Uutiset

31.7.2019

Lapin sateeton jakso vaikuttaa Kemijoen vesistön pinnankorkeuteen

Lapissa heinäkuu on ollut keskimääräistä kuivempi ja vähäsateisempi. Sää on pysynyt pitkään lämpimänä ja heinäkuun sademäärä on ollut noin puolet kuukauden keskimääräisestä sademäärästä. Vähäinen sadeveden määrä tarkoittaa sitä, että maastosta jokeen tapahtuva valunta on ollut alemmalla tasolla keskiarvoon verrattuna.

Kesällä vesivoimaa tuotetaan pääasiassa sadevedestä. Koko Lapin alueella on tällä hetkellä voimassa maastopalovaroitus, joka kertoo maaston olevan kuiva. Niukoista sademääristä johtuen Kemijoen latva-alueiden virtaamat ovat laskeneet, mikä on vaikuttanut koko pääuoman virtaamaan ja vedenpinnan korkeuteen. Kemijoen pääuoman tulovirtaama on laskenut heinäkuun puolestavälistä alkaen ja lasku jatkuu, kunnes saamme sateita vesistöalueelle.

Virtausta kasvatetaan Lokan ja Porttipahdan avulla

Kuivina aikoina, kuten pitkinä hellejaksoina, vettä voidaan ottaa Lokan ja Porttipahdan varastoaltaista. Heinäkuun jälkimmäisellä puoliskolla Porttipahdalta on ajettu vettä, ja näin säännöstellyn Kemijärven tulovesi on pysynyt korkeammalla tasolla kuin se luonnollisesti olisi. Vastaavasti järvestä juoksutusta on pienennetty heinäkuun lopussa, jotta järven vedenpinnan korkeus pysyy lupaehtojen rajoissa.

Vesivoimaa tuotetaan lupaehtoja noudattaen

Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin, joista raportoimme viranomaiselle. Lupaehtopoikkeamia tapahtuu harvoin. Esimerkiksi vuonna 2018 tapahtui yksi lupaehtopoikkeama, kun Kitisellä Matarakosken voimalaitoksella tapahtui häiriö, jonka seurauksena yläveden pinnankorkeus ylitti lupaehdon kahdella senttimetrillä. Seuraamme ja valvomme lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti.

Vuodenajat vaikuttavat vesistöalueen luonnonolosuhteisiin

Joen luonnonolosuhteet eri vuodenaikoina ovat merkittävin vesivoimatuotannon suunnitteluun vaikuttava tekijä. Luonnonolosuhteiden lisäksi tuotannonsuunnittelussa huomioidaan sähkönkulutus sekä joen monet käyttäjät, esimerkiksi kesäisin kalastajat sekä veneilijät ja talvisin kelkkailijat.

Vesivoiman tuotannossa energia varastoidaan vetenä järviin ja varastoaltaisiin sekä voimalaitosaltaisiin. Järviä ja varastoaltaita käytetään lähinnä vuodenaikojen vaihtelun mukaisten tuotantotarpeiden täyttämiseen, kun taas voimalaitosten yläpuolella sijaitsevilla voimalaitosaltailla pyritään vastaamaan vuorokauden aikaisiin kulutuksen vaihteluihin.

Keväällä lumen sulaminen käynnistyy ja tulva alkaa. Tulvan aikana täytetään järviä ja varastoaltaita, joista vettä voidaan vastaavasti kuivempana aikana ja talvella juoksuttaa voimantuotantoon.

Syksyllä ilman kylmeneminen ja öiden pimentyminen lisää sähkönkulutusta ja päivän ja yön sekä viikon ja viikonlopun välistä eroa. Hiljalleen altaista aletaan juoksuttaa enemmän vettä ja altaiden pinnat lähtevät vähitellen laskuun.

Haluatko antaa palautetta tai kertoa huomioitasi jokivarresta?

Kuulemme mielellämme palautetta ja huomioita joen käyttäjiltä. Voit lähettää meille terveisesi Kemijoki Oy:n virallisen palautekanavan kautta.