Uutiset

14.11.2017

Lokan voimalaitoksen koneaseman sillan toinen ajokaista suljettu päivisin liikenteeltä 15.-23.11.

Lapin ELY-keskuksen kuulutuksen mukaisesti Lokan voimalaitoksen koneaseman sillan toinen ajokaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 15. - 23.11.2017 päivisin klo 07.00 - 18.00 maantiellä 9673 Tanhua-Lokka.

> Lue lisää >
9.11.2017

Lokalla ja Porttipahdalla heikot jäät

Altailla on suuria railoja ja sula-alueita, joilla ei ole jäätä tai jää on erittäin ohutta. Altailla liikkujien tulee noudattaa varovaisuutta myös myöhemmässä vaiheessa, koska nyt sulina olevilla alueilla tulee olemaan heikompi jääkansi pidempään.

Lisätiedot:

Lokan altaan jäätilanteesta
Risto Pyhäjärvi
Lokan luonnonvaraosuuskunta
0400 222 497

Porttipahdan altaan jäätilanteesta
Erkki Jokiniemi
kalastaja
0400 188 452

> Lue lisää >
8.11.2017

Petäjäskosken patosilta suljettu liikenteeltä 13.-17.11. klo 7-20

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettu liikenteeltä 13.-17.11. klo 7-20 välisenä aikana työpadon purkutöiden vuoksi.

> Lue lisää >
27.10.2017

Petäjäskosken patosillan toinen ajokaista suljettu tilapäisesti liikenteeltä 1.11.-30.11.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Petäjäskosken patosillan (maantiellä 9265 Petäjäskoski - Soimi, Rovaniemi) toinen ajokaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 1.11. – 30.11.2017 päivisin klo 07.00 - 22.00 segmenttiluukun viimeistelytöiden vuoksi.

> Lue lisää >
19.10.2017

Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy kirjelmöivät AVIlle kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksen puutteista

Lapin ELY-keskus on jättänyt keväällä 2017 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen Kemijoen ja Raudanjoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden ja -maksujen lupaehtojen muuttamiseksi.

 Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy ovat 18.10.2017 lähettäneet Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle kirjelmän, jossa yhtiöt kiinnittävät huomiota ELY-keskuksen hakemuksessa oleviin lainsäädännön kannalta oleellisiin puutteisiin ja virheisiin sekä ristiriitaisuuksiin. Kirjelmällä ei ole vaikutusta meneillään oleviin vaelluskalojen palauttamista edistäviin vapaaehtoisiin yhteishankkeisiin.

> Lue lisää >
16.10.2017

Mahdollisia ohijuoksutuksia Seitakorvan ja Vanttauskosken voimalaitoksilla

Seitakorvan ja Vanttauskosken voimalaitoksilla tehdään lähiviikkojen aikana huoltotöitä. Seitakorvan voimalaitoksella huoltotöitä tehdään 17.10.–18.10.2017 ja 23.10.–27.10.2017. Vanttauskosken voimalaitoksella huoltotöitä tehdään 19.10.2017. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
2.10.2017

Vanttauskosken patosillan toinen kaista suljettu tilapäisesti liikenteeltä öisin 2.-7.10.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusken kuulutuksen mukaisesti Vanttauskosken patosillan toinen kaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 2.10. - 7.10.2017 öisin klo 22.00 - 06.00 välisinä aikoina välppien puhdistustyön vuoksi.

> Lue lisää >
27.9.2017

Ennakoiva osaa varautua

Mutenia-foorumissa 2017 syvennyttiin biotalouteen ja arktisuuden merkitykseen tulevaisuuden Suomessa. Lue lisää parhaita paloja kiinnostavista alustuksista ja keskustelusta Mutenia-juttusarjamme toisesta osasta.

Futuristi Elina Hiltunen avasi Mutenia-foorumissa ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen saloja. ”Ennakointityössä tarkastelemme tulevaisuutta eri aikajänteillä ja kysymme entä jos. Tulevaisuusajattelu ei anna vastauksia, vaan kysymyksiä. On tärkeää tutustua ääripäihin ja luoda riittävän erilaisia skenaarioita. Kun on valmistautunut ääritilanteisiin, niin yleensä toteutuu jotakin niiden väliltä. Ennakointi ei kuitenkaan ole vain uhkakuvia.”

Megatrendeiksi Hiltunen nosti

  • väestönkasvun, joka haastaa ruoantuotannon
  • kaupungistumisen
  • globalisaation
  • eriarvoistumisen
  • ilmastonmuutoksen
  • teknologian nopean kehityksen
  • ikääntymisen

Pienempinä trendeinä ympärillämme vaikuttavat

  • teknologian sovellukset, kuten virtuaalitodellisuus
  • sosiaalinen media
  • öljyntuotannon hankaloituminen ja kallistuminen
  • kulutusmahdollisuudet
  • ruokatrendit
  • työn riittävyys ja luonne
  • muoti

”Osa ennakointia on myös heikkojen signaalien havainnointi”, kertoi futuristi Elina Hiltunen. ”Se, mitä tänään ihmettelemme tai jolle nauramme, voi tulevaisuudessa olla arkipäivää. Yksi signaali ei kuitenkaan välttämättä kerro tulevaisuutta. Tulevaisuus on palapeli, johon tarvitaan paljon paloja. Villit kortit ovat puolestaan nopeita ja suurivaikutteisia asioita, joita on haastavaa ennakoida.”

