Hiilineutraalissa sähköjärjestelmässä vesivoimalla on avainrooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottavana säätövoimana. Vesivoima mahdollistaa säästä riippuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuottamisen sähköjärjestelmään. Vesivoimatuotannon hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on pieni.
Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen tavoitteemme. Kemijoki Oy toimii Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Olemme olennainen osa Suomen kehittyvää sähköjärjestelmää. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Lisää uusiutuvaa energiaa tarvitaan korvaamaan päästöllistä energian tuotantoa. Vesivoiman joustavuus säätövoimana mahdollistaa maksimaalisen määrän tuuli- ja aurinkoenergiaa liitettäväksi sähköjärjestelmään ja tukee yhteiskunnan sähköistymistä ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. Vesivoiman säätökyky ulottuu sekuntitasolta aina vuodenaikojen väliseen säätöön. Vesivoimalla on myös avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa. Siksi on tärkeää, että Kemijoki Oy:n voimalaitosten kokonaiskäytettävyys pysyy korkealla tasolla.
Kemijoki Oy on tarkastellut ja kirjannut ilmastoteeman strategisen merkityksen yhtiön liiketoiminnassa, aihepiiriin liittyvät riskit ja mahdollisuudet, ilmastoasioiden huomioimisen johtamisessa sekä tavoitteet ja mittarit. Ilmastolinjauksemme noudattaa EU:n ilmastoraportointia koskevia suuntaviivoja sekä Task Force on Climate-related Financial Disclosure (TCFD) -suosituksen periaatteita.
Ilmastotavoitteet ja mittarit
Kemijoki Oy:llä on kaksi keskeistä ilmastotavoitetta ja kummallekin avainmittari. Laitosten kokonaiskäytettävyyden tulee olla hyvällä tasolla, ja me asetamme sille vuosikohtaisen tavoitteen. Toiseksi joustava vesivoima mahdollistaa muiden uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämisen ja yhteiskunnan sähköistymisen ilmastomyönteisellä tavalla. Sen toteutumista seuraamme tuotantomuotojen joustavuudella suhteessa tarpeeseen. Vuonna 2021 vesivoiman joustavuus suhteessa tarpeeseen oli 73 prosenttia. Suhdelukuun vaikuttaa muun muassa tulva-aika, jolloin suurista virtaamista johtuen vesivoimalaitosten säätökyky on rajoittunut.
| avainluvut | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 |
| Vesivoiman tuotanto (GWh) | 5 231 | 4 793 | 4 498 | 4 501 | 4 891 |
| Osuus Suomessa tuotetusta vesivoimasta |
34 % | 31 % | 36 % | 34 % | 33 % |
| Osuus Suomessa uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä |
12 % | 14 % | 15 % | 14 % | 16 % |
| Vesialtaiden täyttöaste (keskiarvo vuosilta 1986-2010) |
75 % | 84 % | 57 % | 59 % | 77 % |
| Voimalaitosten kokonais- käytettävyys |
96,54 % | 96,88 % | 98,86 % | 97,48 % | 96,89 % |
| Voimalaitosten häiriö- käytettävyys |
99,66 % | 99,87 % | 99,87 % | 99,92 % | 99,81 % |
| Vesivoiman joustavuus suhteessa tarpeeseen (asteikolla -100% - + 100%) |
+73 % | +67 % | +82 % | +81 % | +79 % |
| Investoinnit vesivoimaan | 20,0 M€ | 17,5 M€ | 19,9 M€ | 17,7 M€ | 22,1 M€ |
Metsät hiilinieluina
Kemijoki Oy omistaa metsää yhteensä noin 42 000 hehtaaria ja ilmastonmuutoksen kannalta metsät toimivat hiilinieluina. Kemijoki Oy on Metsähallituksen jälkeen Pohjois-Suomen suurin suojelualueiden omistaja (12 900 hehtaaria).
Suojelualueista merkittävä määrä on suoalueita. Metsiemme vuosittainen hiilinielu vastaa noin 31 000 t CO2-ekvivalenttia, mutta omistamamme luonnontilaiset suot ovat hiilen lähde, koska soiden hapettomasta kerroksesta vapautuu metaania (Gaia Consulting 2020).
Olemme Suomen merkittävin vesi- ja säätövoimatuottaja, jonka 20 vesivoimalaitoksessa syntyy kolmannes Suomen vesisähköstä. Vuonna 2021 tuotimme sähköä 5 231 gigawattituntia, mikä on selvästi keskimääräistä enemmän.
Käytettävyyden korkea taso on toimintamme laadun parhaita mittareita. Käytettävyys eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli hyvällä tasolla. Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli 99,66 prosenttia, mikä on keskimääräistä hieman pienempi. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi suunnitellut huollot, oli 96,54 prosenttia, joka on suunniteltua (96,81 prosenttia) hieman pienempi.
Koneiden ja laitteiden suunnitelmallisella ylläpidolla ja ennakoivilla huolloilla pyrimme pitämään voimalaitosten käytettävyyden korkeana. Merkittävimmät seisokit koneistoille aiheutuivat Kokkosnivan koneiston peruskorjauksesta, Pirttikosken koneiston 2 vuosihuollon yhteydessä tehdyistä laiteuusinnoista sekä Valajaskosken ja Ossauskosken koneistoille 1 tehdyistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä.
