Vuotemme 2021

Kolmasosa Suomen ilmastoystävällisestä vesisähköstä

Kemijoki Oy:n 20 voimalaitosta tuottivat vuonna 2021 yhteensä 5 231 gigawattituntia sähköä, mikä on kolmasosa Suomen vesivoiman tuotannosta. Tuotantomme oli selvästi keskimääräistä suurempi.

Voimalaitostemme tuotantoon vaikuttava kokonaiskäytettävyys oli 96,54 prosenttia, joka oli hieman suunniteltua pienempi. Pisimmät tuotantokeskeytykset aiheutuivat Kokkosnivan koneiston peruskorjauksesta, Pirttikosken koneiston 2 vuosihuollon yhteydessä tehdyistä laiteuusinnoista, Valajaskosken koneiston 1 huolto- ja vauriokorjaustoimenpiteistä sekä Ossauskosken koneiston 1 juoksupyörän ohjauskaran vauriokorjauksesta.

Keskimääräinen kevättulva ja kaksi syystulvaa

Hyvä yhteistyö ja ennakointi on keskeisessä roolissa kevättulvaan varautumisessa. Teemme tiivistä yhteistyötä tulvaviranomaisten kanssa ja olemme osa Lapin ELY-keskuksen johtamaa tulvaryhmää, johon kuuluu alueen kuntia ja pelastusviranomaisia sekä valtakunnallinen Tulvakeskus. Yhteistyön tavoitteena on tulvan hallinta yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

Kevään 2021 tulva oli edellisvuoden huipputulvaan nähden maltillinen ja tulva-aika jäi keskimääräistä lyhyemmäksi. Tulva kesti 20 päivää, kun tulva-aika Kemijoen valuma-alueella on keskimäärin 30 päivää. Rovaniemellä tulva oli korkeimmillaan 23.5.2021, jolloin pinnankorkeus Lainaan havaintoasemalla oli valtakunnallisen N2000-korkeusjärjestelmän mukaan 76,64 metriä. Valajaskosken virtaama oli suurimmillaan 2 974 m³/s.

Runsaista syyssateista johtuen Kemijoella koettiin poikkeuksellisesti kaksi syystulvaa. Syystulvan kriteerinä pidetään sitä, kun Kemijärven alapuolella sijaitsevalla Seitakorvan voimalaitoksella virtaama kasvaa yli 500 m³/s. Viime vuosien havaintojemme perusteella näyttää ilmeiseltä, että ilmaston muutoksen edetessä syystulvat ja vesistössä tapahtuvat hyydöt lisääntyvät Lapissa.

Lue lisää >

Toimintaympäristö murroksessa – katse on suunnattava tulevaisuuteen

Strategiatyössä pyrimme katsomaan kauemmas tulevaisuuteen. Kiintopisteenä tarkastelussamme oli vuosi 2035, jolloin Suomen tulisi olla hiilineutraali. Hyödynsimme skenaariomenetelmiä ja koronasta huolimatta henkilöstö sekä laaja sidosryhmäjoukko osallistui strategiatyöhön.

Toimintaympäristö on murroksessa. Monin osin juurisyynä on ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä ympäristöarvojen merkityksen kasvaminen. Sähkömarkkinoilla tuotantorakenne ja pelisäännöt ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan lähivuosina huomattavasti. Keskeisimpiä muutoksia ovat tuulivoimatuotannon voimakas kasvu sekä sähkö- ja reservimarkkinoiden yhdentyminen Pohjoismaissa ja Euroopassa. Uskomme, että vesivoiman tarjoamien palveluiden merkitys ja arvo kasvaa muutosten myötä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ilmastonmuutoksen rinnalle nousee yhä voimakkaammin huoli luonnon monimuotoisuudesta ja toimivista ekosysteemeistä. Meitä tämä koskettaa erityisesti vaelluskalakysymyksen kannalta. Uskomme, että vesisähkön tuottaminen ja vaelluskalat ovat yhteensovitettavissa.

Syksyn 2021 aikana energiapoliittiseen keskusteluun nousi sähkön saatavuus ja hinta. Tämä toimii muistutuksena siitä, että katseen on oltava yhtä aikaa lähellä ja kaukana. Lisäksi energiapolitiikassa on aina useita tavoitteita, jotka ovat keskenään osin ristiriitaisia. Tasapainoinen ja ennakoitava politiikka on edellytys sille, että saavutamme yhteiskuntana ilmastotavoitteemme.

