää >
30.11.2017

Kemijoella tehdyissä jatkotutkimuksissa löytyi yksi raakku

Kemijoen Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolelta on Alleco Oy:n sukellustutkimuksissa lokakuussa löydetty useita eläviä simpukoita, joista yksi on rauhoitettu ja uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku. Raakku löytyi samalta alueelta kuin syyskuussa löydetty yksilö.

Sukellustutkimuksia tehtiin lokakuussa myös Tervakarin ja Tikkasenkarin jokialueilla, mutta niiltä raakkuja ei löytynyt.

Alleco Oy:n tutkimusraportti on toimitettu Lapin ELY-keskukselle. Voit ladata raportin tästä. Kemijoki Oy jatkaa Sierilän voimalaitoshankkeen suunnittelua normaalisti. Noudatamme viranomaisten ohjeistuksia ja lupaehtoja kuten aina.

Taustaa
Paikalliset asukkaat ilmoittivat kesällä 2017 Lapin ELY-keskukseen mahdollisesta jokihelmisimpukkahavainnosta Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolisella alueella, joka kuuluu suunnitellun Sierilän voimalaitosaltaan vaikutuspiiriin. Lapin ELY-keskus tilasi Alleco Oy:ltä selvityksen, jossa tutkittiin, mitä simpukkalajeja alueella elää. Syyskuussa tehdyissä sukellustutkimuksissa alueelta löytyi yksi raakku. Löydön seurauksena Lapin ELY-keskus edellytti Kemijoki Oy:tä selvittämään löytyykö alueelta useampia jokihelmisimpukoita. Kemijoki Oy tilasi inventointityön Alleco Oy:ltä, jonka yhteydessä lokakuussa tehdyissä sukelluksissa löytyi samalta jokialueelta yksi raakku.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
27.11.2017

Haemme Rovaniemelle ICT-asiantuntijaa

Haemme ICT-asiantuntijaa tiedonsiirtoverkkojen ja kaukokäyttöjärjestelmien sekä tietojärjestelmien suunnittelu-, kehittämis- ja ylläpitotehtäviin.

Tulet työskentelemään vesivoimalaitosten tietoliikenteestä, kaukokäytöstä ja tietojärjestelmistä sekä tietohallinnon tehtävistä vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Vastaat osaltasi järjestelmien korkeasta käytettävyydestä ja kehittämisestä ja olet mukana toteuttamassa tehokasta ja nykyaikaista vesivoimatuotantoa.

Kanssamme kehityt vesivoimaan liittyvien ICT-asioiden huippuosaajaksi. Tarjoamme kehittyvän toimintaympäristön, hyvät henkilöstöedut ja kannustavan työyhteisön. Jos sinulla on mutkaton ja positiivinen ote työntekoon, sovit hyvin joukkoomme.

TOIVOMME SINULTA

  • Soveltuvaa ICT-alan koulutusta, esimerkiksi insinööri/DI
  • Tietotekniikan, tietoliikennetekniikan ja tietoturvallisuuden hyvää osaamista
  • Kokemusta lähiverkko- ja valokaapelijärjestelmistä sekä radiolinkeistä
  • Kokemusta tietoliikenne- ja/tai kaukokäyttölaitteiden ylläpito- ja viankorjaustehtävistä
  • Osaamista tietohallinnosta
  • Kiinnostusta uusien tekniikoiden ja ohjelmistojen soveltamiseen

ARVOSTAMME

  • Kykyä työskennellä itsenäisesti ja ottaa vastuuta
  • Pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta löytää innovatiivisia ratkaisuja
  • Oma-aloitteisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja
  • Joustavuutta

Täytä hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan hakemuksesi ja CV:si 7.1.2018 mennessä osoitteessa uratori.mps.fi.

Lisätiedot:
Lisätietoja tehtävästä ja yrityksestä antaa MPS-konsultti Arto Savela, puh. 040 729 6600.

> Lue lisää >
22.11.2017

Illikainen eläköityy – Kemijoki Oy:n aluepäälliköt tavoittaa verkossa

Kemijoki Oy:n Sodankylän toiminta-alueella pitkäaikainen yhteyshenkilömme Jouko Illikainen jää eläkkeelle. Jatkossa aluepäällikkö Jyrki Autti vastaa sidosryhmätyöstä Sodankylän alueella sekä Kitisen varrella. Muut aluepäällikkömme ovat Yrjö Koivisto, joka toimii Kemijärven ja Kemijoen alueella sekä Helena Ylihurula, joka vastaa Kymi- ja Lieksanjokien alueista.

