Olemme tehneet Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä isoja rantojen siistimisraivauksia 1990-luvun alusta lähtien. Viime kesänä rantoja kunnostettiin kymmenisen kilometriä. Tänä kesänä teemme alueella siistimisraivauksia kesäkuusta syyskuuhun.

Aiemmin tekojärvien alueella tehtiin raivausta metsäkoneita apuna käyttäen niinä vuosina, kun altaiden vedenpinta jäi normaalia alemmaksi. Nyt ranta-alueita käy läpi moottorisahoin ja mönkijöin varustetut työntekijät. Keräämme rannoilta ajopuut ja rantaan ajautuneet oksat sekä siistimme rannoilta kannot ja risut, jonka jälkeen kasoihin kerätty puuaines poltetaan.

Osa raivattavista kohteista sijaitsee tiettömien taipaleiden takana, joihin pääsee parhaiten veneellä.

Ympäristönhoitotyöt perustuvat velvoitteisiin sekä vapaaehtoisiin toimenpiteisiin

Rantojen raivauksilla, kunnostuksilla, maisemoinneilla ja rannansuojauksilla parannetaan jokivarsien ja järvien ympäristöä. Ympäristötöillä turvataan rantojen asukkaiden sekä esimerkiksi veneilijöiden, kalastajien, uimareiden ja luonnossa liikkujien virkistyskäyttömahdollisuudet.

”Voimalaitosympäristöjen lisäksi siistimme vuosittain rantoja Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä sekä Vuotson kanavalla. Raivausten ja maisemanhoidon tarkoituksena on ranta-alueiden maisemakuvan ja käytön parantaminen. Tavoitteenamme on, että vesistöjen käyttäjät ovat tyytyväisiä paitsi vesiolosuhteisiin myös alueiden viihtyisyyteen”, kertoo Kemijoki Oy:n Kitisen alueen aluepäällikkö Jyrki Autti.

Kemijoki Oy tekee jatkuvaa rantojen ja vesistöjen tarkkailua. Sulan veden aikaan seuraamme muun muassa Lokan ja Porttipahdan tekojärvien turvelauttoja. Tänäkin kesänä olemme poistaneet ranta-aluetta haittaavan turvelautan Lokan kaava-alueelta.

Turvelauttojen ankkurointi ja siirtäminen on tärkeää myös voimalaitosten turvallisen käytön näkökulmasta.

Ympäristötöiden toteutuksesta vastaa pääosin kumppanimme Mitta Oy.

Kuvissa Lokan ranta-aluetta ennen ja jälkeen siistimisraivauksen.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätietoja: Fortumin vesivoimavalvomo puh. 010 454 8200

SámiSoster ry on saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestö. Vuotson toiminta on osa järjestön Birgen ruovttus – Pärjään kotona -hanketta ja tähtää kyläläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Vuotson kohtaamispaikan ohjelma on muotoutunut ikäihmisten ideoiden, toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhdessä on esimerkiksi laulettu, pelailtu pelejä, vaihdettu kuulumisia ja muisteltu menneitä – sekä saamen- että suomenkielellä. Erityisen pidettyä on saamen kielellä laulaminen.

SámiSoster ry on ajanut yhdessä vuotsolaisten kanssa matalan kynnyksen kohtaamispaikan perustamista Vuotsoon Enontekiön ja Inarin mallien mukaisesti jo usean vuoden ajan. Mokta-tuvan tavoitteena on, että yhdessä voitaisiin keskustella vaikeistakin asioista. 

”Kipinä Sodankylän ja Vuotson ikäihmisten yhteen kokoamiselle on seudun menneisyys. Siihen mahtuvat sota-ajan partisaanit, evakkomatka Pohjanmaalle sekä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden rakentaminen. Monet Vuotson alueelle muuttaneet vaihtoivat kotipaikan mukana kielensä saamesta suomeen”, sanoo Ristenrauna Magga.
Syksyllä Vuotson kohtaamispaikka on auki useammin.

”Teimme kevätkauden päättäjäisretken Tankavaaran luontokeskukseen. Nyt pidämme taukoa, kun vasojen merkinnät ovat päässeet juhannuksen jälkeen vauhtiin”, kertoo Vuotson Mokta-tuvan ohjaaja Inga Äärelä. Mokta tarkoittaa suomeksi intoa.

Sosiaalista kanssakäymistä vahvistava hanke

Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskus STEA:n kolmivuotinen hanketuki kattaa Vuotson toiminnanohjaajan palkkauksen. Sodankylän kunta maksaa tilan vuokran. Kemijoki Oy ja Mitta Oy kattavat toiminnan käyttökulut.

”Taloudellisen tuen lisäksi ajatuksemme on osallistua Mokta-tuvan toimintaan käymällä kokoontumisissa juttelemassa vesivoimarakentamisen historiasta ja Kemijoki Oy:n kuulumisista. Meistä on tärkeää olla mukana tässä yhteistyöhankkeessa sekä kuunnella ja keskustella vuotsolaisten muistoista”, toteaa aluepäällikkö Jyrki Autti Kemijoki Oy:stä.

Vuotson ikäihmisten toiveissa on retki Muteniaan. Paikka on Sompiossa sijaitseva ja osin Lokan tekojärven alle jäänyt kylä, jonka rakennukset Kemijoki-yhtiö omistaa ja edelleen kunnossapitää.

”Suunnitelmissamme on toteuttaa vuotsolaisten retki Muteniaan loppukesällä ja järjestää Mokta-tupalaisille tilaisuus käydä retkeilemässä tutuilla paikoilla”, kaavailee Jyrki Autti.

Kuvassa Mokta-tuvan ohjaaja Inga Äärelä ja Kemijoki Oy:n Jyrki Autti Vuotson kyläolohuoneella.

Patoluukkujen huoltotyöt eivät estä läpikulkua patosillalla, vaikka ajoittain kulku voidaan joutua katkaisemaan lyhyeksi ajaksi.

Pyydämme patosillan käyttäjiä huomioimaan, että liikkumista haittaavat työt jatkuvat syyskuun loppuun asti. 

Tuoreimman numeron aiheita ovat:

• Suomalaista työtä ja hyvinvointia
• Vesivoima keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä
• Kalastuskiintiöiden ostolla vauhtia vaelluskalatyöhön
• Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on käynnistynyt
• Energialeirikoululaiset tutustuivat Kymijoen kuohuihin
• Parannamme kesän aikana jokivarren elinympäristöjä ympäristönhoitotöillä
• Kemijoen päivystäjä Facebookissa

Lue uusin Lieke!

”Lieksankosken voimalaitos on poikkeuksellisen hieno rakennus, samoin kuin voimalaitoksen asetelma luonnosssa. Rakennus on edelleen alkuperäisessä, vesivoiman tuotantoon suunnitellussa käytössä. Olimme yllättyneitä siitä, miten hyvässä kunnossa pian 60 vuotta täyttävä voimalaitos on”, Sebastian Lönnqvist hankkeen pääsuunnittelijana toimivasta ERAT Arkkitehdeistä kertoo.

Julkisivun peruskorjauksen suunnittelussa hyödynnetään nykyaikaista tekniikkaa kuten laserkeilausta ja 3D-tietomallia. Kohteen alkuperäisyyttä kunnioittaen peruskorjaus toteutetaan perinteisin työmenetelmin ja yksinkertaisin ratkaisuin, jotka vaativat erityistä suunnittelua ja huolellista toteutusta.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on suunniteltu yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Arkkitehdille kohde on mitä mielenkiintoisin, kun yhtälössä ovat mukana kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettun arkkitehdin ja muotoilijan suunnittelema rakennus, voimalaitoksen teollinen luonne ja peruskorjauksen toteutus virtaavan veden päällä voimalaitoksen ollessa täydellä tuotantokäytöllä.

”Kemijoki Oy on, viisaasti kyllä, oikeaan aikaan liikkeellä. Yhtiö on ottanut vastuulleen sen, että korjaustyöt tehdään kaikkien sääntöjen ja rakennuksen suojelutavoitteiden mukaisesti”, arkkitehti Lönnqvist jatkaa.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus suunnitellaan ja toteutetaan kuin kyseessä olisi suojeltu rakennus. Vaikka julkisivu ennallistetaan alkuperäisten suunnitelmien mukaiseksi esimerkiksi pintakäsittelyn ja värimaailman osalta, ajan hampaankin annetaan näkyä.

”Kunnioitamme Alvar Aallon rakennusperintöä tämän rankan teollisuuskäytön rakennuksen peruskorjauksessa. Arvostuksemme Aallon työtä kohtaan velvoittaa meidät hankkeen huolelliseen valmisteluun sekä vanhojen kohteiden korjaustöissä ansioituneiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden valintaan”, toteaa johtaja Heikki Kusmin Kemijoki Oy:stä.

Työmaana voimalaitos on poikkeuksellinen, kun alla virtaa koski ja kun rakennus tukeutuu osin kallioon, osin patorakenteisiin. Julkisivun korjaustyöt ovat edenneet pitkälle. Kevään säät ovat olleet ulkosivun kunnostukselle suotuisat. Vuonna 2017 teimme kuntotarkastuksen voimalaitoksen rakennusfysikaalisista ominaisuuksista ja eri korjausvaihtoehtojen vaikutuksista Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy:n johdolla. Jo viime syksynä suoritimme pintamateriaalien koekäsittelyjä.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on osa Kemijoki Oy:n investointiohjelmaa. Vuonna 2013 toteutettu Lieksankosken peruskorjaus nosti voimalaitoksen energiatehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja käyttöturvallisuutta. Lisätietoa julkisivun korjaustöistä löydät täältä ja lisätietoa koneiston peruskorjauksesta täältä.

Merialueella kaupallista kalastusta rajoitetaan tärkeimpien kalalajien osalta kalastuskiintiöillä. Vuosittain Suomessa jaetaan lähes 30 000 lohen kiintiö ammattikalastajien kesken. Kalastajat voivat käydä keskenään kauppaa kiintiöistään. Osana uusia luonnonkalakantoja vahvistavia toimenpiteitä Kemijoki Oy on esittänyt, että myös yhtiöt voisivat jatkossa ostaa kalastajien lohikiintiöitä.

”Kiintiöiden osto palvelisi sekä vaelluskalatyötä että ammattikalastajia. Kalastajat saisivat täyden korvauksen myymistään kiintiöistä. Luonnonkannat vahvistuisivat, kun kalaa ei pyydettäisi niin paljon”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula. ”Ostettujen kiintiöiden lisäksi voisimme suunnata toimenpiteitä istutusten sijaan luonnonlisääntymistä vahvistaviin toimiin.”

Vauhtia vaelluskalatyöhön on erityisesti saatu kansallinen kärkihankerahoituksen myötä. Kärkihankkeina on esimerkiksi kunnostettu erittäin uhanalaisen järvilohen ja -taimenen elinympäristöjä Lieksanjoella, useiden eri tutkimusten avulla pyritty löytämään tehokkaimmat istutusmenetelmät Kemijoella ja rahoitettu uusia innovaatioita. Kärkihankkeet ovat keränneet useat eri toimijat saman pöydän ääreen. ”Toivovasti tämä työ jatkuu myös tulevaisuudessa. Kalastuskiintiöiden osto olisi yksi lisäsatsaus vapaaehtoiseen vaelluskalatyöhön”, ehdottaa Huttula.

Lue lisää vaelluskalatyön käänteistä ympäristöpäällikkömme Erkki Huttulan puheenvuorossa: Vastuullinen Kemijoki Oy – totta vai tarua? 

”Ihmisen toiminta, fossiilisten polttoaineiden käyttö erityisesti, on jo muuttanut ilmastoa. Ja muuttaa edelleen, sillä nyt toteutettavat muutokset kasvihuonekaasujen päästömääriin alkaisivat näkyä ilmastossa vasta noin 20 vuoden kuluttua. Ilmastonmuutoksen suuruus ja vaikutusten laajuus riippuvat siitä, miten ihmiskunta toimii nyt ja tulevaisuudessa”, toteaa ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos selvittivät kevään 2018 aikana ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella ilmasto- ja vesistömallien sekä vaihtoehtoisten tulevaisuuden kehityskulkujen eli ns. kasvihuonekaasuskenaarioiden avulla.

Kuinka Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan esimerkiksi seuraavien 30, 50 tai 80 vuoden aikana vaihtelee sen mukaan, miten optimistista tai pessimististä skenaariota käytetään. Keskiskenaarion – jossa kasvihuonekaasupäästöjä pystytään jossain määrin hillitsemään ja niiden pitoisuudet kääntyvät laskuun – mukaan lämpötila Suomessa kohoaisi keskimäärin 3 astetta ja sadanta kasvaisi 8 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

”Sademäärät kasvavat etenkin talvisin. Pohjoisessa talven pituus lyhenee, kun syksy venyy pidemmälle ja kevät koittaa nykyistä aiemmin. Lumipeite kuitenkin pysynee samoissa lukemissa kuin tähänkin asti”, kuvailee Antti Mäkelä.

Ilmastomuutoksen vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla Suomea

Lämpötilan nousu ja sateiden lisääntyminen ovat todennäköisesti pohjoisessa jonkin verran suurempia kuin etelässä. Erot korostuvat, kun tarkastellaan kesäkuukausien sademääriä.

Muutokset lämpötiloissa ja sademäärissä näkyvät muutoksina valunnassa ja virtaamassa. Talvien virtaamat kasvavat jokaisessa Kemijoki Oy:n toiminta-alueen vesistössä, samoin kuin kevään virtaamat entistä aikaisemman kevään johdosta. Kesän virtaamat pienenevät. Syksyllä taas virtaamat kasvavat Kemijoessa, pienenevät Kymijoella ja pysyvät ennallaan Lieksanjoella.

”Kuivuudesta saattaa tulla nykyistä suurempi ongelma. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia etenkin pienissä vesistöissä, joiden ekologinen tila saattaa kärsiä”, kertoo hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Pahimmillaan ilmastonmuutos näyttäytyy ääritilanteissa. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien riskien tarkastelulla varaudutaan esimerkiksi jokien pinnan nousun hallintaan runsaan lumipeitteen ja nopean lämpenemisen aiheuttaman tulvan yhteydessä.

”Tulvat pysyvät Kemijoella suuruusluokaltaan jotakuinkin ennallaan, mutta Kymijoella talvitulvat kasvavat vesistön järvisyyden ja kasvavien sademäärien takia. Tulvien aikaistumisen lisäksi ilmastonmuutos lisää hyydetulvien riskiä. Näin on jo tapahtunut Kymijoella”, jatkaa Noora Veijalainen.

Vesivoiman potentiaali ei ainakaan vähene tulevaisuudessa

”Vesivoimalla hillitään ilmastonmuutosta ja se tukee muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen kuten aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä sähköjärjestelmään. Vaikka ilmastonmuutoksen myötä vesivoiman tuotantomäärän voi odottaa kasvavan, raporttiin sisältyvä pessimistisin arvio yllätti rajuudellaan”, sanoo vesivoimasta ja reserveistä vastaava johtaja Janne Ala Kemijoki Oy:stä.

Pessimistisimmän tulevaisuuden kehityskulun mukaan kasvihuonekaasujen päästöt ja pitoisuudet kolminkertaistuvat vuodesta 2000 vuoteen 2100. Vuoden keskilämpötila kohoaisi Lapissa jopa 5,9 astetta ja sateiden määrä lisääntyisi 20 prosentilla.

”Seuraamme jatkuvasti ympäristöä ja sen tilaa. Tarkkailemme muun muassa virtaamia, lumen vesiarvoja, routaa ja sen vaikutusta sulantaan, jokien jäätymistä sekä veden laatua. Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen avulla selvitimme nyt pidemmän aikavälin muutoksia ennusteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä unohtamatta”, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela Kemijoki Oy:stä.

Kemijoki Oy hyödyntää tutkimustuloksia osana strategiatyötään, johon kuuluvat olennaisena osana toimintaympäristön luotaus ja tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointi. Strategiatyön tavoitteena on varmistaa vastuullisen vesisähkön tuotanto myös tulevaisuudessa.

Voit tutustua Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen Kemijoki Oy:n toimeksiannosta koostamaan raporttiin Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella täällä. Raportti arvioi ilmastonmuutoksen vaikutusta lämpötilaan ja sademäärään sekä lumen määrään, virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Kemi-, Kymi- ja Lieksanjoen vesistöalueilla.

Lisätietoja:
Janne Ala
Johtaja, vesivoima ja reservit
Puh. 020 703 4423

”Vesistön käyttäjille tärkeää on saada juhannuskalaa ja onneksemme olemme löytäneet korvaavia istukkaita kaikille niille alueille, joille istutuksia on ollut tarkoitus tehdä”, kertoo Voimalohi Oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväs.

”Kemijoki Oy:n kalatalousvelvoitteiden mukaiset istutusmäärät ovat Suomen suurimmat. Tällaisessa tilanteessa on aikamoinen haaste löytää tilalle vastaava määrä suosittua kirjolohta. Nyt näyttäisi siltä, että syyskesän aikana saamme täydennettyä kaikki määrät suunnitellun mukaiseksi”, kiittelee Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Voimalohta.

Kesän aikana voimaan on tulossa asetus, jonka mukaan BKD-tautia kantavaa kalaa voidaan istuttaa Oulujokeen ja Karvian vesistöön. Merialueiden istutuksia BKD ei ole estänyt aiemminkaan. ”Tautia ei siis missään nimessä kannata pelästyä. Kalastaa – ja juhannuskaloista nauttia – voi edelleen täysin turvallisin mielin”, jatkaa Mika Pylväs.

Vaasan hallinto-oikeus on pääosin hylännyt Suomen Luonnonsuojeluliiton valituksen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) syyskuussa 2016 antamasta lupapäätöksestä, joka koskee uhanalaisen perhoslajin apilakirjokääriäisen niityn suojaksi rakennettavaa suojapengertä Kemijoki Oy:n Sierilä-hankkeessa.

Lisäksi hallinto-oikeus määräsi, että suojapenkereen yksityiskohtaisessa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on noudatettava patoturvallisuuslakia ja -asetusta,  ja että rakenteista on laadittava tarkennettu suunnitelma Lapin ELY-keskukselle etukäteen hyväksyttäväksi.

Suunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä varmistetaan elinympäristön säilyminen apilakirjokääriäiselle suotuisena myös voimalaitoshankkeen toteutuksen jälkeen.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

Huoltotöiden aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.
Lisätiedot: Fortumin valvomo puh. 010 454 8200

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätietoja: Fortumin vesivoimavalvomo puh. 010 454 8200

Teemme ympäristötöitä paljolti talvisin, jolloin voimme jäädyttää töiden edellyttämät tiet jokirantaan asti. Talvella pääsemme ajamaan soraa ja kivimaata sekä käyttämään kaivinkonetta paremmin, kun maa on jäässä. Kesäaikaan viimeistelemme ympäristötyöt, kun jäät ovat lähteneet ja tulvat ovat ohi.

Kemijoki Oy:lle asetetut lupaehdot velvoittavat yhtiön korvaamaan säännöstelyn aiheuttamia haittoja kuten rannanvyörymät. Vaikka rannat on suojattu voimalaitoksia rakennettaessa, kunnostustarpeita ilmenee aika ajoin.

”Pitkäjänteinen ympäristöstä huolehtiminen on keskeinen osa toimintaamme. Pyrimme huomioimaan jo töiden suunnitteluvaiheessa jokivarren asukkaat ja vesistöjen käyttäjät. Sovimme aina kohteet ja töiden etenemisen yhdessä maanomistajien kanssa”, kertoo Kemijoki Oy:n Kemijärven ja Kemijoen alueen aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Toteutamme kunnostuksia nyt useassa kohteessa

Raivaamme ja siistimme jokirantoja tarpeen mukaan yhteistyössä kuntien ja rannanasukkaiden kanssa. Tämän kevään ja kesän aikana teemme nojopuuraivauksia Petäjäskosken yläpuolisella jokialueella ja Olkkajärvellä poistamme rantatörmiltä kaatuvia puita ja toimitamme ne maanomistajille.

Kemijärven ja Kemijoen alueella kunnostamme rantoja useissa kohteissa ja tänä vuonna erityisesti Tervolan alueella. Myös Lokan ja Porttipahdan tekojärvien alueen rantojen siistimisraivaukset jatkuvat. Rantoja kunnostettiin viime kesänä noin kymmenen kilometrin matkalta ja nyt työt jatkuvat kesäkuusta syyskuuhun. Kunnostustöissä muun muassa kerätään rannoilta ajopuita ja rantaan ajautuneita oksia.

Lokan kylällä tehtiin kaivinkonetöitä, kun mökkien edestä poistettiin turvelautta touko–kesäkuun vaihteessa. Seuraamme aktiivisesti turvelauttojen esiintymistä myös muualla jokiympäristössä.

Sodankylän kirkonkylällä tehdään maiseman raivaustöitä yhdessä Sodankylän kunnan kanssa. Nämä raivaustyöt kestävät koko kesän. Suvannon kylässä tehdään myös maiseman raivauksia, joihin kuuluu pusikoiden raivaamista ja uimarannan kunnostustyöt. Kairalan kylässä rantojensuojauksen viimeistelytyöt alkavat kesäkuussa. Ympäristötöiden toteutuksesta vastaa pääasiassa kumppanimme Mitta Oy.

Kalanistutukset alkoivat touko–kesäkuussa

Kalanhoitoistutukset ovat alkaneet koko Kemijoen vesistön alueella touko–kesäkuun vaihteessa. Kalanistutukset alkoivat meritaimen ja merilohen istutuksista merialueelle. Kesäkuussa alkavat sisävesien taimenien ja kirjolohien istutukset. Syksyllä istutukset jatkuvat kirjolohen, taimenen, kuhien, siikojen ja harjusten osalta.

”Istutusten määrät ovat tänä vuonna samaa luokkaa edellisten vuosien kanssa. Istutamme koko Kemijoen ja sen merelliselle vaikutusalueelle vuosittain useita miljoonia kalanpoikasia ja pyyntikokoista kalaa”, kertoo Kemijoki Oy:n Sodankylän ja Kitisen alueen aluepäällikkö Jyrki Autti. Kalanistutusvelvoitteistamme vastaa kumppanimme Voimalohi Oy.

Rovaniemen ympäristölautakunta myönsi Kemijoki Oy:lle maaliskuussa 2018 rakentamisluvan, johon sisältyi myös oikeus aloittaa työt valitusaikana. Luvasta kuitenkin valitettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen koskien kaavoitukseen liittyviä yksityiskohtia.

Päätöksellä ei ole välitöntä vaikutusta Sierilän hankkeen valmisteluun, sillä koneaseman ja luukkuaseman rakentaminen tulisivat ajankohtaisiksi vasta myöhäisemmässä vaiheessa. 

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelua eri osapuolten kanssa. Kuluvan kesän aikana Kemijoki Oy tekee mm. maasto- ja vesistökartoituksia Sierilän voimalaitoksen vaikutusalueella.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

Sitoumuksena otimme käyttöön digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin, jonka henkilöstömme, kumppanimme ja tarpeen mukaan myös yhteistyötahomme suorittavat. Tähän mennessä niin oma kuin kumppaniverkostomme henkilöstö on suorittanut lisenssin tavoiteaikojen mukaisesti. Olemme myös ottaneet yritysvastuulisenssin osaksi omien ja kumppaniyritystemme uusien työntekijöiden perehdytystä.

”Yritysvastuulisenssi tuo vastuullisuuden osaksi kumppaniverkostomme arkea. Digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa omaksua asioita ja vaikuttaa vastuullisuuteen itse. Ohjelma on mukautuva ja oppimispolun vaativuustasoa voi räätälöidä vastaajan tehtäväkentän mukaisesti,” kertoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula. Meille on tärkeää edistää kestävää kehitystä työssämme ja toiminnassamme – yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tutustu sitoumukseemme!

Lisätietoja:
Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, yritysvastuu
puh. 020 703 4414

Taustatietoa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksista

Sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan aloitetta, jossa jokainen kansalainen, yritys tai yhteisö voi käytännössä osaltaan sitoutua edistämään kestävää kehitystä. Toimenpidesitoumuksilla sitoudutaan edistämään kattavan yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee myös globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:tä. Kaikki sitoumukset ovat nähtävillä osoitteessa https://sitoumus2050.fi/.

Huoltotöiden aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomosta puh. 010 454 8200

”Halusimme, että leirikoulu tukee kuudennen luokan sisältöjä. Sen vuoksi energialeirikoulun ohjelma oli suunniteltu opetussuunnitelman ympäristöopin alueiden mukaan. Oppilaille on ihan eri kokemus tutustua asioihin käytännössä kuin lukea niistä vain kirjoista. Oli esimerkiksi mielenkiintoista kuulla, kuinka monta kuutiota joessa virtaa vettä sekunneissa ja mitä on se verrattuna tavallisen omakotitalon vedenkulutusmääriin”, luokanopettaja Mirva Hunsa-Äijälä kertoo.

Vierailu avasi silmiä vesivoimaosaamisen monipuolisuudesta

Vierailu tarjosi jokaiselle oppilaalle jotakin uutta. Joitakin oppilaita kiinnosti enemmän tekniikka, toisia voimakkaasti kuohuva koski ja osaa oppilaista vesivoimalaitoksen historia, kaunis miljöö ja vanha museokone. Ihmetystä herätti myös se, kuinka tekniikka on kehittynyt – nyt yksi tietokone korvaa aiemmin käytössä olleen ison valvomon. Oppilaita kiinnosti nähdä konkreettisesti, kuinka vesivoimaa tuotetaan.

”Anjalan alue ja Inkeroisen rakennus ja alue oli kiva. Kävimme katsomassa generaattoreita ja tutustuimme vesivoimalaitokseen niin sisältä kuin sen ulkopuolelta. Leirikoulussa oli parasta kaikki aktiviteetit ja liikuntajutut”, kertoo kuudesluokkalainen Charlotta Moore.

Opettajat pitivät myös tärkeänä sitä, että oppilaat kuulivat, että vesivoimaosaaminen ei ole vain insinöörien työtä.

”Oppilaat saivat monipuolisen kattauksen erilaisista ammateista ja siitä, mitä kaikkea vesivoimalaitoksilla tehdään. Oppilaiden kannalta oli tärkeää nähdä, että energia-alalla tarvitaan erilaisia ammatteja ja osaajia. Tällainen työympäristö sopii monenlaisille kiinnostuksen kohteille, eikä rajoitu vain tiettyjen oppilaiden urapolkuihin. Vierailulla kuultiin moneen kertaan miten hyödyllistä, matikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja ympäristöoppia on opiskella”, Hunsa-Äijälä kiittelee.

Vierailut tärkeä osa sidosryhmätyötä

”Meille on tärkeää, että koululais- ja opiskelijaryhmät ovat kiinnostuneita vierailemaan vesivoimalaitoksillamme. On kiva nähdä miten nuoret kiinnostuvat ja kyselevät heitä askarruttavia kysymyksiä vesivoimaan liittyen. Toivomme, että näiden vierailujen aikana oppilaille jäisi vesivoimasta mieleen edes pieniäkin asioita, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa. Olisi hienoa, jos jollakulla herää kiinnostus vesivoimaa kohtaa. Tarvitsemme vesivoimaosaajia myös tulevaisuudessa”, kertoo aluepäällikkö Helena Ylihurula.

”Olemme tosi iloisia siitä, että pääsimme vierailemaan Kemijoki Oy:n vesivoimalaitoksilla. Kohteessa yhdistyy hienosti monta opetussuunnitelman sisältöihin liittyvää teemaa, kuten energiantuotanto, historia, puunjalostus ja metsäteollisuus. Teimme pitkään töitä energialeirikoulun eteen, joten olemme iloisia ja kiitollisia onnistuneesta leirikoulusta”, kiittelee Hunsa-Äijälä.

Pidämme järjestelmällisesti ajan tasalla poikkeustilannevalmiuttamme yhdessä kumppaneidemme kanssa. Ajoittain teemme harjoituksia varmistaaksemme suunnitelmien ja toimintaohjeiden ajantasaisuuden. Tämän kertaisiin harjoituksiin osallistuivat kumppaneistamme Caverion, Mitta Oy, Fortum sekä Hill & Knowlton. Myös Lapin pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö osallistui harjoitukseen. Häiriötilanneharjoituksen toteuttamisesta vastasi Jatkuvuuskonsultointi Oy.

”Tarkoituksenamme oli luoda mahdollisimman aitoja tilanteita, joissa testattiin Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden poikkeustilannevalmiutta sekä toimintatapoja,” toteaa häiriötilanneharjoituksen suunnittelusta vastannut Kemijoki Oy:n asiantuntija Juha Kytölahti. Harjoitus ei palvellut ainoastaan Kemijoki Oy:n poikkeustilannevalmiutta, kun myös kumppaniyritykset pääsivät harjoittelemaan toimintamallejaan.

”Omalta osaltamme olemme harjoitukseen todella tyytyväisiä. Kaikki saivat hyvää kokemusta poikkeustilanteissa toimimisesta ja otamme saamamme opit käyttöön,” Kytölahti lopettaa.

Tositilanteessa ei enää harjoitella

Jatkuvuuskonsultointi Oy:n johtava asiantuntija Petri Lonka omaa pitkän kokemuksen poikkeus- ja kriisitilanteiden harjoittelemisesta. ”Poikkeustilanneharjoituksilla testataan organisaation suunnitelmien toimivuutta. Suunnitelmat ovat vain suunnitelmia, jos niitä ei todenneta käytännössä toimiviksi,” kertoo Lonka.

Harjoittelun tarkoituksena on luoda organisaatioiden poikkeustilanteisiin osallistuville tahoille aitoja kokemuksia erilaisista kriisitilanteista. Omakohtaiset käytännönkokemukset ovat erittäin tärkeitä ja näitä kokemuksia luodaan ja vahvistetaan harjoituksilla.

”Meidän näkökulmastamme Kemijoki Oy kumppaneineen suoriutui erinomaisesti harjoituksista. Paperille kirjoitetut suunnitelmat jalkautettiin käyttöön, tieto kulki hyvin organisaation sisällä ja kaikilla oli yhteinen tavoite. Poikkeustilanteissa päätöksenteko on ensisijaisen tärkeää ja tässä Kemijoki Oy mielestämme onnistui erinomaisesti,” Lonka summaa harjoituksen satoa.

Kemijoki Oy tulee jatkossakin harjoittelemaan poikkeustilanteita varten ja ylläpitämään näin toimintavalmiuttaan.

Muun muassa maastossa ja vesistössä tehtävien kartoitusten ja selvitysten avulla saadaan tarkentavia tietoja esimerkiksi alueen maaperästä, pinnan muodoista, rakennuksista ja metsistä. Selvitysten perusteella laaditaan yksityiskohtaisia suunnitelmia eri töiden ja tehtävien osalta.

Informoimme erikseen maanomistajia ja paikallisia asukkaita mahdollisista selvitysten aiheuttamista vaikutuksista.

Lisätietoja:

Timo Torvinen, johtaja
puh: +358 20 703 4411

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Mt 9448 Permantokosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5. - 16.6.2018 klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sallitaan tarvittaessa. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana, jolloin kiertotie on Vikajärven kautta. Kulku kiinteistöille on sallittu.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Mt 81 Vanttauskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5. - 16.6.2018 klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyenliikenteen läpikulku sallitaan tarvittaessa. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana.

Nostimme valmiuttamme yhdessä kumppaneidemme kanssa virtaamien ja vedenpinnan noustessa nopeasti voimalaitosaltailla. Varasimme maansiirtokalustoa Kemijoen varrelle paikkoihin, joissa lumen nopea sulanta ja jääpadot olivat todennäköisimpiä. Tilanne näyttää Kemijoen osalta rauhoittuneen ja virtaamat ovat kääntyneet laskuun.

Tulvaa ennakoidaan ja hoidetaan aktiivisesti yhteistyössä

Maastoa ja sadantaa seurataan pitkin talvea lumensyvyysmittauksilla ja keväällä suoritetaan lumenvesiarvomittauksia tekojärvien alapuolisilla alueilla. Vesiarvoja mitataan, jotta kevään koittaessa pystymme arvioimaan maastosta sulavien vesien määrää. Pitkän talven aikana varastoaltaisiin Kemijärvi, Lokka ja Porttipahta tehdään tilaa, jotta niissä on tilaa sulamisvesille.

Tulviin varaudutaan etukäteen myös Fortumilla, joka vastaa Kemijoki Oy:n vesivoimavalvomotoiminnasta.

”Meidän osaltamme tulviin varautuminen alkaa jo loppusyksystä. Talven aikana seuraamme sadekertymää, jotta osaamme ennakoida hyvissä ajoin keväällä lumen sulamisvesien määrää. Tulvan kynnyksellä pohdimme Kemijoki Oy:n kanssa tulva-ajan juoksutustarpeita ja ennusteita tarkemmin. Tulviin varautuminen ja niiden hoitaminen perustuu yhteistyöhön viranomaisten, Fortumin sekä Kemijoki Oy:n henkilöstön ja kumppanien kesken,” toteaa Fortumin valvomopäällikkö Harri Lamminmäki.

Kemijärven järven täyttyessä Kemijoki Oy tekee tulvalennon Lapin läänin alueella. Lennolla tarkistetaan lumen määrä maastossa ja maaston vetisyys ennen Rovaniemen tulvahuippua. Luonnonilmiöt, esimerkiksi sateet ja lämpötilan vaihtelut, aiheuttavat omat haasteensa virtaamien ennustamiselle. Tänä vuonna tulva on ollut keskimääräistä kovempi lämpötiloista johtuen ja toivomme todella, että koko Lapin alueella vältyttäisiin suuremmilta vahingoilta.

”Sillä tavalla tämän vuoden tulva on ollut tavanomainen, että se on ollut täysin poikkeava aiempien vuosien tulvista,” summaa Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela. Lapin luonto on tänä keväänä näyttänyt voimakkaan luonteensa ja sitä tulee kunnioittaa.

Tulvan jälkeiset työt alkavat voimalaitoksilla

Lumien ja jäiden sulaminen on kuljettanut jokien latvavesiltä asti roskia, joista osa kasautuu voimalaitosten edustoille ja kulkeutuu vesiteiden välppiin aiheuttaen voimalaitokselle tehonmenetyksiä. ”Olemme aloittaneet voimalaitosten edustoilla pintaroskien, kuten heinien, risujen ja tukkien puhdistaminen konetyönä,” kertoo Kemijoki Oy:n Rovaniemen alapuolisten voimalaitosten käynnissäpidosta vastaava Caverionin käynnissäpitomestari Jouni Järvelä. Petäjäskosken, Valajaskosken ja Taivalkosken voimalaitoksille on asennettu roskapuomi, jonka tarkoituksena on ohjata ja kerätä pintaroskia yhteen kasaan.

Pintaroskien poistaminen voimalaitosten edustoilta tehdään konetyönä, jossa puutavara-autolla ja uppopuunosturilla nostetaan irtoroskia pois vedestä. Pahiten roskaantuneissa kohteissa välpät puhdistetaan sukellustyönä, tässä työvaiheessa sukeltaja polkee välppiin kertynyttä roskaa pohjaa kohti.

Lisätietoja:

Ympäristöhallinnon virtaama- ja tulvaennuste

Ajankohtaista tietoa jokialueiden tilanteesta myös Kemijoen päivystäjän Facebook-sivuilta

Akuuteissa tilanteissa tietoa saa myös Fortumin vesivoimaoperaattorilta / 010 454 8300

Lisätietoja Kemijoki Oy:n osalta antaa:
Heikki Poikela
Käyttöpäällikkö
heikki.poikela@kemijoki.fi

Tässä keskustelun kiihkeydessä näyttää usein unohtuvan, että yhtiö on toiminut niin vaelluskala-asioissa kuin muissakin ympäristöasioissa aina voimassaolevan lainsäädännön sekä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Vastaavasti esimerkiksi kalatalousviranomaisen ja tutkijoiden näkemykset tehokkaimmista toimenpiteistä vaelluskalakantojen hoidossa ovat vuosien saatossa muuttuneet varsin radikaalisti. Ei tarvitse mennä ajassa kovinkaan kauas taaksepäin, kun kalateiden rakentamista pidettiin turhanaikaisena ja kalatievelvoitteita muutettiin kalatalousmaksuiksi. Kalojen istuttaminen oli pitkään yleisen paradigman mukainen ensisijainen ja tehokkain hoitotoimenpide.

Toisaalta myös erityisesti Itämeressä syönnöstävän lohen osalta tilanne on muuttunut aivan radikaalisti. Esimerkiksi luontaisesti lisääntyvän Tornionjoen lohikannan tila oli aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta hyvin heikko ja lohikanta on vahvistunut nykyiselle tasolleen vasta 2010-luvulla kalastuksen tiukemman säätelyn kautta. Mitään edellytyksiä esim. luontaisesti lisääntyvän lohikannan aikaansaamiseksi Kemi-Ounasjokeen ei olisi heikkojen luonnonlohikantojen tilanteessa ollut olemassa. Haasteellista se on vielä tänäkin päivänä.

Valtakunnalliset kalatiestrategia sekä lohi- ja meritaimenstrategia painottavat vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tukemista istutusten sijaan. Meille määrätyt kalatalousvelvoitteet eivät kuitenkaan mahdollista istutusten muuttamista muiksi toimenpiteiksi. Ajatus tästä muutosmahdollisuudesta ei ole uusi ja sitä on tarjoiltu aikaisemmin useasti – se on kuitenkin aina tyssännyt haitankärsijöiden vastustukseen. Eli istutuksista ei ole lopulta oltu valmiita luopumaan.

Ajat kuitenkin muuttuvat. Kalastuslainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2017 alusta monelta osin. Lohi-istukkaat ovat olleet vuodesta 2017 lähtien rasvaeväleikattuja, mikä mahdollistaa lähivuosina istutuksista peräisin olevien saaliskalojen erottamisen luonnossa syntyneistä. Kalastuslain muutos toi mukanaan myös kalastajakohtaiset lohikiintiöt. Kaupalliset kalastajat voivat keskenään käydä kauppaa lohikiintiöillä. Mitä jos kalastajat voisivat myydä kiintiönsä myös muille, esim. Kemijoki Oy:lle? Tällöin voitaisiin luopua lohen istuttamisesta suurelta osin ja käyttää nämä varat vaelluskalojen luontaista lisääntymistä tukeviin toimenpiteisiin, kuten kalateiden rakentamiseen. Meillä olisi valmius tähän muutokseen, vaikka heti.

Kalatalousvelvoitteiden lisäksi olemme tällä hetkellä mukana useissa vapaaehtoisissa vaelluskalojen elvyttämiseen tähtäävissä hankkeissa. Erityisen tuloksekasta tämä työ on ollut Lieksanjoella. Myös Kemijoella on päästy hyvään vauhtiin. Ja vaikka tässä esityksessä on keskitytty vaelluskala-asioihin, me Kemijoki Oy:ssä näemme vastuullisuuden laajempana kokonaisuutena. Ympäristövastuun ohella sosiaalinen ja taloudellinen vastuu ovat yhtä lailla toimintamme ytimessä. Kannustankin tutustumaan tekemisiimme kotisivuillamme osoitteessa www.kemijoki.fi. 

Ja mitä tulee otsikon kysymykseen, niin asia on totta.

Kirjoitus on tiivistelmä Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttulan Lapin poro- ja kalapäivillä pitämästä puheenvuorosta Vastuullinen Kemijoki – totta vai tarua. Sekä täydennys Lapin Kansan 16.5. julkaisemaan uutiseen Kemijoki Oy haluaa ostaa lohikiintiöitä – istutuksista säästyvät rahat käytettäisiin kalateiden rakentamiseen.

Lisätietoja
Erkki Huttula
Ympäristöpäällikkö
Kemijoki Oy
erkki.huttula@kemijoki.fi 

Rovaniemen taidemuseo juhlisti viime vuonna 100-vuotiasta Suomea näyttelyllä Lapin jälleenrakennuksen taiteesta. Uuteen aamuun – jälleenrakennettu maisema lappilaisessa taiteessa -nimetyssä näyttelyssä oli Hakavan maalaussarjasta näytillä kolme teosta.

”Rovaniemen taidemuseo pyysi Kemijoki Oy:ltä teossarjaa mukaan näyttelyyn. Innostuimme tietenkin ajatuksesta ja lopulta päätimme lahjoittaa teokset osaksi taidemuseon kokoelmaa”, lahjoituksen taustoista kertoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Hakava ikuisti koskien kasvot maalauksiin

Kemijoki Oy halusi ikuistaa koskien kasvot muotokuviin säilytettäväksi tuleville sukupolville ennen koskien valjastamista energiantuotantoon. Rovaniemen taidemuseon intendentti Riitta Kuusikko pitää merkittävänä, että Kemijoki Oy on tilannut työt ja halunnut ikuistaa kosket maalauksiin arvostetun lappilaisen taiteilijan toimesta.

”Me näemme tämän kulttuuritekona. Teokset ovat osoitus siitä, että luontoa ja luontoarvoja pidettiin tärkeänä, koska Kemijoki Oy on aikoinaan tilannut tämän kaltaiset työt. Arvostus on säilynyt, koska nyt ne lahjoitetaan Rovaniemen kaupunginmuseolle”, sanoo Kuusikko.

Maalaukset on tehty arviolta 1950-luvun alussa, ennen Petäjäskosken ja Pirttikosken voimalaitosten rakentamista.

Hakava oli lappilainen taiteilija

Aale Hakava oli rovaniemeläislähtöinen taiteilija, joka opiskeli kuvataidetta muun muassa Ateneumissa Helsingissä. Taiteilija tunnetaan erityisesti muotokuvistaan sekä maalauksistaan, joissa hän kuvaa pohjoissuomalaisia maisemia raikkain värein.

