KOHTI HIILINEUTRAALIA TULEVAISUUDEN SUOMEA

Hiilineutraalissa sähköjärjestelmässä vesivoimalla on avainrooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottavana säätövoimana. Vesivoima mahdollistaa säästä riippuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuottamisen sähköjärjestelmään. Vesivoimatuotannon hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on pieni.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen tavoitteemme. Kemijoki Oy toimii Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on olla olennainen osa Suomen kehittyvää sähköjärjestelmää. Suomi pyrkii nousemaan hiilineutraalin ja kustannustehokkaan sähköjärjestelmän edelläkävijämaaksi. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Lisää uusiutuvaa energiaa tarvitaan korvaamaan päästöllistä energian tuotantoa. Vesivoiman joustavuus säätövoimana mahdollistaa maksimaalisen määrän tuuli- ja aurinkoenergiaa liitettäväksi sähköjärjestelmään ja tukee yhteiskunnan sähköistymistä ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. Vesivoimalla on myös avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa. Siksi on tärkeää, että Kemijoki Oy:n voimalaitosten kokonaiskäytettävyys pysyy korkealla tasolla.

Vesivoiman hyvä säädettävyys tekee siitä sähköjärjestelmän joustojen kannalta ainutlaatuisen. Vesivoiman säätökyky ulottuu sekuntitasolta aina vuodenaikojen väliseen säätöön. Vesivoima vastaa valtaosin vuorokauden sisäisen sähköntuotannon ja -kulutuksen tasapainottamisesta. Vesivoimalla on myös avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa. Kemijoen voimalaitosten kokonaiskäytettävyys on korkealla tasolla.

Ilmastolinjaus

Linjaus kuvaa ilmastoteeman strategisen merkityksen Kemijoki Oy:n liiketoiminnassa, aihepiiriin liittyvät riskit ja mahdollisuudet, ilmastoasioiden huomioimisen johtamisessa sekä tavoitteet ja mittarit. Ilmastolinjauksemme noudattaa EU:n ilmastoraportointia koskevia suuntaviivoja sekä Task Force on Climate-related Financial Disclosure (TCFD) -suosituksen periaatteita. Kemijoki Oy:n hallitus on hyväksynyt ilmastolinjauksen ja sen keskeiset kohdat on sisällytetty yritysvastuun toimintaohjeeseemme.

Riskit ja mahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit on integroitu osaksi Kemijoen riskienhallintaa. Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaa tarkastellaan jatkuvasti riittävän riskienhallinnan tason varmistamiseksi. Käytämme ilmastonmuutoksen riskitarkastelussa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen toiminta-alueestamme laatimaa skenaarioanalyysiä.

Ilmastonmuutoksen eteneminen synnyttää myös uusia riskejä vesivoimatuotannolle. Vesivoiman keskeisimmät ilmastoriskit liittyvät sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Niin sanotut transitioriskit aiheutuvat puolestaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisestä aiheutuvista lakimuutoksista.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyy vesivoiman näkökulmasta paljon mahdollisuuksia. Kansainväliset sitoumukset ja kansalliset ilmastotavoitteet edellyttävät uusiutuvaan energiaan pohjautuvan hiilineutraalin sähköjärjestelmän kehittämistä 2030-luvun loppuun mennessä. Uusiutuvan energian tarve kasvaa ja luo mahdollisuuksia vesivoimalle.

Ilmastotavoitteet ja mittarit

Kemijoki Oy:llä on kaksi keskeistä ilmastotavoitetta ja kummallekin avainmittari. Laitosten kokonaiskäytettävyyden tulee olla hyvällä tasolla, ja me asetamme sille vuosikohtaisen tavoitteen. Toiseksi joustava vesivoima mahdollistaa muiden uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämisen ja yhteiskunnan sähköistymisen ilmastomyönteisellä tavalla. Sen toteutumista seuraamme tuotantomuotojen joustavuudella suhteessa tarpeeseen. Vuonna 2020 vesivoiman joustavuus suhteessa tarpeeseen oli 67 prosenttia. Aiempia vuosia alhaisempi suhdeluku johtui suuresta kevättulvasta sekä syystulvasta, jolloin säädön toteuttaminen on haastavaa.