Joukon eläköitymisen myötä palvelut siirtyvät keskitetysti Rovaniemelle. Sodankylässä sijainnut Kemijoki Oy:n toimipiste loppuu, mutta palvelemme edelleen alueen sidosryhmiämme. ”Meidät tavoittaa edelleen, mutta yhteydenottopalvelut ovat nykyisin pääosin verkossa. Verkkosivuiltamme löytyvän sidosryhmäpalautejärjestelmän avulla voi ottaa yhteyttä suoraan aluepäällikköihimme ja jättää palautetta Kemijoki Oy:lle ”, kertoo aluepäällikkö Jyrki Autti. Sodankylän entisen toimipisteemme yhteydessä jatkaa edelleen kumppanimme Mitta Oy:n toimipiste, jonka kautta meihin voi myös olla yhteydessä.

Vaikka Jyrki ei ole viikoittain läsnä Sodankylässä, hänet ja muut aluepäälliköt tavoittaa palautejärjestelmän, puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Tarvittaessa myös tapaamiset järjestyvät.

Pitkä työura Kemijoen varrella

Sodankyläläisenä Jouko on aina halunnut palvella aluetta ja sen sidosryhmiä parhaalla mahdollisella tavalla. Ensimmäisen kosketuksensa hän sai vesivoimayhtiöön kesätöissä rantojen- ja metsänraivausporukassa 1971. Vuonna 1980 Jouko aloitti Kitisen voimalaitosten allasalueiden ja allaspohjien puuston poistotöissä. Työtehtävät vaihtuivat vuonna 1994, kun hänet valittiin hoitamaan Sodankylän kiinteistöasioita.

Jouko on työskennellyt alueen sidosryhmien kanssa mitä erilaisimmissa asiayhteyksissä.

”Työskennellessä ihmisten kanssa, on aina tärkeää keskittyä perusasioihin, kuten laatuun ja asiakaspalveluun. Hyvän palvelun avulla hankalienkin asioiden jälkeen jokaiselle osapuolelle jää hyvä mieli. Sovittelu ja reiluus ovat hyviä arvoja”, Jouko vinkkaa.

Jouko on Kemijoki Oy:n pitkäaikainen työntekijä, joka on työskennellyt alueen sidosryhmien kanssa isolla sydämellä. Kiitämme Joukoa kaikesta ja toivomme hänelle leppoisia urheiluntäyteisiä eläkepäiviä!

> Lue lisää >
20.11.2017

Olemme valmistautuneet talviaikaan jokialueilla

Sadanta oli Kemijoen valuma-alueella syksyn ajan keskimääräistä pienempää ja lokakuun lopulla saatiin ensimmäinen lumipeite pohjoiseen. Marraskuun alussa ilma lämpeni ja toi mukanaan vesisateita.

Vesisateet sulattivat maassa olleen lumen, mikä nosti tulovirtaamia ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalle. Pakkanen hyydyttää tulovirtaamat normaalille tasolle marraskuun loppua lähestyttäessä.

Vesivarastoissa riittää vettä kesän jäljiltä kylmää talvea varten ja marraskuussa saadut vesisateet lisäsivät hieman vesivarastojen täyttöastetta. Aloitimme vuotuiset jäädytysjuoksutukset marraskuun puolenvälin jälkeen ilmojen ja veden viilentyessä. Jäädytysjuoksutuksilla edesautetaan vahvojen jääkansien syntymistä, mikä on eduksi niin ympäristölle kuin energiantuotannollekin pitkän talven aikana.

> Lue lisää >
14.11.2017

Lokan voimalaitoksen koneaseman sillan toinen ajokaista suljettu päivisin liikenteeltä 15.-23.11.

Lapin ELY-keskuksen kuulutuksen mukaisesti Lokan voimalaitoksen koneaseman sillan toinen ajokaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 15. - 23.11.2017 päivisin klo 07.00 - 18.00 maantiellä 9673 Tanhua-Lokka.

