KOHTI HIILINEUTRAALIA TULEVAISUUDEN SUOMEA

Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen tavoitteemme. Hiilineutraalissa sähköjärjestelmässä vesivoimalla on avainrooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottavana säätövoimana. Vesivoima mahdollistaa säästä riippuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuottamisen sähköjärjestelmään. Käytettävyys eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2019 hyvällä tasolla.

Joustavaa sähköntuotantoa Suomen menestykseksi

Kemijoki Oy toimii Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on olla olennainen osa Suomen kehittyvää sähköjärjestelmää. Suomi pyrkii nousemaan hiilineutraalin ja kustannustehokkaan sähköjärjestelmän edelläkävijämaaksi.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä vesivoimalla on keskeinen merkitys, kun Suomi korvaa fossiilisiin energialähteisiin perustuvaa sähkön tuotantoa ja kun lämmitys ja liikenne sähköistyvät. Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Noin puolet Suomessa tuotetusta uusiutuvasta sähköstä on vesivoimaa. Tästä Kemijoki Oy tuottaa kolmanneksen.

Kemijoki Oy:n ilmastotavoitteet ja mittarit

Kemijoki Oy:llä on kaksi keskeistä ilmastotavoitetta ja kummallekin avainmittari. Laitosten kokonaiskäytettävyyden tulee olla hyvällä tasolla, ja me asetamme sille vuosikohtaisen tavoitteen. Toiseksi joustava vesivoima mahdollistaa muiden uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämisen ja yhteiskunnan sähköistymisen ilmastomyönteisellä tavalla. Sen toteutumista seuraamme tuotantomuotojen joustavuudella suhteessa tarpeeseen.

2019 2018 2017
Vesivoiman tuotanto 4 498 GWh 4 501 GWh 4 891 GWh
Osuus Suomessa tuotetusta vesivoimasta 36 % 34 % 33 %
Osuus Suomessa uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä 15 % 14 % 16 %
Vesialtaiden täyttöaste (keskiarvo vuosilta 1986-2010) 57 % 59 % 77 %
Voimalaitosten kokonaiskäytettävyys 98,86 % 97,48 % 96,89 %
Voimalaitosten häiriökäytettävyys 99,87 % 99,92 % 99,81 %
Vesivoiman joustavuus suhteessa tarpeeseen (asteikolla -100% - + 100%) +82 % +81 % +79 %
Investoinnit vesivoimaan 19,9 M€ 17,7 M€ 22,1 M€

Kemijoki Oy noudattaa EU:n ilmastoraportointia koskevia suuntaviivoja sekä Task Force on Climate-related Financial Disclosure (TCFD) -suosituksen periaatteita.

Uusiutuvaa ja päästötöntä vesivoimaa

Tuotanto ja käytettävyys

Olemme Suomen merkittävin vesi- ja säätövoimatuottaja, jonka 20 vesivoimalaitoksessa syntyy kolmannes Suomen vesisähköstä. Vuonna 2019 tuotimme sähköä 4 498 gigawattituntia (GWh), mikä on keskimääräinen tulos.

Käytettävyyden korkea taso on toimintamme laadun parhaita mittareita. Käytettävyys eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2019 hyvällä tasolla.

Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli 99,87 prosenttia, mikä on keskimääräistä parempi. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi suunnitellut huollot, oli 98,86 prosenttia. Myös tämä luku on suunniteltua parempi.

Merkittävimmät seisokit koneistoille aiheutuivat Lieksankosken peruskorjauksesta ja Valajaskosken päämuuntajan 3 uusinnasta. Koneiden ja laitteiden suunnitelmallisella ylläpidolla ja ennakoivilla huolloilla pyrimme pitämään voimalaitosten käytettävyyden korkeana.

Voimalaitostemme korkea käytettävyys ja kapasiteetin säätökyky maksimoivat tuotannon joustavuuden ja osakkaidemme tuotot sekä tukevat sähköverkon häiriötöntä toimintaa.

Investoinnit

Investointiohjelma toteutui pääosin suunnitellusti. Vuoden 2019 aikana toteutimme voimalaitoksillamme huoltotöiden lisäksi tuotantojärjestelmään liittyviä peruskorjauksia ja korvausinvestointeja. Lisäksi uudistimme Ossauskosken kalanviljelylaitoksen vedenkäsittelyjärjestelmän.