avainluvut 2020 2019 2018 2017
Vesivoiman tuotanto 4 793 GWh 4 498 GWh 4 501 GWh 4 891 GWh
Osuus Suomessa tuotetusta
vesivoimasta
31 % 36 % 34 % 33 %
Osuus Suomessa
uusiutuvalla energialla 
tuotetusta sähköstä
14 % 15 % 14 % 16 %
Vesialtaiden täyttöaste 
(keskiarvo vuosilta 1986-2010)
84 % 57 % 59 % 77 %
Voimalaitosten kokonais-
käytettävyys
96,88 % 98,86 % 97,48 % 96,89 %
Voimalaitosten häiriö-
käytettävyys
99,87 % 99,87 % 99,92 % 99,81 %
Vesivoiman joustavuus
suhteessa tarpeeseen
(asteikolla -100% - + 100%)
+67 % +82 % +81 % +79 %
Investoinnit vesivoimaan 17,5 M€ 19,9 M€ 17,7 M€ 22,1 M€

Ilmastokysymykset Kemijoki Oy:n johtamisessa

Ilmastoasiat ovat osa yhtiön strategiaa ja siitä vastaa yhtiön hallitus. Hallitus on käsitellyt ilmastoskenaarioiden vaikutukset liiketoimintaan ja seuraa ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaa osana ohjaus- ja valvontatehtäväänsä. Keskeiset toimintaperiaatteet tarkastetaan ja merkittävimmät riskit käsitellään vuosittain hallituksessa. Johto raportoi ilmastonmuutoksen riskeistä ja mahdollisuuksista säännönmukaisesti hallitukselle.

Metsät hiilinieluina ja monimuotoisuus

Tarkastelimme vuonna 2020 metsiemme hiilinielua yhteistyössä Gaia Consultingin kanssa. Kemijoki Oy omistaa metsää yhteensä noin 42 000 hehtaaria. Ilmastonmuutoksen kannalta metsät toimivat hiilinieluina, ja metsiemme vuosittainen hiilinielu vastaa noin 31 000 t CO2-ekvivalenttia. Sen sijaan esimerkiksi omistamamme luonnontilaiset suot ovat hiilen lähde, koska soiden hapettomasta kerroksesta vapautuu metaania. Kemijoki Oy on Metsähallituksen jälkeen Pohjois-Suomen suurin suojelualueiden omistaja (12 900 hehtaaria). Jatkossa kartoitamme luonnontilaisten soiden merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Uusiutuvaa ja päästötöntä vesivoimaa

Tuotanto ja käytettävyys

Olemme Suomen merkittävin vesi- ja säätövoimatuottaja, jonka 20 vesivoimalaitoksessa syntyy kolmannes Suomen vesisähköstä. Vuonna 2020 tuotimme sähköä 4 793 gigawattituntia, mikä on keskimääräistä enemmän.

Käytettävyyden korkea taso on toimintamme laadun parhaita mittareita. Käytettävyys eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2020 hyvällä tasolla.

Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli 99,87 prosenttia, mikä on keskimääräistä parempi. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi suunnitellut huollot, oli 96,88 prosenttia, joka on suunniteltua hieman pienempi.

Koneiden ja laitteiden suunnitelmallisella ylläpidolla ja ennakoivilla huolloilla pyrimme pitämään voimalaitosten käytettävyyden korkeana. Merkittävimmät seisokit koneistoille aiheutuivat Porttipahdan koneiston peruskorjauksesta ja Petäjäskosken koneiston 1 sekä Ossauskosken koneiston 2 vuosihuoltojen yhteydessä tehdyistä laajemmista huolloista ja laiteuusinnoista. Voimalaitostemme korkea käytettävyys ja kapasiteetin säätökyky maksimoivat tuotannon joustavuuden ja osakkaidemme tuotot sekä tukevat sähköverkon häiriötöntä toimintaa.

Kevättulva

Kemijoki Oy varautuu kevättulvaan joka vuosi. Hyvä yhteistyö ja ennakointi olivat keskeisessä roolissa kevään 2020 ennätystulvan hoitamisessa. Aloitimme varautumisen mahdolliseen suurtulvaan jo helmikuussa, kun lumen vesiarvot nousivat Lapissa poikkeuksellisen suuriksi. Teimme tiivistä yhteistyötä tulvaviranomaisten kanssa ja olimme osa Lapin ELY-keskuksen johtamaa tulvaryhmää, johon kuului alueen kuntia ja pelastusviranomaisia sekä valtakunnallinen Tulvakeskus. Yhteistyön tavoitteena on, että tulvaa hallitaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti.