> Lue lisää >
9.11.2017

Lokalla ja Porttipahdalla heikot jäät

Altailla on suuria railoja ja sula-alueita, joilla ei ole jäätä tai jää on erittäin ohutta. Altailla liikkujien tulee noudattaa varovaisuutta myös myöhemmässä vaiheessa, koska nyt sulina olevilla alueilla tulee olemaan heikompi jääkansi pidempään.

Lisätiedot:

Lokan altaan jäätilanteesta
Risto Pyhäjärvi
Lokan luonnonvaraosuuskunta
0400 222 497

Porttipahdan altaan jäätilanteesta
Erkki Jokiniemi
kalastaja
0400 188 452

> Lue lisää >
8.11.2017

Petäjäskosken patosilta suljettu liikenteeltä 13.-17.11. klo 7-20

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettu liikenteeltä 13.-17.11. klo 7-20 välisenä aikana työpadon purkutöiden vuoksi.

> Lue lisää >
27.10.2017

Petäjäskosken patosillan toinen ajokaista suljettu tilapäisesti liikenteeltä 1.11.-30.11.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Petäjäskosken patosillan (maantiellä 9265 Petäjäskoski - Soimi, Rovaniemi) toinen ajokaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 1.11. – 30.11.2017 päivisin klo 07.00 - 22.00 segmenttiluukun viimeistelytöiden vuoksi.

> Lue lisää >
19.10.2017

Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy kirjelmöivät AVIlle kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksen puutteista

Lapin ELY-keskus on jättänyt keväällä 2017 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen Kemijoen ja Raudanjoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden ja -maksujen lupaehtojen muuttamiseksi.

 Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy ovat 18.10.2017 lähettäneet Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle kirjelmän, jossa yhtiöt kiinnittävät huomiota ELY-keskuksen hakemuksessa oleviin lainsäädännön kannalta oleellisiin puutteisiin ja virheisiin sekä ristiriitaisuuksiin. Kirjelmällä ei ole vaikutusta meneillään oleviin vaelluskalojen palauttamista edistäviin vapaaehtoisiin yhteishankkeisiin.

> Lue lisää >
16.10.2017

Mahdollisia ohijuoksutuksia Seitakorvan ja Vanttauskosken voimalaitoksilla

Seitakorvan ja Vanttauskosken voimalaitoksilla tehdään lähiviikkojen aikana huoltotöitä. Seitakorvan voimalaitoksella huoltotöitä tehdään 17.10.–18.10.2017 ja 23.10.–27.10.2017. Vanttauskosken voimalaitoksella huoltotöitä tehdään 19.10.2017. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
2.10.2017

Vanttauskosken patosillan toinen kaista suljettu tilapäisesti liikenteeltä öisin 2.-7.10.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusken kuulutuksen mukaisesti Vanttauskosken patosillan toinen kaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 2.10. - 7.10.2017 öisin klo 22.00 - 06.00 välisinä aikoina välppien puhdistustyön vuoksi.

> Lue lisää >
27.9.2017

Ennakoiva osaa varautua

Mutenia-foorumissa 2017 syvennyttiin biotalouteen ja arktisuuden merkitykseen tulevaisuuden Suomessa. Lue lisää parhaita paloja kiinnostavista alustuksista ja keskustelusta Mutenia-juttusarjamme toisesta osasta.

Futuristi Elina Hiltunen avasi Mutenia-foorumissa ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen saloja. ”Ennakointityössä tarkastelemme tulevaisuutta eri aikajänteillä ja kysymme entä jos. Tulevaisuusajattelu ei anna vastauksia, vaan kysymyksiä. On tärkeää tutustua ääripäihin ja luoda riittävän erilaisia skenaarioita. Kun on valmistautunut ääritilanteisiin, niin yleensä toteutuu jotakin niiden väliltä. Ennakointi ei kuitenkaan ole vain uhkakuvia.”

Megatrendeiksi Hiltunen nosti

  • väestönkasvun, joka haastaa ruoantuotannon
  • kaupungistumisen
  • globalisaation
  • eriarvoistumisen
  • ilmastonmuutoksen
  • teknologian nopean kehityksen
  • ikääntymisen

Pienempinä trendeinä ympärillämme vaikuttavat

  • teknologian sovellukset, kuten virtuaalitodellisuus
  • sosiaalinen media
  • öljyntuotannon hankaloituminen ja kallistuminen
  • kulutusmahdollisuudet
  • ruokatrendit
  • työn riittävyys ja luonne
  • muoti

”Osa ennakointia on myös heikkojen signaalien havainnointi”, kertoi futuristi Elina Hiltunen. ”Se, mitä tänään ihmettelemme tai jolle nauramme, voi tulevaisuudessa olla arkipäivää. Yksi signaali ei kuitenkaan välttämättä kerro tulevaisuutta. Tulevaisuus on palapeli, johon tarvitaan paljon paloja. Villit kortit ovat puolestaan nopeita ja suurivaikutteisia asioita, joita on haastavaa ennakoida.”

