Uutiset

15.8.2016

Loue-Tervolan uomanparannushanke tuo viihtyvyyttä joenvarren asukkaille ja oleskelupaikkoja kaloille

Aloitimme Loue-Tervolan uomanparannushankkeen kesäkuun alussa. Hankkeen tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja tuoda viihtyvyyttä rantojen virkistyskäyttöön. Parannustöitä suunnitellessa otimme erityisesti huomioon kalakannan ja kalastajat.

Uomanparannustöissä kaivamme joen pohjaa kuudessa eri kohteessa yhteensä noin 3,4 kilometrin matkalta. Kuudesta perkauskohteesta kaivuutyöt on tehty jo kolmessa kohteessa.

”Tällä hetkellä kaivuulautat ovat siirtyneet suurimmalle perkauskohteelle Louesaaren kohdalle. Kaivuulautat kaivavat joen pohjasta perattavaksi suunnitellut kohteet. Sen jälkeen proomut kuljettavat poistetun maa-aineksen rantaan, missä se käytetään rantapenkereiden ja rannansuojausten tekemiseen,” kertoo Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Sakari Pyhäjärvi. Jokiuomaa perkaamalla veden virtausala joessa lisääntyy ja se lisää jokiuoman energiataloudellisia hyötyjä.

Kaloille rakennetaan suoja- ja oleskelupaikkoja

Uoman ruoppaukset poistavat karikoita, joten suoja- ja oleskelupaikkojen rakentaminen kaloja varten on tärkeää. ”Suoja- ja oleskelupaikkoja, eli niin sanottuja kostepaikkoja, rakennetaan 30 kappaletta. Kostepaikat toimivat lähinnä virtavesikalojen levähdys- ja syönnösalueina niin, että kalat voivat oleskella haluamallaan virtausalueella. Kostepaikalta kalat voivat syödä pieniä kaloja tai virran mukana kulkeutuvia vesihyönteisiä”, kertoo aluepäällikkö Jyrki Autti Kemijoki Oy:stä.

Kiviryhmien rakentamiseen käytetään kiviä, jotka pysyvät paikallaan myös tulvavirtaamilla ja jäidenlähdön aikaan. Kivetyksissä käytetään pienempää kiviainesta sidosmateriaalina. Matalissa vesisyvyyksissä olevien suojapaikkojen kivetyksien alapuolelle tehdään tarvittaessa syvennys.

”Kalaistutukset pysyvät samalla tasolla nykyisten velvoiteistutuksien puitteissa. Lisäksi ruoppauksesta aiheutuvien samennushaittojen vuoksi alueelle tulemme tekemään ylimääräisiä kalanistutuksia kahtena ruoppauksen jälkeisenä vuonna. Parannustöiden jälkeen seuraamme kalojen tilannetta ja teemme alueen kalastajille myöhemmin kalastuskysely,” sanoo Autti.

Loue-Tervolan alueella pyydetystä saaliista kolmannes on kirjolohta, toinen kolmannes haukia ja noin viidennes ahventa. Lisäksi alueen vesistössä on taimenta, kuhaa, särkikaloja ja madetta.

Kalojen narraus paranee jokivarrella

Rannan viihtyvyyden lisäksi myös kalastusmahdollisuudet paranevat uomanparannustöiden seurauksena. ”Rakennetut suojapaikat toimivat hyvinä kalastuspaikkona varsinkin rannalta käsin kalastaessa. Vanhat kalastuspaikat voivat ruoppauksen takia hieman vaihtaa paikkaa, koska virtaukset voivat muuttua. Myös talvikalastus voi helpottua, koska joella ei ole enää samanlaisia hyydeongelmia”, kertoo Autti.

Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.

Hanke pähkinänkuoressa:

• Hyydepatojen aiheuttamia vedennousuja varten suunniteltiin perkausyhdistelmä yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa T&K-projektina vuosina 2006–2007.
• Kemijoki Oy ja urakoitsija Terramare Oy aloittivat uomanparannushankkeen työt Louen ja Tervolan välisellä jokialueella kesäkuun alussa.
• Uomanparannushankkeen aikana tehdään perkauksia kuudessa eri kohteessa Louen ja Tervolan välillä.
• Perattavien maamassojen määrä on yhteensä noin 192 000 m³.
• Jokea perataan yhteensä noin 3,4 kilometrin matkalta ja perkausalueen keskimääräinen leveys on noin 40–50 metriä.
• Maamassasta suuri osa käytetään vaikutusalueella olevien rantojen tukemiseen ja muotoiluun.
• Uutta rannansuojausta on suunniteltu tehtäväksi noin 15 kilometrin matkalle.
• Pieni osa massoista maisemoidaan Varejoensuun ja Rantakuparin alueille.