Laskimme Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen ennusteiden sekä maastossa tehtyjen tarkastusmittausten perusteella, kuinka paljon tilaa tekojärviin oli tehtävä, jotta sulamisvedet mahtuisivat niihin. Siltä pohjalta teimme juoksutussuunnitelmat kevään ajalle.

Huhtikuun puolivälissä lumen vesiarvot olivat nousseet koko valuma-alueella ennätyslukemiin. Vesiarvo oli erityisen korkea Kittilän, Porttipahdan ja Kemihaaran alueilla. Ennusteiden mukaan koko valuma-alueelle oli muodostumassa ennätyksellinen tulva.

Toukokuun alussa lämpötila pysyi viileänä ja sateet vähäisinä. Sulaminen käynnistyi verkkaisesti, mikä pienensi tulevaa tulvahuippua. Lopulta lämpimän sään seurauksena virtaamat nousivat nopeasti. Kemijoen ja Ounasjoen tulvahuippu ajoittui toukokuun loppuun. Rovaniemellä tulva oli korkeimmillaan 31.5., jolloin pinnankorkeus Lainaan havaintoasemalla oli N2000+ 77,62 metriä, vain kuusi senttimetriä alempana kuin ennätystulvassa 1993. Valajaskosken virtaama oli suurimmillaan 4 147 m³/s, mikä on noin kahdeksankertainen vuoden keskivirtaamaan nähden.

Tulvan toistuvuus vastasi kerran 20 vuodessa esiintyvää tulvaa ja sen suuruus oli hyvin lähellä samaa tasoa kuin vuoden 1993 ennätystulvassa. Kevään 2020 tulvaa voi pitää ilmastoskenaarioiden perusteella laadittujen ennusteiden mukaisena; ilmastonmuutoksen myötä sää äärevöityy ja talviajan sadanta lisääntyy, mistä voi seurata suuria tulvia.

Investoinnit

Vuoden 2020 aikana toteutimme voimalaitoksillamme huoltotöiden lisäksi tuotantojärjestelmään liittyviä peruskorjauksia ja korvausinvestointeja.

Porttipahdan koneiston peruskorjaus valmistui lokakuussa 2020. Peruskorjauksen myötä voimalaitoksen hyötysuhteen lisäksi paranivat myös voimalaitoksen turvallisuus, luotettavuus ja ympäristöystävällisyys. Peruskorjauksessa voimalaitoksen teho kasvoi 5,5 megawattia, joka vastaa noin yhtä Suomen suurimmista tuulivoimaloista. Voimalaitoksen teho on nyt 40,5 megawattia. Lisätuotantoa peruskorjauksen myötä tuli 2 200 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 300 nelihenkisen perheen sähkönkulutusta. Voimalaitoksen koneistossa on uusi vesinapainen turbiinin juoksupyörä, mikä osaltaan pienentää merkittävästi laitoksen öljymäärää ja parantaa koneiston ympäristöystävällisyyttä.

Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjauksen valmistelu jatkui toteutusvaiheen yksityiskohtaisella suunnittelulla ja tulevan seisokin valmisteluilla. Hanke toteutetaan vuonna 2021. Peruskorjauksessa parannetaan voimalaitoksen ympäristöystävällisyyttä ja hyötysuhdetta sekä lisätään käytön joustavuutta ja käyttövarmuutta. Digitalisaatiota hyödynnetään monin tavoin muun muassa suunnitteluvaiheessa ja automaatiotason nostossa.

Kurkiaskan voimalaitoksen peruskorjauksen valmistelun käynnistimme hankintasopimuksien solmimisilla. Hanke toteutetaan vuonna 2022. Voimalaitoksen hyötysuhde ja ympäristöystävällisyys paranevat koneistotehon pysyessä likimain entisellään.

Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelu jatkui. Toteutuessaan voimalaitoksen energialla (155 GWh) katettaisiin 22 000 nelihenkisen kotitalouden energiankulutus. Vuoden 2020 aikana jatkoimme Sierilä-hankkeen yksityiskohtaista valmistelua pääasiassa lupa-asioiden osalta. Valmistelun tavoitteena on luoda edellytykset investointipäätökselle.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti hankkeen vesitalousluvan toukokuussa 2017. Päätöksen myötä Kemijoki Oy:llä on lainvoimainen lupa Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen sekä vesistön säännöstelyyn. Rovaniemen kaupunki myönsi kone- ja luukkuaseman rakennuksille rakennusluvan helmikuussa 2018. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi rakennusluvan huhtikuussa 2020.

