Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet, jotka ovat konkreettisia tekoja ympäristön tilan parantamiseksi ja sidosryhmien huomioimiseksi. Yksi tärkeimmistä ympäristötavoitteistamme oli Kitisen Kurkiaskan voimalaitoksen peruskorjaus, jossa koneiston ympäristöystävällisyys, hyötysuhde ja teho paranivat sekä riski öljyvahinkoon pieneni vesinavallisen juoksupyörän myötä oleellisesti. Vuoden 2022 lopussa sähköntuotantomme tehosta 84 prosenttia tuotettiin ympäristöystävällisillä vesinavallisilla koneistoilla.
Muut ympäristötavoitteemme liittyivät muun muassa joen virkistyskäyttöön, patoturvallisuuteen, vaelluskala-asioihin ja sidosryhmäyhteistyöhön.
Tutustu Kemijoki Oy:n ympäristöperiaatteisiin.
Julkaisimme vuoden aikana luonnon monimuotoisuusohjelman vuosille 2022–2030. Ohjelma on jatkoa pitkäjänteiselle työllemme luonnon ja ympäristön hyväksi. Ohjelma tukee Euroopan unionin biodiversiteettistrategian tavoitetta, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen saadaan pysäytettyä ja luonnon monimuotoisuus alkaa toipua vuoteen 2030 mennessä. Se myös linkittyy vahvasti strategiaamme, jossa luonnon monimuotoisuus on nostettu ympäristöasiana ilmastonmuutosteeman rinnalle. Ohjelmassa asetamme kunnianhimoiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävälle työlle. Keskeisin toimintaympäristömme on jokivesistöissä, joihin suurin osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävistä toimistamme keskittyy. Sitoudumme ohjelmassa vaellusyhteyden luomiseen Ounasjoelle ja virtavesien elinympäristökunnostusten toteuttamiseen.
Valtioneuvosto teki vuosien 2022–2026 vesienhoitosuunnitelmista joulukuussa 2021 päätöksen, joka oli sisällöltään pitkälti sama kuin Lapin ELY-keskuksen aiemmin keväällä laatima ehdotus. Valtioneuvoston päätöksen mukainen luokitus on näkemyksemme mukaan virheellinen, ja valitimme päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus kohdistuu vesimuodostumien luokituksiin, joita ei nähdäksemme ole kaikilta osin tehty oikein. Se voi johtaa sekä vääriin tilatavoitteisiin että väärin mitoitettuihin toimenpiteisiin. Vesienhoitosuunnitelmiin ja toimenpideohjelmiin kirjatut toimenpiteet muodostavat myös merkittävän riskin Suomen sähköjärjestelmän toiminnalle.
Valtioneuvosto kiinnitti päätöksessään erikseen huomiota siihen, että toimenpiteistä ei saa aiheutua merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käyttömuodolle. Vuonna 2022 alkavan vesienhoitokauden alussa Ympäristöministeriö käynnistää riippumattoman ja laajapohjaisen selvityshankkeen, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti vesienhoitosuunnitelmien ja niiden sisältämien toimenpiteiden vaikutusta lyhytaikaissäätöön ja säätövoimaan.
Vesienhoidon suunnitteluun liittyen jatkoimme Luonnonvarakeskuksen johdolla yhdessä Fortumin, PVO-Vesivoiman ja Energiateollisuus ry:n kanssa uraauurtavaa tutkimushanketta, jossa voimalaitosaltaiden kalaston koostumusta selvitetään ympäristö-DNA eli eDNA-menetelmällä. Hankkeen tavoitteena on testata eDNA-menetelmän soveltuvuutta voimalaitosaltaiden kalayhteisöjen seurantaan sekä rakentaa tietopohjaa vesipuitedirektiivin mukaisissa kalastoseurannoissa käytettyjen indeksien kehittämistyöhön ja vesien tilaluokitteluun. Kemi- ja Iijoella vuonna 2021 tehtyjä selvityksiä jatkettiin kesällä 2022 Oulujoella ja Vuoksella. Hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2023 aikana.
Jokien ja säännösteltyjen järvien käyttäjiä ovat Kemijoki Oy:n lisäksi asukkaat, mökkiläiset, kalastajat, matkailijat, elinkeinonharjoittajat ja kunnat. Haluamme osaltamme mahdollistaa vesistöjen monipuolisen käytön. Kesällä jokialueelle suuntaavat veneilijät, kalastajat, uimarit ja muut luonnossa liikkujat. Talvisin joella liikkuvat hiihtäjät, moottorikelkkailijat, pilkkijät ja muut ulkoilijat. Teemme yhteistyötä useiden paikallisten toimijoiden kanssa esimerkiksi joella järjestettävien tapahtumien aikaan.
