Vuotemme 2020

Kolmasosa Suomen ilmastoystävällisestä vesisähköstä

Kemijoki Oy:n 20 voimalaitosta tuottivat vuonna 2020 yhteensä 4 793 gigawattituntia sähköä, mikä on kolmasosa Suomen vesivoiman tuotannosta. Tuotantomme oli vuonna 2020 hieman keskimääräistä suurempi.

Voimalaitostemme tuotantoon vaikuttava kokonaiskäytettävyys oli hyvä 96,88 prosenttia. Pisimmät tuotantokeskeytykset aiheutuivat Porttipahdan koneiston peruskorjauksesta ja Petäjäskosken koneiston 1 sekä Ossauskosken koneiston 2 vuosihuoltojen yhteydessä tehdyistä laajemmista huolloista ja laiteuusinnoista.

Kevättulva oli lähes ennätyksellinen

Hyvä yhteistyö ja ennakointi olivat keskeisessä roolissa kevään 2020 ennätystulvan hoitamisessa. Aloitimme varautumisen mahdolliseen suurtulvaan jo helmikuussa, kun lumen vesiarvot nousivat Lapissa poikkeuksellisen suuriksi. Teimme tiivistä yhteistyötä tulvaviranomaisten kanssa ja olimme osa Lapin ELY-keskuksen johtamaa tulvaryhmää, johon kuului alueen kuntia ja pelastusviranomaisia sekä valtakunnallinen Tulvakeskus. Yhteistyön tavoitteena on, että tulvaa hallitaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti.

Tulvan toistuvuus vastasi kerran 20 vuodessa esiintyvää tulvaa ja sen suuruus oli samaa tasoa kuin vuoden 1993 ennätystulvassa. Kevään 2020 tulvaa voi pitää ilmastoskenaarioiden perusteella laadittujen ennusteiden mukaisena. Ilmastonmuutoksen myötä sää äärevöityy ja talviajan sadanta lisääntyy, mistä voi seurata suuria tulvia.

Lue lisää >

Kitisen voimalaitosten peruskorjaukset alkoivat

Kitisen voimalaitostemme peruskorjausten sarja käynnistyi Porttipahdan voimalaitoksen modernisoinnilla. Porttipahdan koneiston peruskorjaus alkoi koronasta huolimatta suunnitellusti huhtikuussa ja valmistui lokakuussa 2020. Peruskorjauksessa voimalaitoksen teho kasvoi 5,5 megawattia, joka vastaa noin yhtä Suomen suurimmista tuulivoimaloista. Lisäksi hyötysuhde parani ja voimalaitoksen turvallisuus, luotettavuus ja ympäristöystävällisyys paranivat.

Lue lisää >

Inkeroisten patojen peruskorjauksen suunnittelu käynnistyi

Käynnistimme Inkeroisten vesivoimalaitoksen yläkanavan patojen peruskorjaussuunnittelun teettämällä laajan kuntokartoituksen.

Inkeroisten voimalaitos on valmistunut vuonna 1922. Vesivoimalaitoksen ympäristö on Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Peruskorjausratkaisut on valittu siten, että ne kunnioittavat alueen statusta, arvoja ja erityispiirteitä. Suunnittelun aikana on käyty aktiivista vuoropuhelua Museoviraston kanssa.

Päätavoite on peruskorjata yli 100 vuotta vanhat patorakenteet vuosina 2021–2023 patoturvallisuuden varmistamiseksi.

Pankakoskelle vaelluspoikasten kiinniottolaite

Suunnittelimme ja kilpailutimme Lieksanjoen Pankakosken voimalaitokselle sijoitettavan smolttien kiinniottolaitteen. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi hankkeelle NOUSU-vaelluskalaohjelmasta rahoitusta 40 prosentin verran.

Hankkeen toteutus käynnistyy vuoden 2021 alussa. Ratkaisu on osa isompaa toimenpidekokonaisuutta, joka tähtää vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä.

Monivuotinen Lieksanjoen vaelluskalahanke jatkuu ja on hyvä esimerkki yhteistyön ja vapaaehtoisen vaelluskalatyön tuloksellisuudesta.

Lue lisää >

Padon ohitusratkaisu Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen

Toteutimme Kemijoen Taivalkosken luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista koostuvan kalauoman yksityiskohtaisen teknisen suunnittelun. Siinä tärkein kriteeri on kalan käyttäytyminen, eli miten vaelluskalat pääsevät parhaiten nousemaan padon yli. Jatkoimme myös Kalasydän-järjestelmän käyttöä.

Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Voimalohi Oy toteuttivat Isohaaran ja Taivalkosken alueella telemetriaseurantaa. PIT-merkein ja radioanturein merkittyjen lohien liikkeitä seurattiin Isohaaran voimalaitokselta Kalasydämen läpi Taivalkosken voimalaitoksen yläpuolelle.