Hakava on maalannut muun muassa Suomen Pankin Finlandia-freskon yhdessä Hilkka Toivolan ja Lennart Segerstrålen kanssa. Hänen alttaritaulujaan löytyy muun muassa Kemin Kemihaaran seurakuntatalosta, Kemijärven kirkosta, Pellon, Turtolan sekä Pelkosenniemen kirkoista.

Aale Hakavalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1969 ja hän sai professorin arvonimen 1977.

Tunnistatko paikan, jota maalaus kuvaa?

Rovaniemen taidemuseon mukaan kolmen maalauksen kuvauspaikka on saatu vahvistettua, mutta yhden maalauksen sijainti on vielä epäselvä. Pyydämmekin nyt teiltä apua maalauspaikan tunnistamiseen. Tunnistatko, mistä kohtaa Kemijoen vartta maalaus on?

Kuvaaja: Arto Liiti, Rovaniemen taidemuseo.

Jos tiedät mistä maalaus on, ota yhteyttä Rovaniemen taidemuseon intendentti Riitta Kuusikkoon riitta.kuusikko@rovaniemi.fi

Lisätietoja Kemijoki Oy:n puolelta antaa

Tarja Zitting-Huttula
johtaja
Kemijoki Oy
+358 20 703 4414

Kemijoki Oy on yhteistyössä tulvaviranomaisten kanssa varautunut tulvanhallintaan monin keinoin, muun muassa varaamalla maansiirtokalustoa alueelle, joissa virtaama on noussut erityisen korkeaksi.

Tulvaviranomainen tiedottaa vesitilanteesta säännöllisesti, ja Kemijoki Oy tukee tulvaviranomaista tiedottamalla tilanteesta myös omissa kanavissaan.

Lisätietoja:

Ympäristöhallinnon virtaama- ja tulvaennuste
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Vedenkorkeus_ja_virtaama

Mediatiedustelut Kemijoki Oy:n voimalaitosten vesitilanteen osalta
Ismo Heikkilä
Johtaja, toimintaedellytykset ja omaisuuden hallinta
050 595 0096

Ajankohtaista tietoa jokialueiden tilanteesta myös Kemijoen päivystäjän Facebook-sivuilta
https://www.facebook.com/KemijokiOyPaivystaja/

Kuulutus

Ossauskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 9264 Ossauskosken voimalaitoksen patosilta Tervolassa on ajoittain suljettuna 7.5 - 29.6.2018 klo 07.00-16.00 välisenä aikana. Patosillan toinen ajokaista on käytössä huoltotöiden aikana.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

Kuulutus

Petäjäskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 9265 Petäjäskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä on ajoittain suljettuna 7.5 - 29.6.2018 klo 07.00-16.00 välisenä aikana. Patosillan toinen ajokaista on käytössä huoltotöiden aikana.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

Kuulutus

Valajaskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 933 Valajaskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 7.5 - 29.6.2018 klo 22.00-06.00 välisenä aikana. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sallitaan.

Kiertotie tarvittaessa Petäjäskosken tai Rovaniemen kautta.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Merkin myöntämisen ensisijaisena kriteerinä on aina se, että tuotteen on oltava valmistettu tai palvelun tuotettu Suomessa. Lisäksi suomalaisten kustannusten osuus tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta, eli kotimaisuusasteen, on oltava vähintään 50 prosenttia. Palvelu-Avainlippua hakevalla yrityksellä on myös oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa.

Vuonna 1954 perustetulle Kemijoki Oy:lle Avainlippu-tunnus on merkki paitsi kotimaisesta energiasta ja Suomessa työllistävästä palvelusta myös tunnustus henkilöstön asiantuntemukselle.

– Kemijokilaiset ovat vastuullisen vesivoiman moniosaajia. Tunnemme vesisähkön tuotannon ominaispiirteet ja olemme vesivoimaosaamisen kehittäjiä. Yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme myös merkittävä alueellinen työllistäjä ja uusien työpaikkojen luoja. Tehtävämme on varmistaa kotimaisen, uusiutuvan ja päästöttömän sähkön saatavuus silloin, kun sitä tarvitaan, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Avainlippu-merkki tunnetaan varsin hyvin. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista kuluttajista tuntee Avainlipun erittäin hyvin tai melko hyvin. Tunnettuus yrityspäättäjien keskuudessa on 92 prosenttia. Suomalaisista suurin osa (71 %) on myös sitä mieltä, että Avainlippu vaikuttaa ostopäätöksiin positiivisesti.

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala toteaa, että suomalaisen palvelun hankinta koetaan yhteiskunnallisena vaikuttamisena ja arvovalintana, joka edesauttaa suomalaisen työn menestymistä ja hyvinvointia – sekä paikallisesti että koko maan osalta.

– Suomalaiset liittävät Avainlippuun positiivisia mielikuvia kotimaisuudesta, luotettavuudesta, turvallisuudesta, vastuullisuudesta sekä työllistävyydestä. Avainlipun kautta yritykset viestivät tärkeistä arvoista omille sidosryhmilleen sekä henkilöstölleen, Tero Lausala kertoo.

Lisätietoja

Tuomas Timonen, toimitusjohtaja, Kemijoki Oy, 020 703 4410, tuomas.timonen@kemijoki.fi
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, 050 407 2623, tero.lausala@suomalainentyo.fi

Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho on 1 160 MW. Vuonna 2017 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yhteensä n. 4 900 gigawattituntia, mikä oli kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Alkuperämerkki voidaan myöntää Suomessa valmistetuille tuotteille ja Suomessa tuotetuille palveluille. Avainlippua kantaa yhteensä noin 4000 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua. www.suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan.

Kemijoki Oy on seurannut jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella sijaitsevat Pikkukylän ja Juujärven jäätiet avattiin moottorikelkkaliikenteelle helmikuun alussa ja Jokelan jäätie helmikuun lopussa.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Tuotantovuotemme oli keskimääräistä parempi. Tuotimme sähköä 700 000 nelihenkisen, 7 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kotitalouden tarpeisiin. Vastasimme osaltamme hiilivapaan energiajärjestelmän rakentamiseen tuottamalla päästötöntä ja uusiutuvaa vesivoimaa yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Peruskorjasimme voimalaitoksiamme. Olimme aktiivinen osa jokivarsien elämää – paitsi Kemijoella myös Kymi- ja Lieksanjoella. Kerromme lisää viime vuodestamme vuosikertomuksessa ja yritysvastuuraportissa.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa myös vuonna 2018!

Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomosta puh. 010 454 8200

Lapin poro- ja kalapäivät järjestetään nyt toista kertaa Rovaniemellä Arktikumissa 16.-17.5.2018. Tämän vuoden teemana on Vastakkainasettelusta rakentavaan vuoropuheluun. Olemme mukana järjestämässä tapahtumaa yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen kanssa.

Tapahtumassa käsitellään koko Lapin poro- ja kalatalouden ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Ohjelmassa on esillä muun muassa vaelluskalat ja vesivoimarakentaminen, Lapin kalastusmatkailun kehittäminen, näkökulmia porolaidun tilaan ja porotalouden kannattavuus. Aiheita käsitellään monipuolisesti eri näkökulmista: puheenvuoron saavat niin elinkeinonharjoittajat ja päätöksentekijät kuin tutkijatkin. Tapahtuman lopuksi pohditaan yhdessä, miltä näyttää Lapin poro- ja kalatalous 2030.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille alan toimijoille ja aihepiireistä kiinnostuneille.

Ohjelman löydät täältä.

Lisätietoja tapahtumasta löydät täältä. 

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.

Kemijoki Oy jatkaa Sierilä-hankkeen valmistelua yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Pyrimme jatkossa ratkaisemaan Kemijoki Oy:n kannalta olennaiset avoimet asiat, jotka liittyvät hankkeen kannattavuuteen ja yhtiön sisäiseen sopimusrakenteeseen.

Näin ollen hankkeen lopullinen käsittely viivästyy alkuperäisestä aikataulusta.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
puh. 020 703 4410

Tämän numeron aiheita muun muassa:
• Toimitusjohtajamme kiitos yhteistyöstä ja vuodesta 2017
• Sidosryhmätyömme Kymijoen alueella
• Peruskorjausohjelmamme
• Digitaaliseen oppimisympäristöön toteutettu yritysvastuulisenssi

Aurinkoista kevättä! 

Lue Lieke

Organisaatiossamme peruskorjausohjelman suunnittelusta, laadunvalvonnasta ja toteutuksesta vastaavat Käytettävyys-tiimimme asiantuntijat tiiviissä yhteistyössä muiden yksiköiden henkilöiden kanssa unohtamatta kumppaneidemme tärkeää roolia toteutuksessa.

Vuonna 2017 vesivoimalaitoksiemme kokonaiskäytettävyys oli erinomainen 96,89 %, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden aikana toteutetut peruskorjaushankkeet toteutuivat esimerkillisesti.

”Jokainen voimalaitoksella tehtävä työ vaatii osaltamme huolellista projektinhallintaa eli suunnittelua ja aikataulutusta, mutta lopputulokseen vaikuttaa myös peruskorjaustöissä mukana olevien kumppaneidemme ja yhteistyötahojen ammattitaitoiset työntekijät. Vuonna 2017 onnistuimme yhdessä erinomaisesti”, tiivistää tuntojaan käytettävyydestä vastaava johtaja Heikki Kusmin.

Vuonna 2017 teimme peruskorjausohjelmamme mukaisesti Taivalkosken voimalaitoksen viimeisen koneiston peruskorjauksen, sekä jatkoimme Pankakosken voimalaitoksen peruskorjauksen sarjaa toisen koneiston kunnostuksella. Lisäksi vuoden mittaan peruskorjasimme muun muassa Petäjäskosken patoluukun 4, uudistimme Pirttikosken voimalaitoksen 20 kV:n -sähköjärjestelmät ja peruskorjasimme Seitakorvan koneasema- ja patosillat uuden ajoneuvoasetuksen mukaiseen kuntoon.

Hoidamme rantoja, patoja ja vesistöä

Teemme voimalaitosten peruskorjausohjelman lisäksi ympäristönhuolto- ja kunnostustöitä toiminta-alueidemme jokivarsilla ja järvillä. Kilometreissä mitattuna vastuullamme on eniten patoja koko Suomessa. Toteutimme loppukesästä Vanttauskosken, Kurkiaskan sekä Kurittukosken voimalaitoksillamme voimalaitospatojen määräaikaistarkastukset yhdessä viranomaisten kanssa.

”Asiantuntijalausunnon mukaan tarkastetut patomme ovat hyvässä kunnossa ja niiden valvonta on huolellista ja monipuolista”, kertoi Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Marko Talvensaari.

Esimerkiksi Kemijärven padot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Kemijärven säännöstelyllä on onnistuttu pienentämään tulvavahinkoja ja padot on rakennettu silloisen tietämyksen mukaiselle korkeudelle. Patoturvallisuuslaki uudistui vuonna 2009, minkä perusteella asiasta vastaava viranomainen Kainuun ELY-keskus on päättänyt velvoittaa Kemijoki Oy:tä korottamaan Pöyliöjärven patoja pysyvästi. Asiasta päätetään lopullisesti patojen määräaikaistarkastuksessa syksyllä 2018, jonka jälkeen alkaa ympäristölupaprosessi.

Patojen mahdollinen korotus ei vaikuta Kemijärven lupaehtoihin eikä säännöstelykäytäntöihin. ”Näemme hankkeen patoturvallisuusasiana emmekä hyödy patojen korottamisesta. Patojen korottaminen mahdollistaa tulvasuojelullisia toimenpiteitä, mutta niistä vastaa Lapin ELY-keskus”, kertoo Talvensaari.

Huolellinen suunnittelu ja valmistautuminen ovat kaiken perusta

Kaikki suuremmat huoltotyöt, joissa korjataan voimalaitosten koneistoja tai muita töitä tehdään lähellä voimalaitosten turbiineita, vaativat koneistojen seisauttamista. Tällaisia huoltotöitä täytyy suunnitella huolellisesti, jotta tuotantomme pysyy jatkuvasti mahdollisimman tehokkaana.

Aivan kuten suuret huolto- ja kunnostustyöt, myös joen ajamista suunnitellaan huolellisesti. Jokaisella vesistöalueella on omanlaisensa luonne eri vuodenaikoina, mikä otetaan huomioon vesivoiman tuotannossa. Viime vuonna kevättulvassa yhteistyö Fortumin valvomon ja Caverionin kanssa toimi erinomaisesti ja tulevaa kevättä jo suunnitellaan.

Avoimet ovet houkuttelivat paikalle 230 vesivoimalaitoksen toiminnasta ja alueen historiasta kiinnostunutta vierailijaa. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Stora Enson kanssa. Avoimien ovien aikana vieraat pääsivät tutustumaan Inkeroisten vesivoimalaitoksen vanhaan konesaliin, valvomotilaan ja yli 100 vuotta toiminnassa olleeseen museokoneeseen.

”Avoimien ovien tarkoituksena oli tuoda esille toimintaamme Kymijoen alueella sekä esitellä yhtiömme toimintaa. Kokemuksemme Lapin voimalaitoksilla pitämistämme avoimien ovien tilaisuuksista ovat osoittaneet, että yleisötilaisuus on oiva keino tuoda toimintamme näkyvämmäksi alueella. Avoimet ovet ovat aina olleet suosittuja ja niin kävi myös tällä kerralla”, iloitsee Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Meille on tärkeää olla osa alueen yhteisöä ja pidämme erityisen tärkeänä paikallisten lasten- ja nuorten toiminnan tukemista. Kymijoen alueella tuimme Anjalan kulttuuripuistoon tullutta Anjalan Vala -yhteisötaideteosta, jonka Nuorisokeskus Anjala toteutti yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Olimme myös tukemassa muun muassa Kouvolan tyttöpartiolaisia ja paikallista hyväntekeväisyysjääkiekkotapahtumaa, joka keräsi varoja varattomien perheiden lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen.

Vesivoimaa yhteistyössä Stora Enson kanssa

Kymijoen alue on osa Suomen teollistumisen ja etenkin paperiteollisuuden historiaa ja vesivoimalla on ollut siinä merkittävä rooli. Ankkapurhan koskeen vuosina 1919–1922 rakennettu voimalaitos oli valmistuessaan aikansa suurin vesivoimala.

Kumppanimme Stora Enso Publication Papers Oy:n (SEPP) on vastannut Kymijoella voimalaitostemme käytöstä, kunnossapidosta ja valvonnasta Kymijoella 2000-luvulta asti. Inkeroisten voimalaitoksemme sijaitsee Stora Enson kartonkitehtaan alueella.

”Yhteistyö Kemijoki Oy:n kanssa on ollut rakentavaa. Yhteistyössä kehitämme paikallisesti toimivaa toimintamallia ja yhtiön läsnäoloa alueella”, summaa kulunutta vuotta Jukka Nuutinen, Adviser Stora Ensolta.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä tänäkin vuonna Stora Enson kanssa ja palvelemme Kymijoen jokivarren sidosryhmiämme entistä paremmin.

Yritysvastuulisenssi on koulutusohjelma, joka tutustuttaa käyttäjät Kemijoki Oy:n vastuullisuusohjelman tavoitteisiin, painopisteisiin ja käytäntöihin. Yritysvastuulisenssin tavoitteena on saada koulutettavat pohtimaan vastuullisuutta ja kunkin omaa roolia sen toteuttamisessa.

”Vastuullisuus on osa arkeamme. Haluamme ideoida yhdessä kumppaneidemme ja sidosryhmiemme kanssa uutta ja uskomme, että tämä digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa omaksua asioita”, sanoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Kumppaniverkoston kokemukset positiivisia – Caverion pitää yritysvastuulisenssiä kätevänä

Caverion Suomi Oy on kumppanimme voimalaitosten paikalliskäytössä ja kunnossapidossa Kemijoen vesistöalueella. Caverion tekee voimalaitoksilla päivittäisiä käyttötehtäviä, sekä ennakoivaa ja korjaavaa kunnossapitoa vesivoimalaitosten laitteille, koneille ja rakennuksille.

Caverionin vesivoimayksikössä työskentelee noin 100 henkilöä. Yhtiö on työntekijämäärältään yksi suurimmista yritysvastuulisenssin suorittaneista organisaatioista. Caverionin henkilökunta antoi koulutuksesta positiivista palautetta.

”Henkilökunta otti koulutuksen hyvin vastaan ja piti koulutusta hyödyllisenä. Yritysvastuulisenssi antaa kokonaiskuvan Kemijoen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä tekijöistä. Lisenssin suorittaneet kokivat oppineensa uutta ja samalla päivittivät olemassa olevia tietojaan”, kertoo Tapio Waris, liiketoimintajohtaja Caverion Suomi Oy:stä.

Juha Prusila työskentelee Caverionilla laitoshoitajana Petäjäisen alueella. Petäjäisen alueeseen kuuluu viisi vesivoimalaitosta, joista neljä on Kemijoki Oy:n vesivoimalaitoksia. Prusila on toiminut vesivoiman parissa neljä vuotta ja hän on yksi yritysvastuulisenssin suorittaneista caverionilaisista.

”Yritysvastuulisenssin suorittamisesta oli hyötyä, koska se avasi lisää Kemijoki Oy:n toimintaperiaatteita. Lisenssin suorittaminen antoi varmuutta omaan tekemiseen, kun tietää että kaikilla on samat toimintamallit. Alustana oppimisympäristö oli helppokäyttöinen”, kertoo Prusila.

Yritysvastuulisenssi syventää jo tuttua tietämystä

Yritysvastuulisenssin suorittaminen laajentaa jo entuudestaan tuttua tietämystä ja osaamista.

”Yritysvastuulisenssin avulla Kemijoki Oy:n toiminnasta ja vastuullisuudesta rakentuu laaja kokonaiskuva. Koulutus tuo hienosti esille sen, miten Kemijoki Oy ja kumppanit toimivat yhdessä samoja periaatteita noudattaen. Koulutusmateriaaleissa korostuu myös se, että vastuullisuuteen liittyy useita eri teemoja, kuten turvallisuus, ympäristö ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa”, Waris perustelee.

Digitaalinen oppimisympäristö on miellyttävä tapa kerrata asioita ja oppia uutta.

”Toteutustapa on erinomainen. Toimitusjohtaja Tuomas Timonen tuo koulutukseen omat kasvonsa ja äänensä ja seisoo joukkojensa edessä. Koulutusmuoto ja -sisältö on moniulotteinen ja mielenkiintoinen. Monta e-Learning -koulutusta tehneenä voin sanoa, että Kemijoki Oy:n yritysvastuukoulutuksessa asioita tarkastellaan laajasti ja siitä saa uutta tietoa, johon ei välttämättä muuten törmää. Oppimisympäristö tarjoaa asiapitoista ja välillä haastavaakin pohdittavaa, ja mielenkiinto säilyi loppuun asti”, Waris kiittelee.

”Näemme hankkeen patoturvallisuusasiana, emmekä hyödy patojen korottamisesta. Kemijärven käyttämisestä tulvasuojelullisiin toimenpiteisiin vastaa Lapin ELY-keskus”, toteaa Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Marko Talvensaari.

Pöyliöjärven padot ovat osa Kemijärven säännöstelyrakenteita, jotka suojaavat Kemijärven kaupungin keskustaa. Patoja korotettaisiin noin 2,8 kilometrin matkalta välillä Särkikangas - Sairaala maksimissaan 1,5 metriä.

Padot mitoitetaan patoturvallisuuslain mukaan

Kemijärven padot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Padot on rakennettu sen ajan vaatimusten mukaisesti. Kemijärven säännöstelyllä on onnistuttu pienentämään tulvavahinkoja.

Patoturvallisuuslaki tuli voimaan Suomessa 1980-luvulla. Pöyliöjärven padot on mitoitettu siten, että niiden korkeudet riittävät kerran 700 vuodessa toistuviin tulviin. Suurempien tulvien varalta on laadittu suunnitelma, jossa Pöyliöjärven patoja olisi korotettu suuren tulvan uhatessa. Tämän toimintamallin ovat viranomaiset hyväksyneet.

Patoturvallisuuslaki uudistettiin vuonna 2009. Tuolloin patoturvallisuusasetukseen määrättiin padoille mitoitustulva, joka Kemijärven padolle on kerran 5 000 - 10 000 vuodessa toistuvan tulvan suuruinen. Uudistetun patoturvallisuuslain mukaisessa padon määräaikaistarkastuksessa viranomainen piti parempana vaihtoehtona, että Pöyliöjärven patoja korotetaan pysyvästi.

Asiaa on selvitetty yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa, joka on patoturvallisuusasioista vastaava viranomainen. Kemijoki Oy on päätynyt käynnistämään Pöyliöjärven patojen korotushankkeen selvitystyön perusteella.

Lisätietoja:
Marko Talvensaari
Kemijoki Oy
020 703 4486

Lapin liiton koordinoiman Vaelluskalatyöryhmän toimintakauden 2016–2017 keskeisin tehtävä oli laatia toimenpidesuunnitelma Kemi-Ounasjoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Yhteistyössä syntynyt kattava toimenpidesuunnitelma linjaa keskeiset toimenpiteet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Toimenpidesuunnitelma julkaistiin Lapin liiton järjestämässä Kemi-Ounasjoen Vaelluskalaseminaarissa Rovaniemellä 27. helmikuuta. Suunnitelmassa linjataan hankkeita, joita lähitulevaisuudessa tullaan toteuttamaan laajalla vesistöalueella. Jatkossa Vaelluskalatyöryhmä etsii toteuttajia ja rahoitusta suunnitelmassa mainituille hankkeille.

Lue lisää toimenpidesuunnitelmasta täältä: http://www.lappi.fi/lapinliitto/ajankohtaista/sisalto/-/view/416631

Viime päivien kylmä sää on vauhdittanut Jokelan jäätien tekemistä. Jään vahvuus on avattujen jääteiden osalta vähintään 20 senttimetriä ja painorajoitus 1 000 kiloa.

Useimpina vuosina saamme jäätiet auki jo tammikuussa. Tänä vuonna lauha talvi on myöhästyttänyt jääteiden vahvistamista ja avaamista.

”Seuraamme jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Pidämme tiet auki mahdollisimman pitkään”, sanoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Kuvassa Jokelan jäätie 27.2.2018

Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kemijoki Oy:n toisella Lieksanjoen varrella sijaitsevalla Lieksankosken voimalaitoksella avoimien ovien päivää on vietetty vuonna 2013.

”Päivä oli oikein onnistunut. Tapaamme ja tutustumme aina mielellämme voimalaitosten naapureihin ja paikallisiin asukkaisiin. Meitä Kemijoki Oy:n edustajia oli paikalla 14 eri alojen asiantuntijaa. Pystyimme näin vastaamaan mitä moninaisimpiin toimintaamme ja voimalaitosta koskeviin kysymyksiin”, kertoo Lieksanjoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Avoimien ovien kierros tutustutti vierailijat voimalaitoksen historiaan ja nykypäivään sekä Lieksanjoen voimalaitoksien modernisointiin energiatehokkaammiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja käyttöturvallisemmiksi. ”Kävimme päivän aikana hyviä keskusteluja monista ajankohtaisista asioista”, iloitsee Helena Ylihurula.

Peruskorjaus mahdollisti harvinaisuuksiin tutustumisen

Avoimien ovien vierailijat olivat tyytyväisiä siihen, että pääsivät tutustumaan voimalaitokseen, jonka naapurissa ovat asuneet vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Käynnissä olevan peruskorjauksen myötä Pankakosken voimalaitoksella oli mahdollisuus tutustua myös yleensä veden olla oleviin koneiston osiin kuten juoksupyörään.

”Pankakosken voimalaitoksen toisen koneiston peruskorjaus aloitettiin vuoden 2017 lopulla. Kunnostuksen suurimmat komponentit – turbiinin juoksupyörä ja akseli sekä generaattorin staattori ja purettu roottori – olivat avoimien ovien päivänä poikkeuksellisesti vieraiden näkösällä. Laitteiden suuri koko kuului päivän isoimpiin ihmetyksen aiheisiin”, toteaa Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Jouko Kangas.

Avoimet ovet järjestettiin yhteistyössä Kemijoki Oy:n kumppanin Maintpartnerin kanssa. Maintpartner vastaa voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta Lieksanjoen vesistöalueella.

Kemijoki Oy on toiminta-alueensa yhteisöjen aktiivinen jäsen ja haluaa tukea erityisesti paikallista lasten ja nuorten toimintaa. Tapahtumaan tarjoilut järjesti luokkaretkirahastoaan kartuttava Lieksan Keskuskoulun 8E-luokka. Avoimista ovista ylijääneet makkarat ja munkit lahjoitettiin Pankakosken asukasyhdistyksen Pankapulkka-laskiaisriehaan.

Pankakosken voimalaitos ja sen peruskorjaus

• ­ Pankakosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1964. Kaksikoneistoinen voimalaitos tuottaa keskimäärin 66 gigawattituntia (GWh) energiaa vuodessa.
• ­ Pankakosken ensimmäinen koneisto peruskorjattiin vuonna 2014. Toisen koneiston peruskorjaus kestää huhtikuun 2018 puoliväliin asti.
• ­ Peruskorjauksessa uusitaan turbiinin juoksupyörä, akseli, johtosolukkeet ja hydrauliikkajärjestelmä sekä generaattorin staattori. Roottori huolletaan ja navat uudelleeneristetään. Myös koneiston suojaus- ja automaatiojärjestelmät uusitaan ja koneisto liitetään kaukokäyttöön. Juoksupyörän navan voiteluöljy korvataan vedellä.

Tunnelmia Pankakosken voimalaitoksen avoimien ovien päivästä: 

Lapin liiton vaelluskalatyöryhmä tutkii kaikki sille toimitetut hanke-ehdotukset. Keskeisiä perusedellytyksiä kaikille työryhmän harkinnassa oleville hankkeille ovat muun muassa projektitoiminnan ja -taloushallinnon läpinäkyvyys, kattava ja laadukas taloudellinen ja toiminnallinen raportointi sekä toimenpiteiden todennettavuus ja vaikuttavuuden arviointi.

Kemijoki Oy on saanut hanke-ehdotuksen suoraan Lohijokitiimiltä. Yhtiön näkökulmasta yllä mainitut perusedellytykset eivät Lohijokitiimin toimittamassa hanke-ehdotuksessa täyty. Hankkeet on myös tarkoituksenmukaista toimittaa käsittelyyn aina pääsääntöisesti ennen yhtiön budjettikauden alkua. Koska nyt tullut hanke-ehdotus koskettaa useita sidosryhmiämme haluamme näin selventää periaatteitamme.

Jääteiden painorajoitus on 1 000 kiloa. Jään vahvuus on nyt avattujen jääteiden osalta 20 senttimetriä.

Jääteiden vahvistaminen aloitettiin jo 1,5 kuukautta sitten. Useimpina vuosina jäätiet saadaan auki jo tammikuussa.

”Lauha talvi on ollut todellinen haaste jääteiden rakentamiselle, samoin jään päälle satanut lumi. Jääolosuhteet ovat tänä talvena olleet heikot koko Lapin alueella”, kertoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Lupaehtojen mukaisesti alueelle rakennettavaa kolmatta, Jokelan jäätietä vahvistetaan vielä. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä.

Kemijoki Oy seuraa jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja sitä myöden jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Kuvassa Juujärven jäätie 6.2.2018

Pankakosken voimalaitoksella 1.koneiston peruskorjaustyömaalla muodostunut savu aiheutti palohälytyksen lauantai-iltana noin kello 20. Palokunta kävi laitoksella varmistamassa tilanteen. 

Tule tutustumaan toimintaamme ja Pankakosken vesivoimalaitokseemme. Voimalaitoksella on menossa ykköskoneiston peruskorjaus, jonka vuoksi on mahdollista nähdä koneisto purettuna. 

Infoteltassa on mahdollisuus tavata Kemijoki Oy:n asiantuntijoita ja osallistua tietovisaan. Tarjolla on myös kahvia ja makkaraa.

Järjestämme ilmaisen kuljetuksen Kemijoki Oy:n tunnuksella varustetulla linja-autolla keskustan ja voimalaitoksen välillä. Reitti lähtee Lieksan linja-autoasemalta klo 9.30, 10.30, 11.30 ja 12.30. Linja-auto voimalaitokselta lähtee klo 11.00, 12.00, 13.00 ja 14.00. 

Tapahtuma-aikana kulku voimalaitokselle on järjestetty Varikkotien kautta, jolloin ajetaan Pankakosken tehtaan parkkipaikan ohi ja käännytään sillan jälkeen vasemmalle. Omalla autolla tullessa kannattaa huomioida, että parkkitilaa on rajallisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

Vuonna 2008 Lapin ELY-keskus, Kemijoki Oy ja Kemijärven kaupunki käynnistivät EU-rahoitteisen hankkeen Kemijärven kehittämistoimien toteuttamiseksi. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu edustajia Kemijärven kaupungilta, Kemijoki Oy:stä, Lapin ELY-keskuksesta (ympäristö- ja kalatalousviranomainen) sekä Kemijärven kalatalousalueelta. Kunnallistekniikan päällikkö Markku Koivisto on ollut Kemijärven kaupungin edustajana mukana yhteistyössä koko tämän ajan.

”Yhteistyö on ollut alusta asti hyvää ja se on vain vuosi vuodelta parantunut ja tiivistynyt. Kaikki osapuolet katsovat samaan suuntaan ja kaikki haluavat kehittää aluetta sekä ehkäistä säännöstelyn haittoja”, Koivisto kiittelee.

Kemijoki Oy on ollut myös mukana alusta saakka. Uusi verkkosivumalli olisi sovellettavissa muuallekin.

”Ohjausryhmämalli on ollut myös meistä toimiva. Ohjausryhmän suunnittelemat ja päättämät työt ovat merkittävä osa toimintaamme Kemijärvellä. Vastaavaa verkkosivumallia voitaisiin myöhemmin soveltaa myös Sodankylässä tekojärvien säännöstelyn ja moninaiskäytön viestinnässä,” kertoo Raimo Kaikkonen Kemijoki Oy:ltä.

Kehittämistoimet palvelevat asukkaita ja matkailualaa

Yhtenä ohjausryhmän tehtävänä on valmistella ja toteuttaa erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Kemijärven lisäksi kehittämistoimenpiteitä tehdään esimerkiksi Kostamojärvellä ja Pöyliöjärvellä. Viime vuosina Kemijärven alueella on tehty muun muassa ilmastuksia järven happikadon ehkäisemiseksi, vapaaehtoisia rantojen kunnostuksia ja kalataloudellisia kunnostuksia.

”Yhteistyöllä ja Kemijärven kehittämisellä on iso merkitys alueen virkistyskäytölle ja matkailulle. Olemme esimerkiksi rakentaneet laavuja, laitureita ja muutaman isomman laivasataman. Yhtenä isona ponnisteluna teimme myös kantosavotan, jossa rantamatalikosta poistettiin suuri määrä kantoja virkistyskäytön parantamiseksi”, kertoo Koivisto.

Kemijärven kaupungin verkkosivuille on koottu kattava tietopaketti

Vuoden vaihteessa Kemijärven kaupungin verkkosivut uudistuivat. Samalla sivuille lisättiin oma Vesistön säännöstely ja käyttö -osio, josta löytyvät tiedot muun muassa järvien säännöstelystä ja alueen kalastuksesta. Osio löytyy Kemijärvi-Info -valikon alta.

”Sivusto toteutettiin kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden toiveiden pohjalta. Saimme palautetta siitä, että säännöstelyyn liittyvät asiat olisi hyvä löytyä helposti ja nopeasti yhdestä paikasta. Nyt uusi osio kokoaa perustiedot asiasta sekä linkitykset kumppaneiden sivuille. Sivuja tullaan vielä päivittämään ja täydentämään jatkossa”, Koivisto kertoo.

Sivujen kautta voi myös jättää palautetta ohjausryhmälle, joka mielellään ottaa vastaan kehitysideoita.

”Asetimme tämän viisivuotisen toimintakauden tavoitteeksi kalastuksen olosuhteiden parantamisen. Olemme tähän mennessä saaneet vain vähän kehitysideoita siihen liittyen. Kuulemme mielellämme ajatuksia Kemijärven kalastuksen tehostamiseen ja parantamiseen. Esimerkiksi näihin liittyviä ideoita voi välittää meille verkkosivuilta löytyvien palautekanavien kautta”, Koivisto vinkkaa.

Kemijärven kaupungin sivujen Vesistön säännöstely ja käyttö -osion löydät täältä.

Kuvat: Reijo Kallioniemi

Kemijoki Oy otti käyttöön uuden digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin. Sen suorittavat koko Kemijoki Oy:n henkilöstö, Kemijoen tehtävissä työskentelevät kumppaneiden työntekijät ja myös muut yhteistyötahot tarpeen mukaan. Yritysvastuulisenssi on tehokas keino laajentaa yritysvastuuosaamista kumppaniverkoston työntekijäkentässä.

”Haluamme jatkuvasti löytää tapoja viedä vastuullisuutta osaksi arkea sekä ideoida yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa uutta”, sanoo Kemijoki Oy:n yritysvastuujohtaja Tarja Zitting-Huttula. ”Digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa sekä omaksua asioita että vaikuttaa niihin. Aihealueet kattavat Kemijoki Oy:n, kumppaneiden ja sidosryhmien kannalta keskeiset yritysvastuun aihepiirit. Oppimispolkua on myös mahdollista räätälöidä vastaajan tehtäväkentän mukaisesti.”

Kemijoki Oy kävi vuodesta 2013 alkaen läpi suuren muutoksen. Yhtiöstä tuli asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio, joka omistaa edelleen voimalaitoksensa, mutta hankkii suurimman osan toiminnoistaan sopimuskumppaneilta. Yhtiön strategia ja toimintamalli rakentuvat yritysvastuuperiaatteille ja yhteiselle käytännön tekemiselle kumppanien kanssa.

Lisätietoja:
Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, yritysvastuu
puh. 020 703 4414

Taustatietoa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksista

Sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan aloitetta, jossa jokainen kansalainen, yritys tai yhteisö voi käytännössä osaltaan sitoutua edistämään kestävää kehitystä. Toimenpidesitoumuksilla sitoudutaan edistämään kattavan yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee myös globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:tä. Kaikki sitoumukset ovat nähtävillä osoitteessa https://sitoumus2050.fi/. 

Suomessa sähköä tuotetaan monipuolisesti eri energialähteistä, minkä ansiosta sähkön toimitusvarmuus paranee. Esimerkiksi riittävä säätövoimakapasiteetti on olennainen tekijä Suomen huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa. Yksi toimintamme tavoitteista on turvata sähköjärjestelmän toimivuus. Erityisesti talvipakkasilla huoltovarmuuden turvaaminen on tärkeää.

Kemijoen päivystäjä pitää jokea silmällä ja kertoo tilanteesta

Kemijoen päivystäjä jakaa Sähkön päivän kunniaksi tietoa joenvarsilta Facebook-sivullaan.

”Sähkön päivän kunniaksi haluamme tuoda Kemijoen päivystäjän Facebookiin muistuttamaan vesivoiman merkityksestä erityisesti talvipakkasilla. Kemijoen päivystäjä jakaa päivän mittaan ajankohtaista tietoa joenvarsilta”, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Säätövoimalla varmistetaan sähköjärjestelmän toimivuus

Yhteiskuntamme tarvitsee nopeaa ja joustavaa energiantuotantoa eli säätövoimaa. Voimalaitoksemme takaavat, että säätövoimaa riittää, sillä tuotantomme kattaa noin kolmanneksen valtakunnallisesta säätötehon tarpeesta.

”Säätövoima tarkoittaa sitä, että lisäämme tuotantoa silloin, kun kulutus on suurinta ja vähennämme silloin kun Suomi nukkuu. Vesivoimalla kulutuksen muutoksiin voidaan reagoida jopa sekuntitasolla. Näin myös häiriötilanteisiin voidaan reagoida muutamassa sekunnissa,” Poikela kertoo.

Vesivoiman toimintavarmuutta edistää myös se, että sen tuotanto on alueellisesti hajautettua. Äkillisissä häiriötilanteissa sähköhuolto hoidetaan Suomessa 90-prosenttisesti vesivoimalla.

”Säätövoiman rooli korostuu talvella, kun sähkönkulutuspiikit voivat yllättää talvipakkasilla. Vesivoiman käytön turvaa vesialtaat, joihin vettä varastoidaan kesän ja syksyn aikana. Säätövoimalla voidaan vastata myös muiden uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon vaihteluihin. Veden virtaamista lisätään esimerkiksi silloin, kun sää on liian tyyni tuulivoiman tuotantoon”, Poikela tiivistää.

Kemijoen päivystäjän Facebook-sivun löydät täältä.

Kemijärven alueella sulia paikkoja on normaalia enemmän ja jäällä liikkuminen virta-alueilla on riskialtista. Seitakorvan aiempia vuosia tasaisempi säätö ja rauhalliset virtaamamuutokset näkyvät parhaiten voimalaitoksen alapuolisilla jääosuuksilla. Jäätä on päässyt kehittymään ranta-alueille ja jääteiden teko päästään aloittamaan hyvästä lähtötilanteesta. Nyt toivotaan kovia pakkasia tammi- ja helmikuulle.

Pohjoisen varastoaltaat olivat keskimääräistä korkeammalla tasolla talveen lähdettäessä ja nyt pakkasten aikaan vesivoimalla tuotetaan sähköä koko maahan sekä pohjoismaisille sähkömarkkinoille.

Lieksan- ja Kymijoen osalta virtaamat korkealla

Lieksanjoella vesistöalueella on talvi lähtenyt käyntiin myös lumisissa merkeissä ja virtaamat ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Sadantaa on saatu keskimääräistä enemmän. Mikäli lopputalven sateen mukailevat aiempia vuosia, voi myös tulva nousta aiempia vuosia korkeammaksi.

Kymijoella joulukuu oli mittaushistorian sateisin ja siellä eletään tulva-aikaa. Päijänteen pinta on reilusti yli keskimääräisen ja vettä riittää ajettavaksi koko kevääksi. Lumen vesiarvo on tällä hetkellä 80 millimetriä kun se viimetalvena oli huipussaan 70 milliä.

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Tämän numeron aiheita:

• Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä Sierilä-foorumia
• Olemme valmistautuneet talviaikaan jokialueilla
• Haemme Rovaniemelle ICT-asiantuntijaa
• Illikainen eläköityy – Kemijoki Oy:n aluepäälliköt tavoittaa verkossa

Toivotamme rauhallista joulua ja energistä uutta vuotta!

Lue Lieke

Koneiston vanha staattori puretaan ja se korvataan uudella sekä roottorin navat uudelleeneristetään. Juoksupyörän navan voiteluöljy korvataan vedellä, mikä lisää ympäristöystävällisyyttä ja vähentää öljyvahinkoriskiä. Peruskorjauksen päätoteuttajana toimii Andritz Hydro Oy, joka toimittaa laitoksen turbiinin.

Työt kestävät huhtikuun puoliväliin 2018 asti, jolloin koneisto otetaan tuotantokäyttöön.

Pankakosken voimalaitoksella on kaksi koneistoa, joista ensimmäinen peruskorjattiin vuonna 2014. Nyt toteutettava koneiston peruskorjaus päättää voimalaitoksen peruskorjausten sarjan.

Helmikuussa Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet

Järjestämme 10.2.2018 Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki voimalaitoksista ja vesivoiman tuotannosta kiinnostuneet. Avoimissa ovissa pääset tutustumaan vesivoiman tuotantoon Lieksanjoella, näkemään miten vesivoimalaitosta huolletaan sekä tapaamaan Kemijoki Oy:n henkilökuntaa.

Kerromme lisää Pankakosken voimalaitoksen avoimista ovista tammikuun loppupuolella.

Päivitämme Investoinnit ja hankkeet sivuille peruskorjauksen etenemisestä. Sivuille pääset täältä.

Lisätietoja:

Jouko Kangas
Projektipäällikkö, Kemijoki Oy
Voimalaitoksen peruskorjaus
020 703 4437
jouko.kangas@kemijoki.fi

Helena Ylihurula
Lieksan- ja Kymijoen aluepäällikkö, Kemijoki Oy
Avoimet ovet
020 703 4484
helena.ylihurula@kemijoki.fi

Olemme irroittaneet mikroturbiinin ja se on viety jatkotutkittavaksi. Jätimme padon tulvaluukun raolleen, jotta uomaan kulkee vettä lupaehtojen mukaisesti.

Lisätiedot:
Heikki Kusmin
Johtaja, käytettävyys, Kemijoki Oy
020 703 4416
heikki.kusmin@kemijoki.fi

Sierilän voimalaitos rakennettaisiin kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Sierilä mahdollistaisi 100 MW:n tuulivoimatuotannon lisäämisen Suomen sähköjärjestelmään. Hankkeen kotimaisuusaste on 70 prosenttia. Vesivoima on ilmastoystävällisin ja tehokkain tapa tuottaa sähköä yhteiskunnan päivän mittaan muuttuviin tarpeisiin.

Kuten järjestöt toteavat kirjeessään, Sierilän rakennusprojektia on valmisteltu pitkään. Yhtiö on toiminut koko ajan lakien ja säädösten mukaisesti, toisin kuin julkisesta ajankohtaiskeskustelusta saattaisi virheellisesti päätellä. Tämä on edellyttänyt kirjeessä mainitun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) lisäksi lukuisia selvityksiä alueen luontoarvoista sekä suunnitelmia niiden suojelemiseksi. Yhtiö on myös korvannut mahdollisesta rakentamisesta aiheutuvat haitat alueen asukkaille. Ympäristövaikutuksiin ja niiden hoitamiseen liittyvä tieto ja näkemys perustuvat siis huomattavasti YVA:a laajempaan työhön.

