Uutiset

23.1.2017

Sähkön päivää vietetään toista kertaa – katsaus jokivarsien vuoteen ja talveen

Sähkö on tärkeimpiä hyödykkeitämme pitkässä, pimeässä ja kylmässä talvessa. Suomen sähköala tuottajista urakoitsijoihin juhlistaa nyt maanantaina 23.1.2017 pohjoismaista Sähkön päivää. Kemijoen voimalaitoksilla tuotamme sähköä säässä kuin säässä: pakkasella, tuulettomina päivinä ja kesähelteellä. Tässä jutussa luomme tiiviin katsauksen jokivarsien menneeseen vuoteen ja talveen.

Sähkönkäyttö kasvaa esimerkiksi aamuisin, kun Suomi herää: keitetään kahvit, tehdään aamutoimet ja käynnistetään työkoneet. Pakkaset ovat olleet alkuvuodesta kovat koko maassa, mikä on lisännyt sähkön kysyntää.

Kotimainen, uusiutuva ja päästötön vesivoima takaa sähkön saatavuuden silloin, kun sähköä tarvitaan. Sadevesi ja keväällä sulava lumi varastoidaan järviin ja varastoaltaisiin sekä voimalaitosten yläpuolisiin altaisiin. Näin vettä on käytettävissä energiantuotantoon myös kuivalla säällä ja talvella.

”Vesivuotemme 2016 oli yhtiömme historian suurin tuotantovuosi. Vuonna 2016 tuotimme sähköä 20 voimalaitoksellamme yhteensä 5 743 gigawattituntia, mikä on 28 prosenttia keskimääräistä enemmän,” johtaja Janne Ala Kemijoki Oy:stä kertoo.

”Tällä hetkellä Kemijoella on sähköntuotannon näkökulmasta hyvä tilanne, sillä Lokan ja Porttipahdan varastoaltaissa on aiempien vuosien sateisuudesta johtuen reilusti vettä. Kemijärvessä pinta on keskimääräistä alemmalle tasolla, mutta kovaan sähkön kysyntään voidaan vastata hyvin,” Ala jatkaa.

Jäädytysjuoksutukset onnistuivat hyvin

Jäällä liikkuessa tarvitaan aina tarkkaavaisuutta. Erityisesti virtapaikoissa ja niiden läheisyydessä jää voi olla ohutta tai sitä ei ole ollenkaan. Valvotuilla jääteillä liikkuminen on kaikkein turvallisinta. Valmistelimme jokialueen talvikuntoon marras- ja joulukuussa. Kemijoki Oy:llä on kolme jäätietä Pirttikoskella. Tammikuun alussa aloitimme rajoittamaan juoksutuksia jääteiden vahvan kannen saamiseksi. Seitakorvan jääteiden rakentamisen ja jäädyttämisen arvioidaan kestävän tammikuun loppupuolelle asti. Hyvän jääkannen muodostuminen on siis eduksi niin sähköntuotannolle kuin joen käyttäjällekin.

Olemme vahvemmin läsnä jokivarsissa

Seuraamme kumppaneinemme jatkuvasti vesistöjen tilannetta myös talven aikana. Erityisesti virtapaikkoihin ja joen ahtaisiin kohtiin, mihin ei ole syntynyt suojaavaa jääkantta voi syntyä hyydepatoja. Seuraamalla joen tilannetta kumppaniemme kanssa, pystymme ja reagoimaan joen muutoksiin nopeammin. Joen muutoksia talviaikaan ovat esimerkiksi supot eli hyydepadot, jotka aiheuttavat energiataloudellisia menetyksiä.