Lapin liiton ennakointikoordinaattori Päivi Holopainen kertoi kokemuksia Lapin maakunnallisesta ennakointityöstä. ”Olemme tehneet Lapin tulevaisuuden skenaariotyötä katse vuodessa 2040. Me ihmiset olemme turvallisuushakuisia. Mieli pistää hanttiin, jos tulevaisuuden skenaariot eivät vaikuta mieleisiltä. Kannustan ajattelemaan asioita, joita et muuten ajattelisi. Vain siten saa laajempaa näkymää, jonka pohjalta harkita toimia ja muutostarpeita.” Lisää tietoa Lapin näkymistä http://luotsi.lappi.fi

Huomasithan myös Mutenia-juttusarjamme ensimmäisen osan.

> Lue lisää >
27.9.2017

Maailma pyörii energian ympärillä

Mutenia-foorumissa 2017 syvennyttiin biotalouteen ja arktisuuden merkitykseen tulevaisuuden Suomessa. Lue parhaat palat kiinnostavista alustuksista ja keskustelusta kaksiosaisesta Mutenia-juttusarjastamme.

Biotalous-teeman alustajina toimivat Mika Anttonen, St1:n hallituksen puheenjohtaja ja Pentti Hyttinen, Metsähallituksen pääjohtaja. ”Meidän on ymmärrettävä iso perspektiivi siitä, mitä maailmassa ja lähempänä Euroopassa tapahtuu ja kuinka se kaikki vaikuttaa Suomeen. Maailma ei lopulta pyöri bittien ympärillä, se pyörii energian ympärillä. Halusimmepa tai emme, niin öljy asettaa mittakaavan sille, mitä voidaan tehdä ja kuinka nopeasti”, Anttonen pohjusti. ”Öljynkulutus on kasvussa väestönkasvusta johtuen. Ihmisten noustessa köyhyydestä elintaso tuo mukanaan palveluita, joihin tarvitaan paljon energiaa. Elämäntapaamme pitää muuttaa, mutta harva tekee sen mielellään.”

”Sähkönkulutuksen kasvu maailmassa on vuositasolla monta kertaa Suomen sähkönkulutus”, Anttonen jatkoi. ”Maailman sähkönkulutus kasvaa 500 TWh:n vauhtia. Kasvusta vain vajaa puolet voitiin kattaa uusiutuvilla energiamuodoilla vuonna 2016. Samoin on hyvin tärkeää hahmottaa taloudellista näkökulmaa. Öljyn, hiilen ja maakaasun vuosituotannon arvo on 5 000 miljardia dollaria. Mitä tekevät ne, jotka mahdollisten leikkausten myötä menettävät, kuten Venäjä?”

Kaikilla raakaöljyn tisleillä on oma tarkoituksensa. Ilmiötä voi hahmottaa vertaamalla sitä kaadettuun puuhun. Saat aina rungon eri osia sekä lisäksi suuren määrän oksia. Esimerkiksi lentoliikenteeseen arvioidaan 50 prosentin kasvua. Raakaöljystä puolestaan vain noin 7–8 prosenttia sopii jalostuksen jälkeen lentoliikenteen polttoaineeksi. Kun raakaöljyä tarvitaan lisää lentoliikennettä varten, niin tuloksena on automaattisesti lisää myös esimerkiksi bensiiniä.

Mistä sitten ratkaisut energia- ja ilmastohaasteisiin?

”Pariisin sopimus on hyvä asia, mutta ei sillä vielä saada vielä päästöjä vähenemään riittävästi”, Anttonen pohti. ”Maailman energiajärjestelmästä tarvitaan mallinnusta, jolla voidaan testata eri keinojen todellisia vaikutuksia ja kustannuksia. Kun syrjäytät fossiilisen ratkaisun, niin mitä sille vanhalle tapahtuu? Toimiiko uusi todella? Esimerkkinä bensiininkulutus. Kun se jollakin alueella laskee, niin viedäänkö bensiini vain muualle?”

