Uutiset

7.6.2019

Kemijoen Taivalkosken vaelluskalaratkaisu: Kalasydän käyttöön ja kalauoma suunnitteluun

Sitouduimme vuoden 2019 alussa toteuttamaan vaelluskaloille padon ohitusratkaisun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Näemme selkeän tarpeen Taivalkosken ohitusratkaisulle, koska Isohaarassa nousi vuoden 2018 aikana kalateiden kautta selvästi aikaisempaa enemmän lohia ja meritaimenia.

Tammikuisessa kyselyssämme eniten kannatusta Taivalkosken padon ohitusvaihtoehdoksi sai kalauoma, joka kiertää vaellusesteen maastonmuotoja ja korkeussuhteita noudattaen. Haimme keväällä kalauoman suunnitteluun parasta mahdollista asiantuntemusta ja suunnittelijaksi valikoitui suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijayritys Sweco.

Jatkamme Taivalkoskella rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämän järjestelmän koekäyttöä. Olimme jo viime kesänä mukana Kalasydän-järjestelmän testauksessa Isohaaran voimalaitoksella. Ensi kesänä keräämme kokemuksia Kalasydämen potentiaalista ja vaelluskalojen siirrosta putkistoa pitkin padon yli Taivalkoskella.

”Syksyllä tiedämme kalauoman toteutettavuusselvityksen lopputuloksen. Vaelluskalakantojen edistämiseksi tarvitaan patojen ohitusmahdollisuuden lisäksi myös lisääntymiseen sopivia alueita. Olemme mukana suunnittelemassa ja kunnostamassa kutualueita Interreg Pohjoinen -ohjelman tukemassa, Norrbottenin läänin sekä Lapin ELY-keskuksen, Luken ja Metsähallituksen koordinoimassa hankkeessa. Osallistumme myös Kalasydän Oy:n Runkausjokea koskevaan kunnostamishankkeeseen”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula. 

Jatkamme yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa ensi kesänä ja syksynä tutkimusta viljeltyjen ja luonnossa syntyneiden vaelluskalojen osuuksien selvittämiseksi. Tutkimustietoa hyödynnetään vaelluskalakantojen elvytyshankkeiden ja Kemijoen voimalaitosten vaellusratkaisujen jatkosuunnittelussa.

Kevään mäti- ja pienpoikasistutukset vahvistavat vaelluskalakantoja

Istutimme kevään aikana yhteensä noin 330 litraa merilohen ja meritaimenen mätiä sekä yli 100 000 pienpoikasta reiluun 40 paikkaan Kemi-Ounasjoen vesistössä ja sen sivujoissa. Osa mädistä istutettiin kotimaisissa biohajoavissa mätirasioissa ja osa suoraan sorapohjalle.

”Mätirasioihin laitetaan mukaan erikokoisia pieniä kiviä, jotta virtaava vesi kuljettaa rasioita halutulle alueelle eri paikkoihin. Seurannan avulla selvitämme, onko mätirasia- vai suoraistutus tuloksellisempaa ja ovatko pienpoikasistutukset mäti-istutuksia kustannustehokkaampi tapa elvyttää vaelluskalakantoja. Parhaiden menetelmien löytäminen vaatii kokeiluja”, sanoo Voimalohi Oy:n toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys.

Istutukset ovat osa Kemijoki Oy:n vapaaehtoisia toimia vaelluskalakantojen palauttamiseksi. Istutusten volyymi kasvaa joka vuosi - samoin kokemus ja tutkittu tieto erilaisten toimintatapojen tuloksellisuudesta.

”Tavoitteenamme on Kemi- ja Ounasjokeen sekä niiden sivujokiin leimautuneen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luominen ja osittaisen luonnonkierron palauttaminen. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi selvitämme sitä, miten mäti- ja pienpoikasistutuksilla tehokkaimmin tuotetaan kohti merivaellusta lähteviä poikasia”, toteaa Kemijoki Oy:n johtaja Ismo Heikkilä.

Lieksanjoen vaelluskalayhteistyö jatkuu

Monivuotinen Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke on hyvä esimerkki sujuvasta alueellisesta yhteistyöstä ja vapaaehtoisen vaelluskalatyön tuloksellisuudesta. Hankkeen tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttäminen luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä. Yhteistä päämäärää tavoittelevat Ely-keskus, Luke, Ruunaa-Pielisen kalatalousalue, Metsähallitus, Lieksan kaupunki sekä Kemijoki Oy. Hankkeen koordinoinnista vastaa Future Missions Oy.

Lieksanjoen koskialueiden kunnostustöissä jatketaan tänä vuonna yhdessä hyviksi havaittuja käytäntöjä. Kunnostustöissä on aiempina vuosina rakennettu esimerkiksi kutusoraikkoja ja poikasalueita sekä tehty emokalojen ylisiirtoja, poikasistutuksia ja telemetriaseurantaa.

”Tänä kesänä käynnistämme smolttien kiinniottolaitteen suunnittelun Lieksanjoen Pankakoskelle. Suunnittelutyön tekee Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho sekä Kala- ja vesitutkimus Oy. Toiveissa on, että kiinniottolaitetta päästäisiin rakentamaan jo vuoden loppupuolella”, kertoo Kemijoki Oy:n Erkki Huttula.

Mäti-istutuksia Ounasjoella huhtikuussa 2019