Vuotemme 2019

Kolmasosa Suomen ilmastoystävällisestä vesisähköstä

Vuonna 2019 Kemijoki Oy:n 20 voimalaitosta tuottivat yhteensä 4 498 gigawattituntia sähköä, mikä on kolmasosa Suomen uusiutuvan vesivoiman tuotannosta. Tuotantovuotemme oli keskimääräinen.

Voimalaitostemme tuotantoon vaikuttava kokonaiskäytettävyys oli erinomaiset 98,86 prosenttia. Pisimmät tuotantokeskeytykset aiheutuivat Lieksankosken peruskorjauksesta ja Valajaskosken päämuuntajan 3 uusinnasta.

Vesisähkön tuotannon jatkuvuuden varmistamista Kymijoella

Peruskorjasimme Kymijoella Inkeroisten voimalaitoksen lähes 100-vuotiaan padon valssiluukun yhteistyössä Museoviraston kanssa voimalaitoksen kulttuurihistoriaa kunnioittaen. Peruskorjaus oli osa patoluukkujen peruskorjausohjelmaa, jolla turvaamme kestävän säätövoiman tuotannon pitkälle tulevaisuuteen. Patoluukkuja korjaamalla parannamme vesivoimalaitosten ympäristöystävällisyyttä, sähköntuotannon luotettavuutta, patoturvallisuutta sekä veden hallintaa.

Inkeroisten patoluukun alapuolella olevassa kalliossa on hiidenkirnun kaltaisia onkaloita. Luukkujen ollessa kiinni veden pinta laskee ja kalat voivat jäädä niihin loukkuun. Selvitimme asiaa yhteistyössä Kymen maakuntamuseon, Museoviraston sekä Kouvolan kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Hiidenkirnut ovat maalla sijaitessaan suojeltuja, mutta koska nämä kuopat ovat veden alla ja joen pohjassa, olivat viranomaiset yksimielisiä siitä, että kuopat voitiin täyttää.

Sierilä: Kohti hiilineutraalia tulevaisuuden sähköjärjestelmää

Jatkoimme Rovaniemelle rakennettavan, uusiutuvaa energiaa tuottavan Sierilän vesivoimalaitoksen suunnittelua. Sierilän voimalaitos torjuu osaltaan ilmastonmuutosta ja parantaa koko Kemijoen säätökäyttöä. Se mahdollistaa uusiutuvien, mutta sääriippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman lisäämisen sähköjärjestelmään. Vesivoima on myös ainoa uusiutuva tapa tuottaa säätövoimaa tasapainottamaan sähkön kulutusta ja tuotantoa. Lue lisää Sierilän voimalaitoshankkeesta.

Pankakoskelle suunnitteilla vaelluspoikasten kiinniottolaite

Suunnittelemme Lieksanjoen Pankakosken voimalaitokselle smolttien kiinniottolaitetta. Ratkaisu on osa isompaa toimenpidekokonaisuutta, joka tähtää vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä.

Monivuotinen Lieksanjoen vaelluskalahanke jatkuu ja on hyvä esimerkki yhteistyön ja vapaaehtoisen vaelluskalatyön tuloksellisuudesta.

Padon ohitusratkaisu Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen

Keräsimme mielipiteitä Kemijoen Taivalkosken padon ohitusratkaisun toteutustavasta. Ota kantaa -kartoituksemme vaihtoehtoina olivat kalaporras, Kalasydän ja kalauoma. Tuloksen selvittyä valmistaudumme toteuttamaan Taivalkoskella uuden vaelluskalaratkaisun. Koekäytimme Kalasydäntä, teimme kalauoman toteutettavuusselvityksen ja käynnistimme uoman teknisen suunnittelun. Tuimme tavoitettamme osittain luonnonmukaisen vaelluskalakannan palauttamisesta Kemi- ja Ounasjokeen mäti- ja pienpoikasistutuksilla sekä suunnittelemalla elinympäristökunnostuksia.

Taivalkosken ratkaisun avulla on mahdollista löytää parhaita käytäntöjä myös tulevaan vaelluskalatyöhön.

65 vuotta vesivoimaosaamista

Lokakuussa tuli kuluneeksi 65 vuotta Kemijoki Oy:n perustamisesta. Mietimme koko henkilöstön voimin, mitä jokaisen suomalaisen tulisi tietää vesivoimasta ja sen tuotannosta. Vesivoimaosaajiemme kiteytys: vesivoima on kotimainen ilmastotyökalu. Se pitää Suomen sähköntuotannon omavaraisena. Säätövoima tuo sähköjärjestelmään joustavuutta. Paikallisella toiminnalla on suuri merkitys koko Suomelle. Laajempi erittely täällä.

Yhdessä tekemistä oppilaitosten kanssa

Tarvitsemme vesivoiman moniosaajia myös tulevaisuudessa. Koulutamme ja perehdytämme henkilökuntaamme sekä kumppaneitamme. Teemme tiivistä yhteistyötä toiminta-alueemme oppilaitosten sekä koulujen kanssa. Vuonna 2019 mietimme esimerkiksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijoiden kanssa, miten nuorille voisi parhaiten kertoa vesivoimasta ja energia-alasta.