”Sähköautot ovat sinällään hieno innovaatio, mutta niihin käytetään paljon tukirahaa. Mitä muuta sillä rahalla saataisiin aikaan? Entä mistä sähkö tulee? Vielä on tarpeen kysyä, ladataanko hybridiajoneuvoja todella sähköllä, jos se on arjessa hankalaa. Myös sähkön varastoinnista puhutaan, mutta akuilla on pitkä tie teollisen mittakaavan kannattavuuteen. Nostaisin niiden sijaan esille biomassan voimakkaan lisäämisen maapallon eri osissa, kuten esimerkiksi Saharan alueella. Biomassa on moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna huomattavan paljon edullisempi tapa vähentää hiiltä ilmassa. Vedensaanti on toki edellytys, mutta siinä suunnassa on mahdollisuuksia.”

”Kaikkein tärkeimpänä pidän kuitenkin naisen aseman parantamista kehittyvissä talouksissa”, Anttonen painotti. ”Se on ylivoimaisesti tehokkain tapa kaikenlaisen kehityksen edistämiseksi. Esimerkiksi uskonnot ovat valitettavasti siinä suuri este.”


Kuva: Atte Rantanen

”Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen ja planeetan asuttuna pitäminen ovat suuressa määrin muuta kuin teknologiaa. Kaikkia tekoja, pieniäkin, tarvitaan. Mutta ei pidä antaa kuvaa, että vain pienillä teoilla nämä haasteet on hoidettu”, sanoi St1:n Mika Anttonen.

Metsähallitus luotaa sinistä biotaloutta

”Olemme tunnustelemassa sinisen biotalouden askelkiviä”, Metsähallituksen Pentti Hyttinen kertoi. ”Sininen biotalous sisältää laajasti veteen ja vesiin liittyvät resurssit. Haluan kiinnittää huomiota muun muassa kotimaiseen kalaan. Suomi on ruokakalan tuoja suuressa määrin, maksamme maana tuonnista satoja miljoonia euroja vuodessa muille. Kotimaisessa kalassa on siis iso potentiaali, mutta esimerkiksi suurkeittiöt tarvitsevat tasalaatuista raaka-ainetta riittävän suuria määriä.”

”Kotimaisten kalojen osalta on katsottava koko ketjua tuotannosta jakeluun. Metsähallituksen tehtävä on huolehtia vesistöjen kunnosta ja hyvinvoinnista. Luomme rakenteita ja palveluita kalastukselle. Esimerkkinä on digimuodossa oleva karttajärjestelmä.”


Kuva: Atte Rantanen

”Strategiamme on olla monipuolisen biotalouden edelläkävijä”, linjasi Metsähallituksen Pentti Hyttinen. ”Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Metsät puhuttavat nyt paljon muun muassa EU:n ja hiilinieluasian tiimoilta. On hyvä muistaa, että alle kolmasosa Metsähallituksen metsistä on talousmetsää.”

Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen kommentoi biotalousteemaa ajankohtaisesta näkökulmasta. ”Puu on raaka-aineena hyvin monikäyttöinen. Meillä Kemijärvellä on tarkastelussa mahdollinen biojalostamohanke. Siinä haetaan jalostusarvoltaan arvokkaita jakeita. On myös ollut kiinnostavaa havaita, että sivuvirroille olisi kova kysyntä. Saamme yhteydenottoja kansainvälisesti jo nyt.”

Tommi Siivonen, Fondian Senior Legal Counsel, vei keskustelun biotaloutta säätelevään lainsäädäntöön.
”EU:n myötä meille on tullut paljon lisää lakeja ja lupaprosessit monimutkaistuvat. Niiden järkeistäminen ja yhden luukun periaate ovat hyviä, mutta niin ei vielä ole. Juristin näkökulmasta lupaprosessit ja lainsäädäntö ovat myös politisoituneet. Yhä useammin ratkaisuja tehdään ideologian pohjalta. Samaan aikaan edustuksellisen demokratian tuki kapenee, sillä äänestysaktiivisuus on matalalla. Yhteisiä päätöksiä ei voi tehdä somehälyn pohjalta äänekkäimpien huutajien näkemyksiin perustuen. Asioita on tarpeen harkita eri kanteilta.”