Tavoitteenamme on, että vesistöjen käyttäjät ovat tyytyväisiä olosuhteisiin. Kemijoki Oy on rakentanut jokivarteen veneenlaskupaikkoja, venevalkamia ja uimapaikkoja sekä maisemoinut rantoja. Talvella ylläpidämme jääteitä olosuhteiden niin salliessa.
Patojen omistajana olemme vastuussa niiden turvallisuudesta. Yhteistyössä kumppaneidemme kanssa tarkkailemme patoja ja huolehdimme niiden kunnosta ylläpito-ohjelman mukaisesti. Seuraamme patojemme tilaa sekä silmämääräisesti että mittauksin. Strategiamme mukaisesti kehitämme yhteistyössä kumppaneidemme kanssa patojen monitorointia ja seurantaa uusia teknologioita hyödyntäen. Jatkoimme vuonna 2022 patojen jatkuvaan tarkkailuun liittyviä automatisointeja sekä otimme patoturvallisuuden hallintaa parantavan patorekisterin kokonaisuudessaan tuotantokäyttöön.
Olemme patokilometreinä mitattuna suurin patojen omistaja Suomessa. Omistamme betonipatoja 2,8 ja maapatoja 82 kilometriä, joten patoturvallisuus on merkittävä tehtävä yhtiössämme. Tunnistamme työmme merkityksen myös kansallisesti tarkasteltuna. Olemme aktiivisesti mukana edistämässä suomalaista patoturvallisuutta osallistumalla Suurpadot – Suomen osasto ry:n toimintaan. Yhdistys oli esimerkiksi vieraanamme tutustumassa Inkeroisten vesivoimalaitoksen padon peruskunnostukseen.
Teimme Kurittukosken, Kurkiaskan, Siekunvuoman, Vanttauskosken ja Vilman padoilla määräaikaistarkastukset, joihin myös patoturvallisuusviranomainen osallistui. Ulkopuolisella asiantuntijalla tai viranomaisella ei ollut huomautettavaa patojen kunnosta.
Inkeroisten vesivoimalaitoksen padon peruskunnostus valmistui vuoden 2022 aikana. Kemijärvellä valmistelimme Pöyliöjärven maapatojen korottamista, jonka toteutamme vuonna 2023.
Kemijoki Oy:llä on kalatalousvelvoitteiden osalta Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Kalatalousvelvoitteiden hoitoon käytimme vuonna 2022 omia työkustannuksia huomioimatta noin 3,1 miljoonaa euroa. Istutukset toteutamme kalatalousviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.
Kemijoen sisävesialueiden kalaistutukset toteutuivat vuoden 2022 aikana erinomaisesti. Merialueen istutuksissa oli pieniä haasteita kalojen saatavuuden suhteen ja istutustavoitteista jäätiin hieman jälkeen. Vaellussiian tuotanto jäi tavoitteista sekä Voimalohi Oy:n omassa tuotannossa että sopimusviljelyssä heikon lähtömateriaalin vuoksi. Nahkiaisen ylisiirtovelvoitteessa oli jälleen huono vuosi ja velvoitteen vaje kasvoi edellisvuodesta. Velvoitteen mukaista kalataloudellista tarkkailua toteutimme viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.
Suunnitelmat vuosien 2023–2027 kalaistutuksiksi Kemijoella ja Kitisellä valmistuivat ja lähetettiin lausuntokierrokselle asianosaisille osakaskunnille ja kalatalousalueille. Kalataloudellisen tarkkailuohjelman päivittäminen käynnistettiin tavoitteena uuden ohjelman valmistuminen vuoden 2023 aikana.
Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön hakemus Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamiseksi on ollut vireillä maaliskuusta 2017 lähtien Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Jätimme kesäkuussa aluehallintovirastolle prosessiin liittyvän toisen vastaselityksen.
Selkeä tavoitteemme on vaiheittain edeten palauttaa osittain luonnonvaraiset vaelluskalakannat, ja käytimme vapaaehtoisiin toimenpiteisiin 1,1 miljoonaa euroa. Olemme sitoutuneet luonnon monimuotoisuusohjelmassamme vaellusyhteyden luomiseen Ounasjoelle. Korostamme vapaaehtoisuuden ja yhteistyön linjaa vaelluskala-asiassa. Toteutimme Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi tähtääviä toimia vuoden mittaan suunnitelman mukaisesti.