Osallistuimme Smolttisydän-hankkeen valmisteluun, jossa pilotoidaan uutta Smolttisydän-alasvaellusratkaisua. Laite mahdollistaa smolteille voimalaitoksen turvallisen ohituksen Kalasydämen putkistoa hyödyntäen. Pilotointivaihe Taivalkoskella toteutetaan keväällä 2021.

Tuimme tavoitettamme osittain luonnonmukaisen vaelluskalakannan palauttamisesta Kemi- ja Ounasjokeen mäti- ja pienpoikasistutuksilla sekä suunnittelemalla ja luvittamalla elinympäristökunnostuksia.

Lue lisää >

Sierilä – kohti hiilineutraalia tulevaisuuden sähköjärjestelmää

Jatkoimme Rovaniemelle rakennettavan, uusiutuvaa energiaa tuottavan Sierilän vesivoimalaitoshankkeen valmistelua. Sierilän voimalaitos tuottaa ilmastoystävällistä ja uusiutuvaa vesivoimaa sekä parantaa koko Kemijoen pääuoman kykyä tuottaa joustavaa vesivoimaa. Joustavaa vesivoimaa tarvitaan kasvavan tuuli- ja aurinkoenergiatuotannon tueksi silloin, kun ei tuule tai aurinko ei paista.

Lue lisää >

Suomalaisilta vahva tuki toiminnallemme

Kartoitimme keväällä 2020 suomalaisten mielipiteitä vesivoimasta sekä Kemijoki Oy:n tunnettuutta ja kokemuksia yhtiön toiminnasta. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta suhtautuu vesivoimaan positiivisesti. Valtaosa suomalaisista pitää vesivoimaa uusiutuvana, ilmastonmuutosta hillitsevänä ja vastuullisena energiamuotona. Joka neljäs suomalainen tuntee Kemijoki Oy:n toimintaa vähintään hieman. Tutkimuspalautteen mukaan eniten kehitettävää meillä on ympäristöasioissa sekä viestinnässä.

Lue lisää >

Henkilöstön työhyvinvointi etusijalla

Vuosi 2020 oli koronaviruksen vuoksi poikkeuksellinen koko henkilöstölle, kun siirryimme etätyöskentelyyn. Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön hyvinvointi ja työkyky ovat kaiken toiminnan perusta. Tunnistaaksemme henkilöstön etätyökokemuksia sekä varmistaaksemme henkilöstön toimintakyvyn uudenlaisissa olosuhteissa teimme etätyökartoituksia, joiden tulosten perusteella lisäsimme panostusta henkilöstön jaksamisen tukemiseen ja etätyöergonomiaan.

Erityistä huomiota kiinnitimme työajan jaksottamiseen ja palautumiseen sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen etäyhteyksien puitteissa. Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työkykyindeksi (asteikolla 1–10) oli 8,1, joka on hieman parempi kuin edellisvuoden 8,0. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2020 oli 1,9 prosenttia teoreettisesta työajasta (1,3 vuonna 2019).

Vastuullista toimintaa kumppaneiden kanssa

Toimimme kumppanimallin mukaisesti tiiviissä yhteistyössä 12 kumppanimme kanssa. Toimintavuonna allekirjoitimme palveluiden jatkosopimuksen kunnossa- ja käynnissäpidon, ympäristötöiden ja viestintäpalveluiden osalta. Kumppaneiden rooli yritysvastuussa määritellään palvelusopimuksissa. Suurimmissa kumppanuuksissa yritysvastuuasioiden seuranta sisältyy kumppanuuden ohjausryhmän tehtäviin. Palvelusopimuksissa on määritelty kumppaneille velvoite raportoida säännöllisesti toiminnasta ja kehittämiskohteista.

Kumppanuusmallin toimivuutta mittaamme vuosittain kumppanuuskyselyllä. Kukin arvioi siinä kumppanuuskokemusta kahdesta näkökulmasta: kokemus omasta toiminnasta ja kumppanin toiminnasta. Kumppanuustutkimuksessa arvioitiin kumppanuusvastuuta indeksillä, joka muodostuu työnantajamaineesta, kustannustehokkuudesta, ympäristöasioista, turvallisuusnäkökohdista ja sidosryhmäviestinnästä. Asteikolla 1–5 kumppanuusverkoston vastuullisuuden indeksiluku oli 4,4 (4,3 vuonna 2019). Vuoden 2020 toimintaa koskevan kyselyn mukaan kumppaneiden mielikuvissa Kemijoki Oy:stä kolme eniten mainittua sanaa olivat luotettava, vastuullinen ja aktiivinen.