Rovaniemen kaupunki myönsi yhtiölle syksyllä 2019 poikkeusluvan rakentamisrajoituksesta ja yleiskaavan käyttötarkoituksesta. Poikkeusluvan perusteella Rovaniemen kaupunki myönsi myös rakennusluvan kone- ja luukkuaseman rakennuksille. Molemmista luvista on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Hankkeen lupaprosessin yhteydessä viranomainen on huomioinut tiedossa olevat direktiivilajit ja rauhoitetut lajit. Tällaisia ovat muun muassa hyönteistä apilakirjokääriäinen ja kirjojokikorento, kasveista laaksoarho ja lapinleinikki, linnuista törmäpääsky sekä nisäkkäistä saukko.

Olemme myös teettäneet yksityiskohtaisen analyysin (ISO 14040 ja 14044) Sierilän voimalaitoksen ilmastovaikutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä voimalaitoksen elinkaaren aikana. Elinkaarianalyysi osoitti, että Sierilän kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 11 gCO2ekv/kWh. EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmässä vesivoiman tuotanto on määritelty ilmastonmuutosta hillitseväksi toiminnaksi, kun elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 CO2-ekvivalenttigrammaa tuotettua (sähkö)kilowattituntia kohti. Sierilä alittaa tämän rajan selkeästi. Päästö vastaa tai on jopa alhaisempi kuin nykyaikaisen tuulivoimalaitoksen tuottama päästö elinkaaren aikana.

Analyysi osoitti lisäksi, että kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat pääasiassa rakennusaikaisista päästöistä. Vedennoston jälkeen patoaltaasta tapahtuva kasvihuonekaasupäästöjen merkitys on selkeästi vähäisempi.

Laiteturvallisuus ja käyttövarmuus

Vuoden 2020 aikana jatkoimme investointeja käyttövarmuutta ja turvallisuutta lisääviin kohteisiin, kuten koneasemien rakenteisiin ja koneistoihin, sähkönsiirtojärjestelmien, automaatio- ja valvontajärjestelmien uusintoihin sekä patoluukkujen peruskorjauksiin.

Patoluukkujen investointiohjelmaa jatkoimme Petäjäskosken patoluukun 7 peruskorjauksella. Petäjäkosken voimalaitoksen 1-koneistolle teimme laajan turbiinin perushuollon. Taivalkoskella uusimme voimalaitoksen vesikattorakenteet. Lieksankosken voimalaitoksella peruskorjasimme voimalaitos- ja patosillat. Inkeroisten voimalaitokselle valmistelimme tutkimusohjelmalla kivipatojen peruskorjausta. Petäjäskosken ja Kemijärven pumppuasemilla peruskorjasimme pumppuja ja niihin liittyviä putkistoja.

Sähköjärjestelmien osalta uudistimme muun muassa Ossauskosken voimalaitoksen 20 kilovoltin järjestelmän. Kymijoella osallistuimme kantaverkon sekä Inkeroisen ja Anjalankosken voimalaitosten käyttövarmuutta parantavaan 110 kilovoltin kytkinlaitosuusintaan. Generaattorikatkaisijoiden uusintaohjelmaa jatkoimme Vanttauskoskella, Seitakorvassa, Matarakoskella, Kelukoskella ja Petäjäskoskella. Lisäsimme edelleen kameravalvontaa voimalaitosten ulkokohteisiin. Ossauskoskella uusimme laitoksen paloilmoitinjärjestelmän.

Energiatehokkuus

Energiatehokkuus on keskeinen tekijä uudistaessamme voimalaitosten rakennustekniikkaa, prosesseja, laitteistoja ja järjestelmiä. Energiatehokkuus on osa suunnittelu- ja hankintakriteereitä. Osana energiatehokkuutta huomioimme investointi- ja ylläpitokustannusten lisäksi myös laitteen käyttöiän ja käytöstä poistamisen aiheuttamat toimenpiteet.

Asetamme vuosittain tavoitteita myös energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2020 Porttipahdan koneiston energiatehokkuutta parannettiin peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjatun koneiston paremman hyötysuhteen johdosta samasta vesimäärästä saadaan entistä enemmän energiaa ja lisääntyneen tehon myötä koneiston säätökyky sekä joustavuus sähköntuotannossa ovat entistä paremmalla tasolla. Seitakorvassa ja Ossauskoskella korvasimme voimalaitoksen valaistuksia energiatehokkaammilla led-valaisimilla.

