Hiilineutraalissa sähköjärjestelmässä vesivoimalla on avainrooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottavana säätövoimana. Vuoden 2022 aikana Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan pakotti Suomen irtautumaan sähköntuonnista Venäjältä ja mullisti eurooppalaiset energiamarkkinat. Toisaalta tuulivoiman tuotantokapasiteetin määrä kasvoi Suomessa merkittävästi vuoden aikana. Vesivoima mahdollistaa säästä riippuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuottamisen sähköjärjestelmään. Vesivoimatuotannon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pieni.
Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen tavoitteemme. Kemijoki Oy toimii Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Olemme olennainen osa Suomen kehittyvää sähköjärjestelmää. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Uusiutuvaan energiantuotantoon investoidaan tällä hetkellä voimakkaasti Euroopassa. Vesivoiman joustavuus säätövoimana mahdollistaa maksimaalisen määrän tuuli- ja aurinkoenergiaa liitettäväksi sähköjärjestelmään ja tukee yhteiskunnan sähköistymistä ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. Vesivoiman säätökyky ulottuu sekuntitasolta aina vuodenaikojen väliseen säätöön. Vesivoimalla on myös avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa. Siksi on tärkeää, että Kemijoki Oy:n voimalaitosten kokonaiskäytettävyys pysyy korkealla tasolla.
Kemijoki Oy on tarkastellut ja kirjannut ilmastoteeman strategisen merkityksen yhtiön liiketoiminnassa, aihepiiriin liittyvät riskit ja mahdollisuudet, ilmastoasioiden huomioimisen johtamisessa sekä tavoitteet ja mittarit. Ilmastolinjauksemme noudattaa EU:n ilmastoraportointia koskevia suuntaviivoja sekä Task Force on Climate-related Financial Disclosure (TCFD) -suosituksen periaatteita.
Ilmastotavoitteet ja mittarit
Kemijoki Oy:llä on kaksi keskeistä ilmastotavoitetta ja kummallekin avainmittari. Laitosten kokonaiskäytettävyyden tulee olla hyvällä tasolla, ja me asetamme sille vuosikohtaisen tavoitteen. Toiseksi joustava vesivoima mahdollistaa muiden uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämisen ja yhteiskunnan sähköistymisen ilmastomyönteisellä tavalla. Sen toteutumista seuraamme tuotantomuotojen joustavuudella suhteessa tarpeeseen. Suhdelukuun vaikuttaa muun muassa tulva-aika, jolloin suurista virtaamista johtuen vesivoimalaitosten säätökyky on rajoittunut.
| avainluvut | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 |
| Vesivoiman tuotanto (GWh) | 4 750 | 5 231 | 4 793 | 4 498 | 4 501 |
| Osuus Suomessa tuotetusta vesivoimasta |
36 % | 34 % | 31 % | 36 % | 34 % |
| Osuus Suomessa uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä |
13 % | 14 % | 14 % | 15 % | 14 % |
| Vesialtaiden täyttöaste (keskiarvo vuosilta 1986-2010) |
67 % | 75 % | 84 % | 57 % | 59 % |
| Voimalaitosten kokonais- käytettävyys |
95,89 % | 96,54 % | 96,88 % | 98,86 % | 97,48 % |
| Voimalaitosten häiriö- käytettävyys |
99,64 % | 99,66 % | 99,87 % | 99,87 % | 99,92 % |
| Vesivoiman joustavuus suhteessa tarpeeseen (asteikolla -100% - + 100%)* |
+76 % | +73 % | +67 % | +82 % | +81 % |
| Investoinnit vesivoimaan | 21,6 M€ | 20,0 M€ | 17,5 M€ | 19,9 M€ | 17,7 M€ |
Metsät hiilinieluina
Kemijoki Oy omistaa metsää yhteensä noin 42 000 hehtaaria, ja ilmastonmuutoksen kannalta metsät toimivat hiilinieluina. Kemijoki Oy on Metsähallituksen jälkeen Pohjois-Suomen suurin suojelualueiden omistaja (12 900 hehtaaria).
Suojelualueista merkittävä määrä on suoalueita. Metsiemme vuosittainen hiilinielu vastaa noin 31 000 t CO2-ekvivalenttia, mutta omistamamme luonnontilaiset suot ovat hiilen lähde, koska soiden hapettomasta kerroksesta vapautuu metaania (Gaia Consulting 2020). Vuonna 2023 käynnistämme yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa tutkimushankkeen, jossa selvitetään metaanipäästöjä Lokan tekojärvellä uusinta mittausteknologiaa hyödyntäen.
Yksi tärkeimmistä suureistamme on ”keskivesituotanto”. Keskivesituotanto [MWh] yhdistää tuotantokapasiteetin [MW] hydrologiaan kuvaten vuosittaista keskimääräistä sähköntuotantomääräämme.