Lieksanjoella vaelluskalatyön painopiste oli Pankakosken voimalaitoksen vaelluspoikasten kiinniottolaitteen kehitystyössä ensimmäisen vuoden käyttökokemuksiin pohjautuen. Kehittämistoimenpiteet keskittyivät erityisesti kiinniottolaitteen nielun virtauksen tehostamiseen sekä laitteen käytettävyyden parantamiseen. Kiinniottolaite oli käytössä toukokuun puolivälistä kesäkuun lopulle ja sitä operoi Pielisen-Karjalan kalatalousalue. Smolttipyynnissä saatiin kiinni yhteensä 131 järvilohen ja -taimenen vaelluspoikasta sekä seitsemän aikuista taimenta. Kuljetimme kalat Pankakosken ja Lieksankosken voimalaitosten alapuoliseen Pieliseen.
Kiinniottolaitteen toimivuuden ja Lieksanjoen vaelluspoikastuotannon selvittämistä varten Pankakosken yläpuoliseen vesistöön tehtiin istutuksia PIT-merkeillä ja radiotelemetrialähettimillä merkityillä kaloilla. PIT-seurantatutkimuksen toteutti Luonnonvarakeskus yhdessä Future Missions Oy kanssa. Radiotelemetriaseurannan toteutuksesta vastasi Kala- ja Vesitutkimus Oy Luonnonvarakeskuksen avustamana. Tutkimusten tulosten mukaan vaikuttaa mm. siltä, että jokialueella yksivuotiaiden laitospoikasten istuttaminen tuottaa kannanhoidollisesti paremman lopputuloksen kuin kaksivuotiaiden istuttaminen.
Lieksanjoella jatkettiin järvilohien ja järvitaimenten emokalapyyntiä. Kaikki pyydetyt emokalat siirrettiin Lieksanjoen kunnostusalueille lisääntymään. Lieksanjoella järvilohi ja -taimenkantojen elvyttämistyö pohjautuu hyvään ja vakiintuneeseen yhteistyöhön useiden toimijoiden, kuten kalatalousviranomaisen, kalatalousalueen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin ja Metsähallituksen kesken.
Lieksanjoen toimet ovat osa kokonaisuutta, joka tähtää vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä. Monivuotinen hanke jatkui 2022 uuden kolmivuotisen NOUSU-hankkeen mahdollistamana. Alueen toimijoiden hallinnoimaan hankkeeseen sisältyy kiinniottolaitteen kehittämisen ohella esim. emokalojen ylisiirtoja, seurantatutkimuksia sekä mäti- ja pienpoikasistutuksia.
Sujuva yhteistyö vaelluskalakysymyksissä jatkuu Lieksanjoella
Olemme aktiivinen toimija vaikutusalueillamme. Teemme yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa ja käymme vuoropuhelua ajankohtaisista asioista. Koronarajoitusten lievennyttyä keväällä 2022, tapasimme aktiivisesti toimialueemme kuntia ja muita sidosryhmiä. Olemme etukäteen käyneet keskustelua sähköjärjestelmän haasteista vaikutusalueemme kuntien, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Näissä keskusteluissa olemme käsitelleet sähköpulan mahdollisuutta sekä sähkön ja säätövoiman lisätuotannon edellyttämiä toimenpiteitä ja niiden mahdollisia paikallisia vaikutuksia.
Toimintavuoden aikana tapasimme lukuisissa tapaamisissa runsaasti eri sidosryhmien edustajia. Tiedotteita julkaisimme nettisivuillamme vuoden aikana 54. Sidosryhmillemme suunnattu uutiskirje Lieke ilmestyi neljä kertaa.
Poimintoja Kemijoki Oy:n vuoden 2022 sidosryhmätapaamisista ja yhteistyöstä
Voimalaitoksillamme vierailee vuosittain useita koululais- ja opiskelijaryhmiä tutustumassa vesivoimalaitosten toimintaan ja vesivoiman tuotantoon. Vesivoimaan liittyy monenlaisia osaamisalueita, kuten matematiikka, fysiikka ja biologia. Käymme myös kouluissa kertomassa vesivoimasta oppiaineeseen sopivasta näkökulmasta. Vuonna 2022 vierailimme Rovaniemellä Lyseonpuiston lukiossa.
