Uutiset

25.8.2017

Tuimme kalastuksen valvontaa Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus on Kalatalouden keskusliiton maakunnallinen jäsen järjestö jonka yhtenä tehtävänä on kalatalousalueen isännöinti. Alueella tapahtuva salakalastus kuitenkin vahingoittaa uhanalaisia järvilohi- ja taimenkantoja. Kemijoki Oy on sitoutunut myös Lieksanjoella vaelluskalakantoja vahvistavaan työhön, sillä alue on monelle tapaa merkittävä yhtiölle. Lahjoitimme elokuussa Pohjois-Karjalan kalatalouskeskukselle 2000 € kalastuksen valvonnan kehittämiseen.

”Yksi Pohjois-Karjalan kärkihanke kohteista on Lieksanjoki, jossa tarvitaan myös valvontaa. Tänä vuonna on tarkoitus, että kaikki Lieksanjoesta pyydettävät järvilohen ja taimenen emokalat siirretään Lieksanjoen kunnostetuille koskisalueille. Myös kaikki Pielisjoesta Kuurnan voimalaitoksen alta saatavat taimenet on tarkoitus siirtää Lieksanjoelle. Lieksanjoella olemme rahoittaneet helikopterisoraistuksia uhanalaisten vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Kalastuksen valvontaa halutaan kehittää ja tehostaa

Pohjois-Karjalan alueella on 15 kalastusaluetta, joista Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus isännöi neljäätoista. Syksy-talvi ja kevät-talvi työllistävät heitä eniten.

”Uhanalaisten lohikalojen valvonnassa on tapahtunut viime vuosina toivottua kehitystä. Ongelmia aiheuttaa aina se, ettei tarvittavia resursseja valvontaan ole. Nyt ollaan hyvällä tasolla. Olen iloinen, että esimerkiksi kalatalouden edistämisrahaa on myönnetty valvonnan edistämiseen”, kertoo kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry:stä.

Tänä vuonna kalastusrikkomuksia on jo elokuuhun mennessä tullut esille hieman enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Voimalaitosalue ja jokialueet ovat haasteellinen paikka valvonnalle. Paljon rikkomuksia jää pimentoon, kun näyttö jää vajaaksi”, Sami toteaa ja kiittää valvonnan kehittämiseen saadusta lahjoituksesta.

Lahjoituksella valvontareppuja

Lahjoituksemme avulla valvojille saadaan valvontareppuja, joihin kuuluvat kiikarit, kamera ja muita työn tekemiseen tarvittavia työkaluja.

”Haluamme kantaa kortemme kekoon, jotta valvojilla on töihin tarvittavat välineet”, Erkki sanoo.

Valvojien työtä auttavat myös nykyaikaiset työkalut, kuten kuvauskopterit ja kiinteät kamerat, joilla voi tehdä reaaliaikaista seurantaa. Vesikulkuneuvot ovat myös tärkeitä.

”Kun työvälineet ovat kunnossa, on työn tekeminen mielekästä ja tuloksellista”, Sami toteaa.

Salakalastus on vakava ongelma

Valvonta on tärkeää, jotta uhanalaiset emokalat saadaan jatkamaan sukuaan.

”Olemme investoineet viime ja tänä vuonna merkittäviä rahamääriä Lieksanjoen kunnostuksiin, jotta järvilohen ja -taimenen kantoja saataisiin elvytettyä. On järjetöntä, että näitä lisääntymään tarkoitettuja ja uhanalaisia kaloja salakalastetaan. Emokalojen pitää päästä lisääntymään”, Erkki sanoo.

”Toivoisin, että lainsäätäjät ottaisivat tämän tilanteen paremmin huomioon ja uhanalaisille vaelluskaloille tulisi jokin hintalappu. Jokialueilla kalastuksen valvominen on helpompaa, mutta haasteita riittää. Valvojilla ei esimerkiksi ole nykylainsäädännön vuoksi oikeutta mennä tarkastamaan kalareppuja. Jos uhanalaisia vaelluskaloja halutaan valvoa, pitäisi saada mahdollisuus puuttua salakalastuksiin paremmin. Kerromme myös joenvarsilla kalastaville järvilohen tilasta kulkiessamme kalastajien joukossa”, Sami kertoo.

”Olisi tärkeää, ettei tapettaisi niitä viimeisiä järvilohia ja -taimenia, jotka selviävät syönnösalueelta jokialueelle. Mieltä lämmittää, kun saamme tukea toimintaamme”, Sami kiittelee.

”Meille on tärkeää, että vaelluskala-asioita katsotaan kokonaisuutena ja kalojen elinkierron kaikki osa-alueet otetaan huomioon”, Erkki yhteen vetää.