Lieksankosken voimalaitoksen peruskorjaus valmistui huhtikuussa 2019. Peruskorjauksen myötä voimalaitoksen hyötysuhteen lisäksi paranivat myös voimalaitoksen turvallisuus, luotettavuus ja ympäristöystävällisyys. Teho kasvoi yhden megawatin (1 MW) ollen peruskorjauksen jälkeen 9 megawattia (MW). Nyt voimalaitoksen kummassakin koneistossa on vesinapainen turbiinin juoksupyörä, mikä vähentää myös öljyvahingon riskiä. Lue lisää Lieksankosken voimalaitoksesta.

Porttipahdan voimalaitoksen peruskorjauksen valmistelu jatkui toteutusvaiheen yksityiskohtaisella suunnittelulla ja tulevan seisokin valmisteluilla. Hanke toteutetaan vuonna 2020. Voimalaitoksen teho kasvaa 10 megawattia (MW) ollen peruskorjauksen jälkeen 45 megawattia (MW).

Kokkosnivan voimalaitoksen peruskorjauksen valmistelun käynnistimme hankintasopimuksien solmimisilla. Hanke toteutetaan vuonna 2021. Voimalaitoksen hyötysuhde ja ympäristöystävällisyys paranevat hankkeen myötä koneistotehon pysyessä likimain entisellään.

Sierilän voimalaitoshankkeen vastuullinen valmistelu jatkui

Vuoden 2019 aikana jatkoimme Sierilä-hankkeen yksityiskohtaista valmistelua. Valmistelun tavoitteena on luoda edellytykset investointipäätökselle. Päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään vuoden 2020 aikana.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti hankkeen vesitalousluvan toukokuussa 2017. Päätöksen myötä Kemijoki Oy:llä on lainvoimainen lupa Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen sekä vesistön säännöstelyyn. Rovaniemen kaupunki myönsi kone- ja luukkuaseman rakennuksille rakennusluvan helmikuussa 2018. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi rakennusluvan maaliskuussa 2019. Yhtiö valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on vielä kesken.

Hankkeen lupaprosessin yhteydessä viranomainen on huomioinut tiedossa olevat direktiivilajit ja rauhoitetut lajit. Tällaisia ovat muun muassa hyönteisistä apilakirjokääriäinen ja kirjojokikorento, kasveista laaksoarho ja lapinleinikki, linnuista törmäpääsky sekä nisäkkäistä saukko. Lue lisää Sierilän voimalaitoshankkeestamme.

Laiteturvallisuus

Vuoden 2019 aikana investoimme käyttövarmuutta ja turvallisuutta lisääviin kohteisiin, kuten koneasemien rakenteisiin ja koneistoihin, sähkönsiirtojärjestelmien, automaatio- ja valvontajärjestelmien uusintoihin sekä patoluukkujen peruskorjauksiin.

Patoluukkujen investointiohjelmaa jatkoimme Inkeroisten padon valssiluukun peruskorjauksella. Inkeroisten voimalaitoksen T111-koneistolle teimme laajan perushuollon. Permantokoskella uudistimme laitoksen betonipatoa ja poistimme samalla padon vanhat uittorakenteet. Petäjäskosken ja Kemijärven pumppuasemilla peruskorjasimme pumppuja ja niihin liittyviä putkistoja.

Sähköjärjestelmien osalta uudistimme muun muassa Valajaskosken päämuuntajan 3, Vajukosken koneiston automaatiojärjestelmän ja Lieksankosken padon sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Aloitimme koneistojen generaattorikatkaisijoiden uusintaohjelman ja lisäsimme generaattorikatkaisijan Valajaskosken koneistolle 3. Lisäsimme edelleen kameravalvontaa voimalaitosten ulkokohteisiin. Uusimme Kemijoen alueen voimalaitosten paloilmoitinlaitteistojemme siirtoreitit aluehälytyskeskukseen. Valajaskoskella uusimme laitoksen paloilmoitinjärjestelmän. Lieksanjoella uusimme puolestaan laitosten turvavalojärjestelmät.