On ymmärrettävää, että vesivoima herättää keskustelua. Hiilivapaan energiajärjestelmän rakentaminen on yksi Suomen kansallisia haasteita ja siinä uusiutuvalla vesivoimalla on keskeinen rooli. Kemijoki Oy toivoo rakentavaa ja ratkaisuhakuista vuoropuhelua sekä etsii yhteistä näkemystä hiilivapaan Suomen rakentamiseksi.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

LIITE: Keskeisiä huomioita järjestöjen esittämiin näkökantoihin

Sierilää on valmisteltu yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa

Voimalaitoksen yleissuunnittelu käynnistyi jo 1990-luvulla. Edistimme hanketta tiiviisti yhteistyössä vaikutusalueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. YVA-vaiheen aikana pidettyihin yleisötilaisuuksiin osallistui satoja henkilöitä.

Hankkeen edetessä olemme pitäneet yhteyttä paikallisten ihmisten kanssa lupaprosessin eri vaiheissa sekä lupapäätösten jälkeen. Tämän vuoden aikana olemme esimerkiksi käyneet vuoropuhelua tilaisuuksissa Oikaraisten kylällä.

Rakentamisen vaikutuksia on jo korvattu alueen asukkaille ja elinkeinonharjoittajille lupaehtojen mukaisesti. Korvaukset huomioivat paitsi kiinteistöille myös elinkeinonharjoittamiselle ja virkistyskäytölle aiheutuvat vaikutukset.

Vaikutusalueella toimiville neljälle maatilalle tehdään korvausten lisäksi toimenpiteitä, joilla hankkeen vaikutuksia kompensoidaan. Jokaisella tilalla säilyy edellytykset jatkaa maatilatoimintaa. Alueen kalastusosakaskunnille on maksettu korvauksia kalastolle ja kalastukselle aiheutuvista vaikutuksista lähes miljoona euroa. Lisäksi maksetaan vuotuista kalatalousmaksua käytettäväksi alueen kalastonhoitoon sekä rakentamisajan istutetaan kaloja.

Sierilän vaikutukset kohdistuvat säännösteltyyn jokiosuuteen

Sierilän voimalaitos rakennettaisiin kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Jokiosuus on rakentamaton, mutta ei luonnontilainen. Se on esimerkiksi vesipuitedirektiivin mukaisesti luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.

Voimalaitoksen myötä ylävirran jokialue muuttuisi leveämmäksi noin 5 kilometrin matkalta. Siitä ylävirtaan padotus rajautuu pääosin nykyisen rantatörmän korkeudelle. Veden alle jäävä alue on kokonaisuudessaan noin 3,6 km². Pääasiassa veden alle jäävät alueet ovat kuivahkoja maa-alueita.

Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee Vanttauksen, Poikajärven, Narkauksen ja Niemelän paliskuntien alueita. Veden alle jäävien talvilaidunten osuus on hyvin vähäinen osa talvilaidunten kokonaismäärästä (Vanttauksen osalta 0,4 % ja Narkauksen osalta 0,008 %). Paliskunnat eivät joudu alueiden menettämisen seurauksena vähentämään porolukuaan. Kuten paliskuntien puheenjohtaja toteaakin YLE:n haastattelussa: "Sinänsä Sierilä yksittäisenä hankkeena ei ole meille dramaattisen suuri".

Vesivoimalla on olennainen merkitys hiilivapaan Suomen rakentamisessa

Hiilivapaan energiajärjestelmän rakentaminen on yksi Suomen kansallisia haasteita, jossa vesivoimalla on olennainen merkitys. Sierilä mahdollistaisi 100 MW:n tuulivoimatuotannon lisäämisen Suomen sähköjärjestelmään. Vuodessa voimalaitos kattaisi noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen. Vesivoima on ilmastoystävällisin ja tehokkain tapa tuottaa sähköä yhteiskunnan päivän mittaan muuttuviin tarpeisiin.

Sateisuuden ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän Kemijoen valuma-alueella. Tämä parantaa entisestään vesivoiman kykyä tuottaa sähköä. Sierilä täydentäisi voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön. Yhteiskunnan sähköistyessä vuorokauden sisäisen säätötarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Sierilään luonnonmukainen ohitusuoma ja valmius kalatiehen

Sierilän voimalaitos vaikuttaisi padon yläpuolella oleviin virta-alueisiin. Alueella tehtyjen selvitysten mukaan saaliiksi saadut taimenet ovat kuitenkin istutuksista peräisin. Vastaavasti harjuksista noin puolet ovat alueelle istutettuja. Uhanalaisella vaellussiialla tarkoitetaan yleensä meressä syönnöstävää ja jokiin kudulle nousevaa siikaa, josta ei Sierilän tapauksessa ole kysymys.

Säännöstelypadon yhteyteen suunniteltu Mukkaojan luonnonmukainen ohitusuoma mahdollistaisi paikalliskalojen vaellukset padon ohi. Lisäksi olemme varautuneet täydentämään rakentamissuunnitelmaa kalatien toteuttamiseksi voimalaitoksen yhteyteen.

Kalastus ei siis loppuisi hankkeen seurauksena vaan kalastus tulisi jatkossa painottumaan vetouisteluun ja seisovien pyydysten käyttöön heitto- ja perhokalastuksen sijaan. Voimalaitoksen alapuolinen Olkkakoski säilyisi ennallaan heitto- ja perhokalastuskohteena.

Kemijoesta on löydetty kaksi yksittäistä jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Nämä ovat löytyneet noin 30 km päästä suunnitellun Sierilän voimalaitoksen yläpuolelta läheltä Vanttauskosken voimalaitosta, missä vedenkorkeuden ja virtaaman vuorokautinen vaihtelu on nykyisin suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Sierilän voimalaitoksen myötä kyseisen jokialueen pinnan vaihtelut vähenisivät mutta virtaama säilyisi vuolaana. Tämä tarkoittaisi teoriassa entistä parempia elinolosuhteita jokihelmisimpukalle.

Sierilä toisi Lappiin työtä ja verotuloja

Hankkeen taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Valmistuttuaan Sierilän voimalaitos maksaisi vuosittain 1,5 miljoonaa euroa kiinteistöveroja Rovaniemen kaupungille. Rakennusvaiheessa voimalaitoksen työllisyysvaikutus olisi 1700 henkilötyövuotta. Lisäksi on hyvä huomioida, että merkittävän osan Kemijoki Oy:stä omistavat paikalliset sähköyhtiöt. Sierilän voimalaitos hyödyttäisi näin Suomea sekä Lappia tuotetun sähkön muodossa. Sierilän voimalaitoksen kotimaisuusaste olisi arviolta yli 70 %.

Noudatamme lupaehtoja ja viranomaisohjeita

Kemijoki Oy noudattaa kaikessa Sierilään liittyvässä viranomaisten ohjeita ja lupien ehtoja. Lajihavaintojen osalta selvitetään aina ensin havainnon paikkansa pitävyys. Sen jälkeen viranomaiset antavat toimintaohjeita, mikäli siihen on aihetta.

Kuten järjestöt toteavat kirjeessään, Sierilän rakennusprojektia on valmisteltu pitkään. Yhtiö on toiminut koko ajan lakien ja säädösten mukaisesti, toisin kuin julkisesta ajankohtaiskeskustelusta saattaisi virheellisesti päätellä. Tämä on edellyttänyt kirjeessä mainitun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) lisäksi lukuisia selvityksiä alueen luontoarvoista sekä suunnitelmia niiden suojelemiseksi. Lupaprosessissa on huomioitu kaikki tiedossa olevat direktiivilajit ja rauhoitetut lajit. Ympäristövaikutuksiin ja niiden hoitamiseen liittyvä tieto ja näkemys perustuvat siis huomattavasti YVA:a laajempaan työhön.

Sekä ns. uudessa että vanhassa vesilaissa arvioidaan hankkeen hyödyt ja haitat. Kaikissa oikeusasteissa (aluehallintovirasto, Vaasan hallinto-oikeus, Korkein hallinto-oikeus) hankkeen hyödyt on arvioitu huomattaviksi sen aiheuttamiin menetyksiin verrattuina.

Kemijoki Oy:llä on lainvoimaiset poikkeamisluvat alueella todettujen apilakirjokääriäisen ja laaksoarhon osalta. Lapinleinikki-kasvin osalta suunnitelma on valmistelussa. Lapinleinikin viimeaikainen kehitys on vakaa eikä siihen kohdistu merkittäviä uhkatekijöitä.

Esimerkiksi apilakirjokääriäisen (perhonen) suojaamiseksi on tehty toimenpidesuunnitelma, jonka avulla perhosen elinympäristö säilytetään ennallaan. Perhosta varten olemme sitoutuneet rakentamaan niityn ympärille suojapadon, jotta elinympäristö alueella säilyy. Lisäksi perhosta on jo siirtoistutettu uusiin elinympäristöihin ja seuraamme kantojen kehittymistä.

Sierilä tukee Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita

Sierilän hanke tukee Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista ja on omavaraista, vastuullista sekä kestävää säätövoimaa mahdollistaen myös muiden uusiutuvien kuten tuuli- ja aurinkoenergian lisäämisen.

Sukellustutkimuksia tehtiin lokakuussa myös Tervakarin ja Tikkasenkarin jokialueilla, mutta niiltä raakkuja ei löytynyt.

Alleco Oy:n tutkimusraportti on toimitettu Lapin ELY-keskukselle. Voit ladata raportin tästä. Kemijoki Oy jatkaa Sierilän voimalaitoshankkeen suunnittelua normaalisti. Noudatamme viranomaisten ohjeistuksia ja lupaehtoja kuten aina.

Taustaa
Paikalliset asukkaat ilmoittivat kesällä 2017 Lapin ELY-keskukseen mahdollisesta jokihelmisimpukkahavainnosta Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolisella alueella, joka kuuluu suunnitellun Sierilän voimalaitosaltaan vaikutuspiiriin. Lapin ELY-keskus tilasi Alleco Oy:ltä selvityksen, jossa tutkittiin, mitä simpukkalajeja alueella elää. Syyskuussa tehdyissä sukellustutkimuksissa alueelta löytyi yksi raakku. Löydön seurauksena Lapin ELY-keskus edellytti Kemijoki Oy:tä selvittämään löytyykö alueelta useampia jokihelmisimpukoita. Kemijoki Oy tilasi inventointityön Alleco Oy:ltä, jonka yhteydessä lokakuussa tehdyissä sukelluksissa löytyi samalta jokialueelta yksi raakku.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

Tulet työskentelemään vesivoimalaitosten tietoliikenteestä, kaukokäytöstä ja tietojärjestelmistä sekä tietohallinnon tehtävistä vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Vastaat osaltasi järjestelmien korkeasta käytettävyydestä ja kehittämisestä ja olet mukana toteuttamassa tehokasta ja nykyaikaista vesivoimatuotantoa.

Kanssamme kehityt vesivoimaan liittyvien ICT-asioiden huippuosaajaksi. Tarjoamme kehittyvän toimintaympäristön, hyvät henkilöstöedut ja kannustavan työyhteisön. Jos sinulla on mutkaton ja positiivinen ote työntekoon, sovit hyvin joukkoomme.

TOIVOMME SINULTA

• Soveltuvaa ICT-alan koulutusta, esimerkiksi insinööri/DI
• Tietotekniikan, tietoliikennetekniikan ja tietoturvallisuuden hyvää osaamista
• Kokemusta lähiverkko- ja valokaapelijärjestelmistä sekä radiolinkeistä
• Kokemusta tietoliikenne- ja/tai kaukokäyttölaitteiden ylläpito- ja viankorjaustehtävistä
• Osaamista tietohallinnosta
• Kiinnostusta uusien tekniikoiden ja ohjelmistojen soveltamiseen

ARVOSTAMME

• Kykyä työskennellä itsenäisesti ja ottaa vastuuta
• Pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta löytää innovatiivisia ratkaisuja
• Oma-aloitteisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja
• Joustavuutta

Täytä hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan hakemuksesi ja CV:si 7.1.2018 mennessä osoitteessa uratori.mps.fi.

Lisätiedot:
Lisätietoja tehtävästä ja yrityksestä antaa MPS-konsultti Arto Savela, puh. 040 729 6600.

Joukon eläköitymisen myötä palvelut siirtyvät keskitetysti Rovaniemelle. Sodankylässä sijainnut Kemijoki Oy:n toimipiste loppuu, mutta palvelemme edelleen alueen sidosryhmiämme. ”Meidät tavoittaa edelleen, mutta yhteydenottopalvelut ovat nykyisin pääosin verkossa. Verkkosivuiltamme löytyvän sidosryhmäpalautejärjestelmän avulla voi ottaa yhteyttä suoraan aluepäällikköihimme ja jättää palautetta Kemijoki Oy:lle ”, kertoo aluepäällikkö Jyrki Autti. Sodankylän entisen toimipisteemme yhteydessä jatkaa edelleen kumppanimme Mitta Oy:n toimipiste, jonka kautta meihin voi myös olla yhteydessä.

Vaikka Jyrki ei ole viikoittain läsnä Sodankylässä, hänet ja muut aluepäälliköt tavoittaa palautejärjestelmän, puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Tarvittaessa myös tapaamiset järjestyvät.

Pitkä työura Kemijoen varrella

Sodankyläläisenä Jouko on aina halunnut palvella aluetta ja sen sidosryhmiä parhaalla mahdollisella tavalla. Ensimmäisen kosketuksensa hän sai vesivoimayhtiöön kesätöissä rantojen- ja metsänraivausporukassa 1971. Vuonna 1980 Jouko aloitti Kitisen voimalaitosten allasalueiden ja allaspohjien puuston poistotöissä. Työtehtävät vaihtuivat vuonna 1994, kun hänet valittiin hoitamaan Sodankylän kiinteistöasioita.

Jouko on työskennellyt alueen sidosryhmien kanssa mitä erilaisimmissa asiayhteyksissä.

”Työskennellessä ihmisten kanssa, on aina tärkeää keskittyä perusasioihin, kuten laatuun ja asiakaspalveluun. Hyvän palvelun avulla hankalienkin asioiden jälkeen jokaiselle osapuolelle jää hyvä mieli. Sovittelu ja reiluus ovat hyviä arvoja”, Jouko vinkkaa.

Jouko on Kemijoki Oy:n pitkäaikainen työntekijä, joka on työskennellyt alueen sidosryhmien kanssa isolla sydämellä. Kiitämme Joukoa kaikesta ja toivomme hänelle leppoisia urheiluntäyteisiä eläkepäiviä!

Vesisateet sulattivat maassa olleen lumen, mikä nosti tulovirtaamia ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalle. Pakkanen hyydyttää tulovirtaamat normaalille tasolle marraskuun loppua lähestyttäessä.

Vesivarastoissa riittää vettä kesän jäljiltä kylmää talvea varten ja marraskuussa saadut vesisateet lisäsivät hieman vesivarastojen täyttöastetta. Aloitimme vuotuiset jäädytysjuoksutukset marraskuun puolenvälin jälkeen ilmojen ja veden viilentyessä. Jäädytysjuoksutuksilla edesautetaan vahvojen jääkansien syntymistä, mikä on eduksi niin ympäristölle kuin energiantuotannollekin pitkän talven aikana.

Lisätiedot:

Lokan altaan jäätilanteesta
Risto Pyhäjärvi
Lokan luonnonvaraosuuskunta
0400 222 497

Porttipahdan altaan jäätilanteesta
Erkki Jokiniemi
kalastaja
0400 188 452

 Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy ovat 18.10.2017 lähettäneet Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle kirjelmän, jossa yhtiöt kiinnittävät huomiota ELY-keskuksen hakemuksessa oleviin lainsäädännön kannalta oleellisiin puutteisiin ja virheisiin sekä ristiriitaisuuksiin. Kirjelmällä ei ole vaikutusta meneillään oleviin vaelluskalojen palauttamista edistäviin vapaaehtoisiin yhteishankkeisiin.

Seitakorvan ja Vanttauskosken voimalaitoksilla tehdään lähiviikkojen aikana huoltotöitä. Seitakorvan voimalaitoksella huoltotöitä tehdään 17.10.–18.10.2017 ja 23.10.–27.10.2017. Vanttauskosken voimalaitoksella huoltotöitä tehdään 19.10.2017. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusken kuulutuksen mukaisesti Vanttauskosken patosillan toinen kaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 2.10. - 7.10.2017 öisin klo 22.00 - 06.00 välisinä aikoina välppien puhdistustyön vuoksi.

Futuristi Elina Hiltunen avasi Mutenia-foorumissa ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen saloja. ”Ennakointityössä tarkastelemme tulevaisuutta eri aikajänteillä ja kysymme entä jos. Tulevaisuusajattelu ei anna vastauksia, vaan kysymyksiä. On tärkeää tutustua ääripäihin ja luoda riittävän erilaisia skenaarioita. Kun on valmistautunut ääritilanteisiin, niin yleensä toteutuu jotakin niiden väliltä. Ennakointi ei kuitenkaan ole vain uhkakuvia.”

Megatrendeiksi Hiltunen nosti

• väestönkasvun, joka haastaa ruoantuotannon
• kaupungistumisen
• globalisaation
• eriarvoistumisen
• ilmastonmuutoksen
• teknologian nopean kehityksen
• ikääntymisen

Pienempinä trendeinä ympärillämme vaikuttavat

• teknologian sovellukset, kuten virtuaalitodellisuus
• sosiaalinen media
• öljyntuotannon hankaloituminen ja kallistuminen
• kulutusmahdollisuudet
• ruokatrendit
• työn riittävyys ja luonne
• muoti

”Osa ennakointia on myös heikkojen signaalien havainnointi”, kertoi futuristi Elina Hiltunen. ”Se, mitä tänään ihmettelemme tai jolle nauramme, voi tulevaisuudessa olla arkipäivää. Yksi signaali ei kuitenkaan välttämättä kerro tulevaisuutta. Tulevaisuus on palapeli, johon tarvitaan paljon paloja. Villit kortit ovat puolestaan nopeita ja suurivaikutteisia asioita, joita on haastavaa ennakoida.”

Lapin liiton ennakointikoordinaattori Päivi Holopainen kertoi kokemuksia Lapin maakunnallisesta ennakointityöstä. ”Olemme tehneet Lapin tulevaisuuden skenaariotyötä katse vuodessa 2040. Me ihmiset olemme turvallisuushakuisia. Mieli pistää hanttiin, jos tulevaisuuden skenaariot eivät vaikuta mieleisiltä. Kannustan ajattelemaan asioita, joita et muuten ajattelisi. Vain siten saa laajempaa näkymää, jonka pohjalta harkita toimia ja muutostarpeita.” Lisää tietoa Lapin näkymistä http://luotsi.lappi.fi

Huomasithan myös Mutenia-juttusarjamme ensimmäisen osan.

Biotalous-teeman alustajina toimivat Mika Anttonen, St1:n hallituksen puheenjohtaja ja Pentti Hyttinen, Metsähallituksen pääjohtaja. ”Meidän on ymmärrettävä iso perspektiivi siitä, mitä maailmassa ja lähempänä Euroopassa tapahtuu ja kuinka se kaikki vaikuttaa Suomeen. Maailma ei lopulta pyöri bittien ympärillä, se pyörii energian ympärillä. Halusimmepa tai emme, niin öljy asettaa mittakaavan sille, mitä voidaan tehdä ja kuinka nopeasti”, Anttonen pohjusti. ”Öljynkulutus on kasvussa väestönkasvusta johtuen. Ihmisten noustessa köyhyydestä elintaso tuo mukanaan palveluita, joihin tarvitaan paljon energiaa. Elämäntapaamme pitää muuttaa, mutta harva tekee sen mielellään.”

”Sähkönkulutuksen kasvu maailmassa on vuositasolla monta kertaa Suomen sähkönkulutus”, Anttonen jatkoi. ”Maailman sähkönkulutus kasvaa 500 TWh:n vauhtia. Kasvusta vain vajaa puolet voitiin kattaa uusiutuvilla energiamuodoilla vuonna 2016. Samoin on hyvin tärkeää hahmottaa taloudellista näkökulmaa. Öljyn, hiilen ja maakaasun vuosituotannon arvo on 5 000 miljardia dollaria. Mitä tekevät ne, jotka mahdollisten leikkausten myötä menettävät, kuten Venäjä?”

Kaikilla raakaöljyn tisleillä on oma tarkoituksensa. Ilmiötä voi hahmottaa vertaamalla sitä kaadettuun puuhun. Saat aina rungon eri osia sekä lisäksi suuren määrän oksia. Esimerkiksi lentoliikenteeseen arvioidaan 50 prosentin kasvua. Raakaöljystä puolestaan vain noin 7–8 prosenttia sopii jalostuksen jälkeen lentoliikenteen polttoaineeksi. Kun raakaöljyä tarvitaan lisää lentoliikennettä varten, niin tuloksena on automaattisesti lisää myös esimerkiksi bensiiniä.

Mistä sitten ratkaisut energia- ja ilmastohaasteisiin?

”Pariisin sopimus on hyvä asia, mutta ei sillä vielä saada vielä päästöjä vähenemään riittävästi”, Anttonen pohti. ”Maailman energiajärjestelmästä tarvitaan mallinnusta, jolla voidaan testata eri keinojen todellisia vaikutuksia ja kustannuksia. Kun syrjäytät fossiilisen ratkaisun, niin mitä sille vanhalle tapahtuu? Toimiiko uusi todella? Esimerkkinä bensiininkulutus. Kun se jollakin alueella laskee, niin viedäänkö bensiini vain muualle?”

”Sähköautot ovat sinällään hieno innovaatio, mutta niihin käytetään paljon tukirahaa. Mitä muuta sillä rahalla saataisiin aikaan? Entä mistä sähkö tulee? Vielä on tarpeen kysyä, ladataanko hybridiajoneuvoja todella sähköllä, jos se on arjessa hankalaa. Myös sähkön varastoinnista puhutaan, mutta akuilla on pitkä tie teollisen mittakaavan kannattavuuteen. Nostaisin niiden sijaan esille biomassan voimakkaan lisäämisen maapallon eri osissa, kuten esimerkiksi Saharan alueella. Biomassa on moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna huomattavan paljon edullisempi tapa vähentää hiiltä ilmassa. Vedensaanti on toki edellytys, mutta siinä suunnassa on mahdollisuuksia.”

”Kaikkein tärkeimpänä pidän kuitenkin naisen aseman parantamista kehittyvissä talouksissa”, Anttonen painotti. ”Se on ylivoimaisesti tehokkain tapa kaikenlaisen kehityksen edistämiseksi. Esimerkiksi uskonnot ovat valitettavasti siinä suuri este.”

Kuva: Atte Rantanen

”Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen ja planeetan asuttuna pitäminen ovat suuressa määrin muuta kuin teknologiaa. Kaikkia tekoja, pieniäkin, tarvitaan. Mutta ei pidä antaa kuvaa, että vain pienillä teoilla nämä haasteet on hoidettu”, sanoi St1:n Mika Anttonen.

Metsähallitus luotaa sinistä biotaloutta

”Olemme tunnustelemassa sinisen biotalouden askelkiviä”, Metsähallituksen Pentti Hyttinen kertoi. ”Sininen biotalous sisältää laajasti veteen ja vesiin liittyvät resurssit. Haluan kiinnittää huomiota muun muassa kotimaiseen kalaan. Suomi on ruokakalan tuoja suuressa määrin, maksamme maana tuonnista satoja miljoonia euroja vuodessa muille. Kotimaisessa kalassa on siis iso potentiaali, mutta esimerkiksi suurkeittiöt tarvitsevat tasalaatuista raaka-ainetta riittävän suuria määriä.”

”Kotimaisten kalojen osalta on katsottava koko ketjua tuotannosta jakeluun. Metsähallituksen tehtävä on huolehtia vesistöjen kunnosta ja hyvinvoinnista. Luomme rakenteita ja palveluita kalastukselle. Esimerkkinä on digimuodossa oleva karttajärjestelmä.”

Kuva: Atte Rantanen

”Strategiamme on olla monipuolisen biotalouden edelläkävijä”, linjasi Metsähallituksen Pentti Hyttinen. ”Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Metsät puhuttavat nyt paljon muun muassa EU:n ja hiilinieluasian tiimoilta. On hyvä muistaa, että alle kolmasosa Metsähallituksen metsistä on talousmetsää.”

Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen kommentoi biotalousteemaa ajankohtaisesta näkökulmasta. ”Puu on raaka-aineena hyvin monikäyttöinen. Meillä Kemijärvellä on tarkastelussa mahdollinen biojalostamohanke. Siinä haetaan jalostusarvoltaan arvokkaita jakeita. On myös ollut kiinnostavaa havaita, että sivuvirroille olisi kova kysyntä. Saamme yhteydenottoja kansainvälisesti jo nyt.”

Tommi Siivonen, Fondian Senior Legal Counsel, vei keskustelun biotaloutta säätelevään lainsäädäntöön.
”EU:n myötä meille on tullut paljon lisää lakeja ja lupaprosessit monimutkaistuvat. Niiden järkeistäminen ja yhden luukun periaate ovat hyviä, mutta niin ei vielä ole. Juristin näkökulmasta lupaprosessit ja lainsäädäntö ovat myös politisoituneet. Yhä useammin ratkaisuja tehdään ideologian pohjalta. Samaan aikaan edustuksellisen demokratian tuki kapenee, sillä äänestysaktiivisuus on matalalla. Yhteisiä päätöksiä ei voi tehdä somehälyn pohjalta äänekkäimpien huutajien näkemyksiin perustuen. Asioita on tarpeen harkita eri kanteilta.”

Lisää Mutenian kuulumisia juttusarjan toisessa osassa. 

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettuna liikenteeltä 26.9. - 28.9.2017 kello 7.00-20.00 välisenä aikana.

Kemijoki Oy ei pidä mitenkään yllättävänä, että yksittäisiä raakkuja löydetään Kemijoesta. Tämä johtuu lajin pitkäikäisyydestä. Yksilöt voivat elää yli 100-vuotiaiksi. Sukellustutkimuksissa löydetty yksilö voi hyvinkin olla syntynyt ennen Kemijoen valjastamista tai kulkeutunut pääuomaan sivujoista.

Raakku löytyi läheltä Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavaa, missä vedenkorkeuden ja virtaaman vuorokautinen vaihtelu on suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Sierilän voimalaitoksen myötä kyseisen jokialueen pinnan vaihtelut vähenisivät. Tämä tarkoittaisi teoriassa entistä parempia elinolosuhteita jokihelmisimpukalle.

Havainnon vaikutuksia Sierilän voimalaitoshankkeen suunnitteluun on vielä tässä vaiheessa liian aikaista arvioida. Jatkamme Sierilän voimalaitoshankkeen suunnittelua normaalisti ja noudatamme viranomaisten ohjeistuksia kuten aina.

Taustaa

Paikalliset asukkaat ilmoittivat kesällä 2017 Lapin Ely-keskukseen mahdollisesta jokihelmisimpukkahavainnosta Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolisella alueella, joka kuuluu suunnitellun Sierilän voimalaitosaltaan vaikutuspiiriin. Lapin Ely-keskus tilasi Alleco Oy:ltä selvityksen, jossa tutkittaisiin, mitä simpukkalajeja alueella elää. Ely-keskuksen mukaan jokihelmisimpukoiden inventoiminen Kemijoen vesistöalueella on tarpeen, jotta voidaan suunnitella toimenpiteitä, joilla mahdollisten alueella olevien simpukkakantojen säilyminen turvataan.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettuna liikenteeltä tiistaina 26.9.2017 ja torstaina 28.9.2017 kello 7.00-20.00 välisenä aikana.

Tämän numeron aiheita mm:

• Inkeroisten voimalaitoksen avoimet ovet
• Kesäharjoittelijoiden terveiset
• Jaoimme apurahoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille
• Tuimme kalastuksen valvontaa Pohjois-Karjalassa

Lue Lieke

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

Ohijuoksutuksia Pirttikosken voimalaitoksella

Pirttikosken voimalaitoksella tehdään huoltotöitä 20.9.–21.9.2017. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

Lennokki- ja vedenlaista kuvausta hyödynnetään Maintpartnerin säännöllisillä käyttö- ja kunnossapitokierroksilla, jolloin tarkastetaan eroosion ja muun kulumisen vaikutuksia vesiympäristössä sekä kiinteistöistöille ja laitteille aiheutuneita vaurioita.

Drone-lennokki tarkkailee vesivoimalaitoksen kuntoa Lieksanjoella

- Kauko-ohjattavat dronet vaikuttivat hyvältä keinolta vesivoimalaitoksen käytön ja kunnossapidon avuksi. Niinpä ehdotimme asiakkaalle, että kokeilisimme lennokkikuvausta Pankakosken vesivoimalaitoksella, kertoo työnsuunnittelija Mikko Arola Maintpartnerilta.

Lennokilla tarkkaillaan mm. voimalaitosrakennuksen, padon ja muuntajien kuntoa. Ylhäältä päin nähdään vaikeissakin paikoissa olevat ongelmakohdat helposti.

- Enää ei tarvitse lähettää työntekijöitä korkeisiin paikkoihin tarkastamaan tilannetta; lennokilla se hoituu nopeasti ja turvallisesti. Kameran kuva on erittäin tarkka ja pienetkin kohdat näkyvät selvästi, kuvailee Arola.

Kunnontarkkailun lisäksi droneilla seurataan ympäröivien vesistöjen jää- ja vesitilannetta.

- Lennokkikuvauksesta on hyötyä varsinkin keväisin lumien sulaessa. Niiden avulla voimme ennakoida vesitilannetta ja olla ajoissa valmiina ohijuoksutukseen, Arola kertoo.

Vesitilannetta tarkkaillaan myös siksi, että yläaltaan vedenpinnan korkeutta säännöstellään tarkasti ns. luontaisen vuodenaikaisen vesikäyrän mukaan. Maintpartnerin ammattilaiset tarkastavat säännöllisesti pinnankorkeuden mittaukset vertaamalla sähköisiä mittaustuloksia todelliseen pinnankorkeuteen.

Vedenalaiset tarkastukset onnistuvat kameran avulla

Vesivoimalaitoksen padolla täytyy kunnontarkkailu hoitaa pääosin veden alla. Aikaisemmin työhön tarvittiin sukeltaja – nyt voidaan hyödyntää myös vedenalaiseen kuvaukseen suunniteltua kameraa.

- Sukeltajan saaminen paikalle voi viedä jopa 5-6 tuntia, mutta kamera on heti paikalla, huomauttaa Arola.

Kameran etuna on myös se, että se mahtuu ahtaisiin paikkoihin ja sillä voi nopeasti tarkistaa, onko epäillyssä kohdassa jokin ongelma vai ei. Toisaalta kameran kanssa voi kestää hieman pidempään löytää varsinainen ongelmakohta. Maintpartnerin käytössä oleva kamera on kätevä myös kuivalla maalla korkeissa ja ahtaissa paikoissa.

- Kameralla pääsee lähelle kohdetta nopeasti ja helposti, ja kuvan laatu on hyvä. Kameralla saa myös nauhoitettua ääntä, mikä auttaa vian tulkinnassa.

Maintpartnerin ja Kemijoki Oy:n yhteistyö Lieksanjoella on jatkunut jo lähes kymmenen vuotta.

- Arvostamme Maintpartnerin henkilöstön monitaitoisuutta, hyvää tavoitettavuutta ja päivittäisen toiminnan selkeyttä, sanoo Kemijoki Oy:n voimalaitospäällikkö Sami Soudunsaari.

Videot Youtubessa:

Neulapadon vedenalainen kunnontarkastus
Drone-tarkastuslento vesivoimalalla

Juttu on alunperin julkaistu Maintpartnerin sivuilla.

Elokuun lopussa Vanttauskosken, Kurkiaskan sekä Kurittukosken voimalaitoksillamme tehtiin voimalaitospatojen määräaikaistarkastukset, joihin myös viranomainen osallistui. Omistajana vastaamme patojen turvallisuudesta. Käytännön patoturvallisuustyötä kuitenkin tekee kumppanimme Mitta Oy ja Kainuun ELY-keskus valvoo patoturvallisuuslain ja säädösten noudattamista.

Patojen kuntoa seurataan jatkuvasti

Henkilökuntamme yhdessä kumppaneidemme kanssa seuraa jatkuvasti patojen kuntoa. Padoillamme on kuitenkin huolellisesti suunnitellut tarkkailuohjelmat patoturvallisuuslakia noudattaen, joiden mukaan patojen tarkkailut ja mittaukset tehdään.

”Asiantuntijalausunnon mukaan nyt tarkistetut patomme ovat hyvässä kunnossa ja niiden valvonta on huolellista ja monipuolista”, kertoo Kemijoki Oy:n pato- ja maanrakennuspäällikkö Marko Talvensaari.

Vastuualueet on jaettu siten, että Kemijoen voimalaitoksilla voimalaitosten padoista huolehtii Caverion Oy ja Mitta Oy huolehtii voimalaitosten ulkopuolella olevista padoista.

Patoturvallisuudessa on varauduttu myös pahimpaan

Patomurtumien varalta niin sanotuille 1-luokan padoille on tehty vahingonvaaraselvitykset, joissa on laskettu ja simuloitu patomurtuma-aallon eteneminen ja laajuus. Olemme laatineet yhdessä pelastusviranomaisten kanssa turvallisuussuunnitelmat, joissa on toimintaohjeet patomurtuman varalle.

Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda esille konkreettisia toimenpiteitä, joita Kemijoen vesistöalueella on kuluneen vuoden aikana yhteistyössä mahdollistettu.

”Toimenpiteitä, joita viime elokuun seminaarissa ideoitiin, on saatu onnistuneesti liikkeelle. Kiinnostus esimerkiksi Kalasydän -kalatieratkaisua kohtaan on ollut runsasta. Hankkeen edistymistä ja tuoreimpia kuulumisia odotetaan innokkaasti ja nyt kuulemiseen tarjoutui hyvä mahdollisuus” kertoi projektipäällikkö Lassi Kontiosalo Lapin liitosta.

Päivän alustajina kuultiin asiantuntijoita valtionhallinnosta ja Luonnonvarakeskuksesta. Maa- ja metsätalousministeriön kalatalouden ylitarkastaja Jouni Tammi kertoi kärkihankkeiden edistymisestä valtakunnan tasolla. Montan voimalaitoksen yhteyteen Oulujoelle on juuri avattu mittaluokassaan Suomen ensimmäinen vaelluskalojen kiinniottolaite. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy:stä esitteli laitteesta saatuja ensikokemuksia. Luonnonvarakeskuksen alustuksessa valoitettiin puolestaan Iijoella kesällä 2017 toteutetun alasvaellushankkeen tuloksia.

Tutustu ohjelmaan

Lisätietoja:

Lassi Kontiosalo
Projektipäällikkö, Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttämishanke
puhelin 0400 315 138
sähköposti lassi.kontiosalo@lapinliitto.fi

Ivalolainen Joona Taskinen aloittaa juuri toista maanmittaustekniikan opiskeluvuottaan Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä. Hän löysi harjoittelupaikan Lapin ammattikorkeakoulun postituslistan kautta.

”Bongasin mielenkiintoisen harjoittelupaikkailmoituksen sähköpostilistan kautta. Kemijoki Oy oli minulle entuudestaan tuttu ja olin kuullut siitä myös paljon kavereilta. En ensin saanut harjoittelupaikkaa, mutta pari viikkoa myöhemmin minulle soitettiin perään ja kysyttiin vieläkö minua kiinnostaisi. Totta kai kiinnosti ja sillä tiellä ollaan,” Joona iloitsee.

Rovaniemeläinen Ville Mäkikyrö on työskennellyt meillä jo monta kesätyö- ja harjoittelujaksoa. Ville opiskelee sähkötekniikkaa Vaasan yliopistossa ja teki tänä kesänä diplomityötään. Villen opinnot ovat loppusuoralla ja hänen on tarkoitus valmistua tulevana jouluna. Villen diplomityön aiheena on Kemijoki Oy:n generaattori- ja muuntajakatkaisijoiden uusinta.

”Tämä on minulle jo kolmas kesä Kemijoen toimistolla. Työtehtäviini on kuulunut sähkö- ja automaatiosuunnittelu Käytettävyys-yksikössä. Ammattilukion aikaan olin myös yhden kesän sähköasentaja-harjoittelijana voimalaitoksilla. Olen joen varressa kasvanut ja voimalaitosten ohi kulkenut, joten Kemijoki kiinnosti työpaikkana,” Ville muistelee.

Työtehtävät eivät katso opintovuosia

Ville ja Joona ovat saaneet vastuuta ja päässeet tekemään monipuolisia työtehtäviä erilaisista opintopolun vaiheista huolimatta.

”Alun perin minulla oli tarkoitus tehdä Kemijoki Oy:n oman kiinteistötietojärjestelmän päivitystä, eli vanhojen arkistojen tuomista sähköiseen muotoon. Toimenkuva muuttui jo heti alkuvaiheessa ja pääsin mukaan Sierilän voimalaitoshankkeeseen liittyviin työtehtäviin. Oli mahtavaa päästä heti oman alan hommiin ja näin konkreettisesti miten tällainen hanke etenee”, Joona kuvailee tehtäviään.

Villelle tämä taas on ollut hieman erilainen kesä diplomityönsä parissa. Tuttuun paikkaan oli kuitenkin helppo tulla.

”Kesän aikana tein diplomityötä ja siinä sivussa auttelin joissain pienissä hommissa. Oli helppo tulla tuttuun paikkaan töihin, kun kaikki järjestelmät ja työkaverit ovat tuttuja. Tuntui, ettei välissä ole ollut poissa”, Ville kertoo.

Harjoittelussa oppii, kun saa vastuuta ja luottamus antaa rohkeutta kokeilla

Ville ja Joona kiittelevät molemmat vastuun saamisesta ja monipuolisista työtehtävistä. Tarvittaessa apu on löytynyt läheltä.

”Erityismainintana on ollut todella hienoa päästä mukaan seuraamaan Kemijoki Oy:n eri projekteja, esittelyjä ja palavereita. Sitä kautta olen saanut laajemman kokonaiskuvan yhtiön toiminnasta ja oppinut paljon enemmän. Ohjaaja on ollut aina vieressä ja tarvittaessa auttanut kädestä pitäen. Olen päässyt tutustumaan myös oman alani käytännön puolen työhön, esimerkiksi lohkomistoimitukseen. Viimeisenä harjoittelupäivänä pääsen vielä tutustumaan tarkemmin patoihin esittelykierroksella,” Joona kertoo.

”On ollut mukavaa, että minuun on luotettu ja olen saanut hoitaa itsenäisesti työtehtäviä. Aina on katsottu yhdessä, että lopputulos on ollut sellainen kuin pitää. Olen myös saanut laajat käyttöoikeudet ja olen päässyt katsomaan järjestelmiä ja piirustuksia. Se auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia, kun näkee mahdollisimman paljon”, Ville kertoo.

Tulevaisuuden osaajat ammentavat opitusta tiedosta eteenpäin

Molemmat kesätyöntekijät ovat oppineet paljon yhtiön toiminnasta ja alasta. Näistä opeista on nyt hyvä ammentaa ja rakentaa omaa urapolkuaan.

”Täällä olen oppinut paljon syvemmin asioita kuin mitä etukäteen ajattelin. Olen tutustunut yhtiön toimintaan laajemmin ja saanut tietää mitä kaikkea hyvää jokivarsissa on tehty. Lähden nyt syksyn opintoihin entistä kovemmalla motivaatiolla ja otteella”, Joona sanoo.

”Minulla ei ollut aiemmin vahvaa mielikuvaa yhtiöstä, mutta olen nyt kesätyöjaksojen aikana oppinut, että toiminta on paljon laajempaa kuin pelkkä rakennus siinä joessa”, Ville naurahtaa.

Niin Ville kuin Joona suosittelevat Kemijokea harjoittelupaikkana.

”Minusta tämä on hyvä paikka työharjoitteluun. Täällä on osaavaa porukkaa, jotka suhtautuvat myönteisesti harjoittelijoihin. He jaksavat opastaa ja vastata kysymyksiin, vaikka niitä olisi paljon,” Ville kiittelee.

”Haluaisin jatkossakin työskennellä voimalaitosten ja energiantuotannon parissa. Eniten minua kiinnostavat suunnittelutyöt”, Ville vinkkaa.

”Haluan kiittää kemijokilaisia kuluneesta kesästä ja siitä, että sain olla teidän oppipoikana,” Joona kiittelee.

Avoimien ovien aikana vieraat pääsivät tutustumaan Inkeroisten vesivoimalaitoksen vanhaan konesaliin ja valvomotilaan. Konesalissa hurisee edelleen yli 100 vuotta vanha museokone, joka tarpeen tullen otetaan mukaan sähköntuotantoon. Valvomotilassa vieraat pääsivät näkemään konkreettisesti sen, kuinka vesivoimaa tuotetaan.

”Avoimien ovien tarkoituksena oli kertoa alueen asukkaille ja sidosryhmille säätövoimasta ja yhtiömme toiminnasta. Avoimet ovet ovat aina olleet suosittuja ja niin kävi myös tällä kerralla”, iloitsee Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Kierroksen varrelle oli ripustettu vanhoja valokuvatauluja, jotka veivät vieraat aikamatkalle menneisiin vuosiin. Kierros jatkui Stora Enson teollisuusmuseoon, jossa vieraat pääsivät tutustumaan vanhaan paperikoneeseen.

”Vieraat viihtyivät useita tunteja voimalaitosvierailulla. Oli mukava kuulla palautetta tapahtumasta ja toiminnastamme yleisesti. Palaute on meille aina tärkeää ja käymme nytkin kaikki saamamme viestit läpi”, Helena kertoo.

