Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet, jotka ovat konkreettisia tekoja ympäristön tilan parantamiseksi ja sidosryhmien huomioimiseksi. Vuonna 2020 saavutimme ympäristötavoitteet hyvin. Yksi tärkeimmistä ympäristötavoitteistamme oli Porttipahdan koneiston peruskorjaus, jonka seurauksena voimalaitosten teho kasvoi ja energiatehokkuus parani sekä öljyvahingon riski pieneni, kun turbiiniin uusittiin vesinavallinen juoksupyörä. Porttipahdan peruskorjauksen myötä yhtiön sähköntuotannon tehosta tuotettiin vuoden lopussa 82 prosenttia ympäristöystävällisillä vesinavallisilla koneistoilla (952/1 166 MW).
Muut ympäristötavoitteemme liittyivät muun muassa joen virkistyskäyttöön, patoturvallisuuteen, kala-asioihin ja sidosryhmäyhteistyöhön.
Tutustu Kemijoki Oy:n ympäristöperiaatteisiin.
Jokien ja säännösteltyjen järvien käyttäjiä ovat Kemijoki Oy:n lisäksi asukkaat, mökkiläiset, kalastajat, matkailijat, elinkeinonharjoittajat ja kunnat. Haluamme osaltamme mahdollistaa vesistöjen monipuolisen käytön. Kesällä jokialueelle suuntaavat veneilijät, kalastajat, uimarit ja muut luonnossa liikkujat. Talvisin joella liikkuvat hiihtäjät, moottorikelkkailijat, pilkkijät ja muut ulkoilijat. Teemme yhteistyötä useiden paikallisten toimijoiden kanssa esimerkiksi joella järjestettävien tapahtumien aikaan.
Tavoitteenamme on, että vesistöjen käyttäjät ovat tyytyväisiä olosuhteisiin. Kemijoki Oy on rakentanut jokivarteen veneenlaskupaikkoja, venevalkamia ja uimapaikkoja sekä maisemoinut rantoja. Talvella ylläpidetään jääteitä olosuhteiden niin salliessa.
Patoturvallisuus on toiminnassamme tärkeässä roolissa. Omistamme pituudessa mitaten eniten patoja Suomessa. Patojen omistajana olemme vastuussa niiden turvallisuudesta. Yhteistyössä kumppaneidemme kanssa valvomme patoja ja huolehdimme niiden kunnosta ylläpito-ohjelman mukaisesti. Seuraamme patojemme tilaa sekä silmämääräisesti että mittauksin.
Merkittävänä padon omistajana olemme aktiivisesti mukana edistämässä suomalaista patoturvallisuutta osallistumalla Suurpadot – Suomen osasto ry:n toimintaan. Strategiamme mukaisesti kehitämme yhteistyössä kumppaniemme kanssa patojen monitorointia ja seurantaa uusia teknologioita hyödyntäen. Vuonna 2020 asiantuntijamme toimivat myös luennoitsijoina valtakunnallisessa patoturvallisuuskoulutuksessa.
Vuonna 2020 pidettiin Matarakosken, Kelukosken, Kokkosnivan, Pirttikosken ja Permantokosken padoilla määräaikaistarkastukset, joihin myös patoturvallisuusviranomainen osallistui. Viranomaisella ei ollut huomautettavaa patojen kunnosta.
Kemijoki Oy:llä on kalatalousvelvoitteiden osalta Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Kalatalousvelvoitteiden hoitoon käytimme vuonna 2020 omia työkustannuksia huomioimatta noin 2,9 miljoonaa euroa. Istutukset toteutetaan kalatalousviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.
Istutukset toteutuivat suunnitellusti ja merialueella vaellussiian istutusmäärässä aikaisempina vuosina kertynyttä vajetta pienennettiin merkittävästi. Nahkiaisen osalta vuosi oli jälleen vaikea ja ylisiirrossa jäätiin tavoitteesta. Velvoitteen mukaista kalataloudellista tarkkailua toteutimme viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.
Lapin ELY-keskuksen hakemus Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamiseksi on ollut vireillä maaliskuusta 2017 lähtien Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Aluehallintovirasto kuulutti hakemuksen 18.6.2020 ja yhtiö jätti muistutuksensa määräajassa.
Selkeä tavoitteemme on vaiheittain edeten palauttaa osittain luonnonvaraiset vaelluskalakannat. Korostamme edelleen vapaaehtoisuuden ja yhteistyön linjaa vaelluskala-asiassa.
Osallistuimme Lapin liiton koordinoiman Kemijoen vaelluskalatyöryhmän työhön vaelluskalahankkeiden eteenpäin viemiseksi.
