HYVINVOIVAT IHMISET JA LUONTO PAIKALLISESTI

Virkistys ja joenkäyttö

Joen ja säännösteltyjen järvien käyttäjiä ovat Kemijoki Oy:n lisäksi asukkaat, mökkiläiset, kalastajat, matkailijat, elinkeinonharjoittajat ja kunnat. Haluamme osaltamme mahdollistaa vesistöjen monipuolisen käytön. Kesällä jokialueelle suuntaavat veneilijät, kalastajat, uimarit ja muut luonnossa liikkujat. Talvisin joella liikkuvat hiihtäjät, moottorikelkkailijat, pilkkijät ja muut ulkoilijat. Teemme yhteistyötä useiden paikallisten toimijoiden kanssa esimerkiksi joella järjestettävien tapahtumien aikaan.
Tavoitteenamme on, että kaikki vesistöjen käyttäjät ovat tyytyväisiä olosuhteisiin. Kemijoki Oy on rakentanut jokivarteen veneenlaskupaikkoja, venevalkamia ja uimapaikkoja sekä maisemoinut rantoja. Talvella ylläpidetään jääteitä olosuhteiden niin salliessa.

Patoturvallisuus

Patoturvallisuus on toiminnassamme tärkeässä roolissa. Omistamme pituudessa mitaten eniten patoja Suomessa. Patojen omistajana olemme vastuussa patojemme turvallisuudesta. Yhteistyössä kumppaneidemme kanssa valvomme patoja ja huolehdimme niiden kunnosta ylläpito-ohjelman mukaisesti. Seuraamme patojemme tilaa sekä silmämääräisesti että mittauksin.

Vuonna 2019 pidettiin Porttipahdan, Lokan ja Vajukosken padoilla määräaikaistarkastukset, joihin myös patoturvallisuusviranomainen osallistui. Patoturvallisuusviranomaisella ei ollut huomautettavaa patojen kunnosta.

Kalatalousvelvoitteiden toteuttaminen

Kemijoki Oy:llä on kalatalousvelvoitteiden osalta Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Kalatalousvelvoitteiden hoitoon käytämme vuosittain omia työkustannuksia huomioimatta noin 2,3 miljoonaa euroa. Istutukset toteutamme vuosittain kalatalousviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Istutukset toteutuivat suunnitellusti lukuun ottamatta merialueen vaellussiikaa, jonka tuotanto jäi noin kolmanneksen suunniteltua pienemmäksi. Myös nahkiaisen ylisiirrossa jäätiin tavoitteesta.

Lapin ELY-keskuksen hakemus Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamiseksi on ollut vireillä maaliskuusta 2017 lähtien Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Lapin ELY-keskus toimitti lokakuun lopussa 2019 täydennyksiä hakemukseensa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei ollut vuoden loppuun mennessä kuuluttanut hakemusta.

Vaelluskalakantojen vahvistaminen paikallisella yhteistyöllä

Selkeä tavoitteemme on vaelluskalakantojen palauttaminen ja vahvistaminen. Korostamme edelleen vapaaehtoisuuden ja yhteistyön linjaa vaelluskala-asiassa.

Vapaaehtoisia hankkeita Kemijoella

Rahoitimme Lapin liiton koordinoiman Kemijoen vaelluskalatyöryhmän työtä kärkirahoitushankkeiden liikkeelle saamiseksi. Vaelluskalakantojen elvyttämiseksi tähtääviä toimenpiteitä toteutetaan Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämisen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Toteutimme Kemijoen Taivalkoskella Kalasydän-järjestelmän jatkotestauksen, teimme toteutettavuusselvityksen padon kiertävästä kalauomasta sekä käynnistimme uoman teknisen suunnittelun. Olimme myös mukana sivujokien kunnostuksien ja Rakkaviidan kosteikkohankkeen suunnittelussa. Lisäksi teimme Kemi- ja Ounasjokeen lohen mäti- ja pienpoikasistutuksia.

Isohaaran voimalaitoksen ala- ja yläpuolella tehtyjen koekalastusten perusteella valtaosa Taivalkoskeen nousseista lohista ja taimenista oli peräisin istutuksista. Kaikkiaan koekalastajat keräsivät 269 lohi- ja 19 taimennäytettä. Istutettujen lohien osuus näytekaloista oli Isohaaran alapuolella 99 % ja Taivalkosken alapuolella 98 %.

Rahoitimme Luonnonvarakeskuksen vetämää rakennettujen jokien vaelluskalatutkimushanketta. Vuonna 2019 käynnistettiin kolmas tutkimushanke vuosille 2019−2021.