Kunnossapidossa varmistimme koneistojen energiatehokkuutta useilla laitoksilla puhdistamalla koneistojen välppiä mittausten ilmaistessa hyötysuhteen heikentyneen niiden roskaantumisen johdosta. Ennakkohuoltotoiminnalla ja tehokkailla häiriöselvityksillä varmistimme koneistojen toimintavarmuutta ja minimoimme vioista ja häiriöistä johtuvat veden ohijuoksutukset.

Lupaehto- ja ympäristöpoikkeamat

Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Seuraamme ja valvomme lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin lupaehdoista, joista raportoimme viranomaisille. Vuonna 2020 tapahtui kuusi lupaehtopoikkeamaa, joista kolme Kemijoen alueella ja kolme Lieksanjoen alueella. Tämä on keskimääräistä enemmän.

Ossauskosken voimalaitoksella kirjattiin ympäristöpoikkeama, kun koneiston huoltotyön yhteydessä vesistöön pääsi öljyä muutamia kymmeniä litroja. Öljy saatiin korjatuksi talteen voimalaitoksen alakanavasta.

Vanttauskosken voimalaitoksen virtaamalupaehto rikkoontui 2.8.2020 aamupäivällä. Alaveden nousun vuoksi laitoksen putouskorkeus pieneni. Sen seurauksena laitoksen automaatio lisäsi laitoksen virtaamaa, jotta laitokselle asetettu teho toteutuisi. Ylitys kesti kaikkiaan kuusi tuntia ja oli suurimmillaan hetkellisesti tasolla 540 m³/s.

Vanttauskosken voimalaitoksen virtaamalupaehto rikkoontui 7.10.2020. Kantaverkossa tapahtuneiden muutosten johdosta koneistot säätivät tehoa ylöspäin ja virtaama nousi yli sallitun. Juoksutustaso ylitti sallitun 500 m³/s tason yhden tunnin ajan
12 m³/s verran ollen tunnilla 19:00 512 m³/s.

Rovaniemen Kirkonjyrhämän lupaehto 74,00 metriä ylittyi 29.11.2020, kun Ounaskosken jääpato murtui illalla yhdeksän aikaan. Ylitys oli suurimmillaan 29 senttimetriä.

Lieksankosken voimalaitoksen yläveden lupaehtopoikkeama 8.12.2020 tapahtui, kun Pankakosken voimalaitoksen välpät jäätyivät umpeen ja koneistojen virtaamaa jouduttiin ohjaamaan tulvaluukuille. Juoksutusjärjestelyt aiheuttivat ongelmia alapuolisella Lieksankosken voimalaitoksella, jonka ylävesiraja alittui kolmen tunnin ajan. Alitus oli suurimmillaan yhdeksän senttimetriä.

Pankakosken voimalaitoksen luukut jäätyivät auki-asentoon 10.12.2020. Tämä aiheutti kaksi lupaehtopoikkeamaa.

  • Pankajärven pinta laski alle sallitun tason yhden tunnin ajaksi, alitus oli yksi senttimetri.
  • Lieksankosken voimalaitoksen padon lupaehtojen mukainen ylin vedenkorkeus ylittyi kahdella tunnilla ollen korkeimmillaan neljä senttimetriä yli sallitun. 

Poikkeamat on raportoitu valvovalle viranomaiselle.

Vesivoimalla avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa

Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta linjaa monipuolisen, edullisen ja riittävän kotimaisen sähköenergian tuotantokapasiteetin varmistamisen voimahuollon perustaksi. Valtioneuvoston 5.12.2018 voimaan astuneessa päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista on kirjattu, että säätökykyisellä ja hyvin ennustettavalla vesivoimalla on suuri merkitys Suomen sähköjärjestelmässä. Ja edelleen, että säätövoiman merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun sääriippuvaisten energiamuotojen käyttö lisääntyy ilmastonmuutosta torjuttaessa. Kemijoki Oy:lle rooli osana yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria on merkittävä.

Säännöllinen harjoittelu yhdessä muiden toimijoiden kanssa ylläpitää valmiutta toimia poikkeustilanteissa. Toimimme vuonna 2020 poikkeusoloissa sekä ennätyksellisen kevättulvan aikana että COVID-19 pandemian johdosta. Erillisiä valmiusharjoituksia ei siksi voitu järjestää.