Toteutimme Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi tähtääviä toimia suunnitelman mukaisesti. Kemijoen Taivalkoskella toteutimme Kalasydän-järjestelmän jatkokäytön ja Taivalkosken padon kiertävän kalauoman yksityiskohtaisen teknisen suunnittelun. Kalasydämen kautta kulki Taivalkosken padon yli lähes 400 lohikalaa. Lohikalojen lisäksi yhteensä noin 1 100 muuta kalaa ja noin 1 000 nahkiaista nousi Kalasydämen kautta voimalaitoksen yläpuolelle.
Osallistuimme Smolttisydän-alasvaellusratkaisun hankevalmisteluun. Hankkeeseen on saatu 25 prosentin verran valtion rahoitusta. Muita rahoittajia hankkeessa ovat Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy, UPM Energy, Vattenfall Ab, Koskienergia Oy ja Kalasydän Oy. Toteutimme myös Vähäjoella istutettujen lohismolttien rysäpyyntikokeilun. Lisäksi teimme Kemi- ja Ounasjokeen lohen mäti- ja pienpoikasistutuksia.
Osallistuimme Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten välillä Voimalohen ja LUKEn toteuttamaan PIT-merkki- ja radiotelemetriatutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää Isohaaran yläpuolelle vapautettujen PIT-merkein ja radiolähettimin merkittyjen lohien hakeutumista Kalasydämeen ja Taivalkosken padon yli. Kaikkiaan hankkeessa seurattiin 101 merkittyä lohta.
Luken tutkimusraportin johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että Kalasydän vaikuttaa potentiaaliselta vaellusyhteysratkaisulta rakennetuille joille. Luken yhden kesän tutkimustyön perusteella Kalasydän on vaellusratkaisuna yhtä tehokas tai hieman tehokkaampi kuin Oulujoen Merikosken kalatiet.
Isohaaran voimalaitoksen ala- ja yläpuolella tehtyjen koekalastusten perusteella valtaosa Taivalkoskelle nousseista lohista ja taimenista oli peräisin istutuksista. Kaikkiaan koekalastajat keräsivät 250 lohi- ja 16 taimennäytettä. Istutettujen lohien osuus näytekaloista oli Isohaaran alapuolella 98 prosenttia ja Taivalkosken alapuolella 95 prosenttia.
Rahoitimme Luonnonvarakeskuksen vetämää rakennettujen jokien Sateenvarjo III-vaelluskalatutkimushanketta. Tutkimushankkeen kolmas kausi jatkuu vuodelle 2021.
Elinympäristökunnostuksien suunnittelua ja valmistelua Kemijoen vesistöön rahoitimme kahdessa eri hankkeessa. Runkausjokea koskeva kunnostussuunnitelma sai luvan Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaiselta lokakuussa 2020. Syksyllä 2019 käynnistynyt kaikkia Ala-Kemijoen sivuvesistöjä koskeva kolmivuotinen Interreg Nord EMRA-hanke jatkuu edelleen.
Sovimme Lieksanjoella keskeisten sidosryhmien kanssa, että vuonna 2020 vaelluskalatyön painopiste on Pankakosken voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun vaelluspoikasten kiinniottolaitteen toteutuksessa. Kiinniottolaitteeseen saimme maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmasta 40 prosentin verran rahoitusta. Rakentaminen tapahtuu alkuvuoden 2021 aikana. Kiinniottolaite on toiminnassa ja valmiina vastaanottamaan järvilohen vaelluspoikasia keväällä 2021.
Lieksanjoen emokalapyynnissä saatiin rohkaisevia tuloksia sekä järvilohen että järvitaimenen osalta. Kaikki pyydetyt emokalat siirrettiin Lieksanjoen kunnostusalueille lisääntymään.
Lieksanjoella järvilohi ja -taimenkantojen elvyttämistyö pohjautuu hyvään yhteistyöhön useiden toimijoiden, kuten kalatalousviranomaisen, kalatalousalueen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin ja Metsähallituksen kesken.
Olemme aktiivinen toimija vaikutusalueillamme. Tapaamme ja teemme yhteistyötä eri sidosryhmiemme kanssa. Informoimme sidosryhmiämme ajankohtaisista asioista eri tavoin. Koronalla oli vaikutuksia sidosryhmätoimintaamme maaliskuusta alkaen. Esimerkiksi Porttipahdan voimalaitokselle peruskorjauksen yhteyteen suunniteltua avoimien ovien päivää ja muita voimalaitosvierailuja emme järjestäneet koronarajoitusten vuoksi. Osan tapaamisista toteutimme etäyhteyksin.
Kirjasimme toimintavuoden aikana yhteensä 115 sidosryhmätapaamista. Tiedotteita julkaisimme nettisivuillamme 112. Sidosryhmillemme suunnattu uutiskirje Lieke ilmestyi neljä kertaa.