Vuoden aikana voimaan astui EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka täydentyy vielä tulevina vuosina. EU julkaisi taksonomia-asetuksen, jossa ovat ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistävien toimintojen kriteerit. Vesivoima kuuluu luokitusjärjestelmän piiriin. Kemijoki Oy arvioi taksonomian kriteerien täyttymistä toiminnassaan seuraavien vuosien aikana. Valmistelimme myös vihreän rahoituksen kehikkoa vuoden loppupuolella. Kehikolle haetaan ulkopuolinen arvio vuoden 2022 alussa.

Toimintaympäristön nopea muutos mittaa myös yrityskulttuuriamme. Jos haluamme pysyä mukana, meidän täytyy olla valmiita muuttumaan ja kokeilemaan uusia ratkaisuja.

Kemijoki Oy:n nettovaikutuksissa korostuvat hyödyt yhteiskunnalle ja ilmastovaikutus

Yritysten kokonaisvaikutuksista dataa itsenäisesti tuottava The Upright Project mittasi Kemijoki Oy:n nettovaikutusta ympäröivään maailmaan, eli yhteiskuntaan, tietoon, terveyteen ja ympäristöön.

Uprightin mallin mukaan Kemijoki Oy:n yhteenlaskettu suhteellinen nettovaikutusaste on +69 prosenttia, kun maksimi on +100 prosenttia. Nettovaikutusanalyysi huomioi yritysten toiminnan positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ja laskee niiden nettosumman. Nettovaikutusten luokituksessa Kemijoki Oy:n arvosana on AA+, joka on asteikon toiseksi ylin. Tuloksellaan Kemijoki Oy sijoittuu Uprightin mukaan parhaaseen kymmenykseen, kun tarkastelussa on varsin laaja joukko yrityksiä Suomessa ja maailmalla.

Erityisen tuntuva positiivinen vaikutus Kemijoki Oy:n toiminnalla ja vesisähköllä on nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnan mahdollistamiseen ja ilmastonäkökulmasta ympäristöön. Vesivoimalla on myös negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen. Mallinnuksessa nousi lisäksi esiin vesisähkön kustannustehokkuus.

Lue lisää >

Henkilöstön työhyvinvointi etusijalla

Vuosi 2021 jatkui koronaviruksen vuoksi poikkeuksellisena. Jatkoimme etätyöskentelyä, mutta työskentelimme myös toimistolla. Tämä hybridimalli osoittautui toimivaksi. Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön hyvinvointi ja työkyky ovat kaiken toiminnan perusta. Seurataksemme henkilöstön etätyökokemuksia sekä varmistaaksemme henkilöstön toimintakyvyn ja terveyden uudenlaisissa olosuhteissa, teki työterveyshuolto koko henkilöstölle hyvinvointikartoituksen. Tulosten perusteella lisäsimme panostusta henkilöstön jaksamisen tukemiseen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin ylläpidon kannustamiseen. Järjestimme kaikille halukkaille myös Firstbeat-hyvinvointianalyysin.

Erityistä huomiota kiinnitimme henkilöstön jaksamiseen ja palautumiseen sekä yhteisöllisyyteen. Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työkykyindeksi (asteikolla 0–10) oli 8,1, joka on täsmälleen sama kuin edellisvuonna. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2021 oli 0,5 prosenttia teoreettisesta työajasta (1,9 vuonna 2020).

Vastuullista toimintaa kumppaneiden kanssa

Toimimme kumppanimallimme mukaisesti tiiviissä yhteistyössä 12 kumppanin kanssa. Kumppaneiden rooli yritysvastuussa määritellään palvelusopimuksissa. Suurimmissa kumppanuuksissa yritysvastuuasioiden seuranta sisältyy ohjausryhmän tehtäviin. Palvelusopimuksissa on määritelty kumppaneille velvoite raportoida säännöllisesti toiminnasta ja kehittämiskohteista.