Lisää Mutenian kuulumisia juttusarjan toisessa osassa

> Lue lisää >
27.9.2017

Petäjäskosken patosilta suljettu liikenteeltä myös ke 27.9.

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettuna liikenteeltä 26.9. - 28.9.2017 kello 7.00-20.00 välisenä aikana.

> Lue lisää >
21.9.2017

Vanttauskosken alakanavan lähellä tehdyissä sukellustutkimuksissa löytyi yksi jokihelmisimpukka

Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolelta on Alleco Oy:n sukellustutkimuksissa löydetty useita eläviä simpukoita, joista yksi on rauhoitettu ja uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku.

Kemijoki Oy ei pidä mitenkään yllättävänä, että yksittäisiä raakkuja löydetään Kemijoesta. Tämä johtuu lajin pitkäikäisyydestä. Yksilöt voivat elää yli 100-vuotiaiksi. Sukellustutkimuksissa löydetty yksilö voi hyvinkin olla syntynyt ennen Kemijoen valjastamista tai kulkeutunut pääuomaan sivujoista.

Raakku löytyi läheltä Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavaa, missä vedenkorkeuden ja virtaaman vuorokautinen vaihtelu on suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Sierilän voimalaitoksen myötä kyseisen jokialueen pinnan vaihtelut vähenisivät. Tämä tarkoittaisi teoriassa entistä parempia elinolosuhteita jokihelmisimpukalle.

Havainnon vaikutuksia Sierilän voimalaitoshankkeen suunnitteluun on vielä tässä vaiheessa liian aikaista arvioida. Jatkamme Sierilän voimalaitoshankkeen suunnittelua normaalisti ja noudatamme viranomaisten ohjeistuksia kuten aina.

Taustaa

Paikalliset asukkaat ilmoittivat kesällä 2017 Lapin Ely-keskukseen mahdollisesta jokihelmisimpukkahavainnosta Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolisella alueella, joka kuuluu suunnitellun Sierilän voimalaitosaltaan vaikutuspiiriin. Lapin Ely-keskus tilasi Alleco Oy:ltä selvityksen, jossa tutkittaisiin, mitä simpukkalajeja alueella elää. Ely-keskuksen mukaan jokihelmisimpukoiden inventoiminen Kemijoen vesistöalueella on tarpeen, jotta voidaan suunnitella toimenpiteitä, joilla mahdollisten alueella olevien simpukkakantojen säilyminen turvataan.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
20.9.2017

Petäjäskosken patosilta suljettu liikenteeltä 26.9. ja 28.9.

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettuna liikenteeltä tiistaina 26.9.2017 ja torstaina 28.9.2017 kello 7.00-20.00 välisenä aikana.

> Lue lisää >
20.9.2017

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita mm:

  • Inkeroisten voimalaitoksen avoimet ovet
  • Kesäharjoittelijoiden terveiset
  • Jaoimme apurahoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille
  • Tuimme kalastuksen valvontaa Pohjois-Karjalassa

Lue Lieke

> Lue lisää >
19.9.2017

Pirttikosken patosilta suljettu liikenteeltä

Pirttikosken patosilta on suljettu liikenteeltä 20.9.–21.9.2017 klo 8.00–19.00 välisenä aikana. Kiertotiet sillan toiselle puolelle kulkevat Kuusamontieltä Suorsan kautta ja Kemijärven Luusuan riippusillan kautta metsäautoteitä Pirttikoskelle.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
12.9.2017

Patosilta suljettu liikenteeltä

Pirttikosken patosiltatien varressa rusnataan kallioseinämää arkipäivisin 11.9.–15.9.2017 klo 8.00–19.00 välisenä aikana ja Pirttikosken patosilta on suljettu. Kiertotiet sillan toiselle puolelle kulkevat Kuusamontieltä Suorsan kautta ja Kemijärven Luusuan riippusillan kautta metsäautoteitä Pirttikoskelle.

