Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet, jotka ovat konkreettisia tekoja ympäristön tilan parantamiseksi ja sidosryhmien huomioimiseksi. Yksi tärkeimmistä ympäristötavoitteistamme oli Kokkosnivan koneiston peruskorjaus, jonka seurauksena voimalaitosten energiatehokkuus ja käyttövarmuus paranevat. Öljyn kokonaismäärä laitoksella ja öljyvahingon riski pienenevät koneiston uuden vesinavallisen juoksupyörän myötä. Vuoden 2021 lopussa yhtiön sähköntuotannon tehosta tuotettiin 82 prosenttia ympäristöystävällisillä vesinavallisilla koneistoilla. Kokkosnivan peruskorjauksen myötä vesinavallisten koneistojen teho nousee 84 prosenttiin kokonaistehosta
(977/1 166 MW).
Muut ympäristötavoitteemme liittyivät muun muassa joen virkistyskäyttöön, patoturvallisuuteen, kala-asioihin ja sidosryhmäyhteistyöhön.
Tutustu Kemijoki Oy:n ympäristöperiaatteisiin.
Käynnistimme luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman laatimisen. Tavoitteenamme on edistää ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Haluamme samoin varmistaa, että toimintamme tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja hallintaa. Olemme osaltamme tukemassa EU:n tavoitetta luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä ja tämän jälkeen toipumissuuntausta vuoteen 2030 mennessä. Keskeisimpiä luonnon monimuotoisuutta kohentavia toimiamme ovat arvokkaiden luontokohteiden kartoittaminen ja vaaliminen, uhanalaisten lajien suojelu, vesistöjen tilan parantaminen ja vesistöjen kunnostus.
Jätimme toukokuussa lausuntomme Lapin ELY-keskuksen valmistelemaan ehdotukseen Kemijoen vesienhoitosuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta. Lausuntomme mukaan Ala-Kemijoen, Keski-Kemijoen ja Raudanjoen vesimuodostuman tulisi luokittua hyvään saavutettavissa olevaan tilaan ehdotuksessa esitetyn tyydyttävän tilan sijaan.
Valtioneuvosto teki vesienhoitosuunnitelmista ympäristöministeriön esityksen pohjalta joulukuussa päätöksen, joka oli sisällöltään pitkälti sama kuin Lapin ELY-keskuksen keväällä laatima ehdotus.
Valtioneuvosto kiinnitti päätöksessään erikseen huomiota siihen, että toimenpiteistä ei saa aiheutua merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käyttömuodolle. Vuonna 2022 alkavan vesienhoitokauden alussa käynnistetään riippumaton ja laajapohjainen selvityshanke, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti vesienhoitosuunnitelmien ja niiden sisältämien toimenpiteiden vaikutusta lyhytaikaissäätöön ja säätövoimaan.
Vesienhoidon suunnitteluun liittyen käynnistimme Luonnonvarakeskuksen johdolla yhdessä Fortumin, PVO-Vesivoiman ja Energiateollisuus ry:n kanssa uraauurtavan tutkimushankkeen, jossa voimalaitosaltaiden kalaston koostumusta selvitetään ympäristö-DNA eli eDNA-menetelmällä. Kemijoen kahdelta voimalaitosaltaalta tehtiin verkko- ja sähkökoekalastuksia sekä kerättiin vesinäytteitä, joista eristetään joen kalastosta peräisin olevaa perimäainesta eli DNA:ta. Menetelmän avulla saadaan selville, mitä kalalajeja vedessä on ja millaisia määriä niitä on suhteessa toisiinsa. Tutkimushankkeesta saatavat tulokset auttavat rakentamaan tietopohjaa vesipuitedirektiivin mukaiseen vesien tilan luokitteluun ja kalastoseurantoihin. Vastaavat selvitykset toteutettiin Iijoella ja toteutetaan vuonna 2022 myös Oulujoella ja Vuoksella.
Jokien ja säännösteltyjen järvien käyttäjiä ovat Kemijoki Oy:n lisäksi asukkaat, mökkiläiset, kalastajat, matkailijat, elinkeinonharjoittajat ja kunnat. Haluamme osaltamme mahdollistaa vesistöjen monipuolisen käytön. Kesällä jokialueelle suuntaavat veneilijät, kalastajat, uimarit ja muut luonnossa liikkujat. Talvisin joella liikkuvat hiihtäjät, moottorikelkkailijat, pilkkijät ja muut ulkoilijat. Teemme yhteistyötä useiden paikallisten toimijoiden kanssa esimerkiksi joella järjestettävien tapahtumien aikaan.