Avoimet ovet ovat mahdollisuus tutustua naapureihin

”On tärkeää päästä tapaamaan ja tutustumaan paikallisiin sidosryhmiin ja Kymijokivarren asukkaisiin ihan kasvotusten. Jokivarren asukkaat ovat meille tärkeitä. Haluamme tuntea naapurimme ja olla heidän kanssaan yhteydessä”, Helena painottaa.

Haluamme olla osa alueen yhteisöä. Meille on erityisen tärkeää tukea paikallista lasten- ja nuorten toimintaa.

”Oli mukavaa, että Kouvolan tyttöpartiolaiset pääsivät pitämään kahviota ja näin pystyimme tukemaan heitä. Lahjoitimme myös tilaisuudesta ylijääneet mehut, kahvit ja pullat hyväntekeväisyyysjääkiekkotapahtumaan, joka kerää varoja varattomien perheiden lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen,” Helena kertoo.

Kemijoen voimaa Kymijoessa

• Inkeroisten voimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 80 gigawattituntia (GWh) energiaa, mikä vastaa noin 4 400 nelihenkisen kotitalouden vuoden sähkönkulutusta.
• Kymijoen toinen voimalaitos, Anjalankoski sijaitsee myös Ankkapurhan koskella, Inkeroisen voimalaitoksen vieressä. Se tuottaa vuodessa noin 130 gigawattituntia (GWh) energiaa.
• Yhteensä tuotamme Kymijoella keskimäärin 210 gigawattituntia (GWh) energiaa vuodessa.

Kymenlaakson alueella on ollut maakuntajuhlaperinne vuosikymmenten takaa, mutta edellisistä juhlista ehti kulua 40 vuotta sitten. Nyt juhla päätettiin elvyttää ja päivittää uudelle vuosituhannelle. Lisäksi päätettiin tehdä yhteisötaideteos, jonka sijainniksi tuli lähellä rantaa oleva kulttuuripuiston nurmikenttä.

”Halusimme elvyttää vanhan perinteen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi,” kertoo toiminnan johtaja Jenni Liikanen, Ankkapurhan kulttuurisäätiön Nuorisokeskus Anjalasta.

Maakuntajuhlan alussa nuoret ja lapset tutustuivat alueeseen ja Kymenlaaksoon mobiilipelin avulla. Pelaamisen jälkeen juhlassa paljastettiin yhteisötaideteos. Juhlassa kuultiin myös uudelle vuosikymmenelle päivitetty Kymenlaakson laulu.

Yhteisötaideteos uudeksi nähtävyydeksi

Anjalan Vala 2017 -yhteisötaideteos syntyi lasten ja nuorten kesäleirien aikana.

”Yhteisötaideteos on pensaista koostuva labyrintti, josta on tarkoitus kasvaa mittavan kokoinen. Labyrintin sisälle mahtuu kävelemään ryhmänä. Elävä labyrintti muuttuu vuodenaikojen mukaan. Yhteisötaideteoksen teemana on välittäminen ja toisista huolehtiminen,” Jenni kertoo.

Labyrintin lisäksi taideteokseen kuuluvat lasten ja nuorten suunnittelemat ja kuvaveistäjä Antti Halosen lasten luonnosten pohjalta tekemät pronssifiguurit, jotka seisovat kivipatsaiden päällä. Yhteisötaideteoksen osana ovat myös alueelta löytyneet vanhat tykinkuulat.

Nuoret ovat olleet mukana suunnittelussa alusta saakka. Kaikki alkoi jo syksyllä 2016 kun Kymenlaakson nuorisovaltuusto oli mukana ideoimassa kesäleirejä teemalla välittäminen. Kahden kesäleirin lapset suunnittelivat yhteistyötaideteoksen sekä sen figuurit. Myös istutustyö tehtiin yhdessä”, kertoo Jenni.

”Meille on tärkeää tukea nuorten ja lasten toimintaa. Sen vuoksi oli hienoa päästä mukaan tukemaan tätä yhteisötaideteosta,” kertoo Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

”Toivottavasti tämä yhteisötaideteos on siellä vielä vuosikymmenien päästä ilahduttamassa”, toivoo Jenni.

Mikä Anjala ja Arkkapurhan kulttuuripuisto?

• Nuorisokeskus Anjala on yksi kymmenestä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta ja valvomasta valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta.
• Anjalassa järjestetään valtakunnallista nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokoulutoimintaa sekä nuorisomatkailua.
• Viime vuonna Anjalan nuorisokeskuksessa järjestettiin 101 leirikoulua.
• Ankkapurhan kulttuuripuisto pitää sisällään Anjalan ja Inkeroisten alueen matkailukohteet.
• Nuorisokeskus Anjalan taustalla toimii Ankkapurhan kulttuurisäätiö.

”Yksi Pohjois-Karjalan kärkihanke kohteista on Lieksanjoki, jossa tarvitaan myös valvontaa. Tänä vuonna on tarkoitus, että kaikki Lieksanjoesta pyydettävät järvilohen ja taimenen emokalat siirretään Lieksanjoen kunnostetuille koskisalueille. Myös kaikki Pielisjoesta Kuurnan voimalaitoksen alta saatavat taimenet on tarkoitus siirtää Lieksanjoelle. Lieksanjoella olemme rahoittaneet helikopterisoraistuksia uhanalaisten vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Kalastuksen valvontaa halutaan kehittää ja tehostaa

Pohjois-Karjalan alueella on 15 kalastusaluetta, joista Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus isännöi neljäätoista. Syksy-talvi ja kevät-talvi työllistävät heitä eniten.

”Uhanalaisten lohikalojen valvonnassa on tapahtunut viime vuosina toivottua kehitystä. Ongelmia aiheuttaa aina se, ettei tarvittavia resursseja valvontaan ole. Nyt ollaan hyvällä tasolla. Olen iloinen, että esimerkiksi kalatalouden edistämisrahaa on myönnetty valvonnan edistämiseen”, kertoo kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry:stä.

Tänä vuonna kalastusrikkomuksia on jo elokuuhun mennessä tullut esille hieman enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Voimalaitosalue ja jokialueet ovat haasteellinen paikka valvonnalle. Paljon rikkomuksia jää pimentoon, kun näyttö jää vajaaksi”, Sami toteaa ja kiittää valvonnan kehittämiseen saadusta lahjoituksesta.

Lahjoituksella valvontareppuja

Lahjoituksemme avulla valvojille saadaan valvontareppuja, joihin kuuluvat kiikarit, kamera ja muita työn tekemiseen tarvittavia työkaluja.

”Haluamme kantaa kortemme kekoon, jotta valvojilla on töihin tarvittavat välineet”, Erkki sanoo.

Valvojien työtä auttavat myös nykyaikaiset työkalut, kuten kuvauskopterit ja kiinteät kamerat, joilla voi tehdä reaaliaikaista seurantaa. Vesikulkuneuvot ovat myös tärkeitä.

”Kun työvälineet ovat kunnossa, on työn tekeminen mielekästä ja tuloksellista”, Sami toteaa.

Salakalastus on vakava ongelma

Valvonta on tärkeää, jotta uhanalaiset emokalat saadaan jatkamaan sukuaan.

”Olemme investoineet viime ja tänä vuonna merkittäviä rahamääriä Lieksanjoen kunnostuksiin, jotta järvilohen ja -taimenen kantoja saataisiin elvytettyä. On järjetöntä, että näitä lisääntymään tarkoitettuja ja uhanalaisia kaloja salakalastetaan. Emokalojen pitää päästä lisääntymään”, Erkki sanoo.

”Toivoisin, että lainsäätäjät ottaisivat tämän tilanteen paremmin huomioon ja uhanalaisille vaelluskaloille tulisi jokin hintalappu. Jokialueilla kalastuksen valvominen on helpompaa, mutta haasteita riittää. Valvojilla ei esimerkiksi ole nykylainsäädännön vuoksi oikeutta mennä tarkastamaan kalareppuja. Jos uhanalaisia vaelluskaloja halutaan valvoa, pitäisi saada mahdollisuus puuttua salakalastuksiin paremmin. Kerromme myös joenvarsilla kalastaville järvilohen tilasta kulkiessamme kalastajien joukossa”, Sami kertoo.

”Olisi tärkeää, ettei tapettaisi niitä viimeisiä järvilohia ja -taimenia, jotka selviävät syönnösalueelta jokialueelle. Mieltä lämmittää, kun saamme tukea toimintaamme”, Sami kiittelee.

”Meille on tärkeää, että vaelluskala-asioita katsotaan kokonaisuutena ja kalojen elinkierron kaikki osa-alueet otetaan huomioon”, Erkki yhteen vetää.

Vanttauskosken voimalaitoksella huoltotyöt ovat 29.8.–1.9. ja Matarakosken voimalaitoksella 28.8.–29.8. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

Tilaisuudessa myönnetyt apurahat tulivat Kemijoki Oy:n stipendirahastosta, josta jaetaan apurahoja kaupallisen ja teknillisen alan opiskelijoille. Stipendirahaston erityispiirre on, että Lapin AMK:n opiskelijat hoitavat rahastoa ja sijoituksia projektina, josta he saavat myös opintopisteitä.

”Apurahojen myöntämisen edellytyksenä opinnäytetöille oli, että ne tarkastelevat ansiokkaasti pohjoisen elinkeinoelämän erityspiirteitä, elinvoimaa ja kehitysnäkymiä”, kertoo Kemijoki Oy:n talousjohtaja ja stipendirahastotyöryhmän puheenjohtaja Jani Ollila apurahojen myöntämisen perusteista.

Tänä keväänä rahasto julisti haettavaksi yhden 1000 euron ja kaksi 500 euron suuruista apurahaa.

Stipendirahastosta tukea opiskelijoille

Tilaisuudessa suurimman, 1000 euron stipendin saanut Ville Polvela esitteli oman opinnäytetyönsä, joka todellisuudessa osoittautuikin jo lähes valmiiksi yritykseksi. Tieto- ja viestintätekniikkaa opiskeleva Ville on perustanut ja edelleen kehittää verkkopalvelua, joka kokoaa verkosta löytyvät suoratoistopalvelut yhden sivun alle.

”Mielenkiintoisia suoratoistolinkkejä kokoavasti yhdellä verkkosivulla tarjoavia sivustoja on maailmallakin vain muutamia erilaisia. Halusin aloittaa pilotoimalla palvelua ensin suomenkielisille käyttäjille, mutta ajansaatossa streamia.fi-palvelu on helposti laajennettavissa myös muille kielille”, Ville summaa ideaansa. Villen innovaatiolla on todellisia mahdollisuuksia myös maailmanlaajuisesti ja hän on ehdolla myös Sanoman apurahan saajaksi, jossa suurin apuraha on arvoltaan jopa 250 000 euroa.

Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori ja Kemijoki Oy:n rahastotyöryhmän jäsen Reijo Tolppi esitteli muut apurahojen saajat. Muut opinnäytetöihinsä apurahaa saaneet olivat Elli-Mari Mourujärvi verkkokaupan markkinointisuunnitelmaa käsittelevällä opinnäytetyöllään sekä tutkijapari Reetta Lohi ja Ellimaria Ylilokka vastuullista henkilöstöjohtamista käsittelevällä opinnäytetyöllään.

Oman henkilökuntamme lisäksi kumppaneidemme edustajia osallistui tilaisuuteen ja oli kuulemassa esitystä.

Onnittelemme stipendien saajia ja toivotamme onnea tulevaisuuden koitoksiin!

Vesivoimalaitoskierroksen lisäksi päivän ohjelmassa on esimerkiksi tietovisa, tietoa Kemijoki Oy:stä sekä kahvit! Myös Stora Enson tehdasalueella sijaitseva Ankkapurhan teollisuusmuseo on avoinna.

Vesivoimalaitos sijaitsee Stora Enson tehdasalueella Inkeroisissa, noin 17 km Kouvolasta etelään. Kulku tapahtumaan Kirkkosuoran ja Kuitutien kautta.

Lämpimästi tervetuloa!

Permantokosken ja Kitisellä sijaitsevalla Kelukosken voimalaitoksilla tehdään huoltotöitä. Permantokosken voimalaitoksella huoltotyöt ovat 7.8.–1.9.2017 ja Kelukosken voimalaitoksella 7.–10.8.2017. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukun kautta.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan mahdolliset ohijuoksutukset.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

On hyvä, että Sierilän voimalaitosta ja vesivoimaa kohtaan osoitetaan kiinnostusta – etenkin siksi, että niillä on merkittävä rooli ihmisten sähköntarpeen ja Suomen energiantuotannon tulevaisuuden kannalta. Suunnittelemme Sierilään päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa tuottavaa nykyaikaista vesivoimalaitosta. Jos Sierilän voimalaitos rakennetaan, sen tuottama energia kattaisi noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen. Kasvavan tuuli- ja aurinkoenergian myötä tarvitaan myös lisää vakaata vesivoimaa tasaamaan tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon vaihteluja. Vesivoima luo ennustettavuutta ja varmuutta sähköntuotantoon Suomessa.

Ymmärrämme ihmisten vesivoiman lisärakentamiseen liittyvät kysymykset ja huolet. Olemme tehneet yhteistyötä alueen asukkaiden ja yhteisöjen sekä muiden vesivoimasta kiinnostuneiden tahojen kanssa koko hankkeen suunnitteluvaiheen ajan. Jatkamme hankkeen valmistelua aktiivisessa vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa parhaaseen mahdolliseen ajantasaiseen tietoon ja näyttöön nojaten.

Sierilän voimalaitoshankkeen vaikutusten kompensoimiseksi on muun muassa suunniteltu yhteistyössä rannanomistajien kanssa ympäristötyöohjelma, jolla parannetaan rantojen ja jokialueen virkistyskäyttöä. Vesilupapäätöksen mukaisesti Kemijoki Oy suorittaa myös noin 400 tilalle oikeuden määrittelemät korvaukset.

Tavoitteemme on Sierilän vaikutusalueen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Olemme tehneet jo usean vuoden ajan työtä esimerkiksi apilakirjokääriäisen sekä laaksoarhon hyväksi ja työ jatkuu. Ilman Kemijoki Oy:n toimia perhos- ja kasvilajit ovat vaarassa Sierilän alueella elinympäristöjen umpeenkasvamisen vuoksi. Varaudumme suunnittelussa myös kalatien rakentamiseen.

Olemme huomioineet soututapahtuman joen juoksutuksessa.

Lisätietoja Sierilään suunnitteilla olevasta voimalaitoksesta löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta www.kemijoki.fi/toimintamme/investoinnit-ja-hankkeet/sierila-nykyaikaista-ja-vastuullista-vesivoimaa.html

Lisätietoja:

Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

Kulku patosillan kautta on poikki vanhojen luukkulohkojen purusta johtuen. Läpikulku on katkaistu kello 7.00–20.00 välisenä aikana.

Tuomela on työskennellyt Fortumilla erilaisissa tehtävissä 20 vuoden ajan. Hän kuuluu Fortumin johtoryhmään ja toimii Generations-divisioonan vetäjänä, johon kuuluvat vesi-, ydin- ja lauhdevoima sekä sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa. ”Ensitöikseni aion perehtyä Kemijokeen sekä paikallisiin sidosryhmiin, jotta pääsen tutuksi Kemijoki Oy:n toimintaympäristön kanssa”, Tiina kertoo. Kemijoen alue on hänelle jo jokseenkin tuttu, sillä hän on uusimman harrastuksensa kautta Kemijoen erä- ja metsästysseuran jäsen.

Vesivoimalla ja Kemijoki Oy:llä tärkeä rooli Suomen kannalta

Tuomelan mukaan Kemijoki Oy on hieno ja perinteikäs yhtiö, jolla on hyvä visio, arvot sekä strategia ja henkilöstö, ja siksi toimintaan on mukava lähteä tiiviisti mukaan. ”Hallituksen puheenjohtajan roolin näen operatiivisen johdon sparraajana. Tehtäväni on innostaa Kemijoki Oy:n henkilöstöä ja johtoa hyviin suorituksiin”, Tiina tiivistää rooliaan. Lisäksi hän odottaa toiminnan olevan vuorovaikutteista ja avointa kaikkiin suuntiin.

”Vesivoimalla on entistä tärkeämpi rooli energiantuotannon murroksessa. Se on hiilidioksidivapaata ja joustavaa energiantuotantoa, jolla pystymme vastaamaan sähkön vaihtelevan kysynnän tarpeisiin. Siitäkin syystä olen tyytyväinen, että korkein hallinto-oikeus vahvisti Sierilän voimalaitoksen vesitalousluvan”, Tiina kertoo.

Energiantuotannolla on merkittävä rooli Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä, jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata. Vesivoima luo ennustettavuutta ja varmuutta sähköntuotantoon. Se tuottaa energiaa myös pilvisenä tai tuulettomana päivänä ja mahdollistaan myös muun tyyppisen uusiutuvan energiantuotannon.

Katse tulevaisuuteen

Tuomelan mukaan Kemijoki Oy on tehnyt hyvää työtä ja on oikealla tiellä. Kumppanuusmalliin siirtyminen toteutettiin onnistuneesti ja nyt yhtiö jatkaa vastuullisen vesivoiman tuotantoa ja kehittämistä yhdessä kumppaniyritystensä kanssa. Kemijoki Oy on asiantuntijaorganisaatio ja on edelleen tärkeää, että kriittistä osaamista kehitetään ja että tietotaito säilyy yhtiössä. Kumppaniyritykset toimivat tiiviisti mukana toiminnan kehittämisessä ja kerryttävät siten myös omaa erityisosaamistaan.
Hallituksen puheenjohtajan mukaan Kemijoki Oy:ssä ja vesivoimassa on valtavasti potentiaalia. ”Vesivoiman tuotannon tulee olla tasapainossa ympäristön kanssa ja tukea kestävää kehitystä. Vaelluskalakysymyksessä on tärkeää, että ensin selvitetään mitkä ovat konkreettiset tavoitteet ja millä keinoilla ne saavutetaan tehokkaimmin. Vaelluskalakantojen elvyttäminen on meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja yhtiö tekee töitä sen eteen”, hän lopettaa.

Tiina aloitti Kemijoki Oy:n hallituksen puheenjohtajana 6.4.2017 pidetyssä yhtiökokouksessa. Aiemmin hallituksen puheenjohtajana toimi pitkään Matti Ruotsala, joka toimii nykyisin Fortumin varatoimitusjohtajana.

ELY-keskus on harkinnut kirjoittelun mahdollisia seurauksia ja kehottanut virkamiestä huolellisuuteen mielipidekirjoituksissaan. ELY-keskus toteaa samoin valvovansa virkamiehen velvollisuuksien noudattamista ja ryhtyvänsä tarvittaessa toimenpiteisiin niiden täyttämiseksi.

Tarpeen vaatiessa ELY-keskuksella on työnjohdollisesti mahdollisuus puuttua virkamiehen tehtäviin esimerkiksi tapauksessa, jossa hallintolain mukaisessa tilanteessa luottamus virkamiehen puolueettomuuteen erityisestä syystä vaarantuu.

”ELY-keskuksen kanta on selkeä ja vahvistaa pelisääntöjä. Tämä on kaikkien kannalta hyvä asia. Viranomaisten kanssa asioivien tahojen, kuten meidän, on voitava luottaa virkamiesten riippumattomuuteen ja hyvän hallinnon toteutumiseen”, toteaa Tuomas Timonen.

Lisätietoja:
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
020 703 4410

Haluamme tässä vaiheessa selvittää henkilön esteettömyyden ja hänen menettelyään Kemijoki Oy:tä koskevissa asioissa virkamiehenä.

Lisätietoja:
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
020 703 4410

Sähkötekniikan asiantuntijaksi valittu Hannu-Pekka Lamminmäki on Tampereen teknillisessä yliopistossa sähkötekniikkaa opiskellut Rovaniemeltä lähtöisin oleva diplomi-insinööri. Opintoihin kuuluivat muun muassa sähköverkot ja -markkinat, sähkövoimatekniikka sekä vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat. Hannu-Pekalle olimme tuttu toimija, sillä hän on aiemmin työskennellyt opintojensa ohessa yhtiömme palveluksessa aloittaen vihertöistä ja tehden sitten erilaisia tietoteknisiä tukitehtäviä, kuten taulukkolaskentasovellustöitä.

Hannu-Pekka siirtyi palvelukseemme ABB:ltä, jossa hän työskenteli sähköverkkoyhtiöiden verkkotietojärjestelmien ja käytöntukijärjestelmien ylläpidon parissa projekti-insinöörinä. Kemijoella hänen työtehtäviinsä kuuluu järjestelmien kehittämistä, kunnossapidon valvontaa ja kehittämistä, investointien ja erillistöiden asiantuntija- ja tilaajatehtäviä sekä päivystystehtäviä.

Konetekniseksi asiantuntijaksi valittu Heikki Pesonen on niin ikään Kemijoki varresta Tervolasta lähtöisin oleva Oulun ammattikorkeakoulusta valmistunut konetekniikan insinööri. Heikillä on arvokasta kokemusta laajojen projektien johtamisesta ja koneteknistä osaamista. Heikki on aiemmin työskennellyt muun muassa KoneCranesilla Hyvinkäällä, mutta pohjoiseen palattuaan tutustunut Kemijoki Oy:öön osallistuttuaan Petäjäskosken tuloputken luukkujen korjausprojektiin.

Heikin työtehtäviin kuuluu kunnossapidon kehittäminen ja voimalaitosten toiminnan turvaaminen sekä päivystystehtäviä.

Toivotamme molemmat lämpimästi tervetulleiksi kehittämään vastuullista vesivoimaa yhdessä kumppaneidemme kanssa!

Pienpoikaset vapautettiin noin 12 asteiseen jokiveteen. Kevään viivästymisestä johtuen istutukset päästiin tekemään tavanomaista myöhemmin. ”Istutuspaikaksi valikoitui Vähäjoki, jonne on päästetty meritaimenen pienpoikasia aiemminkin. Pyrimme vahvistamaan kalakantaa lisäämällä jokeen leimautuneen nousuhalukkaan meritaimenen määrää”, kertoo ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Kemijoki Oy:stä. Meritaimen kasvaa virtavesissä yleensä noin kaksi vuotta. Tavoitteena on, että merivaelluksen jälkeen istutetut kalat palaavat kutemaan Vähäjokeen.

Istutukset yksi esimerkki vaelluskalakantojen vahvistamista edistävistä pitkäjänteisistä toimenpiteistä

Meritaimenen istutukset teki Kemijoki Oy:n kumppani Voimalohi. Poikaset, joiden yhteispaino oli reilut 360 kiloa, on rasvaeväleikattu istutetun kalan tunnistamiseksi luonnonkalasta.

Osana vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtääviä vapaaehtoisia toimia istutimme aiemmin keväällä merilohen ja meritaimenen mätimunia Laisentia-, Tepasto- ja Aakenusjokeen sekä reilut 46 000 yksivuotiasta merilohta Marrasjokeen. Lisäksi olemme sitoutuneet, muun muassa, Kalasydän-innovaation pilotointiin sekä Taivalkosken kalojen ylisiirtolaitteen suunnitteluun. Kalasydän mahdollistaisi kalojen siirtymisen vahingoittumatta korkeidenkin vaellusesteiden ohitse veden virtausta ja järjestelmän putkistoa hyödyntäen. Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen rakennettava ylisiirtolaite taas sallisi kalaystävälliset siirrot lisääntymisalueille.

Toteutamme kalanistutuksia myös Kemijoki Oy:lle asetettujen lupavelvoitteiden mukaisesti.

Pirttikosken vesivoimalaitoksella on mahdollisia ohijuoksutuksia tulvaluukuista huoltotöiden vuoksi 20.6.2017 klo 07:00-20:00 välisenä aikana.

Pyydämme kalastajia ja muita vesilläliikkujia ottamaan mahdollisest ohijuoksutukset huomioon.

Lisätiedot valvomosta puh. 010 4548200.

Tämän numeron aiheita mm:

• Tulva on päättynyt Kemijoella
• Korkein hallinto-oikeus vahvisti Sierilän voimalaitoshankkeen vesitalousluvan
• Kalasydän-hankkeessa rakennetaan kalatieinnovaatiota
• Käynnissä olevat kunnostustyöt

Lue Lieke

Kemijoella tulva päättyi noin kesäkuun puolessa välissä, ja tällä hetkellä eletään niin sanottua tulvan häntää virtaamien laskiessa kohti kesän keskimääräisiä lukemia. Kemijoen tulva eteni hyvin maltillisesti ja odotusten mukaisesti koko kevään ajan myöhäisestä tulvahuipun ajankohdasta huolimatta.

Kumppanuus tulvan aikana toimi erinomaisesti

Teimme tiivistä yhteistyötä Fortumin valvomon kanssa koko tulvan ajan. ”Toteutimme viime vuoden tulvasta saamiamme hyväksi havaittuja toimintatapoja tänäkin keväänä. Rovaniemellä teimme osan aikaa iltavuoroa Fortumin valvomon tukena”, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Viime kevään tulvaan verrattuna lumen vesiarvot olivat suuremmat, mutta siitä huolimatta tulva oli huomattavasti maltillisempi viileästä säästä johtuen. Pidimme useamman kerran viikossa tulvapalaverin yhdessä Kemijoki Oy:n, Fortumin valvomon sekä Caverionin ja muiden kumppanien kanssa. Lisäksi osallistuimme ELY-keskuksen kanssa tulvapalavereihin säännöstelijän roolissa edellisvuosien tapaan.

”Kemijoki Oy:n osalta haluaisin kiittää kevättulvan parissa työskennelleitä tahoja erinomaisesta yhteistyöstä ja toivottaa kaikille aurinkoista kesää”, Heikki lopettaa.

Lue lisää keväällä julkaistusta tulva-uutisesta.

Voit seurata veden korkeutta, lämpötiloja ja sademääriä Vesitietopalvelusta.

Seuraa viranomaisten ennusteita http://www.ymparisto.fi/vesitilanne

Akuuteissa tilanteissa tietoa saa myös Fortumin vesivoimaoperaattorilta / 010 454 8300

Kemijoki Oy:n toukokuun lopulla tekemä lumilento tarkensi käsitystä Kemijoen vesistöalueella maastossa olevista sulamattomista lumista ja jäätilanteesta. Itä-Lapissa lunta on vielä paikoittain runsaasti erityisesti metsä-alueilla. Lokan tekojärveltä itään lumipeitto on vielä paksua ja alueella osa järvistä on vielä jäässä. Rovaniemen lähialueilla lunta ei ole enää maastossa juuri lainkaan.

Olemme aloittaneet puhdistustyöt voimalaitoksilla

Lumien ja jäiden sulaminen on kuljettanut jokien latvavesiltä asti roskia, joista osa kasautuu voimalaitosten edustoille ja kulkeutuu vesiteiden välppiin aiheuttaen voimalaitokselle tehonmenetyksiä. Varsinainen välppien puhdistustyö aloitetaan sukellustyönä pahiten roskaantuneiden koneiden välpissä, joissa on suurimmat tehohäviöt.

Sukeltajat aloittivat Valajaskosken voimalaitoksen välppien puhdistuksella toukokuun lopussa. Työvaiheessa sukeltaja polkee välppiin kertyneitä roskia pohjaa kohti. Välppien puhdistus jatkuu virtaamien laskiessa konetyönä, jolloin pohjaan kasaantuneet roskat kerätään pois. Puhdistustyöt tehdään pääasiassa yöaikaan.

Voit seurata veden korkeutta, lämpötiloja ja sademääriä Vesitietopalvelusta.

Seuraa viranomaisten ennusteita http://www.ymparisto.fi/vesitilanne

Akuuteissa tilanteissa tietoa saa myös Fortumin vesivoimaoperaattorilta / 010 454 8300 

Valajaskosken patosilta Häkinvaara-Valajaskoski maantiellä nro 933 Rovaniemellä suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 29.5.–25.6.2017 öisin klo 22.00–06.00 välisinä aikoina voimalaitoksen välppien puhdistustöiden vuoksi.

Kevyen liikenteen läpikulku on sallittu sulkemisen aikana.

Kiertotie kulkee joko Rovaniemen tai Petäjäskosken kautta.

Lupamyynnin perusteella alueella kalasti vuonna 2016 yhteensä 150 taloutta. Tervolan yhteislupia myytiin vuonna 2016 reilut 100 kalastuslupaa tavanomaista vähemmän, mikä tarkoittaa vähentynyttä kalastajamäärää myös Tervolan sillan ja Ossauskosken voimalaitoksen välisellä alueella. Vähäiseen kalastuslupien myyntiin vaikutti tiedossa ollut uomanperkaus ja ehkä siitä ajoittain johtunut veden samentuminen. Lisäksi heinä- ja elokuu olivat sateisia ja siitä aiheutuneet suuret virtaamat myös vaikuttivat kalastuksen määrään.

Kalastajien ja saaliin määrä väheni edellisvuosiin verrattuna

Tiedustelun mukaan alueen saalismäärä oli vuonna 2016 noin 4,9 tonnia. Alueen yleisimmät saalislajit olivat kirjolohi (37 %), hauki (27 %), ahven (16 %) ja särkikalat (8 %). Kuhan osuus oli 5,4 %, taimenen 2,1 %, harjuksen 1,5 % ja siian 0,3 % kokonaissaalismäärästä.

Vähentyneen kalastajamäärän myötä myös alueen kokonaissaalis (4,9 tonnia) oli noin 1,5–2 tonnia tavanomaista saalisvuotta heikompi. Merkittävimmin heikkenivät edelliseen vuoteen nähden kuha-, taimen- ja kirjolohisaaliit. Loue-Tervolan uomanparannushankkeen myötä ranta-alueille valmistuu kaloille 30 suoja- ja oleskelupaikkaa. Rantojen suojauksiin liittyvät viimeistelytyöt jatkuvat tulevan kesän aikana.

Lue lisää tiedustelun tuloksista raportista.

”Olemme tyytyväisiä korkeimman hallinto-oikeuden vesitalouslupapäätökseen ja vuosia jatkuneen lupaprosessin päättymiseen. Sierilän voimalaitoksella olisi merkittävä rooli kotimaisen päästöttömän ja uusiutuvan säätöenergian tuotannossa. Lisäksi Sierilän voimalaitos mahdollistaisi myös muiden päästöttömien ja uusiutuvien energian tuotantomuotojen lisäämistä Suomessa”, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän vesivoimalaitoshankkeen yksityiskohtaista suunnittelua. Tavoitteemme on tehdä vuoden 2017 aikana hankkeesta omistajille esitys, jonka pohjalta he harkitsevat rakentamispäätöstä.

”Jatkamme voimalaitoshankkeen valmistelua yhteistyössä jokivarren asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Olemme yhteydessä maanomistajiin ja tapaamme sidosryhmiä hankkeen edetessä”, kertoo Kemijoki Oy:n strategisista investoinneista vastaava johtaja Timo Torvinen.

Nykyaikaista vesivoimaa Sierilästä

Kemijoki Oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Laitos rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan rakentamiselle vuonna 2011 ja Vaasan hallinto-oikeus vuonna 2015. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh päästötöntä, uusiutuvaa ja kotimaista energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se olisi teholtaan Suomen 23. suurin vesivoimalaitos. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille yli miljoona euroa vuodessa.

Sierilä täydentäisi Lokan ja Porttipahdan tekojärviltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön.

Lisätietoja Sierilän voimalaitoksesta löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta www.kemijoki.fi/toimintamme/investoinnit-ja-hankkeet/sierila-nykyaikaista-ja-vastuullista-vesivoimaa.html

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

* * * * *
Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho on 1 160 MW. Vuonna 2016 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat ennätysmäärän sähköenergiaa yhteensä n. 5 700 gigawattituntia, mikä oli yli kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

”Kevään mittaan olemme juoksuttaneet Lokan ja Porttipahdan varastoaltaista vettä ja tehneet altaisiin tilaa sulamisvesille. Tällä hetkellä varastoaltaiden tilanne näyttää hyvältä. Kemijärven pinnan ajamme alarajalle tulvan alkupäivinä ja teemme tiiviisti yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa järven ajosuunnitelman kanssa”, kertoo Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Lumen vesiarvomittauksia on tehty kevään mittaan

Tänä keväänä lumen vesiarvot ovat hieman keskimääräistä korkeammalla. Olemme tehneet vesiarvomittauksia laajasti Kemijoen vesistöalueella. Maastosta kerätty tieto auttaa myös viranomaisia heidän laskentamalleissaan ja päätöksenteossa.

Fortumin vesivoimavalvomossa tulviin varautuminen alkaa jo loppusyksystä. Tulviin varautuminen perustuu yhteistyöhön viranomaisten, Fortumin sekä Kemijoki Oy:n henkilöstön ja kumppanien kesken. ”Syksyllä ja talvella seuraamme sateiden määrää, jotta osaamme ennakoida hyvissä ajoin keväällä lumen sulamisvesien määrää. Seuraamme nyt tiiviisti sateiden ja lämpötilojen toteumia ja ennusteita. Juoksutussuunnitelmia päivitetään uusien havaintojen ja ennusteiden pohjalta.”, kertoo Fortumin valvomopäällikkö Harri Lamminmäki.

Lumien sulaminen tulee olemaan nopeaa

Pitkittynyt kevät tarkoittaa sitä, että lumet sulavat todennäköisesti nopeasti muutamassa viikossa, eikä sulamisjakso jakaudu koko kevään ajalle. Nopea sulaminen täyttää jokiuomia, joten odotamme tulvan olevan paikoittain keskimääräistä suurempi.

Raudanjoen alueelle odotamme hyvin tavallista tulvaa, mutta Ounasjoelle ennakoimme keskimääräistä voimakkaampaa tulvaa ja yhtä tulvahuippua.

Tulvan aikana yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Ennen tulvan alkua olemme aloittaneet viranomaisen kutsumat viikoittaiset tulvapalaverit. Niiden lisäksi aloitamme edellisvuoden malliin päivittäisten tulvapalaverien pitämisen Fortumin valvomon sekä Kemijoki Oy:n ja laitosten paikallishenkilöstön kesken.

”Suuren nimikyltin poistaminen toimitalon seinästä oli luonnollinen siirtymä, sillä uusien toimijoiden ja vuokralaisten myötä Valtakadun toimitalo ei ole enää vain meidän käytössämme”, kertoo Kemijoki Oy:n kiinteistöstä vastaava Raimo Kaikkonen. Ennen kokonaan Kemijoki Oy:n käytössä ollut toimitalo on muuttunut rakennukseksi, jossa toimii useampia yrityksiä saman katon alla.

Toimitalon alimmassa kerroksessa ovat toimineet vuoden 2016 kesästä lähtien Attendo Työterveyspalvelut Oy, Lapin Markkinointi ja viestintätalo House of Lapland sekä Voimalohi Oy. Heinäkuun aikana Lapin sairaanhoitopiirin päihde- ja mielenterveyspalvelut aloittavat toimintansa toimitalon toisessa ja kolmannessa kerroksessa.

Kuva: Matti Heikinoja

Sodankylän pelastuslaitos sai tänään 8.5.2017 kello 12.09 automaattipalohälytyksen Porttipahdan voimalaitokselta. Hälytys oli aiheeton. 

Maa- ja Metsätalousministeriö on myöntänyt lappilaiselle Kalasydän-hankkeelle kärkihankestatuksen ja rahoitusta hydraulisesti toimivan Kalasydän kalatieinnovaation rakentamiseen ja testaamiseen 192 000 euroa. Lisäksi hankerahoitusta on saatu Kemijoki Oy:ltä ja myös Pohjolan Voima Oy:ltä. Vuoden 2017 kestävää hanketta vetää rovaniemeläinen Kalasydän Oy.

Kalasydän toimii kuin kaksikammioinen sydän

Kalasydän järjestelmällä on useita etuja verrattuna nykyisiin teknisiin kalatieratkaisuihin. Järjestelmä on kelluvana sijoitettavissa kalojen nousun kannalta optimaalisesti hankaliinkin kohteisiin ja sen houkutusvirtaamat ovat säädettävissä portaattomasti. Laitteiston siirtoputkistoja voidaan lisäksi hyödyntää poikasten alas-vaellukseen.

"Kalasydän toimii kaksikammioisena kuten sydän. Yksi virtausportti on aina avoinna mahdollistaen kalojen jatkuvan pääsyn Kalasydämen sisälle. Veden virtausta ja putkistoa hyödyntäen kalat siirtyvät vahingoittumatta korkeankin vaellusesteen ohitse", kertoo kalasydän innovaation keksijä ja yhtiön toimitusjohtaja Tarmo Aittaniemi.

Järjestelmä on kalaystävällinen, koska kala on koko ajan veden sisässä eikä laitteistossa synny kitkaa eikä siinä ole karkeita pintoja, jotka voisivat aiheuttaa kaloille limakalvo- tai muita vaurioita. Järjestelmä sopii lohen ja taimenen lisäksi useille kalalajeille, esimerkiksi vaellussiialle. Myös nahkiaiset ovat potentiaalisia hyötyjiä.

"Menetelmä on täysin ainutlaatuinen ja patentointiprosessi on jo Tekesin tuella saatu vireille", lisää Aittaniemi.

Testaus ja tutkimus alkukesästä LUKEn kalantutkimusasemalla

Kalasydänlaitteiston Kemissä tapahtuvat rakennustyöt ovat jo hyvällä mallilla. Urakoitsijat ovat suurelta osin lappilaisia: Muovi Oy (ponttonit), Line-X North (erikoispinnoitteet), Osuuskunta Kumaus (animointi), Napapiirin Betoni Oy (betonityöt) ja Polar Metalli Oy (rakennuskomponenttien valmistus ja laitteiston kokoaminen).

Järjestelmä testaus- ja tutkimusosuus suoritetaan Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Paltamon kalantutkimusasemalla kesäkuun aikana. Tällöin kokeillaan laitteiston vesipaineita eri nostokorkeuksilla ja kalalajeilla. Samalla tutkitaan houkutusvirtaamia sekä mitataan telemetriatutkimuksin kalojen liikkumista järjestelmässä. Kalojen houkutteleminen laitteistoon on riippuvainen paikallisista olosuhteista ja siksi on tärkeää, että houkutusvirtaama on portaattomasti säädettävissä ja ohjelmoitavissa sopivaksi vallitseviin olosuhteisiin, kuten vesien juoksutustasoihin.

"Tavoitteenamme ovat luonnonkutuun pohjautuvat kalastusta kestävät vaelluskalakannat. Toivottavasti voimme nyt viedä tätä kehitystä muutaman kunnon harppauksen eteenpäin," kiteyttää Kalasydän Oy:n hallituksen puheenjohtaja Magnus Breitenstein yrityksen visiota.

Lisätietoja:

Magnus Breitenstein
Hallituksen PJ
040-5581036
magnus@kalasydan.fi

Tarmo Aittaniemi
Toimitusjohtaja
0400-737902
tarmo@kalasydan.fi

Kalasydän Oy on vaelluskalojen elinolosuhteiden kehittämiseen sekä hydraulisiin kalatieratkaisuihin erikoistunut Rovaniemellä toimiva yksityinen yhtiö.

”Vapaaehtoisten poikasistutusten tavoitteena on jokialueelle leimautuneen nousuhalukkaan merilohikannan luominen. Poikasistutukset ovat yksi esimerkki pitkäjänteisistä toimenpiteistä, joilla edistämme vaelluskalakantojen vahvistamista”, kertoo ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Kemijoki Oy:stä.

Nyt istutetut lohet elävät joessa 2–3-vuotiaiksi asti ja lähtevät sitten merivaellukselle. Tavoitteena on, että muutaman meressä vietetyn vuoden jälkeen osa merilohista pyrkisi takaisin Marrasjokeen kutemaan.

Istutuspaikaksi valikoitui jäistä auennut koskiosuus

”Pienpoikasten kuljetus ja istutus sujui hyvin. Jokeen päästetyt kalat ovat kooltaan noin 3,7 gramman painoisia ja 6,7 senttimetrin pituisia”, kuvailee poikasistutuksia tehneen Voimalohi Oy:n tuotantopäällikkö Kari Pukkila.

Poikaset tuotiin Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalanviljelylaitokselta, jossa kasvatetaan Tornionjoen ja Iijoen kantojen merilohia ja -taimenia. Mäti on alkujaan hankittu Luonnonvarakeskuksen Ohtaojan kalanviljelylaitokselta.

Istutamme vuosittain yli kuusi miljoonaa kalanpoikasta ja pyyntikokoista kalaa Kemijokeen ja sen merelliselle vaikutusalueelle. Seuraava yhtiölle asetettujen kalatalousvelvoitteiden päälle toteutettava vapaaehtoinen toimenpide on noin 13 000 meritaimenen pienpoikasen päästäminen Vähäjokeen kesäkuun alkupuolella. Aiemmin huhtikuussa istutimme merilohen ja meritaimenen mätimunia Laisentia-, Tepasto- ja Aakenusjokeen.

Poikaskasvatuksen ja -istutusten lisäksi osallistumme aktiivisesti kalakantojen elvyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Olemme esimerkiksi mukana Lapin liiton koordinoimassa, vaelluskalakantojen elvyttämiseksi perustetussa yhteistyöryhmässä.

Teemme nyt vertailevaa tutkimusta tulevia isomman mittakaavan mäti-istutuksia varten. Osa mädistä istutetaan suoraan sorapohjalle ja osa kotimaisissa biohajoavissa mätirasioissa. Syksyllä tutkitaan, mikä menetelmä tuottaa parhaimman tuloksen. Ensi vuoden suunnitelmamme sisältää miljoona kappaletta merilohen ja 400 000 kappaletta meritaimenen mätimunan istutusta. Tavoitteenamme on Kemijokeen ja sen sivujokiin leimautuneen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luominen ja osittaisen luonnonkierron palautus.