Ohijuoksutuksia Pirttikosken voimalaitoksella

Pirttikosken voimalaitoksella tehdään huoltotöitä 20.9.–21.9.2017. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
11.9.2017

Uudet kuvausmenetelmät tehostavat vesivoimalaitosten kunnossapitoa

Kehittyvä teknologia tarjoaa uusia, ja joskus yllättäviäkin, mahdollisuuksia teollisuuden kunnossapidon kehittämiseen. Kemijoki Oy:n Lieksanjoen vesivoimalaitosten käyttöä ja kunnossapitoa hoitavan Maintpartnerin Taisto Partanen ja Mikko Arola keksivät tutkia lennokkien ja vedenalaisten kameroiden käyttöä yhtiön Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitoksilla.

Lennokki- ja vedenlaista kuvausta hyödynnetään Maintpartnerin säännöllisillä käyttö- ja kunnossapitokierroksilla, jolloin tarkastetaan eroosion ja muun kulumisen vaikutuksia vesiympäristössä sekä kiinteistöistöille ja laitteille aiheutuneita vaurioita.

Drone-lennokki tarkkailee vesivoimalaitoksen kuntoa Lieksanjoella

- Kauko-ohjattavat dronet vaikuttivat hyvältä keinolta vesivoimalaitoksen käytön ja kunnossapidon avuksi. Niinpä ehdotimme asiakkaalle, että kokeilisimme lennokkikuvausta Pankakosken vesivoimalaitoksella, kertoo työnsuunnittelija Mikko Arola Maintpartnerilta.

Lennokilla tarkkaillaan mm. voimalaitosrakennuksen, padon ja muuntajien kuntoa. Ylhäältä päin nähdään vaikeissakin paikoissa olevat ongelmakohdat helposti.

- Enää ei tarvitse lähettää työntekijöitä korkeisiin paikkoihin tarkastamaan tilannetta; lennokilla se hoituu nopeasti ja turvallisesti. Kameran kuva on erittäin tarkka ja pienetkin kohdat näkyvät selvästi, kuvailee Arola.

Kunnontarkkailun lisäksi droneilla seurataan ympäröivien vesistöjen jää- ja vesitilannetta.

- Lennokkikuvauksesta on hyötyä varsinkin keväisin lumien sulaessa. Niiden avulla voimme ennakoida vesitilannetta ja olla ajoissa valmiina ohijuoksutukseen, Arola kertoo.

Vesitilannetta tarkkaillaan myös siksi, että yläaltaan vedenpinnan korkeutta säännöstellään tarkasti ns. luontaisen vuodenaikaisen vesikäyrän mukaan. Maintpartnerin ammattilaiset tarkastavat säännöllisesti pinnankorkeuden mittaukset vertaamalla sähköisiä mittaustuloksia todelliseen pinnankorkeuteen.

Vedenalaiset tarkastukset onnistuvat kameran avulla

Vesivoimalaitoksen padolla täytyy kunnontarkkailu hoitaa pääosin veden alla. Aikaisemmin työhön tarvittiin sukeltaja – nyt voidaan hyödyntää myös vedenalaiseen kuvaukseen suunniteltua kameraa.

- Sukeltajan saaminen paikalle voi viedä jopa 5-6 tuntia, mutta kamera on heti paikalla, huomauttaa Arola.

Kameran etuna on myös se, että se mahtuu ahtaisiin paikkoihin ja sillä voi nopeasti tarkistaa, onko epäillyssä kohdassa jokin ongelma vai ei. Toisaalta kameran kanssa voi kestää hieman pidempään löytää varsinainen ongelmakohta. Maintpartnerin käytössä oleva kamera on kätevä myös kuivalla maalla korkeissa ja ahtaissa paikoissa.

- Kameralla pääsee lähelle kohdetta nopeasti ja helposti, ja kuvan laatu on hyvä. Kameralla saa myös nauhoitettua ääntä, mikä auttaa vian tulkinnassa.

Maintpartnerin ja Kemijoki Oy:n yhteistyö Lieksanjoella on jatkunut jo lähes kymmenen vuotta.

- Arvostamme Maintpartnerin henkilöstön monitaitoisuutta, hyvää tavoitettavuutta ja päivittäisen toiminnan selkeyttä, sanoo Kemijoki Oy:n voimalaitospäällikkö Sami Soudunsaari.

Videot Youtubessa:

Neulapadon vedenalainen kunnontarkastus
Drone-tarkastuslento vesivoimalalla

Juttu on alunperin julkaistu Maintpartnerin sivuilla.

