Voimalaitoskoneistojemme toimintavalmius oli vuonna 2018 hyvällä tasolla. Tuotimme vuonna 2018 vesisähköä 4 501 gigawattituntia. Tuotanto oli keskimääräinen.
Voimalaitosten tuotantoon vaikuttava kokonaiskäytettävyys oli 97,48 prosenttia, mikä oli suunniteltua parempi. Pisimmät tuotantokeskeytykset aiheutuivat Taivalkosken kakkoskoneiston akselin vaihtotyöstä ja Pankakosken ykköskoneiston peruskorjauksesta.
Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus selvittivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella ilmasto- ja vesistömallien sekä vaihtoehtoisten tulevaisuuden kehityskulkujen eli niin sanottujen kasvihuonekaasuskenaarioiden avulla.
Käytetyssä keskiskenaariossa oletetaan, että päästöt saadaan maailmanlaajuisesti kääntymään laskuun 2050 mennessä. Tällöin keskilämpötila Suomessa kohoaa kolme astetta ja sadanta kasvaa kahdeksan prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Sademäärät kasvavat etenkin talvisin ja talven sadanta tulee yhä useammin vetenä. Talven pituus lyhenee, kun syksy jatkuu ja kevät koittaa nykyistä aiemmin. Lumiraja nousee nykyistä pohjoisemmaksi ja jääpeite heikkenee, myös Kemijoen alueella.
Ennusteiden mukaan tulvat pienenevät pidemmällä aikavälillä ja talviajan virtaamat kasvavat. Säätilojen äärevöitymisestä johtuen muutosvaiheessa voi esiintyä hyvin runsasvetisiä tulvia ja kesäaikana voi esiintyä nykyistä enemmän kuivia jaksoja. Lue raportti.
Toukokuussa 2017 saimme korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vesitalousluvan Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen. Vuoden 2018 aikana jatkoimme hankkeen yksityiskohtaista valmistelua. Valmistelun tavoitteena on luoda edellytykset rakentamispäätökselle.
Lieksanjoella sijaitsevan Pankakosken ykköskoneiston peruskorjaus valmistui huhtikuussa. Peruskorjauksen myötä koneiston teho kasvoi 0,3 megawattia (MW), hyötysuhde parani ja öljyvahinkoriski pieneni oleellisesti vesivoidellun juoksupyörän navan myötä. Saavutimme peruskorjauksen tavoitteet taloudellisteknisten tavoitteiden osalta. Sen sijaan nolla tapaturmaa tavoitteemme ei toteutunut, sillä töiden aikana laitetoimittajan alihankkijalle sattui yksi tapaturma. Myös tavoiteaikataulu viivästyi viikolla.
Alvar Aallon suunnitteleman Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus valmistui marraskuussa. Entisöimme rakennuksen ilmeen alkuperäiseen näyttävään asuunsa voimalaitoksen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot säilyttäen. Peruskorjaus lisää voimalaitosrakennuksen käyttöikää vuosikymmenillä.
Lieksanjoki on hyvä esimerkki monien toimijoiden yhteistyöstä ja vapaaehtoisista toimista vaelluskalakannan elvyttämiseksi. Tuimme Lieksanjoella järvilohen ja -taimenen luontaista lisääntymistä yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Rahoitimme Ruunaan koskien kunnostuksia, joissa tehtiin muun muassa lisääntymisalueiden soraistuksia helikopterilla. Lieksanjoen emokalapyynnin saaliissa oli aikaisempaan verrattuna kaksinkertainen määrä järvilohia, jotka siirrettiin kunnostusalueille lisääntymään. Luonnonvarakeskus sai sähkökoekalastuksissa lupaavia tuloksia järvilohen luontaisen lisääntymisen käynnistymisestä kunnostusalueilla.
Suomalaisen Työn Liitto myönsi keväällä 2018 Kemijoki Oy:n tuottamalle energialle ja yhtiön vesivoimaosaamiseen liittyvälle asiantuntijatyölle Avainlippu-tunnuksen. Merkit ovat osoitus Suomessa valmistetusta tuotteesta sekä Suomessa tuotetusta ja Suomessa työllistävästä palvelusta.
Kartoitimme keväällä 2018 suomalaisten mielipiteitä vesivoimasta sekä Kemijoki Oy:n tunnettuutta ja kokemuksia yhtiön toiminnasta. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta suhtautuu vesivoimaan positiivisesti. Valtaosa suomalaisista pitää vesivoimaa uusiutuvana, ilmastonmuutosta hillitsevänä ja vastuullisena energiamuotona. Joka neljäs suomalainen tuntee Kemijoki Oy:n toimintaa vähintään hieman. Tutkimuspalautteen mukaan eniten kehitettävää meillä on ympäristöasioissa sekä viestinnässä. Lue lisää sidosryhmätutkimuksestamme.