Yhteistyötä Lapin liiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa

Istutuksissa käytetty mäti saadaan Ohtaojan kalanviljelylaitokselta. ”Toimimme yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Lapin liiton kanssa. Mäti-istutuskokeilun ja istutusten jatkon takana on jokialueen osakaskuntien myötämielisyys ja jokivarren asukkaiden tuki”, kertoo Voimalohi Oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväs. Voimalohi vastaa Kemijoki Oy:n kalanistutuksista.

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin vaatii pitkäjänteisyyttä. ”Yhdestä tai kahdesta prosentista nyt istutettavasta mädistä kasvaa kala, joka palaa takaisin jokeen kudulle”, arvioi mäti-istutuksia ensimmäistä kertaa työssään tekevä ja vapaa-ajallaan kalastusta harrastava Pylväs.

Voimalohi Oy tekee yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen Paltamon tutkimusaseman kanssa mäti-istusmenetelmien testaamiseksi hallituissa olosuhteissa. Voimalohi Oy on myös hakenut hallituksen kärkihankerahoitusta vaelluskalojen palauttamiseen tähtääviin hankkeisiin.

”Meillä on menossa ryhmäprojekti, johon saimme vapaasti valita kiinnostavan aiheen. Energiantuotantomenetelmät kehittyvät ja usein opiskelijat valitsevat aiheekseen aurinkovoiman tai muita uudempia tuotantotapoja. Vesivoima on kuitenkin äärettömän hieno uusiutuva ja päästötön energiamuoto”, kertoo Metropolian Ammattikorkeakoulun opiskelija Eveliina Martelin.

Vierailu herätti keskustelua vesivoiman tärkeydestä ja roolista kokonaisenergiantuotannossa

”Kemijoki on iso toimija vesivoimatuotannossa ja tiesimme, että Inkeroisten voimalaitoksella olisi paljon nähtävää ja opittavaa. Inkeroinen voimalaitos sattui myös olemaan sopivan ajomatkan päässä Vantaalta, missä opiskelemme. Pääsimme myös tutustumaan voimalaitokseen, sekä käytössä olevaan museokoneeseen”, Martelin kertoo ilahtuneena.

Vierailun aikana opiskelijat saivat paljon uutta tietoa vesivoimantuotannosta. Vierailu herätti heidät myös pohtimaan nykyistä vesivoimakeskustelua.

”Vierailusta jäi loistavat fiilikset. Saimme paljon tietoa vesivoimasta ja näin tekniikan opiskelijana oli erittäin hienoa, että pääsimme näkemään miten vesivoimaa tuotetaan. Henkilökunta oli ammattitaitoista ja meidät otettiin hyvin vastaan. Oli hienoa, että pystyimme kysymään mitä tahansa. Välillä jopa harmitti, etten ensimmäisen vuoden opiskelijana osannut edes kysyä kaikkea mitä olisi voinut”, Martelin naurahtaa.

”Vierailun jälkeen pohdimme yleistä vesivoimakeskustelua, jossa yleensä vesivoiman yhteydessä nousee esille ympäristökysymykset. Vesivoimatuotanto uusiutuvaa ja päästötöntä, mutta esimerkiksi patoaminen herättää keskustelua. Oli hienoa huomata miten Kemijoki Oy ottaa joenvarsien asukkaat huomioon toiminnassaan ja käyttää resursseja minimoidakseen vesivoiman vaikutuksia jokivarsissa”, Martelin tiivistää vierailun jälkeiset tunnelmat.

Enemmän opiskelijayhteistyötä ja vierailuja Lieksan- ja Kymijoelle

”Pohjoisessa voimalaitoksillamme käy paljon vierailijaryhmiä, mutta Lieksan- ja Kymijoen alueella käy harvemmin opiskelijavieraita. On mukava tavata ja tehdä yhteistyötä nuorten kanssa, jotka ovat innostuneita ja kiinnostuneita vesivoimasta. Meille on tärkeää lisätä vesivoimatietoisuutta ja kertoa toiminnastamme. Teemme mielellämme yhteistyötä opiskelijoiden kanssa ja toivotamme lämpimästi tervetulleiksi opiskelijaryhmiä myös jatkossa esimerkiksi avoimien ovien yhteydessä.”, Kemijoki Oy:n Kymijoen aluepäällikkö Helena Ylihurula sanoo.

Myös Martelin suosittelee Inkeroisten voimalaitosta mielenkiintoiseksi vierailukohteeksi.

”Haluamme kiittää tosi paljon hyvästä yhteistyöstä ja asiantuntevasta esittelykierroksesta. Suosittelen lämpimästi vierailuja myös muille opiskelijoille”, Martelin kertoo.

Olemme mukana tapahtumassa ja voit tavata meidät Lokan Luonnonvara Osuuskunnan kioskilla.

Lokan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta

Sodankylän Lokan kylässä sijaitseva pieni vesivoimalaitos ja tekojärvi valmistuivat vuonna 1967. Suomen suurimman altaan veden nosto aloitettiin myös saman vuoden syksynä.

Tutustu Lokan Aurinkopilkkiin tästä videosta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vuonna 2016 tuloksellisuustarkastuksen Kemijoki Oy:n yritysvastuuasioista. Tarkastuksessa selvitettiin yritysvastuun toteuttamista ja nykytilaa, yritysvastuun johtamista ja raportointia sekä omistajaintressien yhteensovittamista. Arvioinnin mukaan yritysvastuu on integroituna liiketoimintaan, riskienhallintaan ja johtamisjärjestelmiin. Arviointiraportti kertoo myös, että Kemijoki Oy on yhtiönä motivoitunut toteuttamaan yritysvastuuta ja huomioi sidosryhmien odotukset.

Valtiontalouden tarkastusviraston tiedote raportista.

Kertomus on luettavissa täällä.

Kalojen kiinniottolaitteella on keskeinen merkitys vaelluskalakannan palauttamisessa. Kiinniottolaite mahdollistaa kalaystävälliset siirrot lisääntymisalueille. Laite on tarkoitus rakentaa Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen.

”Ylisiirtojen lisäksi yhtiö tekee mäti- ja pienpoikasistuksia Ounasjoelle. Tällä pyritään varmistamaan, että kiinniottolaitteeseen ui synnyinsijoilleen leimaantuneita vaelluskaloja”, kertoo ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Kemijoki Oy:stä.

Rakennushankkeen budjetti on 4,5 miljoonaa euroa, josta Kemijoki Oy:n osuus on puolet. Hankkeelle haetaan valtion kärkihankerahoitusta. Suunnittelu alkaisi tänä vuonna ja kiinniottolaitteen olisi tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä.

Kiinniottolaite mahdollistaa vaiheittaisen etenemisen vaelluskalakannan palauttamisessa. Laitetta voidaan täydentää kalatiellä myöhemmässä vaiheessa. Kalatien rakentaminen on ajankohtaista, kun Ounasjoen kutualueille on pyrkimässä riittävästi nousuhalukkaita kaloja.

Yhtiö jatkaa vapaaehtoisia mäti- ja pienpoikasistutuksia

Kemijoki Oy on mukana useissa Lapin liiton koordinoimissa yhteistyöhankkeissa. Yhtiö jatkaa vapaaehtoisia mäti- ja pienpoikasistutuksia sekä niihin liittyvää seuranta- ja tutkimustoimintaa. Kevään mäti-istutuksissa kokeillaan useita eri menetelmiä tehokkaimpien tapojen löytämiseksi. Lisäksi yhtiö on sitoutunut aivan uudenlaisen innovatiivisen kalatieratkaisun (Kalasydän) pilottiin.

Lisätietoja:
Erkki Huttula
Ympäristöpäällikkö, Kemijoki Oy
p. 020 703 4431

Vuoden 2016 teemana oli turvallisuus. Laadimme muun muassa uuden työsuojelun toimintaohjelman. Kemijoki Oy:n omissa tai palvelutoimijoiden töissä ei sattunut yhtään sairauspoissaoloon johtanutta tapaturmaa.

Muita virtauksia vuodestamme:

Historian suurin tuotanto

Mennyt vuosi oli historian paras tuotantovuosi: tuotimme sähköä 5 743 gigawattituntia (GWh). Voimalaitosten kokonaiskäytettävyys oli 95,94 prosenttia, mikä oli hieman suunniteltua tasoa parempi. Kokonaiskäytettävyyteen vaikuttavat häiriöiden lisäksi koneiden seisokit huoltojen aikana.

Uusi alueorganisaatio

Paikallisen yhteistyön tiivistämiseksi nimitimme uusia aluepäälliköitä, joiden tehtävänä on alueellinen kehittäminen sekä sidosryhmäsuhteiden ylläpito. Alueorganisaatiomme rakentuu kolmesta vastuualueesta: Kitisen joen, Lokan ja Porttipahdan tekojärvien, Kemijärven ja Kemijoen sekä Lieksan- ja Kymijokien alueista. Järjestimme vuoden aikana useita tilaisuuksia, joissa tapasimme jokivarsien ihmisiä – esimerkiksi koulujen, kalastusyhteisöjen ja kuntien edustajia.

Vaelluskalatyötä jatkettiin

Jatkoimme yhteistyötä muiden vesivoimatoimijoiden kanssa vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Osallistuimme Lapin liiton vetämään Kemi- ja Ounasjoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämisen toimenpideohjelmaan. Allekirjoitimme myös yhteistyösopimuksen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Lieksanjoella. Syksyllä 2016 Auttissa avattiin kalatie, jonka kustannukset jaoimme Lapin ELY-keskuksen kanssa.

Sierilän voimalaitoshanke eteni

Voimalaitoksen vesitalouslupa on edelleen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Olemme käynnistäneet hankkeen yksityiskotaisen valmistelun, jonka tavoitteena on luoda edellytykset rakentamispäätökselle.

Tutustu vuosikertomukseemme täältä.

Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, Yritysvastuu
tarja.zitting-huttula@kemijoki.fi
puh. 020 703 4414

Huollon aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Juoksutuksen vaikutusalue on Kitisen vanha uoma tulvaluukuilta Porttikosken kautta Käyräsjokisuun alueelle. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan muuttuvan tilanteen.

Tervetuloa keskustelemaan asiasta kasvotusten sekä urakoitsijan edustajien, että asiantuntijoidemme kanssa Juujärven kylätalolle torstaina 30.3. klo 18. Paikalla kahvitarjoilu.

Rakennuttajan yhteyshenkilöt:
Kemijoki Oy
Rakennuttajapäällikkö Jari Kivelä, puh. 020 703 4488
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto, puh. 020 703 4439

Urakoitsijan yhteyshenkilöt:
VRJ Etelä-Suomi Oy
Vastaava työnjohtaja Jani Siurua, puh. 0400 389 000
Työpäällikkö Markus Uusitalo, puh. 0400 983 300

Tilanne on hallinnassa ja selvitämme parhaillaan öljyvahingon syytä. Voimalaitoksen käyttöhenkilökunnan lisäksi palokunta on paikalla varmistamassa, että öljyä ei pääse vesistöön.

Kemijoki Oy:n Anjalankosken vesivoimalaitos sijaitsee Kouvolassa Kymijoen varrella.

Lisätiedot:

Heikki Kusmin
Johtaja, käytettävyys, Kemijoki Oy
020 703 4416
heikki.kusmin@kemijoki.fi

Kemijoen pääuoman talviajankäyttö on jatkunut normaalisti. Jatkamme Seitakorvan alapuolisten jääteiden jäädytystä edelleen. Jääteistä Pikkukylän ja Juujärven jäätiet ovat tällä hetkellä auki.

Kymi- ja Lieksanjoella talvi on ollut normaali

Kymijoella virtaamat ovat olleet hieman keskimääräisen alapuolella. Kevään virtaamista odotetaan maltillisia, sillä lumen vesiarvot eivät näytä tänä vuonna nousevan kovin korkeiksi.

Myös Lieksanjoen virtaamat ovat olleet hieman keskimääräistä alemmalla tasolla ja talven aikana hienoisessa laskussa.

Syyslukukauden ajan pienet pilkkijän alut istuivat oppitunneilla lähes 12 tunnin ajan opiskelemassa pilkkimisen perusteita ja kalatietoutta. Jokainen osallistuja rakensi oman mormuska- ja haarukkavavan. Lapset malttoivat kuunnella innokkaasti ja oppivat uutta pilkkimisestä ja kala-asioista. Ahkera opiskelu palkittiin syyskauden päättävällä riemukkaalla kalaretkellä Kemijoelle. Lähteidemme mukaan jokainen osallistuja sai itserakentamillaan välineillä kalaa!

”Itserakennettujen kalastusvälineiden lisäksi jokaiselle osallistujalle on annettu kalastuskirjallisuutta, sohjokauha, pilkit, siimat ja morrit”, kertoo pilkkikerhon ohjaaja Jarkko Sarpola.

Pilkkikerho jatkuu keväällä niin pitkään kuin jäitä riittää. Kannustamme kaikkia pilkkimisestä innostuneita lapsia osallistumaan kerhoon.

Ensin pilkitään, sitten grillataan makkaraa

Pilkkiretket ovat lähes poikkeuksetta suuntautuneet Kemijoelle. Parin tunnin mittaisilla pilkkireissuilla viihdytään porukalla, pilkitään ja lopuksi grillataan makkaraa. Kahdeksanvuotias Juho Suopajärvi oli veljensä ja isänsä kanssa pilkkikerhon retkellä kipakkana lauantaina. Nuoresta iästään huolimatta Juho on jo varsinainen konkaripilkkijä, sillä hän on osallistunut isänsä kanssa ensimmäiseen pilkkikilpailuunsa vain 1,5 vuoden vanhana. Ohjaaja Jarkko on pistänytkin merkille, että Juho on erityisen näppärä vavan kanssa.

”Meistä on ilo kuulla, että tukemamme toiminta tuo iloa jokivarren asukkaille ja erityisesti lapsille”, Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula kertoo innostuneesti. Juhon on vaikea sanoa parasta kokemustaan pilkkikerhosta, sillä mukavaa on ollut niin monesti, mutta lempikalakseen hän kertoi ahvenen.

”Toivon koko Kemijoki Oy:n puolesta Juholle ja kaikille pilkkikerhoon osallistuville lapsille kireitä pilkkisiimoja,” Tarja kannustaa.

Pilkkikerhon ohjelman ja vetäjien yhteystiedot löytyvät Rovaniemen Kala- ja Metsämiehet ry.n nettisivuilta.

”Velvoitteiden muutosten on pohjauduttava selkeisiin arvioihin saavutettavista hyödyistä suhteessa kustannuksiin. Tämä on myös vesilain lähtökohta. Nyt syntyy vaikutelma, että kyseessä on pikemminkin laaja kokoelma perusteettomia toiveita”, sanovat toimitusjohtajat Tuomas Timonen Kemijoki Oy:stä ja Pertti Pietinen PVO-Vesivoima Oy:stä.

”Kansalliset kalatie- sekä ja lohi- ja meritaimenstrategiat painottavat yhteistyötä ja vapaaehtoisia toimia. Olemme hämmästyneitä, että rakentavalle vuoropuhelulle ei kalatalousasioissa ole tilaa”, Timonen jatkaa. ”Olemme tavoitelleet laajakantoista yhteistyötä sekä käynnistäneet vapaaehtoisia toimenpiteitä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. On vaikea nähdä millä tavoin kalakannat hyötyvät pitkästä ja repivästä velvoiteprosessista.”

Lapin ELY:n esitys kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi on luonteeltaan hakemus. Sen sisältöä ja toteutettavuutta arvioi ensin Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI). Kestää vuosia ennen kuin kalakantoja hyödyttävät toimet voivat alkaa.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4410
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi

Pertti Pietinen
Toimitusjohtaja
PVO-Vesivoima Oy
Puhelin 040 581 4726
Sähköposti pertti.pietinen@pvo.fi

Tämän numeron aiheita:

• Toimitusjohtaja Tuomas Timonen, miltä näyttää Kemijoki Oy:n vuosi 2017?
• Lasten pilkkikerhossa tutustutaan talvikalastuksen saloihin
• Vesivarastojen täyttöaste laskee normaalin talven tyyliin
• Kemijoen pääuoman kalastustiedusteluraportti valmistui
• Vuosikymmeniä vesivoiman kehitystä seurannut konkari jäi eläkkeelle
• Uudistamme Liekettä ja haluamme kuulla mielipiteesi!

Lue Lieke

Rovaniemen kaupunki ja pelastuslaitos toivovat, että jään poikki ei oikaista. ”Yleisenä viestinä on, että älkää ylittäkö jokea siltojen välisellä alueella jään poikki, vaan käyttäkää siltoja”, Kari Lukkarinen huomauttaa.

”Esimerkiksi talvimatkailukautena Rovaniemellä on paljon turisteja, jotka eivät välttämättä ole koskaan nähneet jäätä. Jäästä innostuneet turistit voivat aiheuttaa riskitekijöitä, kun he liikkuvat jäällä kuvaamassa. Rovaniemen kaupunki on erityisesti hotellien kohdalta aidannut rantaa ja laittanut sinne varoituskylttejä. Varoituskylttejä on lisätty, jonka jälkeen tilanne rauhoittui selvästi. Nyt jäällä on taas nähtävissä polkuja”, Lukkarinen kertoo.

Jäällä liikkuu kävelijöiden ja hiihtäjien lisäksi myös moottorikelkkailijoita. Rovaniemen keskusta on rajoitusaluetta ja moottorikelkkailu on sallittu vain merkityillä urilla. Samoin valmiit hiihtoladut on merkitty.

”Vaara koskee jäällä jalan ja hiihtämällä liikkuvien lisäksi myös moottorikelkkailijoita. Kelkkailijoiden kannattaa pysyä kelkkareiteillä ja ottaa huomioon jokirannan petolliset paikat. Esimerkiksi Ounaskosken leirintäalueen puolella on ollut sulapaikkoja, joissa sula jouduttiin aitaamaan. On erityisen tärkeää, että merkityiltä kelkkareiteiltä ei poiketa ja pysytellään maareiteillä”, Lukkarinen painottaa.

Jokainen talvi on jäiden suhteen erilainen

Sulat kohdat voivat yllättää vesistöä tuntemattoman liikkujan, mutta yhtälailla myös paikallisen, koska jokainen talvi on jäiden suhteen omanlaisensa. ”Silloin joskus talvet olivat vielä kunnon talvia ja jäät olivat paksuja. Nyt näin ei enää ole. Joen virtaamat ja suppojäät tekevät jääalueille petollisia sulapaikkoja. Kemijoen virtaamat keskellä kaupunkia ovat kriittisillä alueilla”, kertoo Lukkarinen.

Myös Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela muistuttaa talvien eroista. ”Joella ei kannata liikkua vanhasta muistista, koska jokainen talvi on erilainen. Joki myös jäätyy nykyisin kuukautta myöhemmin kuin 40 vuotta sitten. Vaikka virtaamat eivät ole juuri muuttuneet, voi suppojen paikat muuttua.”

”Havaitsimme joulukuussa, että jostain syystä pintaveden virtaus tällä alueella on muuttunut. Tämä muutos johtuu todennäköisesti juuri suposta ja jäähileestä, jotka ovat jäätyneet pohjaan ja muuttaneet virtausta. Näiden muutosten vuoksi alueella on sulapaikkoja eri paikoissa kuin ennen”, Poikela kertoo havainnoista.

Joen virtaus ja pakkassää voivat aiheuttaa suppoja, eli hyydepatoja. Sulissa kohdissa vesi voi alijäähtyä ja muodostaa hyytymiä. Kun nämä hyytymät liikkuvat virran mukana, ne voivat kasautua joen ahtaisiin kohtiin ja muodostaa hyydepatoja jään alle.

”Tammikuussa tämän siltojen välisen alueen sulapaikat ovat jäätyneet umpeen, joten niitä on vaikea havaita päältä päin. Hyydepadon aiheuttama virtaaman muutos voi sulattaa jäätä alakautta, minkä takia jääkansi voi ohentua ilman, että sitä selvästi havaitsee jäällä liikkuessa. Jääkannen paksuus voi olla vain 1-2 senttiä ja jääkannen päälle satanut lumi vaikeuttaa tilanteen arvioimista entisestään. Hyydepatoja ilmenee normaalisti jäädytysjuoksutusten aikaan marras-joulukuussa ja ne voivat liikkua talven aikana alavirtaan muokaten joen käyttäytymistä”, Poikela kertoo.

Lue lisää ylläpitämistämme jääteistä.

Ajankohtaista tietoa jäänpaksuudesta ja kulkureiteistä

Ympäristöhallinnon sivuilta löydät ajantasaiset jäätiedot:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Jaanpaksuus

Moottorikelkkareiteistä ja niiden ylläpidosta ajankohtaista tietoa Rovaniemen kaupungin sivuilta:
http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Liikunta-ja-vapaa-aika/Ulkoilu-ja-virkistys/Moottorikelkkailu

Pikkukylän jäätie avattiin moottorikelkkaliikenteelle 30.1.2017. Jäätie on noin 200 metriä pitkä ja sen vahvuustavoite on 50 senttimetriä. Tällä hetkellä jään vahvuus on yli 20 senttimetriä. Juujärven ja Jokelan jääteiden kantavuuteen riittää 20 senttimetriä, mikä tarkoittaa moottorikelkan kantavuutta.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehdon velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Mitta Oy huolehtii Kemijoki Oy:n vastuulla olevien jääteiden ylläpidosta.

Lisätietoja:
Yrjö Koivisto
Alue- ja työsuojelupäällikkö
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Uuden palautejärjestelmän kautta voit helpommin määritellä mitä aluetta palaute koskee. Aihealueita ovat muun muassa vesi- ja virtaamatiedot, häiriöt ja poikkeustilanteet, maankäyttö ja rakentaminen sekä joen virkistyskäyttö. Viestisi ohjautuu suoraan oikealle Kemijoki Oy:n vastuuhenkilölle.

Palautetta pääset antamaan Yhteystiedot-sivulla olevan sähköisen lomakkeen kautta.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehdon velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Lupaehtojen mukaisesti alueelle rakennetaan kolme jäätietä. Ylin jäätie, Juujärven jäätie, sijaitsee Seitakorvasta alaspäin ja sen pituus on 375 metriä. Keskimmäinen jäätie, Jokelan jäätie on yhtä pitkä Pikkukylän jäätien kanssa.

Tehostettu jäädyttäminen aloitettiin 2.1.2017, kun sääennuste lupasi pidempää pakkasjaksoa. Tehostettuun jäädyttämiseen sisältyy virtaamien rajoittaminen Seitakorvassa ja Pirttikoskella, sekä veden pumppaamista jäälle lähes päivittäin. Odottelemme vielä Jokelan jäätien rakentamista, koska jääpeite on tällä hetkellä liian ohut jäätietä varten.

Jääteitä vahvistetaan pakkassään aikaan ja tavoitteena ovat noin 30 senttimetrin vahvuiset jäät vesistön ylityspaikoilla. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus alkaa heiketä. Mitta Oy huolehtii Kemijoki Oy:n vastuulla olevien jääteiden ylläpidosta.

Lisätietoja:
Yrjö Koivisto
Alue- ja Työsuojelupäällikkö
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Tiedustelu lähetettiin postikyselynä kaikille alueella kalastusluvan lunastaneille henkilöille. Lupamyynnin perusteella alueella kalasti vuonna 2015 yhteensä 2038 taloutta, mikä olisi noin 70–80 taloutta enemmän kuin vuosina 2010 ja 2005. Eniten kalastavia talouksia oli Valajaskosken voimalaitosaltaan ja Sierilän alueilla.

Raportin mukaan lähes kaikilla tiedustelussa mukana olleilla voimalaitosaltailla yleisin kalastustapa oli vetokalastus veneestä. Sierilän alueella suosituin pyyntimuoto oli heitto- ja perhokalastus. Koko tiedustelualueella verkkopyynnin määrä oli vähäisempää kuin vuonna 2010, mutta vapapyynnin määrä oli hieman lisääntynyt. Kalastusaika painottui selkeästi kesäkauteen.

Ajantasaista tietoa saalismääristä ja lajeista

Vuonna 2015 kokonaissaalis kyseisellä alueella oli yhteensä noin 60,3 tonnia. Tästä 29 prosenttia oli haukea, 24 % kirjolohta ja 20 % ahventa. Kuhan osuus oli vajaat viisi prosenttia, taimenen kolme prosenttia, harjuksen reilu kolme prosenttia ja siian reilu prosentti. Vuoden 2010 tehtyyn tiedusteluun verrattuna merkittävin kasvu oli kuhan saalisosuudella, joka kasvoi 2,9 prosenttia. Kuhasaaliin kilomääräinen kasvu oli kolminkertainen edelliseen tiedusteluun nähden. Taimenen saalisosuus taas vastaavasti väheni 2,7 prosenttia. Harjussaaliista 75 prosenttia pyydettiin Sierilän alueelta.

Kokonaissaaliista pyydettiin kolmannes vetokalastaen ja neljännes verkoilla avovesiaikaan. Kemijoen etenevän rapuruttotilanteen vuoksi vuonna 2015 ei harrastettu ravustusta juuri ollenkaan.

Kalastajien kokemuksista oppia taloon

Tiedustelussa selvitettiin myös kalastajien kokemuksia voimalaitosten käytöstä aiheutuviin virtaama- ja vedenkorkeusvaihteluihin liittyen. Virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelu koettiin avovesiaikana ongelmalliseksi Sierilän alueella, Pirttikosken altaalla sekä Taivalkosken voimalaitosaltaan yläosalla. Vähiten virtaaman vaihtelu häiritsi Isohaaran altaalla, Taivalkosken altaan alaosalla ja Ossauskosken altaalla. Talviaikaista haittaa ei arvioitu samalla tavalla, koska talvikalastus oli muutenkin vähäistä. Suurin osa vastaajista arvioi kalaistutusten tuloksellisuuden vähintään tyydyttäväksi.

Kalatiedustelu perustuu Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalatalousviranomaisen hyväksymään Kemijoen kalataloudelliseen tarkkailusuunnitelmaan (KHO 20.12.2011, Dnro 4407/1/10). Kemijoen pääuoman kattava kalastustiedustelu tehdään joka viides vuosi.

Lue raportti täältä.

Tammikuun alussa uusi kylmä ilmamassa saapui valuma-alueelle ja pääsimme aloittamaan jäädytysjuoksutukset Luusuan alueella. Seitakorvan jääteiden rakentamisen ja jäädyttämisen arvioidaan kestävän tammikuun loppupuolelle asti.

Ohijuoksutuksia ja hyydepatoja

Loppuvuodesta aloitimme Lokan voimalaitokselta ohijuoksutukset Luiro-joen Kammosen virtaamatason säilyttämiseksi. Kemijärven pinta on metrin alempana kuin vuosi sitten tähän aikaan.

Vuodenvaihteessa pääsimme nauttimaan kovista pakkasista koko valuma-alueella. Samanaikaisesti pinnat laskivat ja vedet viilentyivät. Tästä johtuen Ounasjokeen syntyi hetkittäisiä hyydepatoja, jotka heiluttavat pinnankorkeutta ja virtaamien laskentaa.

Valmistelimme jokialueet talvikuntoon marraskuussa

Lokakuun kuivempi jakso laski virtaamia keskimääräiselle tasolle, mutta tekojärvien vedenpinnat olivat vielä marraskuun ajan hieman keskivertoa korkeammalla. Sään viiletessä marraskuussa aloitimme jäädytysjuoksutukset. Juoksutusten oikealla ajoituksella saadaan tasaiset jäät koko vesistöalueelle ja sähköntuotantomahdollisuus säilyy korkeana myös talvella. Tarkkailemme jäätilannetta läpi talven.

Lämmin jakso marraskuun loppupuolella hidasti jääkansien muodostumista, ja saimme jäädytysjuoksutukset Kitisen ja Kemijoen alaryhmän osalta päätökseen joulukuun ensimmäisellä viikolla.

Jääkannet syntyivät aikataulussa

Voimalaitosaltailla jääkansien tilanne oli joulukuussa hyvä, ja tuolloin Kemijoen alajuoksun voimalaitosten osalta siirryimme talviaikaiseen juoksutukseen. Vanttauskosken ja Valajaskosken välisellä jokialueella päästiin myös talven virtaamatasoihin. Kemijoen päivystäjät ovat olleet merkittävässä roolissa jääkansien syntymisen tarkkailussa.

Kemijärvi jäätyi marraskuun aikana ja näin astuivat talvilupaehdot voimaan. Koko valuma-alueella oli marraskuun puolivälissä lämmin jakso, joka nosti virtaamia hieman. Ounasjoen alueella sään pakastuessa ja virtaamien laskiessa on syntynyt hetkittäisesti hyydepatoja, mikä on normaalia tähän vuodenaikaan.

Lieksanjoella virtaamat kävivät korkealla marraskuussa

Lieksanjoella satoi marraskuun lopulla keskivertoa enemmän ja virtaamat kävivät korkealla. Joulukuun alussa tilanne oli rauhoittumaan päin ja virtaamat laskussa. Erityisesti Ruunaan alue on herkkä pinnankorkeuden muutoksille talviaikana, sillä koskiosuudet jäätyvät kovien pakkasten aikaan ja nostavat vedenkorkeutta nopeasti ylös.

Kemijoki Oy rahoittaa toimenpidesuunnitelman työstön yhdessä PVO-Vesivoima Oy:n kanssa.

Johtaja Ismo Heikkilä ja ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Kemijoki Oy:stä vierailivat tammikuussa Tervolan ja Keminmaan kunnissa ja kertoivat toimenpidesuunnitelman nykytilanteesta. Vastaanotto kunnissa oli myönteinen. Tammikuun aikana tavataan vielä Rovaniemen kaupungin väkeä.

Kemijoki Oy pitää tärkeänä vaelluskalaryhmän mahdollistamaa pitkäjänteistä, läpinäkyvää ja avointa yhteistyötä vaelluskalakantojen vahvistamiseksi. ”Konkreettisia toimenpiteitä nähdään jo ensi kesänä, jos kaikki menee suunnitellusti. Olemme ilahtuneita toimenpidesuunnitelman hyvästä etenemisestä”, ympäristöpäällikkö Erkki Huttula toteaa.

Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa 2016, ja sen toimikausi kestää kuluvan vuoden lokakuun loppuun.

Sähkönkäyttö kasvaa esimerkiksi aamuisin, kun Suomi herää: keitetään kahvit, tehdään aamutoimet ja käynnistetään työkoneet. Pakkaset ovat olleet alkuvuodesta kovat koko maassa, mikä on lisännyt sähkön kysyntää.

Kotimainen, uusiutuva ja päästötön vesivoima takaa sähkön saatavuuden silloin, kun sähköä tarvitaan. Sadevesi ja keväällä sulava lumi varastoidaan järviin ja varastoaltaisiin sekä voimalaitosten yläpuolisiin altaisiin. Näin vettä on käytettävissä energiantuotantoon myös kuivalla säällä ja talvella.

”Vesivuotemme 2016 oli yhtiömme historian suurin tuotantovuosi. Vuonna 2016 tuotimme sähköä 20 voimalaitoksellamme yhteensä 5 743 gigawattituntia, mikä on 28 prosenttia keskimääräistä enemmän,” johtaja Janne Ala Kemijoki Oy:stä kertoo.

”Tällä hetkellä Kemijoella on sähköntuotannon näkökulmasta hyvä tilanne, sillä Lokan ja Porttipahdan varastoaltaissa on aiempien vuosien sateisuudesta johtuen reilusti vettä. Kemijärvessä pinta on keskimääräistä alemmalle tasolla, mutta kovaan sähkön kysyntään voidaan vastata hyvin,” Ala jatkaa.

Jäädytysjuoksutukset onnistuivat hyvin

Jäällä liikkuessa tarvitaan aina tarkkaavaisuutta. Erityisesti virtapaikoissa ja niiden läheisyydessä jää voi olla ohutta tai sitä ei ole ollenkaan. Valvotuilla jääteillä liikkuminen on kaikkein turvallisinta. Valmistelimme jokialueen talvikuntoon marras- ja joulukuussa. Kemijoki Oy:llä on kolme jäätietä Pirttikoskella. Tammikuun alussa aloitimme rajoittamaan juoksutuksia jääteiden vahvan kannen saamiseksi. Seitakorvan jääteiden rakentamisen ja jäädyttämisen arvioidaan kestävän tammikuun loppupuolelle asti. Hyvän jääkannen muodostuminen on siis eduksi niin sähköntuotannolle kuin joen käyttäjällekin.

Olemme vahvemmin läsnä jokivarsissa

Seuraamme kumppaneinemme jatkuvasti vesistöjen tilannetta myös talven aikana. Erityisesti virtapaikkoihin ja joen ahtaisiin kohtiin, mihin ei ole syntynyt suojaavaa jääkantta voi syntyä hyydepatoja. Seuraamalla joen tilannetta kumppaniemme kanssa, pystymme ja reagoimaan joen muutoksiin nopeammin. Joen muutoksia talviaikaan ovat esimerkiksi supot eli hyydepadot, jotka aiheuttavat energiataloudellisia menetyksiä.

Voit lukea jutun myös verkkosivuiltamme alla olevasta osoitteesta.

Epäluottamus nousee pintaan lehtikirjoituksissa Kemijoki Oy:stä (Lapin Kansa 18.1.2017)

Tänään 18.1.2017 kello 8.48 Rovaniemen toimitalolla laukesi automaattipalohälytys. Palokunta kävi tarkistamassa kohteen, eikä tulipaloa ollut.

Kaikki kiinteistössä olleet poistuivat ulos kokoontumispaikoilleen. Kerrosvastaavat hoitivat tehtävät esimerkillisesti.

”Valinnassa painottui ÅF:n pitkäaikainen osaaminen juuri suomalaisen vesivoiman parissa”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen kertoo.

Torstaina 12.1.2017 allekirjoitettu sopimus pitää sisällään muun muassa voimalaitokseen liittyvien rakenteiden suunnittelun sekä urakoiden kilpailutukseen liittyvien asiakirjojen valmistelun. Suunnittelutyö tehdään pääosin suomalaisten suunnittelijoiden toimesta.

”Sierilän hanke on ÅF Suomelle tähän asti merkittävin vesivoimalaitoksiin liittyvä toimeksianto. Saamamme sopimus vahvistaa ÅF:n asemaa päästöttömän energiantuotannon johtavana konsultointi- ja suunnittelupalveluiden tarjoajana”, ÅF:n toimitusjohtaja Jari Leskinen toteaa.

Hanke odottaa parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden vesitalouslupapäätöstä. Nyt käynnissä olevan yksityiskohtaisen valmisteluvaiheen tavoitteena on selkeyttää myöhemmin tehtävään investointipäätökseen liittyviä asioita. Voimalaitoksen rakentaminen kestää noin neljä vuotta.

Sierilän hankkeen välitön työllisyysvaikutus on useita satoja henkilötyövuosia. Suunnitteilla oleva voimalaitos olisi viimeinen Kemijoen pääuomaan rakennettava voimalaitos. Se tukisi Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista, ja toisi kiinteistöverotuloja Rovaniemen kaupungille yli miljoona euroa vuodessa.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja 
Kemijoki Oy 
+358 20 703 4410 
tuomas.timonen@kemijoki.fi 

Jari Leskinen
Toimitusjohtaja
ÅF-Consult Oy
+358 40 348 5364
jari.leskinen@afconsult.com

Kemijoki Oy

Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho ylittää 1 100 MW. Vuonna 2016 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yhteensä 5 743 gigawattituntia, mikä oli noin kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

ÅF-Consult Oy

ÅF tarjoaa Suomessa energiahankkeiden projektikehitys-, konsultointi-, suunnittelu-, projektinjohto- ja työmaapalveluja. Yritys kuuluu ÅF-konserniin, joka on Pohjoismaiden johtava riippumaton tekniikan alan konsulttiyritys. ÅF:n osakkeet noteerataan Tukholman pörssissä.

Yksi opettavaisimmista muistoista osuu vuodelle 1981, kun nuori sähkövoimatekniikan insinööri aloitti työt Porttipahdan voimalaitoksen rakennustyömaalla. Erkki oli juuri valmistunut Tampereen teknisestä opistosta. ”Työpaikka oli mainio onnenpotku juuri valmistuneelle insinöörille. Olin ollut opiskeluaikana kesäisin ja joululomilla sähköasennustöissä ja työnjohtoharjoittelijana, mutta pääsin valmistuttuani sähkötöiden johtajaksi Porttipahtaan testaamaan opistossa opittua. Sain hyvän kokonaiskäsityksen voimalaitoksista: näin kuinka vesivoimakoneistot asennetaan, otetaan käyttöön ja miten se kokonaisuus toimii tuotantokäytössä”, Erkki muistelee.

Porttipahdasta Erkki siirtyi Kemijoen pääuomalle sähkötyön suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin. Voimalaitoksilla uusittiin laitteita, ja työnkuvaan kuului monenlaista asennus-, kunnossapito- ja työnsuunnittelutyötä. Vuonna 1984 Erkki siirtyi Rovaniemelle hoitamaan Kemijoen vesivoimalaitoksien tuotannonohjausta ja käytönvalvontaa Rovaniemen valvomoon. ”Voimalaitosten kaukokäyttö, keskeytyssuunnittelu ja häiriönselvitys tulivat tutuiksi vuoteen 1994 mennessä, jolloin minut valittiin Käyttökeskuksen päälliköksi”, Erkki kertoo.

Yhteistyötä Norjan ja Ruotsin kanssa

Toinen mieleenpainuva muisto on 80-luvun lopulta, jolloin Norjaan rakennettiin 220 kilovoltin voimajohtoa Vajukoskelta. ”Sähkölinjasta tuli 350 kilometriä pitkä ja sen käyttöönotto tehtiin yhdessä norjalaisten kanssa; Alta Verkene Ab oli yhteistyökumppani aluksi, sittemmin Statnet NordNorge. Yksi mieleenpainuvimmista projekteista työurallani”, Erkki kertoo. 1980 ja 1990 luvuilla tehtiin paljon yhteistyötä myös Pohjois-Ruotsin kanssa. Erkki saikin ruotsalaisista ja norjalaisista kollegoista monta hyvää ystävää.

Sähkömarkkinat syntyivät 1990-luvun puolivälissä ja vuosituhannen loppuun mennessä muuttuivat rajusti. Syntyi Pohjoismainen sähköpörssi, Nord Pool, johon myös Suomi liittyi. Sähköä alettiin myydä ja ostaa tuntikauppana; kalenteritunnin mittaisina tuotanto- ja hankintaerinä. Sähköntuotannon suunnittelun hektisyys kasvoi. ”Tuntikauppa-systeemissä tuotannon ajoitus terävöityi; tuli tuottaa se mitä oli myyty”, Erkki tiivistää.

1990-luvun puoliväliin asti Imatran Voima ja Teollisuuden Voima omistivat ja hallinnoivat tahoillaan Suomen kantaverkkoa. Sähkömarkkinoiden myötä 1990-luvun lopulla sähköntuottajat eivät enää saaneet omistaa kantaverkkoa, joten tuotanto- ja verkkotoiminta eriytettiin. Sähkövoimansiirron kantaverkkotoiminnat yhdistettiin ja perustettiin kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy, jonka tehtäväksi tuli kantaverkon ylläpito ja kehittäminen. ”Syntyi sähkömarkkinoiden fyysinen markkinapöytä, jonka ylläpito ja kehittäminen eivät olleet kenenkään yksittäisen tuottajan tai ostajan erityisessä hallinnassa,” Erkki toteaa. Pohjoismaisille kantaverkkoyhtiöille tuli sähköjärjestelmän ylläpitovastuu, jännitteen ja taajuuden stabiilina pitäminen, ja sen myötä syntyivät sähkön reservimarkkinat, jolla markkinalla Kemijoki Oy:kin toimii edelleen itsenäisenä toimijana. "Reservimarkkinoille kaupataan päivittäin joka vuorokauden tunneille tuotettavissa olevaa käyttö- ja häiriöreservitehoa, ym. reservituotteita.” täsmentää Erkki.

Kemijoki Oy:n valvomo huolehti 1990-luvulla myös kantaverkosta

Kemijoki Oy:n valvomo oli 1970-luvulta aina vuoteen 1995 myös Imatran Voiman piirivalvomo, joka huolehti sähköntuotannon lisäksi Lapin kantaverkosta. ”Vastuullamme oli voimalaitosten tuotannonohjaus ja pohjoisen Suomen suurjänniteverkon käytönvalvonta, keskeytyssuunnittelu sekä häiriöiden selvittäminen ja raportointi. Teimme paljon yhteistyötä paikallisten sähkölaitosten kanssa esimerkiksi häiriötilanteissa. Rovaniemen valvomo (RV) oli Imatran Voiman aikaan toiseksi tärkein valvomo koko valtakunnassa sähköjärjestelmän ylläpidon kannalta. Ykkönen oli IVO:n Myyrmäen valvomo,” Erkki kertoo.

Pohjoisen vesivoiman tuotannolla on keskeinen rooli Suomen sähköverkon isoissa häiriötilanteissa. ”Rovaniemen valvomosta pystyttiin palauttamaan sähköt koko valtakunnan verkkoon; tai itse asiassa palauttaminen oli suunniteltu aloitettavaksi Kemijoen voimalaitoksilta. 1970-luvulla tällaisia häiriöitä vielä oli, mutta itse en onneksi urani aikana joutunut koskaan sellaisen poikkeustilanteen eteen. Vanhat kollegat osasivat kuitenkin kertoa niistä”, Erkki muistelee.