Vesivoiman tuotantoon liittyy vuosittainen vaihtelu. Pitkän ajan trendi kertoo, että ilmastonmuutos on aiheuttanut sademäärän ja virtaamien kasvua toiminta-alueellamme, mikä on keskimäärin lisännyt tuotantoamme. Tehdyt selvitykset ilmastonmuutoksen vaikutuksista toimialueellamme tukevat tätä havaintoa ja trendiä.
Keskivesituotantoa on aiemmin päivitetty vain tehonnostojen myötä saadun lisätuotannon perusteella. Nyt keskivesituotantoa on perusteltua päivittää myös ilmastonmuutoksen takia. Vuoden 2023 alusta keskivesituotantoa on päätetty korottaa kolme prosenttia eli 135 GWh, jolloin voimassa oleva Kemijoki Oy:n keskivesituotanto on 4 623 GWh.
Olemme Suomen merkittävin vesi- ja säätövoimatuottaja, jonka 20 vesivoimalaitoksessa syntyy kolmannes Suomen vesisähköstä. Vuonna 2022 tuotimme sähköä 4 750 gigawattituntia, mikä on hieman keskimääräistä vuotta enemmän.
Käytettävyyden korkea taso on toimintamme laadun parhaita mittareita. Käytettävyys eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli hyvällä tasolla. Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli 99,64 prosenttia, mikä on keskimääräistä hieman pienempi. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi suunnitellut huollot, oli 95,89 prosenttia, joka on suunniteltua (96,81 prosenttia) pienempi.
Pisimmät tuotantokeskeytykset aiheutuivat Kurkiaskan koneiston peruskorjauksesta, Valajaskosken 1 koneiston vikakorjauksesta ja Inkeroisen 4 koneistolla tehdyistä rakennustöistä.
Voimalaitostemme korkea käytettävyys ja kapasiteetin säätökyky maksimoivat tuotannon joustavuuden ja osakkaidemme tuotot sekä tukevat sähköverkon häiriötöntä toimintaa.
Kemijoki Oy varautuu kevättulvaan joka vuosi. Teemme tiivistä yhteistyötä tulvaviranomaisten kanssa. Olimme tänäkin vuonna osa Lapin ELY-keskuksen johtamaa tulvaryhmää, johon kuuluu alueen kuntia ja pelastusviranomaisia sekä valtakunnallinen Tulvakeskus. Yhteistyön tavoitteena on, että tulvaa hallitaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti.
Laskimme Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ennusteiden sekä maastossa tehtyjen tarkastusmittausten perusteella, kuinka paljon tilaa tekojärviin oli tehtävä, jotta sulamisvedet mahtuisivat niihin. Laadimme laskelmien perusteella juoksutussuunnitelmat kevään ajalle.
Kevään 2022 tulva oli ennakoitua suurempi, vaikka jäikin keskimääräiselle tasolle. Huhtikuun 15. päivän lumen vesiarvo oli reilusti keskimääräistä pienempi, mutta tulva-ajan sateet ja nopea sulanta nostivat virtaamia ja niin sanottua lumen vesiarvon tuottoa ennakoitua suuremmiksi. Tulva kesti kokonaisuudessaan 36 päivää, kun tulva-aika Kemijoen valuma-alueella on keskimäärin 30 päivää. Rovaniemellä tulva oli korkeimmillaan 19.5.2022, jolloin pinnankorkeus Lainaan havaintoasemalla oli N43-korkeusjärjestelmän mukaan 75,42 metriä. Valajaskosken virtaama oli suurimmillaan 2 385m³/s.
Toteutimme voimalaitoksillamme huoltotöiden lisäksi tuotantojärjestelmään liittyviä peruskorjauksia ja korvausinvestointeja. Lisäksi investoimme vuoden mittaan monipuolisesti omaisuudenhallinta-, käytönvalvonta-, dokumentaatio- ja paikkatietojärjestelmien kehittämiseen.
Kurkiaskan koneiston peruskorjaus aloitettiin kesäkuun alussa. Vaakamallisen bulb-tyyppisen turbiinin peruskorjaus viivästyi hieman ja koneiston tuotantokäyttö aloitettiin jouluun alussa lokakuun lopun sijaan. Lisätuotantoa saadaan peruskorjauksen jälkeen paremmasta hyötysuhteesta noin 0,5 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 70 nelihenkisen perheen sähkönkulutusta. Peruskorjauksessa paranivat myös voimalaitoksen käyttövarmuus, ympäristöystävällisyys ja turvallisuus. Voimalaitoksen koneistossa on uusi vesinapainen turbiinin juoksupyörä ja uusitut säätö- ja automaatiojärjestelmät. Uusinnat pienensivät merkittävästi laitoksen öljymäärää ja paransivat voimalaitoksen säätökykyä. Työssä hyödynnettiin laajasti digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.
Petäjäskoskella laitoksen julkisivujen ja vesikaton vuonna 2021 alkanut peruskorjaus valmistui ja koneistolle 3 uusittiin koneiston turvalaitteena toimivat tuloputken luukut.