Voimalaitoksillamme vierailee normaalisti vuosittain useita koululais- ja opiskelijaryhmiä tutustumassa vesivoimalaitosten toimintaan ja vesivoiman tuotantoon. Vesivoimaan liittyy monenlaisia osaamisalueita, kuten matematiikka, fysiikka ja biologia. Käymme myös kouluissa kertomassa vesivoimasta oppiaineeseen sopivasta näkökulmasta. Vuonna 2020 koronarajoitukset vaikuttivat merkittävästi yhteistyöhön oppilaitosten kanssa.
Keväällä olimme yhteistyökumppanina Lapin yliopiston LoimuSpeksin Kätyrit-nimisessä teatteriproduktiossa. Valitettavasti esitykset peruttiin koronarajoitusten vuoksi.
Kemijoki Oy:n stipendirahaston kautta jaamme tunnustuspalkintoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Stipendirahaston erityispiirre on, että ammattikorkeakoulun opiskelijat hoitavat rahastoa ja sijoituksia projektina, josta he saavat myös opintopisteitä. Palkinnon myöntämisessä painotetaan pohjoisen toimintaympäristön erityispiirteiden, elinvoiman ja kehitysnäkymien huomioimista. Valintaan vaikuttavat myös opinnäytetyön liittyminen työhyvinvointiin ja työn tekeminen yhteistyössä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Kestävän kehityksen periaatteiden kunnioittaminen sekä hyvä arvosana lisäävät palkitsemisen mahdollisuutta.
Toimintavuonna stipendirahasto jakoi ammattikorkeakoulun opiskelijoille kolme stipendiä, joiden aiheina olivat kansallispuiston palvelukonseptin kehittäminen kesäretkeilyreiteille, maatalouden lomituspalveluyritysten mahdollisuudet Lapissa ja voimalaitoksen kunnossapidon kehittäminen.
Lapin ammattikorkeakoulussa valmistui sähkötekniikan insinööriopintojen lopputyö vesivoimalaitosten generaattoreiden magnetointivirran syöttöjärjestelmiin liittyen. Karelia ammattikorkeakoulussa tehtiin konetekniikan insinööriopintojen lopputyö Lieksanjoen vesivoimalaitosten kriittisten varaosien hallinnasta. Tampereen yliopistossa aloitettiin kaksi diplomityötä, joista toinen liittyy sähkömarkkinoiden muutoksiin ja toinen työ vesivoimalaitoksen sähköjärjestelmien modernisointiin.
Porttipahdan peruskorjauksesta järjestettiin mediatilaisuus, jossa esiteltiin laitosta ja peruskorjauksen työvaiheita. Koska avoimet ovet -tilaisuus peruuntui koronarajoitusten vuoksi, niin teetimme koostevideon voimalaitoksen peruskorjauksen vaiheista.
Luovutimme Porttipahdan vanhan juoksupyörän Sodankylän kunnalle muistomerkiksi. Juoksupyörä varastoitiin Sodankylän kunnan varikolle odottamaan tarkempaa sijoituspaikkaa.
Sodankylän alueella tuimme yhdessä kumppanimme Mitta Oy:n ja Sodankylän kunnan kanssa SamiSoster ry:n Mokta-hanketta. Hanke tukee Vuotson saamelaisyhteisön ikäihmisten arjen sujuvuutta sekä vahvistaa saamelaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Verkkopohjaisen sidosryhmäpalautejärjestelmän käyttö vakiintui. Järjestelmän kautta sidosryhmäpalautteiden käsittely tapahtuu keskitetysti. Järjestelmä mahdollistaa dialogin palautteenantajan kanssa koko käsittelyn ajan ja eri vaiheista syntyy lokitiedosto. Vuonna 2020 saimme järjestelmän kautta 118 palautetta. Vastasimme kaikkiin asiallisiin palautteisiin, joissa oli toivottu yhteydenottoa.
Paikallisen yhteistyön tiivistämiseksi ja alueellisen toiminnan kehittämiseksi toiminta-alueemme on jaettu kolmeen osaan: Kitisen joki ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, Kemijoki ja Kemijärvi sekä Lieksanjoki ja Kymijoki. Kullakin alueella on oma aluepäällikkö, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä paikallisiin toimijoihin ja osallistua paikalliseen keskusteluun.
Kartoitimme helmikuussa 2020 suomalaisten mielipiteitä vesivoimasta sekä Kemijoki Oy:n tunnettuutta ja kokemuksia yhtiön toiminnasta. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta suhtautuu vesivoimaan positiivisesti. Vesivoimaan negatiivisesti suhtautuvien osuus oli viisi prosenttia. Valtaosa suomalaisista pitää vesivoimaa uusiutuvana, ilmastonmuutosta hillitsevänä ja vastuullisena energiamuotona. Lähes 80 prosenttia ajattelee lisäksi, että vesivoima on kustannustehokasta sekä välttämätöntä Suomen huoltovarmuudelle. Joka neljäs suomalainen tuntee Kemijoki Oy:n toimintaa vähintään hieman tai on seurannut yhtiön asioita. Eniten kehitettävää meillä on palautteen mukaan ympäristöasioissa sekä viestinnässä.