Erkki oli mukana myös kolmen viime vuoden aikana tehdyssä Kemijoki Oy:n isossa toimintamallin muutoksessa. Osana muutosta Rovaniemen valvomon toiminnot siirrettiin vaiheittain Fortumille Espooseen. Erkillä oli keskeinen rooli etenkin uusien vesivoimaoperaattoreiden kouluttamisessa. Tavoitteena oli saada vesivoimaoperaattorit omaksumaan koko Kemijoen vesistösysteemin sen tuotantopotentiaalin hallitsemiseksi.

”Teknisesti valvomon siirto Fortumille onnistui hyvin. Kaukokäyttö on luotettavaa ja pääohjelmistot toimivat. Päivittäiset tilanteet, kuten koneistojen käyttö, verkkokeskeytykset ja ympäristötehtävät sujuvat yhteistyössä kumppaneiden Caverionin, Carunan ja Mitta Oy:n kanssa. Kemijoki Oy:n aiemmat valvomo-operaattorit toimivat nyt erityisasiantuntijan roolissa fortumlaisten tukena. Kumppanuusmalli on kaikille uusi tapa toimia, joten toimintatapojen hioutuminen vie aikaa”, Erkki kertoo.

Millaiselle ihmiselle vesivoiman operaattorityö Erkin mielestä sopii? ”Jokainen joenmutka ja voimalaitos ovat omanlaisensa. Kemijoen voimalaitosten väliset veden virtauksen viiveet antaa mahdollisuuden suunnitella ja toimia taloudellisesti häiriötilanteissa ja päivittäisissä tuotantotarpeen muutoksissa. Tässä työssä tarvitaan ihmisaivoja, omaa ajattelua, asioiden omaksumista ja sisäistämistä – automaationa työtä ei voi hoitaa. Luontainen kiinnostus vesivoimaan ja siihen liittyvään tekniikkaan sekä fysiikkaan ovat avaintekijöitä. Osaaminen ei synny parissa vuodessa, eikä välttämättä edes vuosikymmenessä. Vieläkin opin koko ajan uutta,” Erkki summaa.

Kemijoki Oy on ollut hyvä työpaikka

”Minulle Kemijoki Oy on ollut hieno työpaikka. Tämän työn ansiosta olen päässyt tutustumaan kollegoihin ja voimalaitoksiin myös ulkomailla ja saanut sieltä paljon hyviä ystäviä. Opintomatkoja on tehty niin Pohjoismaissa, Venäjällä kuin Euroopassa. Pääsin siis näkemään muutakin kun Kemijokivarren ympäristöä”, Erkki summaa.

Erkillä on jo paljon suunnitelmia eläkepäivien varalle: ”Vaimo on keksinyt yhtä sun toista remontointihommaa niin kotona kuin mökillä. Olen myös intohimoinen kalastaja ja metsästäjä, joten luonnossa tulee varmasti oltua paljon. Lisäksi hiihdän joka talvi lähes 1 500 kilometriä, joten ladulla varmasti tänäkin talvena tavataan.”

”Olemme tyytyväisiä päätökseen, ja jatkamme hankkeen valmistelua kuten tähänkin asti. Apilakirjokääriäiskannan turvaaminen on tärkeä osa Sierilän voimalaitoksen rakentamishankkeen valmistelua. Olemme toteuttaneet lajin suojaamiseksi useita toimenpiteitä jo vuosikymmenen ajan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteemme on säilyttää tai jopa parantaa apilakirjokääriäisen suojelutasoa”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo.

Kemijoki Oy on muun muassa laatinut toimenpidesuunnitelman Sierilän alueen kehittämiseksi, suunnitellut suojapadon ja pumppaamon apilakirjokääriäisen esiintymispaikan ympärille ja tehnyt useina vuosina apilakirjokääriäisen siirtoistutuksia. Lisäksi yhtiö on tehnyt selvityksiä perhosen löytämiseksi sekä muualta Lapista että koko Suomesta.

Sierilän voimalaitoshankkeen lupaprosessi on vielä kesken vesitalousluvan osalta. Kemijoki Oy odottaa parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä asiasta.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4410
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi

Taustatietoa

Vaasan hallinto-oikeuden maaliskuussa 2015 antaman päätöksen mukaan Kemijoki Oy:llä on oltava ennen Sierilän voimalaitoksen rakennustöiden aloittamista luonnonsuojelulain mukainen lupa maankäyttömuutoksille, joilla saattaa olla vaikutusta apilakirjokääriäisen esiintymispaikkaan tai vaihtoehtoisesti päätös siitä, että tällaista lupaa ei tarvita. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi Kemijoki Oy:lle 30.6.2015 luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Heinäkuussa 2015 sekä Kemijoki Oy että paikalliset yksityishenkilöt valittivat päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Sierilän voimalaitos

Kemijoki Oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Voimalaitoksen rakentamisen välitön työllisyysvaikutus olisi noin 800 henkilötyövuotta ja välillinen noin 900 henkilötyövuotta. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille noin miljoona euroa vuodessa.

Laitoshoitaja ja palokunta havaitsivat voimalaitostiloissa runsaasti savua, joka oli syntynyt generaattorien liukurenkaiden ylikuumenemisesta. Voimalaitoksella ei ollut tulipaloa.

Häiriön vuoksi jouduimme aloittamaan ohijuoksutukset. Koneiston korjaustyöt ovat käynnissä ja odotamme, että kone on tuotantokäytössä viikonloppuun mennessä.

Lisätietoja:
Heikki Kusmin
Johtaja, käytettävyys
020 703 4416

Kari Kivelä Kalastajan Savukoski ry:stä kirjoittaa (LK/PS 28.12.), että Kemijoen vesistö on valjastettu etelän yhtiöiden hyväksi. Kivelä aliarvioi Kemijoki Oy:n merkityksen pohjoisessa.

Maksoimme 2016 kiinteistöveroa yli 19 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Tervolassa maksamamme kiinteistövero muodostaa yli 70 prosenttia kunnan kiinteistöverokertymästä. Eniten veroa maksoimme Rovaniemen kaupungille (8,7 miljoonaa euroa). Tällaisilla summilla on merkittävä rooli kuntien palvelujen ylläpitämisessä.

Työllistämme itse ja myös epäsuorasti: ostimme 2015 kumppaneiltamme palveluita yli 16 miljoonalla eurolla. Verkostomaisen toimintamallin ansiosta Lappiin on syntynyt uusia työpaikkoja ja kasvun mahdollisuuksia. Esimerkiksi Caverion Suomi, Administer ja Fondia perustivat Kemijoki-yhteistyön myötä kokonaan uudet toimipisteet Rovaniemelle. Investointiemme kautta luomme työtä myös urakoitsijoille. 2016 investoimme yli 17 miljoonalla eurolla, yhtenä hankkeena Loue-Tervolan uomanparannus.

Kuten Kivelä toteaa, Mankala-yhtiönä myymme sähkön omakustannushintaan vesivoimaosakkaille. Kivelä jätti mainitsematta, että pohjoissuomalaisen vesivoimaomistuksen myötä alueelle tulee vesivoimahyötyä yli 13 prosenttia vesivoiman arvosta. Kemijoki Oy:n suurin rahaosakkeiden omistaja on Suomen valtio, jolle maksoimme viime vuonna osinkoa 416 131 euroa.

Rooliamme ei tule toki tarkastella vain taloudellisten lukujen kautta. Haluamme olla jokivarren yhteisöjen aktiivinen jäsen. Esimerkiksi 2015 järjestimme yhdessä Arctic Design Weekin kanssa palvelumuotokilpailun, jossa etsittiin hyvän elämän edellytyksiä Kemijokivarren kylissä.

Tätä työtä jatkamme edelleen. Kuluvana vuonna olemme tukeneet erityisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaa sekä paikallisia kulttuuritapahtumia.

Teemme töitä kala-asioissa, myös velvoitteiden ulkopuolella. Auttin kalatien rakentamisen kustansimme puoliksi ely-keskuksen kanssa.

Vaelluskalojen palauttamishankkeissa olemme olleet aktiivisesti mukana sekä Kemi- että Lieksanjoella.

Kemijoki Oy:llä on monipuolinen rooli pohjoisessa, ja kerromme toiminnastamme mielellämme. Toivotamme Kalastajan Savukoski ry:lle ja muille sidosryhmillemme hyvää uutta vuotta.

Tarja Zitting-Huttula

johtaja, yritysvastuu, Kemijoki Oy

Tämän numeron aiheita:

• Jokialueet on valmisteltu talvikuntoon
• Rekrytoimme!
• Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös apilakirjokääriäistä koskevasta poikkeusluvasta
• Opiskelijavierailut tuovat työelämän lähelle
• Taivalkosken voimalaitoksen peruskorjattu kone otettiin tuotantokäyttöön
• Taiteella luovuutta moderniin työtilaan
• Pirttikosken laitospalokunnan kalustoa lahjoitettiin Yläkemijoen VPK:lle
• 38 vuotta osaamista Kemijoelta Fortumille
• Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

Lue Lieke

Kari on työskennellyt erilaisissa työtehtävissä, useilla Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla Lapissa. Nuorena miehenä, ammattikoulun jälkeen Hän aloitti sähkömiehenä Pirttikosken voimalaitoksella. Muutaman vuoden jälkeen alkoi Porttipahdan ja vähän myöhemmin Vajukosken voimalaitosten rakentaminen, joissa Kari toimi rakennuksilla sähkömiehenä.

Maailma kutsui

Aikansa sähkömiehenä työskenneltyään maailma kutsui nuorta miestä. Hän palveli rauhanturvaajana vuoden Israelissa ja puoli vuotta Balkanilla. Ulkomaankomennuksien välissä 90-luvun taitteessa Kari työskenteli Kurittukoskella ja Petäjäskosken voimalaitosryhmässä laitoshuoltajana.

Maailmaa nähtyään, Kari luki itsensä töiden ohessa ylioppilaaksi ja jatkoi opiskelemaan sähköalaa Kemin ammattikorkeakouluun. ”Minulla on aina ollut monipuolinen kiinnostus sähköalaa kohtaan”, Kari Backman kertoo päätöksestään jatkokouluttautua. Luku-urakan jälkeen hän suuntautui ensin suunnittelutehtäviin, tehden tasavirtakeskuksiin ja konesalin hallinostureihin muutoksia sekä uusintoja. Viimeisin suunnittelu- ja sähkötyöprojekti ennen valvomoon siirtymistä oli Kemijoen toimitalon uudelleen sähköistäminen.

Kumppanimalliin muutoksessa tiiviisti mukana

Kari siirtyi valvomotehtäviin pysyvästi vuonna 2010, josta muutaman vuoden kuluttua kumppanimalliin siirtyminen alkoi. ”Ymmärsimme melko nopeasti, että valvomojärjestelmän siirto ei välttämättä olekaan aivan yksinkertaista. Fortumilta kuului toive, että joku Kemijoelta tulisi ja auttaisi siirtoprojektissa”, Kari muistelee.

Etelään muuttaminen tapahtui Karille kuitenkin melko kivuttomasti. Hän asuu puolisoineen pääkaupunkiseudulla, mutta aikuiset lapset jäivät asumaan pohjoiseen. ”Minulla on edelleen paikka pohjoisessa mihin voin palata milloin haluan”, Kari kertoo.

Karilla on valtavasti kokemusta sähkötekniikasta, Kemijoen vesistön ominaispiirteistä sekä valvomo- ja vesiasioista, ja hän on koko työuransa ajan tarttunut rohkeasti haasteisiin. ”Olen aina tykännyt haastaa itseäni ja tehdä uusia asioita. Muutokset tuntuvat aluksi hankalilta, mutta jälkikäteen olisi harmittanut, jos en olisi tarttunut tilaisuuksiin”, hän summaa luonnettaan.

Valvomosiirto on valmistunut ja henkilökunnan koulutus on loppumetreillä

Valvomosiirto oli muutaman vuoden kestävä projekti. Joulukuun alusta 2015 lähtien Kemijokea ajettiin rinnan Keilaniemestä Rovaniemen valvomon kanssa. Tammikuun 2016 alusta Kemijokea ja Kitistä on ajettu Keilaniemestä kuten Oulujokea, Tainiota, Imatraa, Vuoksen vesistön laitoksia sekä Lieksanjokea. Henkilökunnan koulutus on jatkunut ja Fortumin valvomohenkilökunta suorittaa nyt viimeisiä osia Kemijoki-lisenssistä. Kemijoki-lisenssin konsepti on kiinnostanut myös muita voimayhtiöitä.

Kemijoki-lisenssi on kaksiosainen, jossa ensimmäinen osuus on kirjallinen kytkentöjä käsittelevä osuus ja toisessa osiossa kirjallisen tentin lisäksi tietokonesimulaatiossa ratkaistaan joen ajamista käsitteleviä tilanteita. Tentin läpäistyään valvomohenkilökunta on osoittanut ymmärtävänsä ja osaavansa Kemijoen vesistöjen ajamisen. Viimeiset Kemijoki-lisenssit suoritetaan vuoden 2016 aikana.

Irina sai tehtäväkseen toteuttaa rentoon ja luovaan tilaan sopiva seinämaalaus, joka kuvaa iloa ja innostusta. Keskeisiä toiveita maalaukseen olivat myös luontoaiheet, kuten revontulet ja vuodenajat. Irina kuuli tehtävästä Lapin yliopiston dekaanilta Timo Jokelalta, jolta Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula oli tiedustellut mahdollista tehtävään sopivista ja innokkaista opiskelijoista. Teos sai työnimen ”Minun jokeni”.

”Minulla oli pari viikkoa aikaa suunnitella, minkälainen seinämaalaus sopisi tilaan. Sain tietää mitat, mallit, seinämateriaalit ja olin joskus aiemminkin käynyt tilassa, mutta paikanpäälle päästyäni suunnitelmat menivät uusiksi”, kertoo Irina Havaste-Ukkola työn alkuprosessista. ”Olen aiemmin tehnyt vuorovaikutteisena työnä seinäpiirustuksen, mutta maalauksessa on omat haasteensa”, Irina jatkaa.

Työ valmistui nopeasti

Irina saapui tilaan perjantaina ja koko seinän kokoinen maalaus valmistui seuraavan maanantain aikana. ”Minulla oli pitkä viikonloppu aikaa saada maalaus valmiiksi. Aluksi oli tutustuttava maalattavaan lasikuitutapettiin maalausalustana ja sitten oli vain ryhdyttävä toimiin. Maalauksessa on otettu huomioon yhtiön toiveet sekä ilo että innostus, joita värit oranssi ja keltainen kuvaavat. Sininen väri kuvaa jokea, sillä se on Kemijoki Oy:n toiminnan keskiössä. Sain vapaat kädet toteuttaa seinämaalauksen tyylini mukaisesti”, Irina tiivistää työn taustoja. Maalaus on tehty akryylimaaleilla, sillä ne kuivuvat nopeasti verrattuna esimerkiksi öljyvärimaaleihin.

Tilaan tulee keskiviikkona erivärisiä fat boy -säkkituoleja sekä riippumattoja. ”Tilan tarkoituksena on inspiroida Kemijoki Oy:n työntekijöitä ilon ja onnistumisen kautta sekä toimia rentona työtilana. Työtilan nimeksi on suunnitteilla Ilona”, kertoo Tarja Zitting-Huttula. Huone toimii sekä rentona ryhmätyötilana että paikkana, jossa voi käydä voimaantumassa ja keräämässä uusia ideoita.

Irinaa inspiroi myös Minun jokeni -projekti

Pari vuotta sitten Kemijoki Oy toteutti alueiden koulujen kanssa Minun jokeni -luovuuskilpailun. Irina oli projektissa mukana yhdessä toisen opiskelijan kanssa. He vierailivat kouluissa ja toimivat yhteyshenkilöinä sekä työskentelivät sosiaalisen median parissa. Keväällä 2015 järjestetty kilpailu keräsi yli 50 teosta.
”Olen nauttinut valtavasti, että olen päässyt mukaan tällaiseen projektiin. Minun jokeni -ajatus välittyy kullekin katsojalle eritavalla. Toivon, että maalaus virkistää, antaa voimaa ja inspiroi kemijokilaisia”, Irina lopettaa.

Laitospalokunnat voimalaitoksilla

Laitospalokunnat toimivat aikoinaan Pirttikoskella ja Petäjäskoskella. Laitospalokunnan toiminta jakaantui operatiiviseen palo- ja pelastustoimintaan, öljyntorjuntaan sekä ehkäisevään palosuojeluun. Operatiivisella toiminnalla tarkoitettiin pääasiassa palokunnan suorittamia hälytystehtäviä, kuten palonsammutus- ja pelastustehtäviä tai erilaisia torjuntatehtäviä.

”Voimalaitosympäristö on varsin haasteellinen mahdollisissa tulipalotilanteissa. Paikallistuntemuksella on sen vuoksi suuri merkitys. Lisäksi etäisyydet ja laitoksille kulkeminen vie oman aikansa, joten omat laitospalokunnat olivat aikanaan hyvin perusteltuja”, kertoo johtaja Timo Torvinen Kemijoki Oy:stä.

Voimalaitosalueella olevat hälytystehtävät liittyivät pääasiassa erilaisiin automaattisten hälytysten aiheuttamiin tarkastuksiin, sekä laitteiden ylikuumenemisesta johtuneisiin käryämisiin. ”Varsinaisista tulipaloista johtuvia hälytystilanteita oli varsin harvoin. Lisäksi laitospalokunta osallistui myös yhtiön omistamilla asuntoalueilla, lämpökeskuksilla ja korjaamoilla, sekä tarvittaessa myös lähialueilla tapahtuneisiin sammutustehtäviin", jatkaa Torvinen.

Paloturvallisuus lisääntyi uuden teknologian myötä

Voimalaitosten teknologia on kehittynyt vuosien saatossa niin, että hälytystehtäviä on ollut vähemmän. ”Nykypäivänä uudet laitteet ovat paloturvallisempia, joten voimalaitosalueella olevia hälytystehtäviä on ollut vähän. Lisäksi paloilmoittimet ovat parantuneet ja havaitsevat mahdolliset palon alut aikaisempaa luotettavammin ja tehokkaammin. Myös korjaamotoiminta on alueella vähentynyt ja toiminta muutenkin muuttunut. Jatkuvassa valmiudessa olevan laitospalokunnan toiminnan ylläpitäminen vaatii myös resursseja, sekä jatkuvaa osaamisen ylläpitoa, joka on nykyisillä määrillä haastavaa. Lisäksi osa aiemmin laitospalokunnan suorittamista tehtävistä sisältyy nykyään laitoshoitajien tehtäviin”, kertoo Torvinen.

Laitospalokunnan kalusto haluttiin saada hyötykäyttöön siten, että se palvelisi mahdollisimman hyvin myös Kemijoki Oy:n tarpeita. Yläkemijoen VPK sijaitsee Pekkalan kylässä lähellä Pirttikosken ja Vanttauskosken voimalaitoksia, joten oli luontevaa, että kalusto luovutettiin juuri Yläkemijoen VPK:n käyttöön.

”On hyvä asia, että tämä toimiva kalusto voidaan lahjoittaa hyötykäyttöön. Yläkemijoen VPK tekee tärkeää työtä, joten annamme heille mielellämme kalustoa käyttöön. Näin esimerkiksi täysin toimivat savusukelluskalustot ja suojapuvut saivat uuden elämän”, kertoo lahjoitustilaisuudessa paikalla ollut Kemijoki Oy:n asiantuntija Juha Kytölahti.

Tulet työskentelemään monipuolisissa tehtävissä vesivoimalaitosten parissa. Vastaat järjestelmien teknisestä kehittämisestä ja määrittelyistä, hankinnoista ja kunnossapidon valvonnasta. Olet mukana toteuttamassa tehokasta ja nykyaikaista vesivoimatuotantoa.

Sähkötekniikan asiantuntija

Toivomme sinulta:

• Kokemusta joko suunnittelusta, urakoinnista, kunnossapidosta, asiantuntijatehtävistä
• osaamista sähkö- ja automaatiojärjestelmistä energiantuotannosta tai teollisuudesta
• soveltuvaa sähkötekniikan koulutusta (insinööri / DI )

Konetekniikan asiantuntija

Toivomme sinulta:

• kokemusta suunnittelusta, koneen rakentamisesta ja / tai erilaisten koneiden kunnossapidosta
• osaamista sähköhydraulisista ohjaus- ja säätöjärjestelmistä
• soveltuvaa konetekniikan koulutusta (insinööri / DI )

Molemmissa tehtävissä arvostamme myös

• kokomusta projekti-, tilaaja- ja omaisuudenhallinnan tehtävien hoitamisesta
• kunnossapitojärjestelmien tuntemista ja kykyä omaksua eri tietojärjestelmien käyttö
• hyvää englannin kielen taitoa
• näkemystä alan tekniikan ja prosessien kehittämiseen
• halua kehittyä vesivoimalaitostekniikan asiantuntijaksi ja työskennellä tilaajatehtävissä

Työtapasi on oma-aloitteinen, aktiivinen ja yhteistyöhön innostava. Tavoitteellisuus, kyky ratkaista ongelmia sekä projektitehtävissä vaadittava joustavuus ovat hyviä lähtökohtia työhön.

Suunnitellaan urasi yhdessä

Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan tehtävän, viihtyisän työympäristön sekä osaavan työyhteisön tuen. Kanssamme kehityt vesivoiman huippuosaajaksi. Jos sinulla on mutkaton ja positiivinen ote työntekoon, sovit hyvin joukkoomme.

Lisätietoja tehtävästä ja yrityksestä

MPS-konsultti Arto Savela
puh. 020 746 9451

Katso ilmoitus tästä.

Täytä hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan CV:si 8.1.2017 mennessä osoitteessa: uratori.mps.fi.

Kemijoki Oy pyysi tarkennusta Lapin ELY-keskuksen 30.6.2015 myöntämään lupaan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä valittamalla päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kemijoki Oy katsoi tuolloin, että poikkeuslupa on tarpeeton, sillä apilakirjokääriäisen suojelutaso säilyy vähintäänkin ennallaan jo toteutettujen sekä suunniteltujen toimenpiteiden johdosta. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että voimalaitoshankkeen toteuttaminen vaatii poikkeuslupaa.

Kemijoki Oy:n valituksen mukaisesti Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätti nyt muuttaa lupaehtoa 3, joka koskee apilakirjokääriäiselle etsittäviä vaihtoehtoisia elinympäristöjä. Muutoksen mukaisesti Kemijoki Oy:n tulee etsiä vaihtoehtoisia elinympäristöjä ainoastaan Suomesta, ei Euroopasta.

”Olemme tyytyväisiä päätökseen, vaikka poikkeusluvan tarve päätettiinkin pitää voimassa. Apilakirjokääriäiskannan turvaaminen on tärkeä osa Sierilän voimalaitoksen rakentamishankkeen valmistelua. Olemme toteuttaneet lajin suojaamiseksi useita toimenpiteitä jo vuosikymmenen ajan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteemme on säilyttää tai jopa parantaa apilakirjokääriäisen suojelutasoa”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo.

Kemijoki Oy on muun muassa laatinut toimenpidesuunnitelman Sierilän alueen kehittämiseksi, suunnitellut suojapadon ja pumppaamon apilakirjokääriäisen esiintymispaikan ympärille ja tehnyt useina vuosina apilakirjokääriäisen siirtoistutuksia. Lisäksi yhtiö on tehnyt selvityksiä perhosen löytämiseksi sekä muualta Lapista että koko Suomesta.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yksityishenkilöiden asiassa tekemät valitukset on jätettävä tutkimatta. Hallinto-oikeus katsoo, että valittajien valitusoikeus siltä osin kuin Sierilän voimalaitoshankkeen toteuttaminen vaikuttaa heidän etuihinsa ja oikeuksiinsa on turvattu muiden voimalaitoshanketta koskevien lupamenettelyiden yhteydessä.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4410
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi

Taustatietoa

Vaasan hallinto-oikeuden maaliskuussa 2015 antaman päätöksen mukaan Kemijoki Oy:llä on oltava ennen Sierilän voimalaitoksen rakennustöiden aloittamista luonnonsuojelulain mukainen lupa maankäyttömuutoksille, joilla saattaa olla vaikutusta apilakirjokääriäisen esiintymispaikkaan tai vaihtoehtoisesti päätös siitä, että tällaista lupaa ei tarvita. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi Kemijoki Oy:lle 30.6.2015 luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Heinäkuussa 2015 sekä Kemijoki Oy että paikalliset yksityishenkilöt valittivat päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Sierilän voimalaitos

Kemijoki Oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Voimalaitoksen rakentamisen välitön työllisyysvaikutus olisi noin 800 henkilötyövuotta ja välillinen noin 900 henkilötyövuotta. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille noin miljoona euroa vuodessa.

Lisätietoja Sierilän voimalaitoksesta myös verkkosivuillamme www.kemijoki.fi.

Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla käy vuosittain useita satoja opiskelija- ja vierailijaryhmiä. Vierailut ovat hyödyllisiä sekä meille että opiskelijoille. ”Pyrimme aina suunnittelemaan vierailut niin, että ne palvelevat vierailevan ryhmän toiveita ja tarpeita”, kertoo alue- ja työsuojelupäällikkö Yrjö Koivisto Kemijoki Oy:stä.

”Petäjäskosken voimalaitos valikoitui vierailukohteeksi opiskelijoiden kiinnostuksen vuoksi. Tällä kurssilla opiskelijat päättivät itse kurssin vierailukohteet ja ottivat yhteyttä yrityksiin”, kertoo kurssin opettaja Maarit Timonen Lapin ammattikorkeakoulusta.

”Järjestelyjen hoito sujui todella hyvin. toiveemme vierailun aiheista huomioitiin hyvin. Halusimme tietää enemmän vesivoiman merkityksestä valtion energian tuotannossa, kuin vesivoiman teknisistä ominaisuuksista. Vierailu kyllä täytti odotuksemme”, kertoo vierailun järjestänyt opiskelija Juho-Pekka Karhu Lapin ammattikorkeakoulusta.

Karhulla on myös henkilökohtainen side Kemijokeen. ”Molemmat isovanhempani ovat olleet Kemijoki Oy:llä töissä, joten esimerkiksi Pirttikoskella on tullut käytyä jo lapsena".

Vierailun aikana opiskelijaryhmä tutustui muun muassa koneistoon, valvomoon ja turbiinisaliin, jossa he näkivät turbiiniakselit ja juoksupyörät. Opiskelijat pääsivät tutustumaan vesivoimakoneen toimintaan ja näkemään konkreettisesti kuinka vettä säännöstellään. ”Koneiden luona vieraileminen tuo suuruusluokat esille ja antaa opiskelijoille konkreettisen esimerkin siitä, miten voimalaitos toimii”, kertoo Koivisto.

Vierailu avasi silmiä vesivoiman tuotantoon liittyen

”Nuorison kannalta tämä vierailu oli varmasti antoisa ja he voivat nyt sen pohjalta luoda oman käsityksensä vesivoimasta. Uskon, että vierailu avasi opiskelijoiden silmiä ja sai heidät pohtimaan energian tuotantoa eri näkökulmista. Vierailulla oli avoin ilmapiiri ja reilun pelin henki. Asiat kerrottiin asioina ja faktat faktoina. Opiskelijoille kerrottiin vesivoiman tuotannon lisäksi myös esimerkiksi veden säännöstelystä, kalaportaista ja tekoaltaista", kertoo Timonen.

”Opiskelijan näkökulmasta oli hienoa kuulla, mitkä vesivoiman hyvät ja huonot puolet ovat verrattuna muihin uusiutuviin voimalähteisiin. Oli myös mielenkiintoista kuulla Kemijoki Oy:n merkityksestä esimerkiksi paikallistalouteen. Vierailu sai ajattelemaan vesivoimaa laajemmin ja monesta eri näkökulmasta”, Karhu kertoo.

Yritysvierailut ovat hyödyksi kaikille

”Yritysvierailuissa pääsee suoraan vuorovaikutukseen niiden ihmisten kanssa, jotka ovat työelämässä. On hienoa päästä näkemään, miten asioita tehdään konkreettisesti. Näillä ammattilaisilla voi olla ihan erilainen kuva työstä, kuin mitä meille teoriassa opetetaan. Esimerkiksi tällä kertaa opimme, miten sateinen vuosi tai lumien vesiarvot voivat vaikuttaa vesivoiman tuotantoon”, kertoo Karhu.

”Opiskelijat ovat tulevaisuuden asiantuntijoita ja aina meille tervetulleita ja samalla se on heille hieno tilaisuus verkostoitua työelämään”, kiittelee Koivisto.

”Olemme kiitollisia siitä, että pääsimme vierailulla ja haluamme jatkossakin tehdä opiskelijayhteistyötä Kemijoki Oy:n kanssa. Tällaiset vierailut ovat meille tärkeitä, koska niiden avulla opiskelijat saavat lisää motivaatiota opintoihinsa. Tällaiset vierailut antavat kokemuksia, jotka muistaa koko loppuelämän”, Timonen kiittelee.

Taimenet siirrettiin lisääntymään kunnostetulle koskialueelle ja järvilohet hyödynnettiin valtion kalanviljelytoiminnassa. Emokalapyynti oli osa Lieksanjoen vaelluskalakärkihanketta, josta tehtiin myös video.

”Alueella työt ovat edenneet todella mukavasti ja yhteistyö mukana olevien osapuolten kanssa on toiminut moitteettomasti. Hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten vapaaehtoinen vaelluskalatyö toimii”, summaa Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Työ on tärkeä osa kalakantojen säilyttämistä

Emokalapyynti on edellytys järvilohi- ja taimenkantojen säilymiselle Lieksanjoen ja Pielisen alueella. Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on kalojen luontainen lisääntyminen. Tämä edellyttää myös lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden kunnostamista. Aiemmin syksyllä Lieksanjoella tehtiin helikopterisoraistusta, jossa kaloille rakennettiin kutusoraikkoja ja poikasalueita.

Aiemmin syksyllä kunnostettuja kutusoraikkoja ja poikasalueita päästiin hyödyntämään nopeasti, sillä emokalapyynnissä kiinni saadut taimenet vietiin alueille lisääntymään. Näin saadaan luonnossa syntyneitä taimenen poikasia. ”Luonnossa syntyneillä kaloilla on vaellusvietti, ne osaavat hakea ravintonsa luonnossa ja varoa petoja. Kalaviljelyssä kalat kadottavat ajan mittaan yhteyden luontoon ja ne menettävät vaistonsa”, kertoo Niilo Valkonen Future Missionsilta.

Työ jatkuu myös ensi vuonna

Emokalapyynti oli osa hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Osa rahoituksesta oli peräisin kalastusalueilta. Myös ely-keskus ja Kemijoki Oy olivat mukana rahoittamassa hanketta. ”Olemme jatkossakin vahvasti läsnä Lieksanjoen alueella ja kehitämme toimintaamme alueilla jatkuvasti”, Erkki kertoo.

Lieksanjoen kärkihanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Ensi vuonna toimintaa on määrä laajentaa muun muassa siten, että taimenten lisäksi kunnostetuille lisääntymisalueille viedään myös emokalapyynnissä kiinni saadut järvilohet.

”Remontti alkoi 4.7. ja valmistui yhden päivän etuajassa suunnitellusta. Saavutus on erinomainen huomioiden sellaiset korjausten yhteydessä löydetyt viat ja vauriot, joita ei ollut mahdollista etukäteen havaita. Kiitokset kaikille projektiin osallistuneille hyvin tehdystä työstä. Ensi vuonna peruskorjaamme viimeisen voimalaitoksen kolmesta koneistosta”, hankkeen projektipäällikkö Jukka Hahka Kemijoki Oy:stä kertoo.

Koneiston toimintaa seurataan tehostetusti vielä viikon ajan, jonka jälkeen niin sanotuilla index-kokeilla turbiini säädetään parhaaseen mahdolliseen toimintakuntoon.

Koneiston 3 korjaus on osa peruskorjausten sarjaa, jolla parannetaan voimalaitosten ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta ja luotettavuutta. Yksi voimalaitoksen koneista korjattiin jo vuonna 2015. Ensi vuonna korjataan viimeinen kolmesta koneesta.

Peruskorjauksen päätoteuttaja oli Andritz Hydro Oy eli entinen Tampellan turbiinitehdas. Se toimitti Taivalkoskelle myös uuden turbiinin ja vastasi koneasennuksista. ABB Oy, Caverion Industria Oy ja Telatek Oy olivat lisäksi mukana peruskorjauksessa.

Lisätiedot:
Jukka Hahka
Projektipäällikkö, Taivalkosken peruskorjaus
jukka.hahka@kemijoki.fi

Turvelautasta ilmoituksen tehnyt Riitta Myllymäki on jokivarren asukas, joka asuu kilometrin päässä Valajaskosken voimalaitokselta. ”Olin tekemässä kesän viimeisiä puutarhatöitä pihallani joen varressa, kun huomasin vedessä jotain sinne kuulumatonta. Ihmettelin, että eihän tuossa kohtaa ole ennen saarta ollut”, Riitta kertoo havainnostaan. Kyseessä oli tuuliajolla oleva turvelautta, jonka suuruudesta Riitta nopeasti päätteli, että se voisi vahingoittaa voimalaitosta sinne asti ajelehtiessaan.

”Onneksi jokivarressa asuu valppaita ihmisiä, jotka eivät epäröi ilmoittaa havainnoistaan”, aluepäällikkö Yrjö Koivisto kiittelee. Riitta on muuttanut Etelä-Suomesta pohjoiseen, eikä hän tunne suoraan Kemijoki Oy:n henkilökuntaa. ”Suoraa puhelinnumeroa minulla ei kenellekään ole, mutta lautan havaittuani kiirehdin tietokoneelle, koska arvasin yhtiön verkkosivuilta selviävän kenelle ilmoittaa. Verkkosivuilta löysin lomakkeen, jonka täytin ja viesti tavoitti oikeat henkilöt ilmeisesti todella nopeasti”, Riitta kertoo toiminnastaan.

Veneet vesille ja turvelautta kiinni

Kemijoki Oy:n Tarja Zitting-Huttula vastaanotti palautekanavaa pitkin tulleen viestin ja ilmoitti asiasta välittömästi päivystäjälle, joka teki tilannearvion. Ilmoituksen saatuaan, alueella toimivan Kemijoki Oy:n kumppanin Mitta Oy:n henkilökunta kiirehti rantaan, veti veneet vesille ja lähti ottamaan turvelauttaa kiinni. Turvelautta oli todella vähällä joutua niin lähelle voimalaitosta, ettei sille olisi enää voinut tehdä mitään.

Pahimmassa tapauksessa suuren lautan osia olisi imeytynyt välppien tukkeeksi. Vesivoimatuotannon kannalta se olisi tarkoittanut välppien puhdistamista ja noin parin päivän tuotantokeskeytystä ja -tappioita.

Kaikkien onneksi turvelautta saatiin kiinni riittävän ajoissa. Lautta siirrettiin veneillä rantaan noin kilometri laitoksen yläpuolelle, jonne se ankkuroitiin ja myöhemmin lapettiin kaivinkonetyönä maalle jatkotoimenpiteitä varten.

Toivomme jatkossakin vesistön käyttäjiltä valppautta ja kuulemme mielellämme havainnoista jokivarressa.

Tämän numeron aiheita:

• Kostea alkusyksy piti järvien pinnat korkealla – lokakuussa kuivempaa
• Jokivarren asukkaan valppaus esti turvelautan ajelehtimisen Valajaskosken voimalaitokseen
• Vuoden 2016 turvallisuusvinkit – työturvallisuusterveiset kumppaniverkostosta
• Sierilän voimalaitoshankkeen verkkosivut ovat uudistuneet
• Emokalapyyntiä Lieksanjoella
• Yläastelaiset vierailivat Petäjäskosken voimalaitoksella

Lue Lieke

Vierailu vesivoimalaitoksessamme oli avartavaa oppilaille monella tapaa. Vesivoimantuotanto ja voimalaitoksen tekniikka olivat yhtenä näkökulmana, mutta samalla nuoret saivat runsaasti työelämätietoutta.

Vesivoiman tuotanto tutuksi

Vierailulla kumppaniyhtiömme Caverionin laitoshuoltajat esittelivät voimalaitosta ja kierrättivät oppilaita voimalaitoksen tiloissa. Caverionin voimalaitoshuoltajat tuntevat laitoksen tekniikan ja historian kuin omat taskunsa. ”Kuuntelimme mielenkiinnolla voimalaitoshuoltajien esitystä laitoksen toiminnasta. Parhaiten mieleeni jäi vanha ohjaamopöytä, joka toi mieleen amerikkalaiset avaruuselokuvat. Uskomatonta, että koko laitosta ohjataan pääkaupunkiseudulta käsin”, tiivistää tuntemuksiaan kierrokselle osallistunut Muurolan koulun opinto-ohjaaja Hanna Pötsönen.

Vierailuun sisältyi mm. kierros voimalaitoksen ”konehuoneessa”, jossa oppilaat pääsivät omin silmin näkemään voimalaitoksen sähköntuotantokoneiston.

Oppilaat olivat aktiivisia ja kiinnostuneita vesivoimasta

Jälkeenpäin Petäjäiskosken vierailua pohditaan matematiikkaa ja fysiikkaa käsittelevässä työpajassa, mutta aihetta katsotaan myös laajemmin, ympäristön ja työllisyyden näkökulmista. Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto oli paikanpäällä kertomassa yrityksemme rakenteesta ja kumppanuusmallistamme. ”Nuoret kuuntelivat mielenkiinnolla, miten kumppanuusmallin avulla tuotamme vastuullista vesivoimaa ja työllistämme paikallisia yrityksiä”, Yrjö kertoo.

Petäjäskosken valvomon esittelyn yhteydessä aluepäällikkö Jyrki Autti kertoi oppilaille myös kala-asioista. ”Oppilaat olivat innostuneita ja saimme aikaan hyvää keskustelua”, Yrjö jatkaa.

Ilmiöpäivillä pohditaan Kemijokea

Ilmiöpäivillä kokemuksia sovelletaan monella tapaa. ”Luvassa on muun muassa matematiikkaa ja fysiikkaa, äidinkieltä ja matkailua yhdistävä työpaja sekä kuvaamataito-työpaja, jossa tehdään Kemijokeen liittyvä tilataideteos”, Hanna kertoo. Hanna keräsi vierailun jälkeen muutamia kommentteja oppilaita päivän annista. “Opin sen, että sähkö jaetaan muille yhtiöille ja sieltä myydään talouksille.”, kertoi eräs seiskaluokkalainen “Opin monia uusia asioita vesivoimasta” ja “Opin sen, että Petäjäskoski on Suomen suurimpia voimalaitoksia”, summasi eräs yhdeksäsluokkalainen.

Kiitämme reippaita oppilaita vierailusta!

Pohjoisessa syksy kääntyy jo talveksi ja myös vesivoiman tuotannossa olemme aloittaneet talveen valmistautumisen. Suunnittelimme jäiden tarkkailulentoa marraskuun puoliväliin, mutta lennon sijaan teimme tarkkailuretken maastossa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Kemijoen vesistöalue on pikkuhiljaa jäätymässä. Meneillään oleva hieman lämpimämpi jakso ja lumisade voivat vähän hidastaa jäädytyksiä. Tarkkailemme tilannetta ja rajoitamme virtaamia lisää tarvittaessa.

Loppukesä ja alkusyksy olivat todella sateisia – lokakuussa reilusti keskimääräistä kuivempaa

Elokuussa satoi lähes kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna ja Kemijärvellä käytiinkin jo tulvavesissä. Viileän ja kuivan syksyn mittaan tilanne on rauhoittunut ja tulovirtaamat ovat olleet laskussa lokakuusta lähtien. Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että kylmempi jakso jatkuu ja voimme aloittaa jäähdytysjuoksutukset.

”Jäähdytysjuoksutukset tarkoittava sitä, että vesistön käyttöä rauhoitetaan ja pinnankorkeuksien vaihtelua pyritään pitämään vähäisinä. Toimilla edesautamme yhtenäisten jääkansien syntymistä. Tästä on hyötyä niin luonnolle, jokivarren virkistyskäyttäjille kuin vesivoiman tuotannollekin”, kertoo Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Könkään alueen elokuinen lähes kaksinkertainen sadanta keskiarvoon verrattuna vaikutti Ounasjoen virtaamaan, mutta syyskuussa virtaamat laskivat keskimääräiselle tasolle. Vuotsossa sadanta oli 10–40 milliä keskimääräistä enemmän elo–syyskuun aikana, kun lokakuussa sadanta oli 9 millimetriä keskiarvon ollessa 60 millimetriä.

Turvelauttoja liikenteessä syksyn mittaan

Kemijärven Kurjenperällä irtosi suuri turvelautta loppukesästä. ”Kemijärven turvelauttaa yritettiin irrottaa lokakuun lopulla, mutta viilentyneet vedet muuttivat ympäristön olosuhteita niin, ettei vaadittavaa kaasunostetta enää syntynyt ja lautta jäi pohjastaan kiinni. Mietimme uusia ratkaisuja lautan siirtämiseen”, Heikki kertoo.

Lokakuussa Valajaskoskella liikkui turvelautta kohti voimalaitosta, mutta rannan asukkaan ilmoituksen ansiosta saimme lautan ankkuroitua juuri ennen laitosta. Turvelautta on nyt saatu nostettua pois vedestä yhteistyökumppanimme toimesta. Teemme tiiviisti yhteistyötä turvelauttojen ankkuroimiseksi ja siirtämiseksi kumppanimme Mitta Oy:n kanssa.