Inkeroisten vesivoimalaitoksen vuonna 2021 aloitettu patojen peruskorjauksen pääurakka valmistui vuoden 2022 loppupuolella hieman suunniteltua aiemmin. Yli 100 vuotta vanhojen patojen rakenteet käytiin läpi ja niiden kiviverhousten saumat uusittiin, patojen betoniset rakenteet ja liittymispinnat kallioon injektoitiin ja kuluneita betonirakenteita uusittiin.
Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelu jatkui. Toteutuessaan voimalaitoksen energialla (155 GWh) katettaisiin 22 000 nelihenkisen kotitalouden energiankulutus. Jatkoimme Sierilä-hankkeen yksityiskohtaista valmistelua pääasiassa lupa-asioiden osalta. Valmistelun tavoitteena on luoda edellytykset investointipäätökselle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi maaliskuussa jatkoajan rakentamistöiden aloittamiselle. Tästä päätöksestä on kuitenkin valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi joulukuussa Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin tekemän valituksen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) päätöksestä, jonka mukaan Kemijoki Oy saa poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä lapinleinikki-kasvin osalta. Tämän lisäksi hankkeella on lainvoimaiset poikkeamisluvat apilakirjokääriäisen ja laaksoarhon osalta.
Lue lisää Sierilän voimalaitoshankkeestamme.
Investoimme käyttövarmuutta ja turvallisuutta lisääviin kohteisiin, kuten voimalaitosten patojen, rakenteiden ja koneistojen peruskorjauksiin sekä sähkönsiirto-, automaatio- ja valvontajärjestelmien uusintoihin muun muassa seuraavasti:
Kemijoki Oy on sitoutunut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiantuotannon toimenpideohjelmaan, joka kattaa vuodet 2017–2025. Energiansäästötavoite sähköntuotannon tehostamiselle ja primäärienergiansäästölle on yhteensä 13 600 MWh, josta on raportoitu toteutuneeksi 13 881 MWh.
Energiatehokkuus on keskeinen tekijä uudistaessamme voimalaitosten rakennustekniikkaa, prosesseja, laitteistoja ja järjestelmiä. Energiatehokkuus ja prosessien hyötysuhde ovat osa suunnittelu- ja hankintakriteereitämme. Osana energiatehokkuutta huomioimme investointi- ja ylläpitokustannusten lisäksi myös laitteen käyttöiän ja käytöstä poistamisen aiheuttamat toimenpiteet.
Asetamme vuosittain tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2022 Kurkiaskan koneiston energiatehokkuutta parannettiin peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjatun koneiston paremman hyötysuhteen johdosta samasta vesimäärästä saadaan entistä enemmän energiaa. Lisääntyneen tehon käyttöalueen myötä koneiston säätökyky sekä joustavuus sähköntuotannossa ovat entistä paremmalla tasolla.
Koneistojen energiatehokkuutta varmistimme puhdistamalla roskaantuneita välppiä useilla laitoksilla. Ennakkohuoltotoiminnalla ja tehokkailla häiriöselvityksillä turvasimme koneistojen toimintavarmuutta sekä minimoimme vioista ja häiriöistä johtuvat ohijuoksutukset.
Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Seuraamme ja valvomme lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa lupaehtopoikkeamiin, joista raportoimme viranomaisille.
Vuonna 2022 tapahtui kaksi lupaehtopoikkeamaa. Ensimmäinen poikkeama tapahtui 2.6. Lieksanjoella. Ukkosrintama aiheutti häiriön sähköverkkoon, jonka johdosta molempien laitosten koneistot kytkeytyivät suojaustoimenpiteenä pois verkosta. Katkos omakäyttösähkön syötössä viivästytti luukkujen aukaisua ja aiheutti virtaamalupaehdosta poikkeamisen kahdelle tunnille. Toinen lupaehtopoikkeama tapahtui 12.11. Pankakoskella, kun Kiviniemen mitta-aseman sallitusta ylärajasta poikettiin kolmen tunnin ajan. Kiviniemen mitta-aseman päämittaus oli kyseisenä aikana pois käytöstä ja seuranta tehtiin varamittausten pohjalta. Varamittauksen hälytysrajan asetusarvo oli väärin, joka johti pinnankorkeuden poikkeamiseen sallitusta.
Valtioneuvoston syyskuussa 2022 julkaisemaan huoltovarmuusselontekoon on kirjattu, että säätökykyisellä ja hyvin ennustettavalla vesivoimalla on suuri merkitys Suomen sähköjärjestelmässä. Selonteossa nähdään, että säätövoiman tarpeellisuus korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun sääriippuvaisten energiamuotojen käyttö lisääntyy ilmastonmuutosta torjuttaessa.
Kemijoki Oy:n rooli osana yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria on merkittävä. Säännöllinen harjoittelu yhdessä muiden toimijoiden kanssa ylläpitää valmiutta toimia poikkeustilanteissa. Osallistuimme syksyllä RESPA-22 harjoitukseen.