> Lue lisää >
8.9.2017

Teimme patojen kunnon määräaikaistarkastuksia viranomaisten kanssa

Vastuullamme on kilometreissä mitattuna eniten patoja Suomessa, yhteensä noin 85 kilometriä. Patojen avulla jokeen saadaan voimalaitoksen toimintaan tarvittava putouskorkeus. Huolehdimme patojemme kunnosta ylläpito-ohjelman mukaisesti, muun muassa raivaamalla luiskilta puustoa ja kohentamalla kuivatusjärjestelmiä.

Elokuun lopussa Vanttauskosken, Kurkiaskan sekä Kurittukosken voimalaitoksillamme tehtiin voimalaitospatojen määräaikaistarkastukset, joihin myös viranomainen osallistui. Omistajana vastaamme patojen turvallisuudesta. Käytännön patoturvallisuustyötä kuitenkin tekee kumppanimme Mitta Oy ja Kainuun ELY-keskus valvoo patoturvallisuuslain ja säädösten noudattamista.

Patojen kuntoa seurataan jatkuvasti

Henkilökuntamme yhdessä kumppaneidemme kanssa seuraa jatkuvasti patojen kuntoa. Padoillamme on kuitenkin huolellisesti suunnitellut tarkkailuohjelmat patoturvallisuuslakia noudattaen, joiden mukaan patojen tarkkailut ja mittaukset tehdään.

”Asiantuntijalausunnon mukaan nyt tarkistetut patomme ovat hyvässä kunnossa ja niiden valvonta on huolellista ja monipuolista”, kertoo Kemijoki Oy:n pato- ja maanrakennuspäällikkö Marko Talvensaari.

Vastuualueet on jaettu siten, että Kemijoen voimalaitoksilla voimalaitosten padoista huolehtii Caverion Oy ja Mitta Oy huolehtii voimalaitosten ulkopuolella olevista padoista.

Patoturvallisuudessa on varauduttu myös pahimpaan

Patomurtumien varalta niin sanotuille 1-luokan padoille on tehty vahingonvaaraselvitykset, joissa on laskettu ja simuloitu patomurtuma-aallon eteneminen ja laajuus. Olemme laatineet yhdessä pelastusviranomaisten kanssa turvallisuussuunnitelmat, joissa on toimintaohjeet patomurtuman varalle.

> Lue lisää >
8.9.2017

Lapin liiton tiedote: Kärkihankkeet Kemi- Ounasjoen vaelluskalakantojen palauttamiseksi etenevät

Lapin liiton koordinoima yhteistyöryhmä järjesti 19. syyskuuta Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen palauttamiseen liittyvän avoimen seminaarin Sky-hotelli Ounasvaaralla. Tilaisuudessa kuultiin kärkihankerahoitusta saaneilta toimijoilta ajankohtaiskatsauksia vaelluskalojen palauttamistyön etenemisestä.

Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda esille konkreettisia toimenpiteitä, joita Kemijoen vesistöalueella on kuluneen vuoden aikana yhteistyössä mahdollistettu.

”Toimenpiteitä, joita viime elokuun seminaarissa ideoitiin, on saatu onnistuneesti liikkeelle. Kiinnostus esimerkiksi Kalasydän -kalatieratkaisua kohtaan on ollut runsasta. Hankkeen edistymistä ja tuoreimpia kuulumisia odotetaan innokkaasti ja nyt kuulemiseen tarjoutui hyvä mahdollisuus” kertoi projektipäällikkö Lassi Kontiosalo Lapin liitosta.

Päivän alustajina kuultiin asiantuntijoita valtionhallinnosta ja Luonnonvarakeskuksesta. Maa- ja metsätalousministeriön kalatalouden ylitarkastaja Jouni Tammi kertoi kärkihankkeiden edistymisestä valtakunnan tasolla. Montan voimalaitoksen yhteyteen Oulujoelle on juuri avattu mittaluokassaan Suomen ensimmäinen vaelluskalojen kiinniottolaite. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy:stä esitteli laitteesta saatuja ensikokemuksia. Luonnonvarakeskuksen alustuksessa valoitettiin puolestaan Iijoella kesällä 2017 toteutetun alasvaellushankkeen tuloksia.

Tutustu ohjelmaan

Lisätietoja:

Lassi Kontiosalo
Projektipäällikkö, Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttämishanke
puhelin 0400 315 138
sähköposti lassi.kontiosalo@lapinliitto.fi

> Lue lisää >