”Vesivoimatuotannon on oltava aina luotettavaa, suunnitelmallista ja vastuullista. Turvallisuus on luonnollinen ja tärkeä osa kaikkea toimintaamme ja olemme vastuussa turvallisuudesta yhdessä. Se tarkoittaa, että teemme oman työmme huolella ja huolehdimme samalla toinen toisistamme sekä työympäristöstämme. Jokainen tehtävä sisältää suunnitelman siitä, miten työ tehdään turvallisesti ennakoiden ja yhteistyössä. Turvallisuus on yhteinen päätös, ei sattumaa. Meidän on voitava luottaa siihen, että kaikki joiden kanssa työskentelemme, ovat sitoutuneet turvallisuuteen”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kokosimme turvallisuusvinkkejä ja -terveisiä kumppaniverkostoltamme

Voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta Kemijoen vesistöalueella vastaa Caverion Suomi Oy Teollisuuden ratkaisut Vesivoimayksikkö. Käytössä on neliosainen turvallisuusjärjestelmä: turvallisuuskeskustelut, turvallisuushavainnot, turvallisuustuokiot ja riskiarviot. ”Tavoitteena on, että jokainen henkilöstön jäsen tekee vähintään neljä turvallisuushavaintoa vuodessa ja lähiesimies pitää turvallisuustuokion viikoittain. Riskiarviot taas tehdään aina jokaiselle kohteelle erikseen. Ennakoivan turvallisuustyön toteutumista seurataan viikoittain. Työturvallisuus on meille erittäin tärkeä asia ja se merkitsee sitä, että kaikkien pitää joka päivä päästä terveenä kotiin”, kertoo Erkki Kähkölä Caverion Suomi Oy:n Teollisuuden ratkaisuista.

Turvallisuusvinkkinä Kähkölä kehottaa panostamaan jatkuvaan ja säännölliseen turvallisuustyöhön. ”Työturvallisuus on asia, joka tarvitsee myös jatkuvaa kehittämistä ja suunnittelua, joka on kiinteä osa jokaista työtehtävää. Jokainen työvaihe on syytä miettiä turvallisuuden näkökulmasta työmenetelmistä ja suojavälineistä lähtien Kähkölä summaa.

Mitta Oy vastaa Kemijoki Oy:n velvoite-, ympäristö- ja patoturvallisuustöistä. Mitta Oy:lle työturvallisuus on myös kaiken a ja o. Nollatapaturmatavoite on tärkeä asia. Työturvallisuus huomioidaan mm. työssä tarvittavilla henkilökohtaisilla turva- ja suojavarusteilla. Tärkeää on myös perehdyttää uudet työntekijät työhönsä.
Lisäksi pidempään talossa olleet kollegat opastavat kokemattomampia tarvittaessa myös työkohteissa maastossa”, Mitta Oy:n ympäristötöiden palvelupäällikkö Erkki Naasko kertoo.

”Suunnittelu on erittäin tärkeä asia työturvallisuuteen liittyen. Meillä on laaja toimintasäde 300 km pohjois-eteläsuunnassa ja olosuhteet voivat vaihdella, joten työmaakohtaiset suunnitelmat ovat tärkeitä. Meillä työskennellään yleensä pareittain, mutta olemme sopineet, että mikäli työskennellään yksin, soitetaan työkaverille ennen lounasta ja päivän päätteeksi ennen kotiin lähtöä”, Naasko kertoo.

Turvallisuusvinkkinä Naasko korostaa sitä, että jokainen työntekijä vaikuttaa turvallisuuteen. Turvallisuusasiat tulevat jatkuvasti vastaan työmaalla. Jokaisen työntekijän on tärkeä pitää tarvittaessa tuumaustauko ja miettiä turvalliset työtavat rauhassa.

Voimalohi Oy vastaa Kemijoki Oy:lle asetetuista kalanistutusvelvoitteista. Voimalohi Oy:n työntekijät liikkuvat myös paljon maastossa. Heilläkin on käytössään puhelinsoitot työkaverille erityisesti silloin kun on työskennelty yksin.

”Työturvallisuus merkitsee meille sitä, että työntekijät pysyvät terveinä ja työt sujuvat turvallisesti. Vältetään turhat vahingot ja niistä johtuvat sairauspoissaolot. Työturvallisuus täytyy ottaa huomioon joka päivä. Töitä tehdessä on tärkeää muistaa olla huolellinen ja käyttää tarvittavia turvavälineitä. Työsuojelutoimikunta määrittelee joka vuodelle turvallisuus-teeman ja tämän vuoden teemana on ollut kuulonsuojelu. Olemme siis erityisesti huolehtineet siitä, että jokainen käyttää kuulosuojaimia kun työskentelee melussa”, kertoo tuotantojohtaja Mika Pylväs Voimalohi Oy:ltä.

Turvallisuusvinkkinä Pylväs korostaa sitä, että turvallisuus koostuu pikkujutuista. Esimerkiksi ajaessa tulisi muistaa käyttää handsfree-laitetta. ”Liikenteessä näkee liikaa ihmisiä, jotka puhuvat puhelimeen vain toinen käsi ratilla. Silloin ei voi keskittyä kunnolla ajamiseen. Handsfree on pieni investointi ajatellen ajoturvallisuutta,” Pylväs muistuttaa.

Lue lisää turvelauttojen liikkeistä:

https://www.kemijoki.fi/viestinta/tiedotteet-ja-uutiset/mystiset-turvelautat-liikkuvat-syyskesalla

Koululaiset loivat käsityksen alueesta ennakkoon lukemalla alueen luonnosta ja sen historiasta esimerkiksi kirjoista. ”Tähän saakka koulumme ympäristökasvatuksessa on painotettu luonnonsuojelullista ja kulttuurista merkitystä, mutta aiheen käsittelyä on haluttu laajentaa käsittelemään luontoa myös tuotannollisesta näkökulmasta”, kertoo Vuotson koulun luokanopettaja Tuula-Maija Magga-Hetta.

Oppilaat ikuistivat inspiraationsa paperille

Tutustumiskohteina olivat mm. Sompiojärvi, Nattastunturit sekä Mutenian kyläkumpu. Alueen maisemaan ja elämään tutustumista elävöitti perinnekertoja Ilmi Magga, joka kertoi tarinoita entisestä kotikylästään.

Retki alkoi aikaisin Vuotson koululta kohti Sompiojärven laavua, jossa tutustuttiin kalastusperinteeseen ja Nattastunturien maisemiin. Lounasaikaan oppilaat siirtyivät Muteniaan, jossa he perehtyivät Mutenian kylään, Lokan altaan historiaan sekä lähiympäristön paikannimiin.

Mutenian kyläkummulla Jouko Illikainen Kemijoki Oy:sta kertoi tekoaltaiden rakentamisesta sekä ympäristötöistä alueella. ”Pidämme omalta osaltamme huolta alueen luonnosta ja ympäristöstä. Keräämme vesistöstä irtopuuta ja kantoja, sekä huolehdimme, että turvelautat eivät häiritse vesistön käyttöä. Pari vuotta sitten kunnostimme mm. Vuotsossa uimapaikan ja viereisen lentopallokentän. Tämän tapaisilla töillä edistämme vesistön virkistyskäyttöä”, Jouko kertoi esimerkkejä alueen töistä.

Makkaranpaiston ja eväiden syönnin jälkeen käynnistyi taidepaja, jossa tarkoituksena oli taltioida paperille päivän aikana kerätty inspiraatio ympäröivästä maisemasta ja kulttuurista. Pitkä päivä huipentui taidepajan töiden esittelyyn.

Muistoja ja kokemuksia kotiin viemisinä

Tutustumispäivän jälkeen koululla retkeläiset jakoivat kokemuksiaan ja pohtivat rakennetun luonnon arvoa tarkemmin. Samalla lapset viimeistelivät maastossa tehdyt maalaukset. ”Tärkeänä oppina lapsille retkipäivästä on: rakastakaa kotiseutuanne sellaisena kuin se on ja nähkää ympärillänne asioita, joita vaalia ja kunnioittaa”, luonnehtii Tuula-Maija. Yhteistyössä pystymme mahdollistamaan elämyksiä alueen koululaisille. Samalla lapset ja nuoret oppivat, että ympäristöllä on oma arvonsa eri ajassa ja tilanteessa - myös rakennettuna.

Koululaisten tekemät taideteokset ovat Kemijoen hallussa ja ne on tarkoitus kehystää. Keksimme teoksille sopivan paikan, jonne ne laitetaan nähtäväksi.

Yleensä syyssateiden myötä veden pinta varastoaltaissa nousee puolikin metriä kuukaudessa ja näin vesivarastot täydentyvät talvea varten. ”Kesän ja syksyn sateiden johdosta Porttipahdan varastoaltaassa on reilusti vettä. Varastoaltaista juoksutamme vettä koneistojen kautta, jotta mahdollisille syyssateille jää tilaa. Porttipahdan järven pinta on tällä hetkellä 24 senttimetriä ylärajasta”, kertoo Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Kesällä ja syksyllä sadevettä varastoimme varastoaltaisiin ja järviin tulevaa talvea varten. Tällä hetkellä tilanne on talven kannalta hyvä, koska vesivarastot ovat täysiä.

Kemijärvellä satoi kaksi kertaa tavallista enemmän

Kemijärvellä kesäkuu oli keskimääräinen sateen suhteen, kun taas heinä- ja elokuussa alueella satoi kaksi kertaa tavallista enemmän.

”Sadannasta johtuen Kemijärvellä käytiin tulvavesissä. Nyt tilanne on rauhoittumassa ja tulovirtaamat ovat laskussa. Nostimme järvenpintaa lokakuun alussa tarkoituksella tavallista korkeammalle turvelautan irrottamisen vuoksi, mutta nyt tilanne on palautumassa normaalille tasolle”, Heikki valottaa vedennoston syitä.

Ounasjoella tulovirtaamat ovat kääntyneet jo laskuun

Ounasjoella on satanut elokuussa samalla tavalla kuin muualla Lapin läänissä ja sadanta on ollut Kemijärven tasoa. Syyskuussa oli kaksi isompaa sadekuuroista johtuvaa piikkiä tulovirtaamissa, mutta nyt nekin ovat kääntyneet laskuun. ”Syyskuun sateet ovat olleet keskimääräisellä tasolla, ja näyttää että lokakuu jatkuu viileänä ja kuivana”, Heikki kertoo.

Myöhään syksyllä veden juoksutusta tasataan niin sanotun jäädytysjuoksutuksen aikana. Jäädytysjuoksutusten oikealla ajoituksella saadaan tasaiset jäät koko vesistöalueelle ja sähköntuotantomahdollisuus säilyy korkeana koko talven ajan. Talvella virtaamat ovat pienempiä, sillä luontainen valuma vesistöön vähenee pakkasten myötä. Järvien ja varastoaltaiden vesivarastoja käytetään erityisesti talvisin, jolloin niiden pinta laskee eniten.

”Nyt on ollut vähän viileämpi jakso, eikä ole ollut suurempia sateita. Jos sää pysyy nyt samanlaisena, se helpottaa altaiden ja joen osalta talveen valmistautumisessa. Vetisestä kesästä on hyötyä seuraavaa talvea ajatellen, joten tuotannon kannaltakin tilanne on hyvä”, Heikki ennustaa ja lopettaa ”tuotannollisesti pystymme tekemään sähköä nyt hyvin ja aloitamme jäädytysjuoksutukset säiden salliessa marras-joulukuun aikana”.

Energiateollisuus allekirjoitti tänään perjantaina elinkeinoelämän uuden energiatehokkuussopimuksen kaudelle 2017-2025 yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Sopimuksen avulla energiayhtiöissä jatketaan energiankäytön tehostamista vapaaehtoisin toimin.

Lue tästä lisää

Tämän numeron aiheita:

• Runsassateinen syksy nosti järvien pinnat korkealle
• Voimalaitosten kunnostyöt ovat loppusuoralla
• Lieksanjoelle rakennettiin kutusoraikkoja ja poikasalueita helikopterilla – katso video!
• Petäjäskosken voimalaitoksella silta kokonaan suljettu 10.–16.10.
• Koululaisten ympäristökasvatusta Muteniassa
• Kemijärven Kurjenperällä turvelautta
• Minun kalastusmuistoni -valokuvakilpailu Lapin yläkouluikäisille

Lue Lieke

Pohjoisessa jokien ja järvien rannat ovat usein soista maastoa. Rannat muodostuvat turpeesta, joka on hyvin kosteaa ja pehmeää maata. ”Keväisin tulvavesien aikaan vedenpinta kohoaa, samalla nostaen turvetta. Kesän aikana turve kuivaa ja syksyllä ilman viiletessä, virtauksissa ja tuulessa, rannalta irtoaa turvelautta, joka lähtee omille teilleen”, kertoo ympäristötöiden asiantuntija Timo Asplund Kemijoki Oy:ltä.

Turvelautat kiinnitetään takaisin rannoille

Usein kookkaat turvelautat häiritsevät vesistön käyttöä ja ne voivat pahimmillaan aiheuttaa vahinkoa rannoilla oleville laitureille tai voimalaitoksien välpille. Tänä kesänä Rovaniemen Harjulammella ajelehti noin 7 000 neliömetrin kokoinen lautta, joka parin vuoden välein irtoaa ja lähtee liikkumaan kohti kerrostalojen rantaa.

Yleensä lautat lähtevät liikkeelle yllättäen ja ne saattavat ilmestyä mökkirannan läheisyyteen yön aikana. ”Suurille, vesistön käyttöä häiritseville lautoille etsimme syrjäisen sijainnin rannalta, jonne työnnämme ne veneillä. Saatuamme turvelautan rantaan, paalutamme sen pohjaan kiinni nelimetrisillä puisilla paaluilla”, Timo summaa velvoitetyötä.

Turvelauttojen taltuttamiseksi monet keinot

Joskus turvelautat ovat kooltaan niin suuria, ne ovat pohjassa kiinni tai vesi on liian matalaa niiden työntämiseksi veneillä. Silloin vaihtoehtoina on pilkkoa ne kaivinkoneella pienempiin osiin. Lokalla Luironjoen veneväylää tukkinut parin hehtaarin kokoinen turvelautta oli vähällä joutua pilkottavaksi. Lautta lähti kuitenkin liikkeelle ja saimme siirrettyä ja paalutettua sen rantaan kolmen kilometrin päähän.

Kemijärven Kurjenperällä irtosi elokuun lopulla turvelautta. Turvelautta syntyi korkean pinnankorkeuden ja myrskyn vuoksi. Turvelautta on noin 2 ha kokoinen ja se on seilannut reilun kuukauden samalla perällä. Yritimme hinata lauttaa torstaina ja perjantaina alkuperäiselle paikalleen, mutta viilentynyt vesi muutti olosuhteita niin, että turvelautta jäi kiinni pohjaan Kurjenperälle. Veneilijöitä ja talven kelkkailijoita pyydetään huomioimaan lautan uudesta sijainnista aiheutuvat muutokset.

Teemme kumppanimme Mitta Oy:n kanssa syksyn ja talven aikana suunnitelmaa siitä, miten nykyinen turvelautta saadaan siirrettyä takaisin lähtöpaikalle tai pois kokonaan alueelta.

Kilpailun aiheena on minun kalastusmuistoni. Kilpailussa haetaan kalastukseen liittyvää tunnelmaa eli kyse ei ole kalakuvakilpailusta. Raati painottaa kuvien innovatiivisuutta ja uusia näkökulmia nuorten kalastusharrastukseen.

Kuva tulee lähettää sähköisesti viimeistään 21.10.2016 osoitteeseen petri.muje@proagria.fi – merkitkää viestin otsikkokenttään ”kalastuskuvakilpailu 2016”. Liittäkää mukaan yhteystiedot (vähintään kuvaajan nimi, sähköposti ja puhelinnumero), kuvaajan koulu ja luokka sekä kuvauspaikka ja -aika. Kuvaajalla tulee olla kaikki oikeudet kuvaan.

Kilpailussa palkitaan 3-5 kuvaa valokuvaus- ja kalastusaiheisia palkinnoilla – raati voi myös jakaa kunniamainintoja. Lisäksi jaetaan erikseen palkinto yhdelle Kemijokeen liittyvälle kuvalle. Kilpailun tulokset julistetaan Lapin kalastusaluepäivien yhteydessä Rovaniemellä 9.11.2016. Palkituille annetaan myös valokuvaan liityvä asiantuntijapalaute.

Kilpailun järjestäjät varaavat oikeuden käyttää kilpailuun lähetettyjä kuvia omilla nettisivuillaan ja kirjallisessa materiaalissaan. Julkaistavista kuvista maksetaan erillinen 50 euron kertapalkkio.

Lisätietoja Lapin kalatalouskeskus, kalatalousasiantuntija Petri Muje 040-716 5346 tai sähköpostitse petri.muje@proagria.fi.

Lieksan vaelluskalakärkihanketta toteuttavat yhteistyönä Kemijoki Oy, Lieksan kaupunki, Maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Ruunaan ja Pielisen kalastusalueet sekä Luonnonvarakeskus ja Pohjois-Savon ely-keskus. Helikopterisoraistuksen rahoituksesta vastasi Kemijoki Oy. Katso video soraistuksesta!

Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula on tyytyväinen, että kärkihankkeiden pilottikohteista Lieksanjoen helikopterisorastus lähti käyntiin hyvässä yhteistyössä mukana olleiden osapuolten kesken. ”Vapaaehtoinen vaelluskalatyö konkretisoitui yhdessä tekemisen kautta näin nopealla aikataululla. Se on hieno juttu”, Huttula iloitsee.

Kutusoraikot ja poikasalueet rakennettiin huolellisesti

Luonnonvarakeskus valmisteli ja ohjasi toimenpiteen, jossa halkaisijaltaan 30–90 millistä soraa levitettiin ennalta valittuihin kohtiin jokea Ruunaan alueelle Käpykoskelle. Sorastus oli osa Future Missions Oy:n valmistelemaa ja koordinoimaa Lieksanjoen vaelluskalahanketta. ”Levitimme 300 tonnia soraa. Tarkoituksena on tukea ja vahvistaa alueen kalakantaa. Toteutusta on käytetty Suomessa vasta pari vuotta, mutta Enossa Ala-Koitajoella tehdyistä soraistuksista on saatu jo erittäin hyviä kokemuksia”, kertoo Niilo Valkonen Future Missionsilta.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Markku Gavrilov kartoitti joen matalikot kävellen ja syvät kohdat sukeltaen, jotta soraistukset osattaisiin kohdistaa oikeisiin kohtiin. ”Kolme vuotta sitten muun hankkeen yhteydessä aloitettu työ Ala-Koitajoella on tarjonnut niin paljon taustatietoa onnistuneista soraistuksista, että tiesimme tarkasti oikean kivikoon ja kutusoraikkojen oikeat syvyydet”, Gavrilov kertoo kokemuksestaan. ”Aiemmin Lieksanjoen alueen kutusoraikot olivat osittain raekooltaan suurta ja liian matalassa”, hän jatkaa.

Helikopteri on täsmällinen työkalu soraistuksessa

Aiemmin alueella on tehty soraistuksia kaivinkoneella. ”Tällaisessa työssä helikopteri on verraton peli, sillä se on nopea, täsmällinen ja kustannustehokas. Helikopteri ei jätä maastoon mitään jälkiä”, Valkonen summaa toteutuksen etuja. Gavrilov ohjeisti helikopterilentäjää joesta käsin radioyhteydellä soraistuksen aikana: ”Kartoitettuani pohjan, tunsin sen myös parhaiten ja pystyin ohjaamaan lentäjää pudottamaan sorat metrilleen kohteeseen.”

Alueella toimenpiteet tulevat jatkumaan vielä tulevina vuosina muiden hankkeiden puitteissa. ”Kemijoen rahoittama helikopterisoraistus on vain yksi alueella tehtävistä toimenpiteistä. Jokeen on tehty mm. poikasistutuksia ja emokalojen pyyntiin tarkoitettu uusi pyyntirysä on juuri valmistumassa”, Huttula muistuttaa.

Soraistus oli osa hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Ohjelma alkoi vuonna 2016 ja siihen on myönnetty kärkirahoitusta. Ohjelma päättyy vuonna 2018.

Katso video helikopterisoraistuksesta täältä.

Tämän numeron aiheita:

• Uutta tuulta vaelluskalojen elvytyssuunnitelmaan Lapin liiton tilaisuudesta
• Mutenia-foorum: Mikä on Suomen idea ja merkitys globaalissa maailmassa?
• Mutenia-foorum: Paikalliset uusiutuvat luonnonvarat yhä arvokkaampia
• Mystiset turvelautat liikkuvat syyskesällä
• Auttin kalatien vihkiäisiä vietettiin aurinkoisessa säässä
• Nahkiaispyynnillä syyskuun yössä

Lue Lieke

”Kutsuimme tilaisuuteen sidosryhmiä, jotka ovat tavalla tai toisella osallisena jokien ja vesistöjen kehittämistyössä. Tilaisuuteen osallistuikin kiitettävästi jokivarsien ihmisiä ja oli ilahduttavaa nähdä miten aktiivista ajatustenvaihto oli”, tiivistää tunnelmiaan tilaisuudesta Lapin liiton projektipäällikkö Lassi Kontiosalo.

Tilaisuus oli keskustelunavaus tulevaisuudelle

Tilaisuudessa sidosryhmät pääsivät vapaasti kertomaan mielipiteitään vaelluskalakantojen elvyttämissuunnitelmasta. ”Kemijoki Oy:n puolelta toivomme tilaisuuden olleen pelinavaus tulevaisuuden yhteistyölle. Olemme sitoutuneita vaelluskalakantojen elvyttämiseen ja asiassa on tullut aika uusille ideoille. Edessämme on vielä runsaasti haasteita ja avoimia kysymyksiä ratkaistaviksi, ja kannustamme kaikkia katsomaan yli omien yksittäisten intressiensä”, kertoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Tilaisuudessa oli puhumassa laajasti erilaisia jokialueiden vaikuttajia. Puhujat esittelivät työtä, jonka olemme toukokuussa aloittaneet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Kemi- ja Ounasjokien vesistöalueella. Maa- ja metsätalousministeriön edustaja Jouko Tammi esitteli hallituksen kärkihankkeita ja rahoitusta, jota esimerkiksi vaelluskalakantojen elvyttämishankkeisiin haetaan.

”Kaiken kaikkiaan onnistuimme mielestäni saamaan laajasti osallistuneiden sidosryhmien äänen kuuluviin. Kokosimme yhdessä ajatuksia, joista nousi pintaan vanhojen teemojen lisäksi myös runsaasti uusia aiheita”, summaa Kontiosalo tilaisuuden satoa.

Uusia ideoita joilla voi hakea kärkihankerahoitusta

Kalasydän Oy:n esittelemä vaihtoehto perinteiselle kalaportaalle synnytti päivän aktiivisimmat keskustelut: uudenlainen kalatieratkaisu on energiatehokkaampi ja siirrettävissä, eikä vaadi nykyisenkaltaisia raskaita betonivaluja. Tekniikka perustuu veden lapposysteemiin, joten vettä tarvitaan nykyistä vähemmän. Uudenlainen kalatieratkaisu on testattu pienoiskoossa, mutta sitä ei vielä ole päästy toteuttamaan täydessä mittakaavassa. ”Toteutuksen jatkotutkimus ja kehittäminen sai lähes poikkeuksetta kannatusta ja miksei siinä olisi mahdollisuutta jopa lappilaiseksi vientituotteeksi”, Kontiosalo toteaa.

Lapin liiton lohityöryhmän jäsen, torniojokivartinen Janne Juuso toi tilaisuuteen oman näkemyksensä. Hänen mukaansa kalatalousvelvoitteen tarkistaminen oikealle tasolle on ehdottomasti tehtävä, jotta kalatiestrategia ja vaelluskalojen palautus saadaan kunnolla käyntiin: Väärin toteutettuna velvoitteet vaikuttavat Itämeren kalastuksen määrään, pyyntipaine nousee merellä ja kohdistuu luonnon lohikantoihin. ”Kärkirahoitushankkeisiin myönnetty julkinen raha tulisi korvamerkitä kalateiden luonnonmukaisiin ohitusuomiin, kutualueiden kunnostuksiin ja mätirasiaistutuksiin yläjuoksuilla. Näin saataisiin vahvistettua kalakantaa, jolla on aito nousuvietti.”

Kemijoki Oy:n näkemyksen mukaan velvoitteiden kasvattaminen ei voi olla itsetarkoitus, vaan olennaisempaa on keskittyä tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen: ”Velvoitteen muuttaminen oikeusteitse merkitsisi vuosien prosessia jonka lopputuloksesta ei ole varmuutta. Vaelluskalojen palauttamisen kannalta se olisi kaikkein hitain ja kivisin tie”, sanoo Zitting-Huttula.

Juuso haluaa nähdä viisaita päätöksiä ja konkreettisia tekoja: ”Kaiken kaikkiaan on hyvä, että asiasta keskustellaan ja tilaisuuksia järjestetään. Toivon että ymmärrys lisääntyy erityisesti niillä ihmisillä, jotka tekevät vaelluskalaratkaisuihin liittyviä päätöksiä. Meillä on maailman johtavia kala-asiantuntijoita ja kannustaisin ottamaan esimerkiksi yliopistoja mukaan tutkimukseen. Onnistumisia tarvitaan.”

Myös Kemijoki Oy:n Zitting-Huttula korostaa yhteistyön ja avoimen vuoropuhelun merkitystä: ”Meidän näkökulmastamme on tärkeää sopia Lapin liiton, vesivoimayhtiöiden sekä vaikutusalueiden sidosryhmien kanssa yhteisistä askelista ja tavoitteista. Paljon on jo tehty ja ohjausryhmän avulla voimme jatkossakin tiivistää yhteistyötämme ja tehdä asioita entistä läpinäkyvämmin. Olemme tehneet yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa ja tätä tärkeää työtä jatkamme myös tulevaisuudessa.”

Toista kertaa pidetyssä Mutenia-foorumissa luodattiin elokuussa Lappia ja Suomea koskettavia ajankohtaisteemoja. Aiheina olivat pohjoisten luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen sekä arktinen varautuminen. Luonnonvarojen kestävällä käytöllä on ratkaiseva vaikutus resursseihin, elintasoon ja elämän mahdollisuuksiin.

Mutenia-foorumin alustajina toimivat Lapin ELY-keskuksen ylijohtaja Pirkko Saarela sekä globaalin turvallisuuden ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Kommenttipuheenvuorot pitivät jääkäriprikaatin komentaja, eversti Antti Lehtisalo sekä Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen.

Suomella neljä tuntosarvea

”Suomea on vuosikymmenet kytketty alueelliseen ja globaaliin kriittiseen infrastruktuuriin. Huoltovarmuus ja yhteyksien sitkoistaminen on noussut turvallisuuden keskiöön. Mutta mitkä ovat niitä verkostoja, jotka kykenevät takaamaan Suomen tarvitsemia keskeisiä kyvykkyyksiä”, pohti Mika Aaltola.

”Suomen turvallisuus ja puolustus eivät keskity vain Suomen rajojen sisälle. Suomi kiinnittyy kansainväliseen yhteistyöhön neljällä tuntosarvella. Ne ovat Euroopan unioni, Ruotsi, Venäjä ja Nato-yhteydet. Turvallisuutemme ja puolustuksemme eivät voi olla kokonaan omista resursseista kiinni, mutta on harkittava mihin lähdemme mukaan. Pohjoisten yhteyksien hyödyntäminen on lupaava suunta Suomen turvallisuuden vahvistamisessa ja maariskin pienentämisessä”, hän analysoi.

Pohjoisilta luonnonvaroilta odotetaan paljon

Hallitus ja maakunnalliset päättäjät asettavat suuria odotuksia pohjoisille luonnonvaroille työn ja toimeentulon lähteinä. Yksi esimerkki Lapin vahvuuksista on nimeäminen maailman suurimmaksi keruutuotteiden luomualueeksi. Toisaalta luonnon kestävyyteen liittyy riskejä ja sillä on rajansa.

”Ajallemme on ominaista läpinäkyvyys. Kun katson noin 30 vuoden perspektiivillä, on erilaisten organisaatioiden ympäristötyöhön tullut yhä vahvemmin ennakoiva ote yrityksen ja erehdyksen sijaan. Se on erinomainen kehityssuunta. Yksi selkeimmin vahvistuneista osa-alueista on sidosryhmien osallistaminen. Myös monimutkaisten vaikutusmekanismien tuntemus ja yleinen ympäristöosaamisen taso on noussut. Viranomaisen näkökulmasta huomaamme toisinaan kuitenkin, että toimijoilta saattaa puuttua perustavaa lainsäädännön tuntemusta. Se on kehityskohde”, Saarela jatkaa.

Suomi globaalien virtojen maailmassa

Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola jäsensi maailman ja Suomen tilannetta karttamallin avulla. Suomella on oma puolustuksellinen kartta, josta meidän on aktiivisesti huolehdittava. Toinen kartta kuvaa sitä, kuinka Suomen verisuonet ovat erilaisissa verkostoissa kaukana maamme rajojen ulkopuolella. Kolmas kartta on globaalien virtausten. Sillä kartalla ovat esimerkiksi pakolaisvirrat ja terrorismi.

”Globaaleja ja alueellisia virtoja muodostavat esimerkiksi ihmiset, tavarat ja tieto. Ne kohtelevat Suomen eri alueita eri tavoin. Samalla on myös niin, että vanhat geopoliittiset lainalaisuudet ja keskinäisriippuvuus vallitsevat edelleen. Esimerkiksi Itämeri on hyvin tärkeä koko Suomelle. Sen kautta kulkee moni tärkeä asia, kuten laivaliikenne ja tietoliikenne”, Aaltola pohti.

Venäjän, EU:n ja Yhdysvaltojen tilanteesta

Venäjän tilanne on kokonaisuutena huolestuttava. Maan on haasteellista pitää yllä valmiutta ja ketteryyttä, jota se tavoittelee. EU:n tulevaisuus on nyt puolestaan epävarmempi kuin aiemmin. Iso-Britannia on ollut tärkeä jäsenmaa ja se on pitänyt myös transatlanttisen suhteen kunnossa. Yhdysvalloissa taas Donald Trump saa kannatusta tilanteessa, jossa kaikki eivät hyödy globaalista teknologiabuumista. Ihmisten turhautuminen ja viha kanavoituu hänen kauttaan.

Maariskimme kasvussa

”Suomen maariski on kasvussa kansainvälisessä geopoliittisessa kartoituksessa. Se on turvallisuuskysymys, mutta vaikuttaa myös sijoittajien näkemyksiin. Yhteiskunnallinen eheys on tärkeintä ja siihen voimme itse vaikuttaa”, Aaltola toteaa. ”Suomalaiset ovat lähtökohtaisesti onnellista kansaa. Esimerkiksi Lapissa luonto on yhteisten kokemusten ja uusien ideoiden lähde.”

Katse Pohjoismaihin

”Suomi on maana niin aktiivisessa yhteistyössä kansainvälisissä verkostoissa, kuin ilman liittoutumista on mahdollista. Arktisen alueen merkitys kasvaa, sillä monella maalla on siellä intressejä. Lapin turvallisuuden ja puolustuksen kartta elää erityisesti suhteessa Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Niinpä pohjoismaisella yhteistyöllä on meille suuri merkitys. Kuinka voimme esimerkiksi kehittää vielä tiiviimpiä suhteita Ruotsin kanssa, on keskeinen kysymys”, kysyi jääkäriprikaatin komentaja, eversti Antti Lehtisalo kommentissaan.

Rantatörmien luonnonmukainen suojaus maamassoilla vähentää rantojen syöpymistä. Penkereet muokattiin maisemaan sopiviksi. Loivalla muotoilulla helpotetaan rantojen käyttöä. Maisemoinnin yhteydessä asensimme Kotiuopajan perälle maan alle 100 metriä pitkän putken, joka helpottaa veden vaihtumista Kotiuopajassa. Veden vaihtuvuuden parantamiseksi teimme myös Kotiuopajan suualueen perkauksen.

Kairalan kylä sai uuden veneenlaskupaikan joen länsipuolelle ja itäpuolen veneenlaskupaikka kunnostettiin. Molemmille rannoille tuli uusi betoniluiska, jonka kautta saa ajettua trailerilla veneen vesille. Veneenlaskupaikkojen yhteyteen tehtiin lisäksi uudet veneiden pitopaikat eli telarannat.

Huomioimme töissä ympäristön

Työt eivät vaikuttaneet merkittävästi alueen kalastoon tai muihin eliöihin. Kartoitimme uhanalaiset lajit jo ennen töiden aloittamista, eikä esimerkiksi laaksoarho-kasvin esiintymisalueilla kuljettu raskailla työkoneilla.

Toimimme lisäksi Museoviraston ohjeiden mukaan ja seurasimme alueen kaivauksissa löytyviä mahdollisia historiallisia esineitä. Arkeologisia löydöksiä ei tullut vastaan.

Ympäristötyöt osa Kitisen voimalaitosten velvoitteita

Kairalan alueen työt liittyvät Kitisen voimalaitosten lopputarkastukseen, jossa Kokkosnivan voimalaitoksen vaikutusaluetta laajennettiin. Nyt myös Kairalan alue kuuluu voimalaitoksen lupaehdoissa määriteltyjen velvoitetöiden piiriin.

Lisätietoja:
Marko Talvensaari
Pato- ja maanrakennuspäällikkö
Kemijoki Oy
020 703 4486

Tilaisuuden aluksi juhlaväki kokoontui kalatielle katsomaan kalatien luukkujen avaamista. Lapin ELY-keskuksen kalatalousjohtaja Pentti Pasanen, Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula sekä Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Maria Maijala päästivät veden virtaamaan kalatiehen.

Kylätalolla järjestetyssä juhlatilaisuudessa kuultiin useita puheenvuoroja projektissa mukana olleilta yhteistyötahoilta.

Suomen kalatalouden keskusliiton puheenjohtaja Eeva-Maria Maijala piti kalatien avaamista historiallisena ja merkittävänä tapauksena ja kiitti puheessaan etenkin osakaskuntaa, joka alkoi itse aktiivisesti tehdä töitä kalatien rakentamiseksi.

Timo Harju-Autti Auttin kalaveden osakaskunnasta kertoi, että kalatien tavoitteena on vahvistaa luontaista kalakantaa. ”Kun kalat nousevat jokeen, istutustarve vähenisi. Toivomme että Auttijoesta tulee hyvä kalastusalue ja sitä myötä myös alueen matkailu- ja virkistyskäyttö saa uutta virtaa. Tässä projektissa on ollut monenlaisia vaiheita, ja nyt on helpottunut olo, kun kaikki on valmista. Yhteistyö ELY-keskuksen ja Kemijoki Oy:n kanssa on mennyt erittäin hyvin.”

Myös Kemijoki Oy:n Tarja Zitting-Huttula kiitteli osakaskuntaa: ”Auttin kalatie on erinomainen esimerkki aikaansaavasta yhteistyöstä. Rahoittajan kannalta on merkityksellistä, että tekemisellä on kaikissa tilanteissa selkeä vastuunottaja. Osakaskunta on hoitanut roolinsa hienosti. Tällaisella yhdessä tekemisellä ja avoimuudella saadaan asioita aikaiseksi.”

Tilaisuuden päätteeksi juhlavieraat maistelivat kalakeittoa ja muistelivat yhdessä Auttijoen vaiheita.

Nyt jäämme seuraamaan, miten kalatie lähtee toimimaan käytännössä eli kuinka paljon sen kautta nousee kaloja Auttijokeen.

Auttin kalatie

Kalatie tai kalaporras tarkoittaa padon yhteyteen rakennettavaa kulkuväylää, jota pitkin kalat pääsevät nousemaan jokeen padon ohi. Auttijoessa on muun muassa taimenia, harjuksia ja siikoja. Lisäksi kalatien rakentaminen antaa tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia kalateiden rakentamisesta.

Auttin kauneuspadon kalatie toteutettiin yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen ja Auttin kalaveden osakaskunnan kanssa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 180 000 euroa. Lapin ELY-keskus ja Kemijoki Oy vastasivat lähes kaikista rakentamiskustannuksista puoliksi. Myös Rapala-rahasto ja Keski-Kemijoen kalastusalue ovat avustaneet rakentamiskustannuksissa. Auttin kalaveden osakaskunta on kustannuksellaan hankkinut suunnitelmat ja luvat ja vastaa kalateiden ylläpidosta.

Konsta löysi itseään kiinnostavan Kemijoki Oy:n kesätyöpaikkailmoituksen opiskelijajärjestönsä sähköpostilistalta. ”Sierilän voimalaitoshankkeen luonnon monimuotoisuuden suojelusuunnitelma vaikutti mielenkiintoiselta pestiltä kasviekologin näkökulmasta”, Konsta summaa syitä miksi hän haki tehtävään. Aikanaan tehtyä suojelusuunnitelmaa oli tullut aika päivittää.

Fyysiset maastokäynnit on tämän kesän osalta tehty. Maastokäynneillä kartoitettiin Oikaraisen alueen niittyjä ja niiden luontoarvoja. Toteutuessaan Sierilän voimalaitoshankkeen allasalueen alle jäävien niittyjen luontoarvot on korvattava jossain muualla. Alueella esiintyy uhanalainen laaksoarho-kasvi, jonka suotuisan suojelutason säilyttäminen on tärkeää.

Luontoarvojen suojelemiseen nykyaikaisia keinoja

Sierilän voimalaitosalueen luonnon monimuotoisuuden suojelusuunnitelma on nyt työn alla ja syksyyn mennessä raportti on tarkoitus saada yksiin kansiin. Luontoarvon säilyttämiseksi esimerkiksi kasvien siirtoistutus on yksi mahdollinen suojelumuoto. Siirtoistutusten mahdollisuutta selvitetään yhteistyössä Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kanssa. He osallistuvat kasvien siirtoistutuksien tekemiseen ja saavat samalla laaksoarhon yliopiston kokoelmaan.

Sakke Rantala aloitti Kemijoki Oy:ssä kesätöissä jo vuonna 2013 ja on tällä tiellä edelleen. Koulutukseltaan hän on systeemi-insinööri, jonka osaamista hyödynnetään laaja-alaisesti koko Kemijoen toiminnassa. Kiteytettynä Saken rooli on tarjota energiataloudellisia laskelmia eri työ- ja projektiryhmien käyttöön liiketoiminnallisten päätösten tueksi. Hänen työnkuvaansa kuuluu yhteistyö taloudellisten sidosryhmien kanssa sekä hän osallistuu valvomosopimuksen palvelutason arviointiin yhdessä valvomo-operaattorien kanssa.

Vesivoimaan tehokkuutta optimoinnilla

Saken diplomityö sai alkunsa Kemijoen tarpeesta arvioida Fortumin kanssa tehdyn valvomosopimuksen palvelutasoa. ”Tutkimuksessani selvitän Kemijokea askarruttanutta asiaa kahdesta näkökulmasta: arvioin valvomotoiminnan siirtymisen hyötyjä ja joen käyttäytymistä”, Sakke kiteyttää opinnäytteensä lähtökohtia. ”Joen käyttäytyminen on tutkimuksena abstraktimpi. Kuinka esimerkiksi määritellään joen poikkeava käyttäytyminen”, hän jatkaa.

Tutkimuksessaan Sakke olettaa joen tyypillisen käyttäytymisen välittyvän historiasta. Yleisesti tutkimus ohjaa tutustumaan ilmiöihin käyrinä. Työssä Sakke esitti erään yleisen menetelmän käyrämuotoisten havaintojen lajitteluun ja ominaisuuksien vertailuun. Menetelmästä valmistellaan parhaillaan tieteellistä artikkelia Aalto-yliopistossa.

Kemijoelle ja kumppaneille työn tärkein tulos on jo aiemmin käytetyn jälkioptimointimenetelmän syvempi tarkastelu. Menetelmä tarjoaa tehokkuuden arvioinnille ns. ruuvipenkin, jonka avulla toimintaa voidaan edelleen kehittää. Uusi tieto tukee myös Kemijoki Oy:n yritysvastuuajattelua.

Historian havinasta tietoa tähän päivään

Kesällä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta valmistunut Pekka Hyvönen perehtyi Kemijoki Oy:n historiaan viimeisen viiden vuoden ajalta. Pekka kävi läpi Lapin Kansasta noin 170 Kemijokea käsittelevää uutisjuttua, joiden pohjalta hän selvitti ajansaatossa syntyneitä sidosryhmien jännitteitä ja suhteita Kemijokeen.

Tutkimuksessa käytetyistä sanomalehtiuutisista määriteltiin keskeisimmät sidosryhmät ja sitä kautta saimme lisätietoa eri sidosryhmien käsityksistä Kemijoki Oy:tä kohtaan. ”Tarkoituksenani oli selvittää erilaisten sidosryhmien ominaispiirteitä, tarpeita ja toiveita”, Pekka tiivistää tutkimustaan.

Alue-erojen ymmärtäminen ja läsnäolo on sidosryhmille tärkeää

Pyrimme tekemään aktiivista yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa ja käymään keskustelua heidän toiveistaan esimerkiksi vesivoiman naapureina. Iloksemme tutkimus osoitti, että Kemijoki Oy nähdään usein positiivisessa valossa. Aikojen saatossa sidosryhmiemme joukossa on syntynyt myös kriittisiä näkökulmia toimintaa kohtaan. Erityisesti maantieteellisten alue-erojen ymmärtäminen ja läsnäolo on sidosryhmille tärkeää. Lopputulemana tutkimuksesta saimme vahvistusta sille, että viestinnällä ja avoimuudella palvelemme sidosryhmiämme parhaiten.