Sähköisenä kyselynä toteutetun sidosryhmätutkimuksen teki riippumaton tutkimusyritys YouGov Finland Kemijoki Oy:n toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi noin 1 500 suomalaista eli edustava otos suomalaisesta aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan painotettuna. Tutkimuksen tuloksia hyödynsimme Kemijoki Oy:n strategiatyössä sekä vastuullisuusohjelmamme kehittämisessä.
Lue lisää sidosryhmätutkimuksen tuloksista.
Parannamme jatkuvasti maisemaa ja vesistöä tekemällä muun muassa rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Töiden suunnitteluvaiheessa otamme huomioon asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien toiveet.
Teimme Sodankylän kirkonkylän asemakaava-alueella rantametsien raivauksia ja harvennuksia maisemallisesti tärkeimmissä kohteissa sekä virkistys- ja asutusalueiden läheisyydessä yhteensä 17 hehtaarin alueella. Lisäksi tehtiin pienimuotoisia maisemaraivauksia Vuotson kylän alueella, Sattasessa, Suvannossa, Kemijärvellä, Jaatilassa ja Tervolassa.
Nojopuita poistettiin ranta-alueilta Kemijärven Patojärven Jäniskummussa, Äijänlahdella sekä Ailanganniemessä. Lisäksi nojopuita poistettiin Petäjäskosken altaan itärannalla ja työtä jatketaan vuoden 2021 aikana.
Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä tehtiin rantojen siistimisraivauksia poistamalla rannoille ajautuneita puita ja kantoja. Lisäksi Kemijärvellä kerättiin kantoja Ailanganlahdesta ja Käsmänperältä sekä poltettiin aikaisempina vuosina kerättyjä kantokasoja.
Ranta-alueiden konekunnostuksia teimme Kemijärvellä yhteensä 20 eri kohteessa Alakylän, Isokylän ja Räisälän alueilla sekä Kitisellä yhdessä kohteessa. Veneväyliä ja venevalkamia kunnostimme Isokylän ja Alakylän alueilla yhteensä kolme. Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolen veneenlaskupaikka kunnostettiin vaihtamalla rikkoutuneet betoniluiskat uusiin.
Poistimme turvelauttoja Valajaskosken voimalaitoksen yläpuolelta sekä rantaan ajautunutta turvetta Lokan kylän alueelta. Lokan ja Porttipahdan altailla turvelauttoja esiintyi normaalia vähemmän. Kemijärven Kiviperällä vanhat turvelautat liikkuivat ja niiden poistoa tehdään kevättalvella 2021.
Tulvassa jokeen huuhtoutui monenlaista roskaa, joka kerääntyi voimalaitosten välppiin. Roska rajoittaa koneiston läpi virtaavan veden määrää, mikä puolestaan vähentää voimalaitoksen sähköntuotantoa. Tulvan jälkeen Kemijoen pääuoman voimalaitoksilta rahdattiin noin 200 rekkalastillista puuta, risuja, lautoja ja heinää.
Voimalaitosten välppiä puhdistimme kevättulvan yhteydessä ja syksyllä ennen joen jäätymistä yhteensä 33 kertaa. Pintaroskaa poistimme vesistöstä voimalaitoksilla 27 kertaa. Valajaskoskella puhdistuskertoja kertyi 10 kappaletta ja poistettu roskan määrä oli noin 640 kuutiota. Poistimme Kemijoesta roskaa kaikkiaan noin 2 850 kuutiota.
Lokan ja Porttipahdan sekä Kemijärven säännöstelyjen kehittämishankkeissa teimme yhteistyötä kuntien ja viranomaisten kanssa ja osallistuimme yhteisesti sovittuihin ympäristönhoitotöihin. Tekojärvien osalta painopiste oli moninaiskäyttöä parantavissa raivaushankkeissa sekä taimenistutuksissa Porttipahdalla. Lisäksi tuimme merikotkien rengastuksia, satelliittiseurantaa ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvien alueen linnustokartoituksia. Kemijärvellä jatkoimme Pöyliöjärven ilmastusta vedenlaadun parantamiseksi sekä tehostettua vedenlaadun seurantaa.
Kemijoki Oy on paikallisesti merkittävä kiinteistöverojen maksaja. Kiinteistövero on yhtiön merkittävin taloudellisen lisäarvon tuottaja alueellisesti. Vuonna 2020 maksoimme kiinteistöveroa 18,7 miljoonaa euroa. Lisätietoa veroasioista voit lukea vuosiraportistamme.