Rahoitimme elinympäristökunnostuksien suunnittelua Kemijoen vesistöön kahdessa eri hankkeessa. Keväällä 2019 käynnistyi Runkausjokea koskeva kunnostussuunnitelma ja syksyllä kaikkia Ala-Kemijoen sivuvesistöjä koskeva kolmivuotinen Interreg Nord EMRA-hanke.

Yhteistyötä Lieksanjoella

Lieksanjoella tuimme järvilohen ja -taimenen luontaista lisääntymistä rahoittamalla Ruunaan koskien kunnostuksia, missä tehtiin muun muassa lisääntymisalueiden soraistuksia helikopterilla. Lieksanjoen emokalapyynnissä saadut järvilohet siirrettiin kunnostusalueille lisääntymään.

Toteutettavuussuunnitelma smolttien kiinniottolaitteesta Pankakosken voimalaitokselle valmistui loppuvuonna, ja sen pohjalta käynnistimme vuoden lopussa kiinniottolaitteen yksityiskohtaisen teknisen suunnittelun. Lieksanjoella järvilohi ja -taimenkantojen elvyttämistyö pohjautuu hyvään yhteistyöhön useiden toimijoiden, kuten kalatalousviranomaisen, kalatalousalueen, Luonnonvarakeskuksen, Lieksan kaupungin ja Metsähallituksen kesken.

Laaja sidosryhmäyhteistyö ja paikalliset hankkeet

Olemme aktiivinen toimija vaikutusalueellamme. Tapaamme ja teemme yhteistyötä eri sidosryhmiemme kanssa. Ajankohtaisista asioista informoimme sidosryhmiämme monin eri tavoin. Sidosryhmätilaisuuksia kirjasimme toimintavuoden aikana 174. Noin 800 vierailijaa kävi voimalaitoksillamme tutustumassa vesivoiman toimintaan.

Pitkäaikaista yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa

Voimalaitoksillamme vieraili useampia koululais- ja opiskelijaryhmiä tutustumassa vesivoimalaitosten toimintaan ja vesivoiman tuotantoon. Vesivoimaan liittyy monenlaisia osaamisalueita, kuten matematiikkaa, fysiikkaa ja biologiaa. Kävimme myös kouluissa oppitunneilla kertomassa vesivoimasta oppiaineeseen sopivasta näkökulmasta.

  • Tammikuussa esittelimme Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristöosastolle yhtiötä ja kerroimme vesivoiman roolista sähköjärjestelmään.
  • Helmikuussa vierailimme Sodankylän Aleksanteri Kenan koululla ja esittelimme 9.-luokkalaisille yhtiön toimintaa ja sähköntuotannoa yleisesti. Noin 50 oppilaan ryhmä opettajineen pääsi vierailemaan myös Kurkiaskan voimalaitoksella ja näkemään paikan päällä, miten vesivoimaa tuotetaan.
  • Rovaniemen kristillisen koulun 5.−6.-luokkalaiset tutustuivat Valajaskosken voimalaitokseen. Vierailimme Rovaniemen harjoittelukoulussa esittelemässä yhtiön toimintaa koulun 6.-luokkalaisille. Oppilaat vierailivat myös Valajaskosken voimalaitoksella.
  • Huhtikuussa ryhmä Posion lukiolaisia kävi tutustumassa Pirttikosken voimalaitokseen.
  • Toukokuussa Lapin ammattiopiston sähköteknologian ja -tuotannon viimeisen vuoden opiskelijat kävivät tutustumassa Pirttikosken voimalaitokseen. Rovaniemen Lyseonpuiston lukiolaisille pidimme esityksen yhtiöstä ja matematiikan merkityksestä oppiaineena. Osallistuimme myös Rovaniemen Korkalovaaran koulun oppilaskunnan järjestämään sähköttömään päivään, jossa kerroimme vesivoiman tuotannosta ja sähköjärjestelmästä.
  • Elokuussa Pohjois-Karjalassa ammatillista koulutusta järjestävän Riverian Lieksan koulutusyksikön sähkö-, prosessi- ja kunnossapidon opiskelijat tutustuivat Lieksankosken vesivoimalaitokseen. Osallistuimme myös Rovaniemen 7.-luokkalaisten kalapäivätapahtumaan, jossa kerroimme yhtiön toiminnasta, kala-asioista ja Kemijokialueen kalastuksesta.
  • Syyskuussa annoimme Rovaniemen Korkalovaaran ja Lapin yliopiston harjoittelukoulun 7.-luokkalaisille opetusta kala-anatomiasta. Esittelimme yhtiötä sekä sen kala- ja ympäristöasioita Ylä-Kemijoen koululle sekä Pohjois-Suomen Erämiespiirin kalaleiriläisille.
  • Lokakuussa Pirttikosken voimalaitoksella vieraili Sallan yläasteelta noin 30 oppilasta ja opettajaa.