Osallistuimme Sinetän ja Korkalovaaran yläkoulujen yhteisen eräkurssin leirille kertoen Kemijoen vesistön ekologiasta ja erityispiirteistä. Kalojen rakennetta tutkimme myös yhdessä Tervolan 4H-yhdistyksen ja Tervolan riistanhoitoyhdistyksen järjestämällä metsästys- ja kalastusleirillä. Korkeakouluopiskelija- ja koululaisryhmät tekivät tutustumiskäyntejä laitoksillemme jokaisella toimialueemme vesistöalueella.
Kemijoki Oy lahjoitti yliopistojen varainhankintakampanjassa Lapin yliopistolle 60 000 euroa. Yhtiö halusi tuellaan osoittaa, miten merkityksellinen Lapin yliopisto on Rovaniemen ja koko Lapin tulevaisuudelle. Valtion vastinerahan kanssa Kemijoki Oy:n lahjoitus kerrytti Lapin yliopistolle 210 000 euroa.
Tuimme myös Lapin yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijoiden UMG-yhteisölehteä, joka ilmestyy vuosittain sähköisenä ja painettuna. Lehti on maisteriopiskelijoiden työnäyte, täysin opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama. Olemme olleet vuosien ajan yhteistyökumppanina Lapin yliopiston LoimuSpeksin teatteriproduktioissa. Vuonna 2022 produktion aiheena oli Avaruuslaiva X AE A-XII:n tapaus.
Kemijoki Oy:n stipendirahaston kautta jaamme tunnustuspalkintoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Stipendirahaston erityispiirre on, että ammattikorkeakoulun opiskelijat hoitavat rahastoa ja sijoituksia projektina, josta he saavat myös opintopisteitä. Palkinnon myöntämisessä painotetaan pohjoisen toimintaympäristön erityispiirteiden, elinvoiman ja kehitysnäkymien huomioimista. Valintaan vaikuttavat myös opinnäytetyön liittyminen työhyvinvointiin ja työn tekeminen yhteistyössä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Kestävän kehityksen periaatteiden kunnioittaminen sekä hyvä arvosana lisäävät palkitsemisen mahdollisuutta.
Toimintavuonna stipendirahasto jakoi ammattikorkeakoulun opiskelijoille kolme tunnustuspalkintoa, joista yksi 1 000 euroa ja kaksi 500 euroa. Palkittujen töiden aiheita olivat arktisen hunajatuotannon mahdollisuudet ja haasteet, digitaalisten valmiuksien kartoittaminen ja keinot asiantuntijaorganisaation kehittämiseksi sekä koronaepidemian vaikutukset yläasteella opiskelevien nuorten arkiselviytymiseen ja tuentarpeeseen.
Tampereen yliopistosta valmistui diplomityö, joka liittyi Taivalkosken kalauoman riskianalyysiin.
Sodankylän alueella tuimme yhdessä kumppanimme Mitta Oy:n ja Sodankylän kunnan kanssa SamiSoster ry:n Mokta-hanketta. Hanke tukee Vuotson saamelaisyhteisön ikäihmisten arjen sujuvuutta sekä vahvistaa saamelaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tuimme Kemijoen kulttuurituki ry:n tuottamaa Karvalakkioopperaa. Esitys oli aikamatka Kemijoen valjastamisen historiaan ja vuoden 1979 Karvalakkilähetystön toimintaan. Ooppera esitettiin elo-syyskuussa kantaesityksenä Rovaniemellä kulttuuritalo Korundissa ja Helsingissä Kansallisoopperassa. Karvalakkioopperasta tehtiin myös nauhoitetaltiointi.
Vierailimme Tervolan kotiseutumuseon kunnostushankkeen kunniaksi järjestetyssä tilaisuudessa ja tuimme tarvikehankinnoin Tervolan kotiseutumuseon rakennusten kunnostamista. Yhteistyö jatkuu seuraavina vuosina, ja tuemme yhdessä kunnan kanssa kotiseutumuseon aktiivista toimintaa.
Verkkopohjaisen järjestelmän kautta sidosryhmäpalautteiden käsittely tapahtuu keskitetysti. Järjestelmä mahdollistaa dialogin palautteenantajan kanssa koko käsittelyn ajan ja eri vaiheista syntyy lokitiedosto. Vuonna 2022 saimme järjestelmän kautta 68 palautetta. Vastasimme kaikkiin asiallisiin palautteisiin, joissa oli toivottu yhteydenottoa.