Kumppanuusmallin toimivuutta mittaamme vuosittain kumppanuuskyselyllä. Kukin arvioi siinä kumppanuuskokemusta kahdesta näkökulmasta, kokemus omasta toiminnasta ja kumppanin toiminnasta. Tutkimuksessa arvioitiin kumppanuusvastuuta indeksillä, joka muodostuu työnantajamaineesta, kustannustehokkuudesta, ympäristöasioista, turvallisuusnäkökohdista ja sidosryhmäviestinnästä. Asteikolla 1-5 kumppanuusverkoston vastuullisuuden indeksiluku oli 4,3 (4,4 vuonna 2020). Kumppaneiden mielikuvissa Kemijoki Oy:stä eniten mainitut sanat olivat luotettava, vastuullinen, kehittyvä ja asiantunteva.

Kitisen voimalaitosten peruskorjauksissa vuorossa Kokkosnivan voimalaitos

Kitisen voimalaitostemme peruskorjausten sarja jatkui Kokkosnivan voimalaitoksen modernisoinnilla. Koneiston peruskorjaus aloitettiin kesäkuun alussa. Vaakamallisen turbiinin peruskorjaus osoittautui suunniteltua haastavammaksi. Valmistuminen viivästyi ja koneiston tuotantokäyttö siirtyi vuoden 2022 alkupuolelle. Peruskorjauksessa voimalaitoksen kokonaishyötysuhde, turvallisuus, luotettavuus ja ympäristöystävällisyys paranevat.

Lue lisää >

Inkeroisten patojen peruskorjaus käynnistyi

Käynnistimme Inkeroisten vesivoimalaitoksen patojen peruskorjauksen. Yli 100 vuotta vanhojen patojen rakenteet käydään läpi. Niiden kiviverhousten saumat uusitaan, patojen betoniset rakenteet ja liittymispinnat kallioon injektoidaan ja kuluneita betonirakenteita uusitaan.

Patoturvallisuutta parantavat työt aloitettiin kesällä 2021 ja niiden arvioidaan valmistuvan 2023.

Pankakoskelle vaelluspoikasten kiinniottolaite

Toteutimme Lieksanjoen Pankakosken voimalaitokselle sijoitettavan smolttien kiinniottolaitteen. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi hankkeelle NOUSU-vaelluskalaohjelmasta rahoitusta 40 prosenttia kiinniottolaitteen kustannuksista. Kiinniottolaite suunniteltiin ja toteutettiin alueen toimijoita kuunnellen. Avajaistilaisuus järjestettiin kesäkuussa.

Alasvaellusratkaisu on osa isompaa toimenpidekokonaisuutta, joka tähtää vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä.

Monivuotinen Lieksanjoen vaelluskalahanke jatkuu ja on hyvä esimerkki yhteistyön ja vapaaehtoisen vaelluskalatyön tuloksellisuudesta.

Lue lisää >

Padon ohitusratkaisu Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen

Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun kalauoman osalta kävimme tavanomaista laajemman ja osallistavan sidosryhmäkeskustelun ennen vesitalousluvan hakuprosessin vireille laittamista. Kaikkiaan tapasimme sidosryhmiä 19 keskustelutilaisuudessa, joissa esittelimme hanketta ja kuuntelimme palautetta.

Sidosryhmien palaute oli pääosin kannustavaa ja rohkaisevaa. Viimeistelimme sen perusteella luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista koostuvan kalauoman yksityiskohtaisen teknisen suunnittelun sekä vesitalouslupahakemuksen. Kalauoman tärkein suunnittelukriteeri on kalan käyttäytyminen, eli miten vaelluskalat pääsevät parhaiten nousemaan padon yli. Tavoitteena on, että vesitalouslupaa koskeva hakemus jätettäisiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon heti alkuvuonna 2022.

Jatkoimme Taivalkoskella myös Kalasydän-järjestelmän käyttöä ja osallistuimme uuden Smolttisydän-alasvaellusratkaisun pilotointiin. Smolttisydän mahdollistaa smolteille voimalaitoksen turvallisen ohituksen Kalasydämen putkistoa hyödyntäen.

Tuimme tavoitettamme osittain luonnonmukaisen vaelluskalakannan palauttamisesta Kemi- ja Ounasjokeen mäti- ja pienpoikasistutuksilla sekä toteuttamalla Runkausjoen alaosan elinympäristökunnostuksen.

Lue lisää >