Yhteistyö yliopiston kanssa

Kevätlukukaudella 2019 toteutimme Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa yhteisen työpajojen sarjan. Työpajatyöskentelyyn osallistui eri vuosikurssien opiskelijoita yliopiston graafisen suunnittelun ja audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelmista.

Työpajatyöskentelyn tavoitteena oli vesivoimaymmärryksen parantaminen visuaalisiin mahdollisuuksiin tarttumalla. Kemijoki Oy asetti ryhmälle tavoitteen, johon opiskelijat pyrkivät luomalla visuaalisen viestinnän konsepteja eli luonnoksia esimerkiksi videon, kuvituksen tai infografiikan parhaasta mahdollisesta hyödyntämisestä. Haimme yhteistyöllä Lapin yliopiston opiskelijoiden kanssa ideoita ja tuoreita näkemyksiä siitä, miten nuorille voisi parhaiten kertoa vesivoiman roolista energiajärjestelmässä ja merkityksestä yhteiskunnalle.

Keväällä olimme myös yhteistyökumppanina Lapin yliopiston LoimuSpeksin teatteriproduktiossa, jonka aiheena oli ilmastonmuutos.

Opinnäytetyöt ja stipendit

Lapin ammattikorkeakoulusta tehtiin maanmittaustekniikan koulutukseen liittyvä insinööriopintojen opinnäytetyö Kemijoki Oy:lle. Siinä selvitettiin vesivoimalle soveltuvia uusia rantojen mittausmenetelmiä. Lapin ammattikorkeakoulussa käynnistyi myös sähkötekniikan insinööriopintojen lopputyö vesivoimalaitosten generaattoreiden magnetointivirran syöttöjärjestelmiin liittyen.

Kemijoki Oy:n stipendirahaston kautta jaamme apurahoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Stipendirahaston erityispiirre on, että ammattikorkeakoulun opiskelijat hoitavat rahastoa ja sijoituksia projektina, josta he saavat myös opintopisteitä. Stipendin myöntämisessä painotetaan pohjoisen toimintaympäristön erityispiirteiden, elinvoiman ja kehitysnäkymien huomioimista. Valintaan vaikuttavat myös opinnäytetyön liittyminen työhyvinvointiin ja työn tekeminen yhteistyössä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Kestävän kehityksen periaatteiden kunnioittaminen sekä hyvä arvosana lisäävät palkitsemisen mahdollisuutta.

Toimintavuonna jaettiin ammattikorkeakoulun opiskelijoille kolme stipendiä, joiden aiheina olivat tilitoimiston raportointiratkaisut, digitaalisen markkinointiviestinnän rooli yrityksen tunnettuuden nostamisessa sekä luonnonmukaisten rakennusmateriaalien hyödynnettävyys ulkoseinärakenteissa.

Yleisötilaisuudet ja yhteistyöhankkeet

Käynnistimme vuoden Kemijoki yllättää -kampanjalla, jonka puitteissa keräsimme yleisön näkemyksiä Taivalkosken padon ohitusratkaisusta. Yleisötilaisuudet järjestimme Tervolassa ja Keminmaassa. Yhteensä 1 727 ihmistä kertoi mielipiteensä netissä tai kasvokkain tapaamisissa ohitusratkaisun toteutustavasta. Suurimman kannatuksen sai kalauoma.

Elokuussa vietimme Lieksassa avoimien ovien päivää Lieksankosken voimalaitoksella. Avoimien ovien aikana voimalaitoksella kävi yhteensä noin 400 vesivoimalaitoksen toiminnasta ja Kemijoki Oy:stä kiinnostunutta vierailijaa. Järjestimme tilaisuuden yhdessä paikallisen kumppanimme Maintpartner Oy:n kanssa.

Olimme myös mukana Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla. Esittelyteltassa kävi noin 300 henkilöä tapaamassa asiantuntijoitamme.

Syksyllä isännöimme kansainvälisen VGB PowerTech -järjestön työryhmän ”Strategic Forum Hydro“ -kokousta. Järjestö toimii voimalaitosten operaattoreiden teknisenä edunvalvontajärjestönä ja Kemijoki Oy on järjestön jäsen. Kokouksessa käsiteltiin mm. valmistelussa olevaa vesivoimaan liittyvää tutkimuksen ja kehityksen tiekarttaa, digitalisaatiota vesivoimassa sekä EU:ssa meneillään olevia vesivoimaan liittyviä asioita. Kokoukseen osallistui 15 henkeä eri puolilta Eurooppaa.