Paikallisen yhteistyön tiivistämiseksi ja alueellisen toiminnan kehittämiseksi toiminta-alueemme on jaettu kolmeen osaan: Kitisen joki ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, Kemijoki ja Kemijärvi sekä Lieksanjoki ja Kymijoki. Kullakin alueella on oma aluepäällikkö, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä paikallisiin toimijoihin ja osallistua paikalliseen keskusteluun sekä vastata alueilta tulleisiin palautteisiin ja kysymyksiin. Osa aluepäällikön tehtäviä hoitavista henkilöistä vaihtui vuoden aikana.
Parannamme jatkuvasti maisemaa ja vesistöä tekemällä muun muassa rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Töiden suunnitteluvaiheessa otamme huomioon asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien toiveet.
Teimme omistamillamme maa-alueilla Kitisellä ja Kemijoella pienimuotoisia rantametsien raivauksia ja harvennuksia. Rannoilla olevia nojopuita poistettiin Kemijärveltä sekä Kokkosnivan ja Vanttauskosken voimalaitosaltailta.
Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä jatkettiin edelleen rantojen siistimisraivauksia poistamalla rannoille ajautuneita puita ja kantoja. Lisäksi Kemijärvellä kerättiin kantoja sekä poltettiin aikaisempina vuosina kerättyjä kantokasoja.
Ranta-alueiden konekunnostuksia teimme Kemijärvellä yhteensä seitsemässä eri kohteessa. Varsinaisia rannansuojauksia tehtiin Kemijärvellä kahdessa eri kohteessa ja Taivalkosken voimalaitosaltaalla kolmessa kohteessa. Osallistuimme Mattisenkarin veneenlaskupaikan kunnostamiseen yhteistyössä Runkauskylän osakaskunnan ja Tervolan kunnan kanssa.
Osana luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitämme toteutimme LUMO-ympäristönhoitotöinä Rovaniemellä Raappanansaaressa rakennusten purkuja ja Pruntelin kosteikolla raivaustöitä, Kemijärvellä Kälkäjänsaaren perinnebiotooppin raivaustöitä sekä Sierilässä apilakirjokääriäisen niitynhoitoa. Lisäksi teimme Muteniassa niitynhoitotöitä ja maisemaraivauksia.
Siirsimme ja ankkuroimme turvelauttoja Valajaskosken voimalaitoksen yläpuolelta ja rantaan ajautunutta turvetta Lokan kylän alueelta.
Joessa kulkee monenlaista pintaroskaa erityisesti tulva-aikana, joka voi kerääntyä voimalaitosten välppiin. Roska rajoittaa koneiston läpi virtaavan veden määrää, mikä puolestaan vähentää voimalaitoksen sähköntuotantoa. Poistamme roskia säännöllisesti ja samalla parannamme vesistön tilaa.
Lokan ja Porttipahdan yhteistyötä jatkamme kuntien ja viranomaisten kanssa osallistumalla esimerkiksi yhteisesti sovittuihin ympäristönhoitotöihin. Tekojärvien osalta painopiste oli vuonna 2022 moninaiskäyttöä parantavissa raivaushankkeissa, virkistyskäyttörakenteiden tukemisessa sekä taimenistutuksissa Porttipahdalla. Lisäksi tuimme merikotkien rengastuksia, satelliittiseurantaa sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvien alueen linnustokartoituksia.
Kemijärvellä jatkamme Kemijärven moninaiskäytön parantamista yhdessä Kemijärven kaupungin, Lapin ELY-keskuksen ja Yli-Kemin kalatalousalueen kanssa uudessa säännöstelyn yhteistyöryhmässä. Huomioimme erityisesti Kemijärven keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Pöyliöjärven tehostetulla veden laadun tarkkailulla sekä ympärivuotisilla ilmastimilla. Suurimpana yksittäisenä kohteena kunnostamme Kalkonniemen uimarantaa.
Kemijoki Oy on paikallisesti merkittävä kiinteistöverojen maksaja. Kiinteistövero on yhtiön merkittävin taloudellisen lisäarvon tuottaja alueellisesti. Vuonna 2022 maksoimme kiinteistöveroa 19 miljoonaa euroa. Lisätietoa veroasioista voit lukea vuosiraportistamme. Lisätietoa veroasioista voit lukea vuosiraportistamme (s. 8).