Energiatehokkuus

Energiatehokkuus on keskeinen tekijä uudistaessamme voimalaitosten rakennustekniikkaa, prosesseja, laitteistoja ja järjestelmiä. Energiatehokkuus on osa suunnittelu- ja hankintakriteereitä. Osana energiatehokkuutta huomioimme investointi- ja ylläpitokustannusten lisäksi myös laitteen käyttöiän ja käytöstä poistamisen aiheuttamat toimenpiteet.

Asetamme vuosittain tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2019 Lieksankosken koneiston 1 energiatehokkuutta parannettiin peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjatun koneiston paremman hyötysuhteen johdosta samasta vesimäärästä saadaan entistä enemmän energiaa ja lisääntyneen tehon myötä tulva-ajan ohijuoksutukset vähenevät. Valajaskoskella uusimme koneiston 3 päämuuntajan hyötysuhteeltaan entistä energiatehokkaammaksi. Taivalkoskella korvasimme voimalaitoksen sisä- ja ulkovalaistuksia energiatehokkaammilla led-valaisimilla.

Kunnossapidossa varmistimme koneistojen energiatehokkuutta useilla laitoksilla puhdistamalla koneistojen välppiä mittausten havaitessa hyötysuhteen heikentyneen niiden roskaantumisen johdosta. Ennakkohuoltotoiminnalla ja tehokkailla häiriöselvityksillä varmistimme koneistojen toimintavarmuutta ja minimoimme vioista ja häiriöistä johtuvat veden ohijuoksutukset.

Lupaehdot

Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Seuraamme ja valvomme lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin, joista raportoimme viranomaisille. Vuonna 2019 tapahtui neljä lupaehtopoikkeamaa.

Kokkosnivan voimalaitoksen lupaehto rikkoontui 4.4.2019 klo 17.00–19.00, kun 12 tunnin liukuva keskiarvo ylitti sallitun 80 m3/s rajan. Ylitys oli enimmillään 2 m3/s.

Pankakosken voimalaitoksen lupaehto rikkoontui 6.4.2019 klo 18.00–21.00, kun vuorokauden sisäinen virtaamavaihtelu ylitti sallitun 40 m3/s kolmen tunnin aikana. Ylitys oli enimmillään 8 m3/s.

Rovaniemellä Kirkonjyrhämän lupaehtopinnan yläraja 74,00 m ylittyi hetkellisesti yhdellä senttimetrillä 14.5.2019 Valajaskosken voimalaitoksen välppien puhdistuksen yhteydessä tehdyissä juoksutusmuutoksissa.

Kurkiaskan voimalaitoksen lupaehto rikkoontui viikolla 33 (12.8.–18.8.2019), kun lupaehdon mukainen maisemajuoksutus jäi liian pieneksi. Alitus oli 10 % lupaehdon asettamasta määrästä.

Poikkeamat on raportoitu valvovalle viranomaiselle.

Vesivoimalla avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa

Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta linjaa monipuolisen, edullisen ja riittävän kotimaisen sähköenergian tuotantokapasiteetin varmistamisen voimahuollon perustaksi. Valtioneuvoston 5.12.2018 voimaan astuneessa päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista on kirjattu, että säätökykyisellä ja hyvin ennustettavalla vesivoimalla on suuri merkitys Suomen sähköjärjestelmässä. Ja edelleen, että säätövoiman merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun sääriippuvaisten energiamuotojen käyttö lisääntyy ilmastonmuutosta torjuttaessa. Kemijoki Oy:lle rooli osana yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria on merkittävä.

Säännöllinen harjoittelu yhdessä muiden toimijoiden kanssa ylläpitää valmiutta toimia poikkeustilanteissa. Vuoden 2019 aikana järjestimme Lapin ja Kymijoen alueella kymmenen poikkeustilanneharjoitusta, jotka liittyivät muun muassa projektityömaan toimintaan, sähköjärjestelmiin ja viestintään. Osallistuimme myös Lapin ELY-keskuksen järjestämään Kemijoen tulvaharjoitukseen, jossa oli mukana useita toimijoita.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyy vesivoiman näkökulmasta paljon mahdollisuuksia. Kansainväliset sitoumukset ja kansalliset ilmastotavoitteet edellyttävät uusiutuvaan energiaan pohjautuvan sähköjärjestelmän kehittämistä 2030-luvun loppuun mennessä. Uusiutuvan energian tarve kasvaa ja luo mahdollisuuksia vesivoimalle.