Joulukuussa juhlistimme Inkeroisten patosillan avajaisia glögitilaisuudella paikallisten sidosryhmien kanssa. Patosilta oli yleisöltä suljettu Inkeroisen valssipadon peruskorjauksen ajan. Kävijöitä tilaisuudessa oli lähes 100.

Sodankylän alueella tuimme yhdessä kumppanimme Mitta Oy:n ja Sodankylän kunnan kanssa SamiSoster ry:n Mokta-hanketta. Hanke tukee Vuotson saamelaisyhteisön ikäihmisten arjen sujuvuutta sekä vahvistaa saamelaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Museoviraston, saamelaismuseo Siidan, Lapin ELY-keskuksen, Lapin liiton sekä Sodankylän kunnan edustajat kävivät tutustumassa yhtiön omaehtoiseen rakennusperinnön ja kulttuurimaiseman hoitoon Lokan altaan äärellä Muteniassa, joka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä jäänne vanhasta Sompiosta.

Sidosryhmäpalautejärjestelmä

Verkkopohjaisen sidosryhmäpalautejärjestelmän käyttö vakiintui. Järjestelmän kautta sidosryhmäpalautteiden käsittely tapahtuu keskitetysti. Järjestelmä mahdollistaa dialogin palautteenantajan kanssa koko palautteen käsittelyn ajan ja käsittelyn eri vaiheista syntyy lokitiedosto. Vuonna 2019 saimme järjestelmän kautta 108 palautetta. Kaikkiin asiallisiin palautteisiin, joissa antaja on toivonut yhteydenottoa, on vastattu.

Alueorganisaatio

Paikallisen yhteistyön tiivistämiseksi ja alueellisen toiminnan kehittämiseksi toiminta-alueemme on jaettu kolmeen osaan: Kitisen joki ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, Kemijoki ja Kemijärvi sekä Lieksanjoki ja Kymijoki. Kullakin alueella on oma aluepäällikkö, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä paikallisiin toimijoihin ja osallistua paikalliseen keskusteluun.

Ympäristötyöt

Parannamme jatkuvasti maisemaa ja vesistöä tekemällä muun muassa rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Töiden suunnitteluvaiheessa otamme huomioon asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien toiveet. Esimerkiksi vuonna 2019 teimme Sodankylän asemakaava-alueella maisemaraivauksia, joita tehtiin metsurityönä noin 12 hehtaarin alueelta. Teimme myös rannansuojauksia, turvelauttojen poistamisia ja rantojen siistimisraivauksia eri puolilla toimialuetta. Turvelauttoja poistettiin vuonna 2019 viidestä eri kohteesta.

Voimalaitosten välppiä puhdistettiin kevättulvan yhteydessä ja syksyllä ennen joen jäätymistä yhteensä 50 kertaa. Kemijoesta pintaroskaa poistettiin lähes 1 000 m3. Kemijoen Valajaskoskella puhdistuskertoja kertyi 17 kappaletta ja poistettu pintaroskan määrä oli noin 670 m3.

Säännöstelyjen kehittämishankkeissa teimme yhteistyötä kuntien ja viranomaisten kanssa ja osallistuimme yhteisesti sovittuihin ympäristönhoitotöihin. Pöyliöjärven vedenlaadun parantamiseksi osana Kemijärven säännöstelyn kehittämistä jatkoimme Pöyliöjärven ilmastusta, kehitimme ilmastimien toimintaa ja seurasimme tehostetusti vedenlaatua.

Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet, jotka ovat konkreettisia tekoja ympäristön tilan parantamiseksi ja sidosryhmien huomioimiseksi. Vuonna 2019 saavutimme ympäristötavoitteet erittäin hyvin. Yksi tärkeimmistä ympäristötavoitteistamme oli Lieksankosken koneiston peruskorjaus, jonka seurauksena voimalaitosten energiatehokkuus parani sekä öljyvahingon riski pieneni, kun turbiinin juoksupyörässä navan voiteluöljy korvattiin vedellä. Vuoden lopussa yhtiön sähköntuotannon tehosta tuotettiin 79 % vesinavallisilla eli ympäristöystävällisillä koneistoilla (910/1159 MW).

Tutustu Kemijoki Oy:n ympäristöperiaatteisiin.

Kiinteistöverot

Kemijoki Oy on paikallisesti merkittävä kiinteistöverojen maksaja. Kiinteistövero on yhtiön merkittävin taloudellisen lisäarvon tuottaja alueellisesti. Vuonna 2019 maksoimme kiinteistöveroa 18,8 miljoonaa euroa. Lisätietoa veroasioista voit lukea vuosiraportistamme.