Voimalaitostemme korkea käytettävyys ja kapasiteetin säätökyky maksimoivat tuotannon joustavuuden ja osakkaidemme tuotot sekä tukevat sähköverkon häiriötöntä toimintaa.
Kemijoki Oy varautuu kevättulvaan joka vuosi. Teemme tiivistä yhteistyötä tulvaviranomaisten kanssa. Olimme tänäkin vuonna osa Lapin ELY-keskuksen johtamaa tulvaryhmää, johon kuuluu alueen kuntia ja pelastusviranomaisia sekä valtakunnallinen Tulvakeskus. Yhteistyön tavoitteena on, että tulvaa hallitaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti.
Laskimme Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ennusteiden sekä maastossa tehtyjen tarkastusmittausten perusteella, kuinka paljon tilaa tekojärviin oli tehtävä, jotta sulamisvedet mahtuisivat niihin. Laadimme laskelmien perusteella juoksutussuunnitelmat kevään ajalle.
Lumen vesiarvot eivät kevääseen lähdettäessä olleet suuret, mutta tulva-ajan vesisateet nostivat juoksutustason paikoin korkeammalle kuin kevään 2020 ennätystulvassa. Sateiden johdosta sulanta tapahtui nopeasti ja vesi lähti maastosta liikkeelle vauhdilla. Tulva-aika jäi keskimääräistä lyhyemmäksi, vain 20 päivän mittaiseksi. Keskimäärin tulva-aika kestää Kemijoen valuma-alueella 30 päivää.
Kemijoen ja Ounasjoen tulvahuippu ajoittui toukokuun loppupuolelle. Rovaniemellä tulva oli korkeimmillaan toukokuun 23. päivänä, jolloin pinnankorkeus Lainaan havaintoasemalla oli valtakunnallisen N2000-korkeusjärjestelmän mukaan 76,64 metriä. Valajaskosken virtaama oli suurimmillaan 2 974 m³/s.
Olimme mukana asiantuntijajäsenenä Kemijoen tulvaryhmän työssä, jossa valmisteltiin Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaesitys. Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina on tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen. Kemijoen nykyisellä säännöstelyllä on tulvariskien toteutumista pienentävä vaikutus.
Yhtiö antoi oman lausuntonsa suunnitelmaan. Katsoimme, että suunnitelmassa on selvitetty monipuolisesti toimenpiteitä, joilla tulvariskien hallinnan tavoitteet pyritään saavuttamaan. Pidimme tärkeänä, että myös toissijaiset tavoitteet, eli varautuminen laskennallisesti kerran 250 vuodessa tapahtuvaan tulvaan, sisältyisivät suunnitelmaan. Tulvaryhmä ei kuitenkaan sisällyttänyt toissijaiseen tulvaan varautumista suunnitelmaan. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskien hallintasuunnitelman loppuvuodesta.
Toteutimme voimalaitoksillamme huoltotöiden lisäksi tuotantojärjestelmään liittyviä peruskorjauksia ja korvausinvestointeja.
Kokkosnivan koneiston peruskorjaus aloitettiin kesäkuun alussa. Vaakamallisen bulb-tyyppisen turbiinin peruskorjaus osoittautui suunniteltua haastavammaksi. Valmistuminen viivästyi ja koneiston tuotantokäyttö siirtyi vuoden 2022 alkupuolelle.
Peruskorjauksen myötä voimalaitoksen hyötysuhteen lisäksi paranevat myös turvallisuus, luotettavuus ja ympäristöystävällisyys. Lisätuotantoa saadaan arviolta yksi gigawattitunti vuodessa, mikä vastaa noin 140 nelihenkisen perheen sähkönkulutusta. Voimalaitoksen koneistossa on uusi vesinapainen turbiinin juoksupyörä ja uusittu säätöjärjestelmä. Ne pienentävät merkittävästi laitoksen öljymäärää.
Peruskorjauksen myötä Kokkosnivan voimalaitoksella voidaan jatkaa luotettavaa ja ilmastoystävällistä sähköntuotantoa vuosikymmeniä eteenpäin. Peruskorjauksessa asennettavat uudet ohjaus- ja automatiikkajärjestelmät sekä uusi turbiinin juoksupyörä parantavat voimalaitoksen säätökykyä.
Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjaus alkoi kesäkuun alussa ja valmistuu takaisin tuotantokäyttöön tammikuussa 2022. Peruskorjauksessa parantuvat voimalaitoksen hyötysuhde ja ympäristöystävällisyys sekä käytön joustavuus ja käyttövarmuus. Digitalisaatiota hyödynnetiin monin tavoin muun muassa suunnitteluvaiheessa ja automaatiotason nostossa.
Kurkiaskan voimalaitoksen peruskorjaukseen liittyen tehtiin hankintasopimuksia suomalaisilta yrityksiltä ja valvottiin toteutussuunnitelmien edistymistä. Hanke toteutetaan vuonna 2022. Voimalaitoksen hyötysuhde ja ympäristöystävällisyys paranevat koneistotehon pysyessä likimain entisellään.
Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelu jatkui. Toteutuessaan voimalaitoksen energialla (155 GWh) katettaisiin 22 000 nelihenkisen kotitalouden energiankulutus. Jatkoimme Sierilä-hankkeen yksityiskohtaista valmistelua pääasiassa lupa-asioiden osalta. Valmistelun tavoitteena on luoda edellytykset investointipäätökselle.
Haimme Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lupaa aloittaa rakennustyöt vesitalousluvassa määriteltyä määräaikaa myöhemmin. Syynä tähän oli pitkittynyt koneasemarakennuksen rakennuslupaan liittyvä lupaprosessi. Määräajan pidennyshakemus oli vuoden lopussa edelleen aluehallintoviraston käsiteltävänä. Koneasemarakennuksen rakennuslupa sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman.
Lue lisää Sierilän voimalaitoshankkeestamme.
Jatkoimme investointeja käyttövarmuutta ja turvallisuutta lisääviin kohteisiin, kuten koneasemien rakenteisiin ja koneistoihin, sähkönsiirtojärjestelmien sekä automaatio- ja valvontajärjestelmien uusintoihin sekä patoluukkujen peruskorjauksiin.
Kemijoki
Kymijoki
Sähköjärjestelmien osalta uudistimme muun muassa Kurittukosken voimalaitoksen 6,3 kV järjestelmän ja digitalisoimme patoihin liittyvien pumppuasemien valvontajärjestelmiä Petäjäskosken ja Kemijärven alueella.
Tietoliikenne- ja ohjausjärjestelmiä modernisoimme uusimalla voimalaitoksilla kaukokäyttöjärjestelmän ala-asemia. Pirttikosken voimalaitoksella jatkoimme generaattorikatkaisijoiden uusintaohjelmaa. Ossauskoskella aloitimme koneiston 1 juoksupyörän karan vauriokorjauksen, joka valmistuu vuoden 2022 aikana.
Lisäsimme edelleen kameravalvontaa voimalaitosten ulkokohteisiin.
Kemijoki Oy on sitoutunut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiantuotannon toimenpideohjelmaan, joka kattaa vuodet 2017–2025. Energiansäästötavoite sähköntuotannon tehostamiselle ja primäärienergiansäästölle on yhteensä 13 600 MWh, josta on raportoitu toteutuneeksi 12 352 MWh.
Energiatehokkuus on keskeinen tekijä uudistaessamme voimalaitosten rakennustekniikkaa, prosesseja, laitteistoja ja järjestelmiä. Energiatehokkuus ja prosessien hyötysuhde ovat osa suunnittelu- ja hankintakriteereitämme. Osana energiatehokkuutta huomioimme investointi- ja ylläpitokustannusten lisäksi myös laitteen käyttöiän ja käytöstä poistamisen aiheuttamat toimenpiteet.
Asetamme vuosittain tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2021 Kokkosnivan koneiston energiatehokkuutta parannettiin peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjatun koneiston paremman hyötysuhteen johdosta samasta vesimäärästä saadaan entistä enemmän energiaa ja lisääntyneen tehon käyttöalueen myötä koneiston säätökyky sekä joustavuus sähköntuotannossa ovat entistä paremmalla tasolla. Vanttauskoskella korvasimme voimalaitoksen valaistuksia energiatehokkaammilla led-valaisimilla.
Kunnossapidossa varmistimme koneistojen energiatehokkuutta useilla laitoksilla puhdistamalla koneistojen välppiä mittausten ilmaistessa hyötysuhteen heikentyneen niiden roskaantumisen johdosta. Ennakkohuoltotoiminnalla ja tehokkailla häiriöselvityksillä varmistimme koneistojen toimintavarmuutta ja minimoimme vioista ja häiriöistä johtuvat veden ohijuoksutukset.
Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Seuraamme ja valvomme lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin lupaehdoista, joista raportoimme viranomaisille.
Vuonna 2021 tapahtui yksi lupaehtopoikkeama. Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjauksen yhteydessä tulvaluukkujen ohjausyksikölle annettiin inhimillisestä virheestä johtuen liian suuri ohjaus. Poikkeama on raportoitu valvovalle viranomaiselle.
Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta linjaa monipuolisen, edullisen ja riittävän kotimaisen sähköenergian tuotantokapasiteetin varmistamisen voimahuollon perustaksi. Valtioneuvoston päätöksessä vuodelta 2018 huoltovarmuuden tavoitteista on kirjattu, että säätökykyisellä ja hyvin ennustettavalla vesivoimalla on suuri merkitys Suomen sähköjärjestelmässä. Ja edelleen, että säätövoiman merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun sääriippuvaisten energiamuotojen käyttö lisääntyy ilmastonmuutosta torjuttaessa.
Kemijoki Oy:lle rooli osana yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria on merkittävä. Säännöllinen harjoittelu yhdessä muiden toimijoiden kanssa ylläpitää valmiutta toimia poikkeustilanteissa. Toimimme alkuvuonna 2021 poikkeusoloissa COVID-19-pandemian johdosta.