Tavoitteenamme on, että vesistöjen käyttäjät ovat tyytyväisiä olosuhteisiin. Kemijoki Oy on rakentanut jokivarteen veneenlaskupaikkoja, venevalkamia ja uimapaikkoja sekä maisemoinut rantoja. Talvella ylläpidetään jääteitä olosuhteiden niin salliessa.
Patoturvallisuus on toiminnassamme tärkeässä roolissa. Omistamme pituudessa mitaten eniten patoja Suomessa. Patojen omistajana olemme vastuussa niiden turvallisuudesta. Yhteistyössä kumppaneidemme kanssa valvomme patoja ja huolehdimme niiden kunnosta ylläpito-ohjelman mukaisesti. Seuraamme patojemme tilaa sekä silmämääräisesti että mittauksin.
Merkittävänä patojen omistajana olemme aktiivisesti mukana edistämässä suomalaista patoturvallisuutta osallistumalla Suurpadot – Suomen osasto ry:n toimintaan. Strategiamme mukaisesti kehitämme yhteistyössä kumppaniemme kanssa patojen monitorointia ja seurantaa uusia teknologioita hyödyntäen. Asiantuntijamme toimivat vuoden mittaan myös luennoitsijoina valtakunnallisessa patoturvallisuuskoulutuksessa.
Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken padoilla tehtiin määräaikaistarkastukset, joihin myös patoturvallisuusviranomainen osallistui. Viranomaisella ei ollut huomautettavaa patojen kunnosta.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi vesilain mukaisen luvan Pöyliön patojen korottamiseksi Kemijärvellä. Lupa sai lainvoiman ja hanke jatkuu vuonna 2022 kilpailuttamisvaiheeseen.
Kemijoki Oy:llä on kalatalousvelvoitteiden osalta Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Kalatalousvelvoitteiden hoitoon käytimme vuonna 2021 omia työkustannuksia huomioimatta noin 2,9 miljoonaa euroa. Istutukset toteutetaan kalatalousviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.
Istutukset toteutuivat valtaosin suunnitellusti, joskin merialueen vaellussiian tuotantomäärä jäi tavoitellusta lähinnä haasteellisten sääolosuhteiden vuoksi. Nahkiaisten ylisiirtojen osalta pääsimme monen vaikean vuoden jälkeen tavoitteeseen. Velvoitteen mukaista kalataloudellista tarkkailua toteutimme viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.
Lapin ELY-keskuksen hakemus Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamiseksi on ollut vireillä maaliskuusta 2017 lähtien Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Jätimme marraskuussa aluehallintovirastolle prosessiin liittyvän vastaselityksen.
Selkeä tavoitteemme on vaiheittain edeten palauttaa osittain luonnonvaraiset vaelluskalakannat. Korostamme vapaaehtoisuuden ja yhteistyön linjaa vaelluskala-asiassa. Toteutimme Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi tähtääviä toimia vuoden mittaan suunnitelman mukaisesti.
Lieksanjoella vaelluskalatyön painopiste oli Pankakosken voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun vaelluspoikasten kiinniottolaitteen toteutuksessa. Kiinniottolaite valmistui vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Saimme toteutukseen maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmarahoitusta 40 prosenttia hankkeen kustannuksista. Kiinniottolaitetta koekäytettiin kesäkuussa. Loppuvuonna käynnistimme kiinniottolaitteen kehittämisvaiheen koekäyttöjaksolta saatujen kokemusten perusteella.
Kiinniottolaite suunniteltiin ja toteutettiin alueen toimijoita kuunnellen. Kiinniottolaitteen avajaistilaisuus järjestettiin kesäkuussa.
Lieksanjoella jatkettiin järvilohien ja järvitaimenten emokalapyyntiä. Kaikki pyydetyt emokalat siirrettiin Lieksanjoen kunnostusalueille lisääntymään. Lieksanjoella järvilohi ja -taimenkantojen elvyttämistyö pohjautuu hyvään yhteistyöhön useiden toimijoiden, kuten kalatalousviranomaisen, kalatalousalueen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin ja Metsähallituksen kesken.