Tämän numeron aiheita:

• Sateinen kesä vauhdittaa virtaamia ja sähköntuotantoa
• Laaksoarhoa etsimässä
• Ajankohtaista: Kaksi turvelauttaa ajelehtii Lokalla – veneilijöiltä pyydetään tarkkaavaisuutta
• Loue-Tervolan uomanparannushanke tuo viihtyvyyttä jokivarren asukkaille ja oleskelupaikkoja kaloille
• Syyskesän ensimmäiset kalanistutukset aloitettiin Olkkajärvellä
• Lopputöistä uutta tietoa ja osaamista vesivoiman tuotantoon
• Uutta osaamista taloon – Jari Kivelä rakennustekniseksi asiantuntijaksi

Lue Lieke

Veneenkulkua häiritsevä turvelautta irrotetaan pala palalta kaivinkoneen avulla ja sijoitetaan väliaikaisesti siten, että se ei häiritse vesistön käyttöä eikä tuki veneväyliä. Seuraamme aktiivisesti turvelautan liikkeitä.

”Kutsumme kaikkia jokivarsien toimijoita mukaan yhteistyöhön. Tilaisuuden tarkoituksena on sekä levittää tietoa toukokuussa 2016 aloitetusta työstä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Kemi- ja Ounasjokien vesistöalueella että koota aivan konkreettisesti uusia ideoita ja ajatuksia palauttamistyöhön. Niitä tarvitaan toimenpidesuunnitelman kokoamiseen ja hankkeiden valmisteluun, joille haetaan esimerkiksi kärkihankerahoitusta”, kertoo projektipäällikkö Lassi Kontiosalo Lapin liitosta.

Tilaisuuden puheenjohtaja on kansanedustaja Eeva-Maria Maijala. Päivän alustajina kuullaan asiantuntijoita valtionhallinnosta ja tutkimuslaitoksesta sekä yrittäjän näkökulmaa. Maa- ja metsätalousministeriön kalatalouden ylitarkastaja Jouni Tammi puhuu hallituksen kärkihankkeista ja luontopolitiikasta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell valottaa näkemyksiään vaelluskalakantojen palauttamisesta rakennettuihin vesistöihin. Yrittäjä Tarmo Aittaniemi Kalasydän Oy:stä esittelee puheenvuorossaan innovatiivisen vaihtoehdon perinteisille kalaportaille.

Tilaisuuteen kutsujina toimivat Lapin liitto, Pohjolan Voima sekä Kemijoki Oy.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, tilaisuus on avoin ja maksuton. Kahvitarjoilua varten pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan 25.8.2016 mennessä sähköisesti osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/D83VMWF

Lue lisää tilaisuuden ohjelmasta Lapin liiton verkkosivuilta.

Virtaamat ovat olleet korkeat, mutta olemme joutuneet turvautumaan ohijuoksutuksiin vain häiriötilanteissa sekä koneisto- ja luukkuremonttien vuoksi. Tekojärvet ovat täyttyneet mukavasti, ja myös Kemijärvi on normaalia kesävesitasoa korkeammalla. ”Kaiken kaikkiaan koko kesä on taiteiltu tulvavirtaamarajan kynnyksellä. Kesällä kertynyttä vettä riittää juoksutettavaksi myös tulevan talven aikana.”, kertoo valvomopäällikkö Erkki Nuortio Kemijoelta.

Kevät ja kesä olivat keskimääräistä sateisempia

Kesä- ja heinäkuun sademäärät olivat puolitoistakertaisia tavanomaiseen verrattuna. Myös elokuu on ollut merkittävästi keskivertoa sateisempi, lähes kaksinkertainen, sillä kuukauden alkupuoliskon sadekertymä on jo nyt yli 100 milliä. Toukokuun alkupuolisko oli vähäsateinen, mutta loppukuusta satoi vettä kevättulvan niskaan niin paljon, että kuun sadekertymä oli keskimääräistä suurempi. Normaalisti Kemijärven alueella huhtikuun keskimääräinen sademäärä on 30 millimetriä, mutta tämän vuoden huhtikuussa satoi noin 50 millimetriä. Koko kevät oli keskimääräistä sateisempi.

Sähköä tehdään nyt paljon

Runsaan sadannan ja kasvaneiden virtausten myötä kuluneen kesän sähköntuotantomme on ollut suurempaa moniin kesiin verrattuna. Runsaiden virtaamien myötä vesivoimalaitosten säätökyky rajoittuu hieman, ja siksi ajamme normaalia enemmän perustuotantoa. ”Sateiden myötä myös virtaamat ovat pysyneet korkealla. Kemijoen tulovesivirtaama on ollut keskimäärin 400 kuutiota sekunnissa. Tulvavirtaaman raja menee 500 kuutiossa ja on täysin mahdollista, että virtaama vielä syksyn mittaan lähentelee tulvarajaa,” Erkki jatkaa. Kemijärven vedenpintaa pyritään syksyn mittaan saamaan alemmas: lähelle tavanomaista kesävesitasoa.

Lisätietoja:
Erkki Nuortio
valvomopäällikkö

Uomanparannustöissä kaivamme joen pohjaa kuudessa eri kohteessa yhteensä noin 3,4 kilometrin matkalta. Kuudesta perkauskohteesta kaivuutyöt on tehty jo kolmessa kohteessa.

”Tällä hetkellä kaivuulautat ovat siirtyneet suurimmalle perkauskohteelle Louesaaren kohdalle. Kaivuulautat kaivavat joen pohjasta perattavaksi suunnitellut kohteet. Sen jälkeen proomut kuljettavat poistetun maa-aineksen rantaan, missä se käytetään rantapenkereiden ja rannansuojausten tekemiseen,” kertoo Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Sakari Pyhäjärvi. Jokiuomaa perkaamalla veden virtausala joessa lisääntyy ja se lisää jokiuoman energiataloudellisia hyötyjä.

Kaloille rakennetaan suoja- ja oleskelupaikkoja

Uoman ruoppaukset poistavat karikoita, joten suoja- ja oleskelupaikkojen rakentaminen kaloja varten on tärkeää. ”Suoja- ja oleskelupaikkoja, eli niin sanottuja kostepaikkoja, rakennetaan 30 kappaletta. Kostepaikat toimivat lähinnä virtavesikalojen levähdys- ja syönnösalueina niin, että kalat voivat oleskella haluamallaan virtausalueella. Kostepaikalta kalat voivat syödä pieniä kaloja tai virran mukana kulkeutuvia vesihyönteisiä”, kertoo aluepäällikkö Jyrki Autti Kemijoki Oy:stä.

Kiviryhmien rakentamiseen käytetään kiviä, jotka pysyvät paikallaan myös tulvavirtaamilla ja jäidenlähdön aikaan. Kivetyksissä käytetään pienempää kiviainesta sidosmateriaalina. Matalissa vesisyvyyksissä olevien suojapaikkojen kivetyksien alapuolelle tehdään tarvittaessa syvennys.

”Kalaistutukset pysyvät samalla tasolla nykyisten velvoiteistutuksien puitteissa. Lisäksi ruoppauksesta aiheutuvien samennushaittojen vuoksi alueelle tulemme tekemään ylimääräisiä kalanistutuksia kahtena ruoppauksen jälkeisenä vuonna. Parannustöiden jälkeen seuraamme kalojen tilannetta ja teemme alueen kalastajille myöhemmin kalastuskysely,” sanoo Autti.

Loue-Tervolan alueella pyydetystä saaliista kolmannes on kirjolohta, toinen kolmannes haukia ja noin viidennes ahventa. Lisäksi alueen vesistössä on taimenta, kuhaa, särkikaloja ja madetta.

Kalojen narraus paranee jokivarrella

Rannan viihtyvyyden lisäksi myös kalastusmahdollisuudet paranevat uomanparannustöiden seurauksena. ”Rakennetut suojapaikat toimivat hyvinä kalastuspaikkona varsinkin rannalta käsin kalastaessa. Vanhat kalastuspaikat voivat ruoppauksen takia hieman vaihtaa paikkaa, koska virtaukset voivat muuttua. Myös talvikalastus voi helpottua, koska joella ei ole enää samanlaisia hyydeongelmia”, kertoo Autti.

Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.

Hanke pähkinänkuoressa:

• Hyydepatojen aiheuttamia vedennousuja varten suunniteltiin perkausyhdistelmä yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa T&K-projektina vuosina 2006–2007.
• Kemijoki Oy ja urakoitsija Terramare Oy aloittivat uomanparannushankkeen työt Louen ja Tervolan välisellä jokialueella kesäkuun alussa.
• Uomanparannushankkeen aikana tehdään perkauksia kuudessa eri kohteessa Louen ja Tervolan välillä.
• Perattavien maamassojen määrä on yhteensä noin 192 000 m³.
• Jokea perataan yhteensä noin 3,4 kilometrin matkalta ja perkausalueen keskimääräinen leveys on noin 40–50 metriä.
• Maamassasta suuri osa käytetään vaikutusalueella olevien rantojen tukemiseen ja muotoiluun.
• Uutta rannansuojausta on suunniteltu tehtäväksi noin 15 kilometrin matkalle.
• Pieni osa massoista maisemoidaan Varejoensuun ja Rantakuparin alueille.

”Sotkajärven luonnonravintolammikkoa käytettiin ensimmäistä kertaa kuhan viljelyyn ja tuotanto näyttää onnistuneen hyvin”, kertoo Voimalohi Oy:n tuotantopäällikkö Erkki Leitilä.

Luonnonravintolammikosta kuhanpoikaset laskettiin keräilyaltaaseen, josta ne haavitettiin punnituksen kautta kalankuljetussäiliöön. Tämän jälkeen kuhien matka jatkui Olkkajärveen ja sinne istutettiin yhteensä 7418 yksilöä, jotka olivat keskimäärin 6,7 cm pituisia ja 2,3 grammaa painavia.

Kuhan osuus kokonaiskalasaaliista kasvussa

”Kuhia istutetaan kalahoitovelvoitteina Kemijoen pääuoman voimalaitosaltaille ja Raudanjoen vesistön järville. Viime vuosina kuhien osuus saaliissa on kasvanut merkittävästi ja esimerkiksi Jyrhämäjärven kokonaissaalissa kuhan osuus oli viimeisimmän kalastusselvityksen mukaan peräti 13 prosenttia. Myös patoaltaiden kalastuksessa kuha alkaa olla yleinen saaliskala ja siellä kuhat saavuttavat 40 cm pituuden keskimäärin 5-vuotiaana”, kertoo aluepäällikkö Jyrki Autti Kemijoki Oy:stä.

Voimalohi Oy hoitaa Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanistutusvelvoitteet. Seuraavaksi alkavat kirjolohen ja järvitaimen istutukset, joiden jälkeen syksymmällä istutetaan harjusta ja siikaa. Koko Kemijoen ja sen merelliselle vaikutusalueelle istutetaan vuosittain useita miljoonia kalanpoikasia ja pyyntikokoista kalaa.

Lokan tekojärven itäpäässä Alaponkun veneväylän alueella on noin 2 ha laajuinen turvelautta tuuliajolla.

Veneilijöitä pyydetään huomioimaan turvelautan liikkeet.

Paikka:Tie 9265 välillä Petäjäskoski - Soimi, Rovaniemi.

Tarkempi paikka: Paikasta Petäjäskoski 300 m, suuntaan Soimin liittymä. Petäjäskosken patosilta.

Tie on suljettu liikenteeltä. Haittaa molempiin suuntiin. Patosilta on suljettu liikenteeltä päivisin 27.7.-31.10.2016 päivisin kello 7.00-20.00 välisenä aikana voimalaitoksen koneiston peruskorjauksen vuoksi. Kiertotie on Jaatilansaaren kautta. Kevyt liikenne saatetaan ohi mahdollisuuksien mukaan.

Ajankohta: 27.07. klo 07:00 - 31.10.2016 klo 20:00

Paikka:Tie 9264 välillä Peura - Ossauskoski, Tervola.

Tarkempi paikka: Paikasta tien 19648 liittymä 300 m, suuntaan Ossauskoski.
Siltatyö

Haitta-aste: Haittaa liikenteelle

Nopeusrajoitus : 30 km/h

Tie on ajottain suljettu liikenteeltä Yksi ajokaista suljettu

Lisätieto: Aluksi toinen ajokaista suljettu, myöhemmin koko tieosuus.

Ajankohta: 03.05.2016 - 30.09.2016.

Paikka:Tie 933 välillä Häkinvaara - Valajaskoski, Rovaniemi.

Tarkempi paikka: Paikasta Valajaskoski 500 m, suuntaan Valajaskoskentien ja Vt 4:n liittymä.Tie on suljettu liikenteeltä. Haittaa molempiin suuntiin.

Patosilta on suljettu liikenteeltä päivisin 09.00 - 15.00 ja 17.00 - 24.00. Sääsuojan korjaus.

Ajankohta: 11.08. klo 09:00 - 17.08.2016 klo 23:59.

Pruntelin kosteikko sijaitsee 1950-luvulla rakennettujen Valajaskosken ja Petäjäskosken voimalaitosten välissä. Rakentamisen seurauksena vesi nousi ja noin kolmen hehtaarin maa-alue soistui. Kemijoki Oy perusti vuonna 2013 mailleen Pruntelin kosteikon osana Suomen riistakeskuksen koordinoimaa Kotiseutukosteikko Life+ -hanketta.

Kaivoimme matalia ja mutkittelevia uomia ja maisemoimme kaivuumaata saariksi. ”Alueen kasvisto muotoutui nykytilaan nopeasti ja vesilinnut löysivät pesäpaikkansa jo yhden vuoden jälkeen. Kosteikko pysyy hyvin kunnossa, eikä isompia hoitotöitä pajukon raivauksen lisäksi tarvitse tehdä. Alue ei pääse umpeutumaan, koska joessa on tarpeeksi vilkas virtaus luonnostaan ja vesivoiman säätelyn vuoksi”, Kosteikkomaailman Juha Siekkinen kertoo. Siekkinen suunnitteli kosteikon Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen aikana yhdessä Kemijoki Oy:n kalastusmestari Jyrki Auttin ja kahden paikallisen metsästysseuran edustajan kanssa, kun kosteikko rakennettiin 2013.

Pruntelin kosteikolla elää monenlaisia vesilintuja

Kosteikko on ihanteellinen paikka vesilinnuille, esimerkiksi puolisukeltajasorsille: keskisyvyys on vain 40–50 senttimetriä, ja uomien sekä saarten matalat rannat ovat sopivia pesintä- ja ruokailupaikkoja. Esimerkiksi heinäsorsa, tavi, haapana ja telkkä viihtyvät kosteikolla. Myös joutsenet levähtävät alueella muuttoaikana.

”Pruntelin kosteikko on kiinnostava retkipaikka kaikille jokiluonnosta ja kosteikkorakentamisesta kiinnostuneille. Kemijoen yhteydessä sijaitsevalle kosteikolle on myös helppo tulla, sillä alue sijaitsee vain 200 metrin päässä pikitiestä,” kertoo Siekkinen.

Ylläpito yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa

Paikalliset metsästysseurat huolehtivat vesilintulaskennoista ja kosteikon hoidosta esimerkiksi pitämällä pajukon siistinä ja pyytämällä pienpetoja, kuten minkkejä ja supikoiria. Kosteikon alueella saa myös metsästää kestävän metsästyksen periaatteiden mukaisesti, mikä on metsästysseurojen kannalta hyvä asia ja kannustaa yhteistyöhön.

”Hyvin Kemijoki Oy huomasi tällaisen mahdollisuuden vesilintujen elinympäristön ylläpitämiseksi. Kaiken kaikkiaan hieno juttu, että paikalliset toimijat ovat tässä mukana ja kosteikkoa ylläpidetään yhdessä”, kiittää Siekkinen.

Pruntelin kosteikko

• Pruntelin kosteikko sijaitsee 1950-luvulla rakennettujen Valajaskosken ja Petäjäskosken voimalaitosten välissä.
• Kosteikolla viihtyvät useat vesilinnut, erityisesti heinäsorsa, tavi, telkkä ja haapana.
• Kemijoki Oy perusti vuonna 2013 mailleen Pruntelin kosteikon osana Suomen riistakeskuksen koordinoimaa Kotiseutukosteikko Life+ -hanketta. Kosteikko rakennettiin keväällä 2013.
• Rakentamiskulut maksoi Kemijoki Oy (75 %) ja Kotiseutukosteikko Life+ -hanke kustansi loppuosan (25 %) lisäksi suunnittelun. Life+-hankkeen rahoittajana toimivat Euroopan unionin ympäristöalan Life -rahoitusjärjestelmä, Suomen riistakeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Lue lisää Pruntelin kosteikosta hankkeen nettisivuilta.

Sadetta saatiin muutaman päivän aikana paljon etenkin Keski- ja Länsi-Lapissa. Ounas-, Raudan- ja Torniojoen joillakin alueilla satoi parhaimmillaan jopa 50 milliä päivässä. ”Heinäkuun sadanta on yleensä Kemijoen sadealueella keskimäärin 70 millin luokkaa, ja nyt alkukuun kertymä on jo 60–80 milliä alueesta riippuen. Kymmenessä päivässä olemme siis saaneet melkein koko kuukauden sadannan”, Kemijoen valvomopäällikkö Erkki Nuortio kertoo.

Sateet näkyvät vesistössä viiveellä

Tulvakynnys ei ole kesällä kuitenkaan ylittynyt, vaikkakin pariin otteeseen rajoilla on oltu. Ohijuoksutuksiin ei ole tarvinnut sateiden vuoksi ryhtyä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Permantokoskella ohijuoksutetaan vettä ainakin tänään ja huomenna. Raudanjoen järvisemmässä vesistössä sadantavettä kertyy järviin, minkä vuoksi virtaamat kasvavat joessa viiveellä ja purkautuvat pitkään vielä viikon, parin ajan sateiden loputtua.

Voimakkaat sateet näkyvät vesistössä aina hieman viiveellä. ”Vettä alkaa valua maastosta jokiin siinä vaiheessa, kun maa on niin märkää, ettei se enää ime enempää. Veden määrä riippuu myös siitä, missä päin vesistöä ollaan. Esimerkiksi Kittilän kovat sateet sekä Ounasjoen latvavesien runsas sadanta heinäkuun 5. päivän ukkosrintaman aikaan näkyivät alempana Kemijoen pääuomalla vasta nyt, noin viiden päivän jälkeen.

Vesivoiman tuotantoa vähennetään öisin – runsaiden sateiden aikaan säätö on vaikeampaa

Vesivoimalla tuotetaan säätösähköä eli energiaa, jolla vastataan sähkön käytön ja kysynnän vaihteluihin. Esimerkiksi yöaikaan kun kulutus on pienempää, vesivoimaloiden läpi ajetaan vastaavasti pienempi määrä vettä. Näin vesi jää odottamaan varastoaltaisiin aamun kulutuspiikkiä, kun kodeissa käynnistetään kahvinkeittimet ja työpaikoilla isommat ja pienemmät koneet.

Viime viikolla, kun vettä oli tavallista runsaammin ja virtaamat olivat korkealla myös yöaikaan, vesivoiman säätöominaisuutta ei voitu hyödyntää suomalaisen sähkönkulutuksen tasaajana. ”Veden pinnankorkeus saa vaihdella voimalaitosaltaissa tiettyjen raamien sisällä. Silloin kun vettä on paljon, joudumme ajamaan sitä jatkuvalla syötöllä voimalaitosten koneiden läpi, emmekä pysty järkevästi pienentämään tuotantoa öisin, kun ihmisten sähkön käyttö vähenee”, Nuortio sanoo.

Huollamme voimalaitoksia – ohijuoksutuksia Taivalkoskella ja Ossauskoskella

Muutamalla Kemijoen voimalaitoksella ohijuoksutetaan tänäkin kesänä vettä voimakoneiden huoltojen vuoksi: Taivalkosken peruskorjauksen vuoksi yksi voimalaitoksen koneista on pois käytöstä marraskuulle asti. Ossauskoskella yksi koneista on tänään pois käytöstä päämuuntajahuollon vuoksi. Viikonlopun aikana Kurkiaskan voimalaitoksen generaattorissa oli häiriö, jonka vuoksi vettä jouduttiin juoksuttamaan ohi koneiston sunnuntai-iltaan asti.

Ossauskosken alapuolella on meneillään Loue-Tervola -uomanparannustyö, jossa kaivinkone kaivaa lautan päältä jokipohjaa ja kaksi maansiirtoproomua uittaa ruoppausmassat jokirantaan rantojen maisemointipenkereiksi. Tähän työhön eivät virtaama- ja pinnankorkeusvaihtelut juurikaan vaikuta. Lue lisää uomanparannuksesta.

Lieksan- ja Kymijoella virtaamat laskussa

Päijänteen vedenpinta on edelleen kesänajan tavoitekorkeuden yläpuolella, ja Kymijoen voimalaitoksilla on lisätty juoksutusta useampaankin otteeseen kesän mittaan. Nyt vedenpinta on kääntynyt laskuun, ja lasku jatkuu edelleen loppukesään. Lieksanjoella virtaama nousi hieman sateiden vuoksi, mutta on nyt noin 100 kuutiometriä sekunnissa eli heinäkuun keskimääräisellä tasolla. Lieksanjoella Lieksankosken (2 kpl) ja Pankakosken (2 kpl) sekä Kymijoella Anjalankosken (1 kpl) ja Inkeroisen (4kpl) voimalaitoskoneistot ovat kaikki käytössä.

Lisätietoja:
Erkki Nuortio
Valvomopäällikkö, Kemijoki Oy

Heikki Poikela
Käyttöpäällikkö
heikki.poikela@kemijoki.fi

Tiesitkö, että kolmannes Suomen vesisähköstä tuotetaan voimalaitoksillamme? Entä tiedätkö mitä tarkoittaa säätövoima?  Esitteestä löydät mm. tuoreimmat tuotantolukumme, tällä hetkellä meneillään olevat hankkeemme sekä rakennemallimuutoksemme tiiviinä pakettina. Digitaalisen esitteen löydät verkkosivujemme Julkaisut-osiosta. Painettu versio kulkee mukanamme aina kun olemme läsnä tapahtumissa, kuten esimerkiksi asukasilloissa.

Kouvolaan, Ankkapurhan koskeen vuosina 1919–1922 rakennettu voimalaitos oli valmistuessaan aikansa suurin vesivoimala. Museokonesalin kattoa koristaa 2,5 metriä korkea puolikaari, jonka alla on neljä peräkkäistä vaaka-akselista vesivoimakonetta.

Yksi koneista on jauhanut sähköä voimalaitoksen alkuvuosista asti. Tästä museokoneesta on näkyvissä näyttävä generaattori sekä kaksipäisen Francis-turbiinin ja generaattorin yhdistävä, vaakatasossa pyörivä akseli.

Voimalaitoksen kolme muuta konetta vaihdettiin uusiin vuosina 1993–1994. Vanhalle museokoneelle tehtiin kattavampi peruskorjaus kymmenen vuotta sitten, ja vuoden 2016 alussa tehdystä huollosta se selvisi pienellä rasvauksella.

Museokone käy, kun vettä on paljon

”Voimalaitoksen kaikkia neljää konetta käytetään sen mukaan, miten paljon vettä joessa on kulloinkin. Museokone otetaan käyttöön silloin, kun vettä on paljon ja kaikkien neljän koneen voimaa tarvitaan. Esimerkiksi tänä keväänä kone on ollut käytössä. Museokone toimii eri tavalla kuin uudemmat koneet, joita voidaan ohjata etäyhteydellä. Siinä ei ole automaatiota, joten se on täysin käsin operoitava,” kertoo voimalaitospäällikkö Janne Ala Kemijoki Oy:stä.

Kymijoen voimalaitoksilla työskentelee Stora Enso Publication Papers Oy:n (SEPP) henkilöstöä. SEPP on Kemijoki Oy:n kumppani, joka vastaa vesivoiman käytöstä ja kunnossapidosta paikallisesti. Näin on toimittu siitä asti, kun Kemijoki Oy osti Inkeroisten voimalaitoksen Fortumilta 2000-luvun alussa.

Vesivoimaa sukupolvelta toiselle

Kymijoki on osa Suomen teollistumisen ja etenkin paperiteollisuuden historiaa. Joen tarina jatkuu myös tämän päivän jälkeen: ”Satavuotias kone on loistava esimerkki vesivoiman pitkäikäisyydestä. Hyvin ylläpidettynä vesivoima on pitkäikäinen investointi ja voimalaitokset tuottavat sähköä useille sukupolville”, Janne kiteyttää.

Kemijoen voimaa Kymijoessa

• Inkeroisten voimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 80 gigawattituntia (GWh) energiaa, mikä vastaa noin 4 400 nelihenkisen kotitalouden vuoden sähkönkulutusta.
• Kymijoen toinen voimalaitos, Anjalankoski sijaitsee myös Ankkapurhan koskella, Inkeroisen voimalaitoksen vieressä. Se tuottaa vuodessa noin 130 gigawattituntia (GWh) energiaa.
• Yhteensä tuotamme Kymijoella keskimäärin 210 gigawattituntia (GWh) energiaa vuodessa.

Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone käynnistyi Inkeroisissa 1800-luvun lopussa. Vuonna 1887 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy hankki kosken itärannan puuhiomon voimalaitoksineen. Yhtiö halusi padota koko kosken, mutta puolet vesivoimasta kuului Suomen senaatin omistamalle Anjalan kartanolle. Lopulta yhtiö ja valtio hakivat rakennuslupia vesivoimalaitoksille. Inkeroisen voimalaitos kosken itärannalla rakennettiin 1920-luvulla. Länsipuolen Anjalan voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin vuosikymmeniä myöhemmin.

Kesäturistille teollisuushistoriaa ja modernia arkkitehtuuria

Ankkapurhan teollisuusmuseossa vierailijat voivat tutustua Suomen metsäteollisuuden historiaan ja tehtaan työntekijöiden arkeen. Astu sisään 1900-luvun työläisperheen kotiin ja tutustu konttoriin vierailemalla Museo Warpusessa tai pistäydy Stora Enson kartonkimuseossa. Alvar Aalto taas on jättänyt kädenjälkensä alueen 1930- ja 1950-luvulla rakennettuihin asuin- ja toimistorakennuksiin.
Tänä kesänä Ankkapurhan kulttuuripuistossa järjestetään yli 50 tapahtumaa. Alueella toimii ympäri vuoden myös Anjalan nuorisokeskus, joka järjestää luonto- ja kulttuuriohjelmaa ryhmille. Halutessasi pääset retkelle vieläkin kauemmas historian havinaan. Pienen kävelymatkan päässä sijaitsee vuonna 1756 valmistunut Anjalan ristikirkko ja 7 000 vuotta vanhoja kivikautisia asuinpaikkoja.

Tämän numeron aiheita:

• Yhteistyöllä vaelluskalakannat vahvemmiksi Lieksanjoella
• Lieksanjoen voimalaitosten peruskorjaus etenee: päälaitetoimittajat valittu
• Uusi organisaatio vahvistaa läsnäoloamme eri jokialueilla
• Historian havinaa Ankkapurhan koskella
• 100-vuotias museokone ahkeroi täydellä teholla
• Elämää vanhassa Sompiossa – tervetuloa valokuvanäyttelyyn!
• Jokivarsissa kesän aikana runsaasti kunnostustöitä

Lue Lieke

Peruskorjausprojektien päätoteuttajaksi ja turbiinitoimittajaksi valittiin Andritz Hydro Oy, joka toimittaa voimalaitoksille turbiinien uudet juoksupyörät, johtosolukkeet ja korkeapainehydrauliikat. Sopimus allekirjoitettiin 6.6.2016.

Peruskorjauksessa turbiinien juoksupyörät vaihdetaan uusiin. ”Vesinapaisissa juoksupyörissä navan voiteluöljy korvataan vedellä, mikä vähentää öljyvahinkoriskiä. Molemmista voimalaitoksista tulee siis entistä ympäristöystävällisempiä”, kertoo projektipäällikkö Jouko Kangas Kemijoki Oy:stä.

Turbiinitoimittajan lisäksi tehtiin myös toinen iso laitetoimittajapäätös. Generaattoritoimittajaksi valittiin Koncar GIM (Kroatia), jonka kanssa toimitussopimus allekirjoitettiin 15.6.2016. Generaattoritoimituksiin kuuluvat uudet staattorit ja roottorin magneettinapojen uudelleeneristys. Koncar GIM oli mukana myös aikaisemmissa remonteissa vuosina 2012–2014.

Kemijoki Oy:n vesivoimaa Pohjois-Karjalassa

Pankakosken voimalaitos sijaitsee Lieksanjoen varrella. Vesivoimalaitoksen ensimmäinen peruskorjaus valmistui vuonna 2014, kun sen 2-koneisto vaihdettiin uuteen. Voimalaitoksen toisen koneen peruskorjaus aloitetaan ensi vuoden loppupuolella. Remontti alkaa marraskuussa 2017 ja sen suunniteltu päättymisaika on keväällä 2018. Pankakosken voimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 66 gigawattituntia (GWh) energiaa.

Lieksankoski on toinen Lieksanjoen varrella sijaitsevista voimalaitoksistamme. Se valmistui vuonna 1960. Voimalaitoksen 2-koneisto peruskorjattiin vuonna 2013 ja vuonna 2019 aloitetaan 1-koneiston kunnostus. Peruskorjaus alkaa marraskuussa 2018 ja jatkuu kevääseen 2019. Lieksankosken voimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 76 gigawattituntia (GWh) energiaa.

Peruskorjausten kokonaiskustannusarvio on noin 9,5 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:
Jouko Kangas
Projektipäällikkö, Kemijoki Oy
020 703 4437
jouko.kangas@kemijoki.fi

Heikki Kusmin
Johtaja, käytettävyys, Kemijoki Oy
020 703 4416
heikki.kusmin@kemijoki.fi

Juha Sipilän hallitus linjasi ohjelmassaan tehostavansa uhanalaisten kalalajien suojelua ja toimeenpanevansa kalatiestrategiaa. Hallituksen kärkihankekokonaisuuden sisällä on kirjaus vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisestä pilottikohteissa.

Yksi pilottikohteista on Lieksanjoen vesistöalue. Nyt solmitun yhteistyösopimuksen tavoitteena on johtaa ja ohjata toimenpidesuunnitelman toteutumista sekä valmistella hankkeen jatkoa seuraavina vuosina.

”Yhteistyö on lähtenyt jouhevasti käyntiin jo alkuvuodesta, kun valmistelimme suunnitelmaa Lieksanjoen kehittämistoimenpiteistä. On hienoa olla mukana tässä työssä, sillä meillä kaikilla on yhtenevät tavoitteet uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Tästä on hyvä jatkaa,” iloitsee Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Alustavien suunnitelmien mukaan tulevat toimenpiteet kohdistuvat emokalojen pyydystämisen tehostamiseen, ylisiirtoihin, lisääntymisalueiden kunnostuksiin Pankajärven yläpuolisella jokialueella sekä tuki-istutusten tehostamiseen. Seuraavaksi osapuolten on tarkoitus hakea toimenpideohjelmaan tarvittava rahoitus.

”Kemijoki Oy:n selkeä tavoite on vaelluskalakantojen palauttaminen ja vahvistaminen. Lieksanjoki on hieno esimerkki useiden tahojen mutkattomasta, vapaaehtoisuuteen perustuvasta yhteistyöstä”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen toteaa.

Lisätietoja:
Kemijoki Oy
Ympäristöpäällikkö Erkki Huttula
sähköposti: erkki.huttula@kemijoki.fi

Kemijoki Oy:n vesivoimatuotannossa sovelletaan tilaaja- ja asiantuntijaorganisaatiomallia, jossa merkittävä määrä toiminnoista ostetaan palvelutoimittajilta. Caverionin vesivoimaliiketoimintayksikössä Pohjois-Suomessa työskentelee 110 henkilöä.

”Kemijoki Oy:n ulkoistuksiin perustuva kumppanuusmalli on osoittanut tehokkaaksi ja vastaa joustavasti tulevaisuuden energiayhtiön tarpeisiin. Olemme yhteistyössä Caverionin kanssa saavuttaneet tavoitteet ja voimme suunnata katseet pitkälle tulevaisuuteen. Yhteistyössä rakennettu kumppanuus, osaava henkilöstö ja hyvä yhteistyö ovat menestystekijöitä meille molemmille. Jatkossa keskitymme erityisesti käytettävyyden ja säätökyvyn tehostamiseen sekä työprosessien ennakkosuunnitteluun entistä vastuullisemman, turvallisemman ja luotettavamman vesisähkön tuottamiseksi”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

”On hienoa, että pääsemme syventämään kumppanuuttamme Kemijoen kanssa. Meidän tavoitteenamme on edelleen kehittää käytettävyyden menetelmiä ja prosesseja, joilla saadaan pysyvää tehokkuutta ja mahdollisimman häiriötöntä toimintaa”, kertoo Caverionin Teollisuuden ratkaisut -divisioonan johtaja Juhani Pitkäkoski. ”Lisäksi panostamme erityisesti työ-, laite- ja ympäristöturvallisuusasioihin Kemijoen yritysvastuulinjausten mukaisesti”, Pitkäkoski toteaa.

Kemijoki Oy kuuluu Caverionin Teollisuus-asiakassegmenttiin. Caverion Teollisuuden ratkaisut on Suomen johtavia teollisuuden palveluiden tarjoajia, jolla on pitkä kokemus eri teollisuuden aloilta käytön sekä käynnissä- ja kunnossapidon ulkoistuksista.

Lisätietoja:
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
p. 020 703 4410
tuomas.timonen@kemijoki.fi

Kemijoki Oy
Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho ylittää 1 100 MW. Vuonna 2015 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yhteensä 5 333 gigawattituntia, mikä oli noin kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.
www.kemijoki.fi
Twitter: @KemijokiOy

Caverion Oyj
Caverion suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja kiinteistöille, teollisuudelle ja infrastruktuurille. Palveluitamme käytetään toimistoissa, asunnoissa, teollisuuslaitoksissa ja julkisissa rakennuksissa sekä infrastruktuurissa. Tavoitteemme on varmistaa liiketoiminnan häiriöttömyys ja turvallisuus, terveelliset ja viihtyisät olosuhteet, kiinteistön optimaalinen toiminta ja kustannushallinta. Visiomme on olla yksi alan johtavista toimijoista Euroopassa ja tarjota kiinteistöille ja teollisuudelle edistyneitä ja kestäviä elinkaariratkaisuja. Vahvuuksiamme ovat teknologinen osaaminen ja laajat palvelut, jotka kattavat kaikki tekniset osa-alueet kiinteistöjen ja teollisuuslaitosten koko elinkaaren ajan. Vuoden 2015 liikevaihtomme oli noin 2,4 miljardia euroa. Caverionilla on noin 17 000 työntekijää 12 toimintamaassa Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Caverionin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.

www.caverion.fi
Twitter: @CaverionSuomi

”Mitta Oy on osoittanut suorituskykynsä toimintakentällään. Yhteistyömme on jokapäiväistä ja se näkyy konkreettisesti useille jokivarsien sidosryhmille. Tulvien päätyttyä kevät ja kesä ovat usein kiireisintä aikaa kunnostustöiden osalta. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita velvoite-, patoturvallisuus-, ja ympäristötöitä ympäri Kemijoki Oy:n vaikutusaluetta. Tarvitsemme osaavan ja paikallisen toimijan kumppaniksemme”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

”Yhteistyön jatkuminen näin monipuolisena Kemijoki Oy:n kanssa mahdollistaa velvoite-, patoturvallisuus-, ja ympäristötöiden kehittämisen tulevaisuudessakin. Vahvalla osaamisellamme vastaamme monipuolisesti Kemijoki Oy:n tarpeisiin ja pääsemme käyttämään osaamistamme laaja-alaisesti. Olemme vahvasti paikallinen toimija, mutta seuraamme aktiivisesti tekniikan ja toimintamallien kehitystä maailmalla ja tuomme ajantasaisen osaamisen asiakkaidemme käyttöön. Kaiken kaikkiaan voin todeta, että yhteistyö Kemijoen kanssa on ollut sujuvaa. Kehitämme toimintatapojamme jatkuvasti, jotta yhteistyö sujuu yhtä mutkattomasti myös jatkossa”, sanoo Mitta Oy:n toimitusjohtaja Jari Lappi.

Kemijoki on Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä.

Kemijoki Oy myi tytäryhtiönsä Kemijoki Aquatic Technology Oy:n (KAT Oy) osakekannan Mitta Oy:lle vuonna 2014. Omistusjärjestelyn tarkoituksena oli mahdollistaa KAT Oy:n kehittyminen ja täyttää Kemijoki Oy:n tavoitteet strategisesta ja vastuullisesta kumppanuudesta. Mitta Oy työllistää yhteensä yli 220 ammattilaista usealla eri paikkakunnalla, ja yhtiön asiakkaisiin kuuluu useita suomalaisia teollisuusyrityksiä ja julkishallinnon toimijoita.

Lisätietoja:
Tuomas Timonen, toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
+358 20 703 4410

Jari Lappi, toimitusjohtaja, Mitta Oy
0432 111 600

Yhteistyöryhmän järjestäytymiskokous pidettiin Rovaniemellä toukokuun viimeisenä päivänä. Kokouksessa valittiin toimielimen puheenjohtajakasi Lapin liiton yhteysjohtaja Maiju Hyry ja varapuheenjohtajaksi Keski-Kemijoen kalastusalueen puheenjohtaja Reijo Saari. Hankkeen projektipäälliköksi Lapin liitto on nimennyt Lassi Kontiosalon.

Ohjausryhmän jäseneksi on rahoittajatahojen lisäksi pyydetty edustajat Perämeren, Ala -Kemijoen, Keski-Kemijoen, Yli–Kemin ja Ounasjoen kalastusalueilta sekä edustajat Lapin ELY-keskuksesta, Lapin liitosta ja Luonnonvarakeskuksesta.

”Nyt aloittanut laajapohjainen ja erittäin asiantunteva työryhmä pystyy tarkastelemaan vaelluskalojen palauttamiseen liittyviä kysymyksiä kokonaisvaltaisesti ja luo työlle hyvät lähtökohdat”, iloitsee ohjausryhmän puheenjohtaja Maiju Hyry.

Järjestäytymisasioiden lisäksi ohjausryhmä päätti kokouksessaan toteuttaa avoimen sidosryhmätilaisuuden elokuun lopussa.

”Tilaisuuden tarkoituksena kertoa nyt aloitetusta työstä ja kutsua alueelliset toimijat mukaan yhteistyöhön. Haluaisimme myös kuulla sidosryhmiemme ajatuksia vaelluskalakantojen elvyttämistyöstä ja otamme mielellään vastaan ideoita tulevaa toimenpidesuunnitelmaa varten”, kertoo projektipäällikkö Lassi Kontiosalo Lapin liitosta.

Lisätietoja:

Hankkeen projektipäällikkö
Lassi Kontiosalo
puhelin 0400 315 138
Sähköposti lassi.kontiosalo@lapinliitto.fi

Ohjausryhmän puheenjohtaja
Maiju Hyry, yhteysjohtaja
Puhelin 040 7444601
Sähköposti maiju.hyry@lapinliitto.fi

Ohjausryhmän varapuheenjohtaja
Reijo Saari, Keski-Kemijoen kalastusalue
Puhelin 0400197291
Sähköposti: Reijosaari1@gmail.com

Tulva pysyi maltillisena koko kevään ajan

Kevään lumen vesiarvomittausten perusteella tulva olisi voinut olla 10–15 % keskiarvoa suurempi, mikäli tulvan alkuvaiheen sadanta olisi ollut tavanomaista. Vesiarvojen perusteella toteutuneeseen tulvaan verrattuna mahdollisuuksia olisi ollut suurempaankin tulvaan. Alueella pitkään jatkunut lämmin kausi sulatti lunta ja jäätä nopeasti. Toukokuu oli sateiden osalta keskimääräinen. Sateet ajoittuivat tulvan loppujaksolle siten, että lumet olivat suurelta osin ehtineet sulaa. Lisäksi kevään edetessä kasvillisuus alkoi tulla esiin, mikä osaltaan sitoi sadevettä ja piti tulvavirtaamat kurissa. Sateiden vaikutukset vain hieman pitkittivät tulvaa, eivätkä nostaneet huomattavasti veden virtaamaa tai pintaa. Kokonaisvolyymiltaan vuoden 2016 kevättulva oli Kemijoki Oy:n 52-vuotisessa tilastoinnissa 17. suurin, ja tulvan aikana voimalaitoksilla käsiteltiin noin viiden Kemijärven verran vettä.

Kesällä huollamme voimalaitoksia ja jokia

Tulvan häntää ajamme vielä noin viikon ajan Fortumin sekä Rovaniemen valvomon voimin. Tulvan aikana voimalaitoksien välppiä puhdistettiin sukeltajien avulla. Välpät ovat pysyneet sukellustyön jälkeen niin puhtaina, että voimme odotella vielä hieman virtaamien pienenemistä ennen kuin aloitamme välppäroskien noston konetyönä voimalaitoksien edestä. Töiden aikana voimalaitoksien edestä kulkevat tiet joudutaan sulkemaan yleiseltä liikenteeltä öiseen aikaan.

Kesän aikana huollamme voimalaitoksiamme, niiden ympäristöä ja jokivarsia. Muun muassa Loue-Tervolan uomanparannushankeeseen kuuluvat jokipohjan ruoppaustyöt käynnistyvät pikimmiten. Ossauskosken voimalaitos- ja säännöstelypadon siltatyömaa on jo käynnissä. Työmaan vuoksi tieyhteys voimalaitoksen kautta on katkaistu 23.5–30.9.2016 välisenä aikana.

Voitte seurata Joen käyttäjille -osiosta verkkosivuillamme tarkemmin eri alueilla tehtävien kunnostustöiden aikatauluja ja tapahtumia. Sivulle päivitämme ajankohtaista tietoa jokivarsien alueen tapahtumista.

Lisätietoja:
Erkki Nuortio
Valvomopäällikkö, Kemijoki Oy

Akuuteissa tilanteissa tietoa saa myös Fortumin vesivoimaoperaattorilta / 010 454 8300