Lisää päästötöntä energiaa tarvitaan korvaamaan fossiilista energiantuotantoa. Vesivoiman joustavuus säätövoimana mahdollistaa maksimaalisen määrän tuuli- ja aurinkoenergiaa liitettäväksi sähköjärjestelmään ja tukee yhteiskunnan sähköistymistä ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla.

Vesivoiman hyvä säädettävyys tekee siitä sähköjärjestelmän joustojen kannalta ainutlaatuisen. Vesivoiman säätökyky ulottuu sekuntitasolta aina vuodenaikojen väliseen säätöön. Vesivoima vastaa valtaosin vuorokauden sisäisen sähköntuotannon ja -kulutuksen tasapainottamisesta. Vesivoimalla on myös avainrooli huoltovarmuudessa ja poikkeustilanteissa. Kemijoki Oy:n voimalaitosten kokonaiskäytettävyys on korkealla tasolla.

Kemijoki Oy on analysoinut ilmastonmuutoksen riskejä toiminta-alueellaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen laatiman skenaarioanalyysin avulla. Käytetyt ilmastonmuutosarviot perustuvat hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maailmanlaajuisen ilmastomallin tuloksiin ja kolmeen vaihtoehtoiseen kasvihuonekaasuskenaarioon. Kaikki kolme ilmastoskenaariota osoittavat, että ilmasto Kemijoen toiminta-alueella lämpenee sekä sadannan määrä ja virtaamat kasvavat.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ovat integroitu osa Kemijoen riskien hallintaa. Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaa tarkastellaan jatkuvasti riittävän riskien hallinnan tason varmistamiseksi. Vesivoiman keskeisimmät ilmastoriskit liittyvät sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Niin sanotut transitioriskit aiheutuvat puolestaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisestä aiheutuvista lakimuutoksista.

Ilmastokysymykset osa Kemijoki Oy:n johtamista

Ilmastoasiat ovat osa yhtiön strategiaa ja siitä vastaa yhtiön hallitus. Hallitus on käsitellyt ilmastoskenaarioiden vaikutukset liiketoimintaan ja seuraa ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaa osana ohjaus- ja valvontatehtäväänsä. Keskeiset toimintaperiaatteet tarkastetaan ja merkittävimmät riskit käsitellään vuosittain hallituksessa. Johto raportoi ilmastonmuutoksen riskeistä ja mahdollisuuksista säännönmukaisesti hallitukselle.

Vesivoima EU:n luokitusjärjestelmässä

Osana laajempaa kestävän rahoituksen suunnitelmaa EU on laatinut luokitusjärjestelmän (taksonomia) ilmastonmuutosta hillitseville toiminnoille. EU:n taksonomiassa vesivoiman tuotanto on määritelty ilmastonmuutosta hillitseväksi toiminnaksi silloin, kun tuotannon koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 grammaa CO2-ekvivalenttia per tuotettu kilowattitunti sähköä (gCO2-ekv/kWh).

Vesivoimatuotannon hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on pieni. Säännöstelyaltaissa ja patoaltaissa muodostuu metaanipäästöjä ja voimalaitosten rakentamisessa hiilidioksidipäästöjä materiaalien ja komponenttien valmistuksesta. Kemijoki Oy:n vesivoimatuotanto täyttää EU:n luokitusjärjestelmässä ilmastonmuutosta hillitsevälle toiminnalle asetetut kriteerit.

Metsät hiilinieluina

Ilmastonmuutoksen kannalta metsät toimivat hiilinieluina. Jatkamme ilmastoteemaan syventymistä tarkastelemalla seuraavaksi hiilinielupotentiaaliamme. Kemijoki Oy on Metsähallituksen jälkeen Pohjois-Suomen suurin suojelualueiden omistaja (12 900 hehtaaria). Metsiemme kokonaismäärä on noin 30 000 hehtaaria.