Olemme aktiivinen toimija vaikutusalueillamme. Teemme yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa ja informoimme ajankohtaisista asioista. Koronalla on kuitenkin ollut vaikutuksia sidosryhmätoimintaamme. Olemme toimineet Lapin sairaanhoitopiirin suositusten mukaisesti tilaisuuksia järjestettäessä. Esimerkiksi voimalaitosvierailut eivät ole toteutuneet, kuten normaaliaikana. Osan tapaamisista toteutimme etäyhteyksin.
Kirjasimme toimintavuoden aikana yhteensä 173 sidosryhmätapaamista. Tiedotteita julkaisimme nettisivuillamme 82. Sidosryhmillemme suunnattu uutiskirje Lieke ilmestyi neljä kertaa.
Poimintoja vuodesta:
Voimalaitoksillamme vierailee normaalisti vuosittain useita koululais- ja opiskelijaryhmiä tutustumassa vesivoimalaitosten toimintaan ja vesivoiman tuotantoon. Vesivoimaan liittyy monenlaisia osaamisalueita, kuten matematiikka, fysiikka ja biologia. Käymme myös kouluissa kertomassa vesivoimasta oppiaineeseen sopivasta näkökulmasta. Vuonna 2021 koronarajoitukset vaikuttivat merkittävästi yhteistyöhön oppilaitosten kanssa.
Tuimme Lapin yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijoiden UMG-yhteisölehteä, joka ilmestyy vuosittain sähköisenä ja painettuna. Lehti on maisteriopiskelijoiden työnäyte, täysin opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama. Olemme olleet vuosien ajan yhteistyökumppanina Lapin yliopiston LoimuSpeksin teatteriproduktioissa.
Marraskuussa Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry tutustui vesivoimaan ja yhtiön toimintaan Vanttauskosken voimalaitoksella.
Tunnustuspalkinnot ja opinnäytetyöt
Kemijoki Oy:n stipendirahaston kautta jaamme tunnustuspalkintoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Stipendirahaston erityispiirre on, että ammattikorkeakoulun opiskelijat hoitavat rahastoa ja sijoituksia projektina, josta he saavat myös opintopisteitä. Palkinnon myöntämisessä painotetaan pohjoisen toimintaympäristön erityispiirteiden, elinvoiman ja kehitysnäkymien huomioimista. Valintaan vaikuttavat myös opinnäytetyön liittyminen työhyvinvointiin ja työn tekeminen yhteistyössä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Kestävän kehityksen periaatteiden kunnioittaminen sekä hyvä arvosana lisäävät palkitsemisen mahdollisuutta.
Toimintavuonna stipendirahasto jakoi ammattikorkeakoulun opiskelijoille kolme tunnustuspalkintoa, joista yksi 1 000 euroa ja kaksi 500 euroa. Palkittujen töiden aiheita olivat Lean-johtaminen ekologisen toiminnan edistäjänä, kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan opas luonnonvaroja hyödyntäville pk-yritykselle sekä Lapin vesihuollon yleissuunnitelmien kehittämisehdotusten toteutuminen.
Tampereen yliopistossa valmistui kaksi diplomityötä, joista toinen liittyy sähkömarkkinoiden muutoksiin ja toinen vesivoimalaitoksen sähköjärjestelmien modernisointiin ja sähköverkkoliitynnän erityispiirteisiin.
Lapin ammattikorkeakoulussa valmistui tiedolla johtamiseen liittyvä insinöörityö (ylempi AMK). Työssä luotiin malli, jonka avulla voidaan kehittää tiedolla johtamista kumppanuustoiminnassa. Esimerkkitapauksena käytettiin tiedolla johtamista välppähäviöiden minimointiin liittyen.
Sodankylän alueella tuimme yhdessä kumppanimme Mitta Oy:n ja Sodankylän kunnan kanssa SamiSoster ry:n Mokta-hanketta. Hanke tukee Vuotson saamelaisyhteisön ikäihmisten arjen sujuvuutta sekä vahvistaa saamelaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Olimme mukana ja tukemassa Sompio-seura ry:n 50-vuotisjuhlatilaisuutta, joka vietettiin Muteniassa elokuussa. Tilaisuuteen osallistui 150 henkilöä.
Verkkopohjaisen järjestelmän kautta sidosryhmäpalautteiden käsittely tapahtuu keskitetysti. Järjestelmä mahdollistaa dialogin palautteenantajan kanssa koko käsittelyn ajan ja eri vaiheista syntyy lokitiedosto. Vuonna 2021 saimme järjestelmän kautta 76 palautetta. Vastasimme kaikkiin asiallisiin palautteisiin, joissa oli toivottu yhteydenottoa.
Paikallisen yhteistyön tiivistämiseksi ja alueellisen toiminnan kehittämiseksi toimintaalueemme on jaettu kolmeen osaan: Kitisen joki ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, Kemijoki ja Kemijärvi sekä Lieksanjoki ja Kymijoki. Kullakin alueella on oma aluepäällikkö, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä paikallisiin toimijoihin ja osallistua paikalliseen keskusteluun sekä vastata alueilta tulleisiin palautteisiin ja kysymyksiin. Osa aluepäällikön tehtäviä hoitavista henkilöistä vaihtui vuoden aikana.
Parannamme jatkuvasti maisemaa ja vesistöä tekemällä muun muassa rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Töiden suunnitteluvaiheessa otamme huomioon asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien toiveet.
Teimme omistamillamme maa-alueilla pienimuotoisia rantametsien raivauksia ja harvennuksia Kitisen ja Kemijoen alueella. Rannoilla olevia nojopuita poistettiin Petäjäskosken, Vanttauskosken ja Pirttikosken voimalaitosaltailta.
Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä jatkettiin edelleen rantojen siistimisraivauksia poistamalla rannoille ajautuneita puita ja kantoja. Lisäksi Kemijärvellä kerättiin kantoja sekä poltettiin aikaisempina vuosina kerättyjä kantokasoja.
Ranta-alueiden konekunnostuksia teimme Kemijärvellä yhteensä kymmenessä eri kohteessa sekä Kitisellä yhdessä kohteessa. Varsinaisia rannansuojauksia tehtiin Kemijärvellä kuudessa eri kohteessa ja yksittäisiä suojauksia tehtiin Kokkosnivan, Pirttikosken ja Taivalkosken voimalaitosaltailla. Teimme uuden veneenlaskupaikan Kemijärven Vuostimoon ja moottorikelkkasillan Kokkosnivan alueella olevan kuivatuskanavan ylitse.
Poistimme turvelauttoja Valajaskosken voimalaitoksen yläpuolelta ja Kemijärven Kiviperältä sekä rantaan ajautunutta turvetta Lokan kylän alueelta.
Tulvassa jokeen huuhtoutui monenlaista roskaa, joka kerääntyi voimalaitosten välppiin. Roska rajoittaa koneiston läpi virtaavan veden määrää, mikä puolestaan vähentää voimalaitoksen sähköntuotantoa. Puhdistamisella parannetaan samalla vesistön tilaa.
Lokan ja Porttipahdan säännöstelyn kehittämishankkeessa teimme yhteistyötä kuntien ja viranomaisten kanssa ja osallistuimme yhteisesti sovittuihin ympäristönhoitotöihin. Tekojärvien osalta painopiste oli moninaiskäyttöä parantavissa raivaushankkeissa sekä taimenistutuksissa Porttipahdalla. Lisäksi tuimme merikotkien rengastuksia, satelliittiseurantaa ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvien alueen linnustokartoituksia.
Kemijärvellä siirryimme säännöstelyn kehittämistyön päätyttyä uuteen vaiheeseen. Jatkamme Kemijärven moninaiskäytön parantamista yhdessä Kemijärven kaupungin, Lapin ELY-keskuksen ja Yli-Kemin kalatalousalueen kanssa uudessa säännöstelyn yhteistyöryhmässä.
Kemijoki Oy on paikallisesti merkittävä kiinteistöverojen maksaja. Kiinteistövero on yhtiön merkittävin taloudellisen lisäarvon tuottaja alueellisesti. Vuonna 2021 maksoimme kiinteistöveroa 18,4 miljoonaa euroa. Lisätietoa veroasioista voit lukea vuosiraportistamme (s. 8).