Lapin liiton ennakointikoordinaattori Päivi Holopainen kertoi kokemuksia Lapin maakunnallisesta ennakointityöstä. ”Olemme tehneet Lapin tulevaisuuden skenaariotyötä katse vuodessa 2040. Me ihmiset olemme turvallisuushakuisia. Mieli pistää hanttiin, jos tulevaisuuden skenaariot eivät vaikuta mieleisiltä. Kannustan ajattelemaan asioita, joita et muuten ajattelisi. Vain siten saa laajempaa näkymää, jonka pohjalta harkita toimia ja muutostarpeita.” Lisää tietoa Lapin näkymistä http://luotsi.lappi.fi

Huomasithan myös Mutenia-juttusarjamme ensimmäisen osan.

> Lue lisää >
27.9.2017

Maailma pyörii energian ympärillä

Mutenia-foorumissa 2017 syvennyttiin biotalouteen ja arktisuuden merkitykseen tulevaisuuden Suomessa. Lue parhaat palat kiinnostavista alustuksista ja keskustelusta kaksiosaisesta Mutenia-juttusarjastamme.

Biotalous-teeman alustajina toimivat Mika Anttonen, St1:n hallituksen puheenjohtaja ja Pentti Hyttinen, Metsähallituksen pääjohtaja. ”Meidän on ymmärrettävä iso perspektiivi siitä, mitä maailmassa ja lähempänä Euroopassa tapahtuu ja kuinka se kaikki vaikuttaa Suomeen. Maailma ei lopulta pyöri bittien ympärillä, se pyörii energian ympärillä. Halusimmepa tai emme, niin öljy asettaa mittakaavan sille, mitä voidaan tehdä ja kuinka nopeasti”, Anttonen pohjusti. ”Öljynkulutus on kasvussa väestönkasvusta johtuen. Ihmisten noustessa köyhyydestä elintaso tuo mukanaan palveluita, joihin tarvitaan paljon energiaa. Elämäntapaamme pitää muuttaa, mutta harva tekee sen mielellään.”

”Sähkönkulutuksen kasvu maailmassa on vuositasolla monta kertaa Suomen sähkönkulutus”, Anttonen jatkoi. ”Maailman sähkönkulutus kasvaa 500 TWh:n vauhtia. Kasvusta vain vajaa puolet voitiin kattaa uusiutuvilla energiamuodoilla vuonna 2016. Samoin on hyvin tärkeää hahmottaa taloudellista näkökulmaa. Öljyn, hiilen ja maakaasun vuosituotannon arvo on 5 000 miljardia dollaria. Mitä tekevät ne, jotka mahdollisten leikkausten myötä menettävät, kuten Venäjä?”

Kaikilla raakaöljyn tisleillä on oma tarkoituksensa. Ilmiötä voi hahmottaa vertaamalla sitä kaadettuun puuhun. Saat aina rungon eri osia sekä lisäksi suuren määrän oksia. Esimerkiksi lentoliikenteeseen arvioidaan 50 prosentin kasvua. Raakaöljystä puolestaan vain noin 7–8 prosenttia sopii jalostuksen jälkeen lentoliikenteen polttoaineeksi. Kun raakaöljyä tarvitaan lisää lentoliikennettä varten, niin tuloksena on automaattisesti lisää myös esimerkiksi bensiiniä.

Mistä sitten ratkaisut energia- ja ilmastohaasteisiin?

”Pariisin sopimus on hyvä asia, mutta ei sillä vielä saada vielä päästöjä vähenemään riittävästi”, Anttonen pohti. ”Maailman energiajärjestelmästä tarvitaan mallinnusta, jolla voidaan testata eri keinojen todellisia vaikutuksia ja kustannuksia. Kun syrjäytät fossiilisen ratkaisun, niin mitä sille vanhalle tapahtuu? Toimiiko uusi todella? Esimerkkinä bensiininkulutus. Kun se jollakin alueella laskee, niin viedäänkö bensiini vain muualle?”

”Sähköautot ovat sinällään hieno innovaatio, mutta niihin käytetään paljon tukirahaa. Mitä muuta sillä rahalla saataisiin aikaan? Entä mistä sähkö tulee? Vielä on tarpeen kysyä, ladataanko hybridiajoneuvoja todella sähköllä, jos se on arjessa hankalaa. Myös sähkön varastoinnista puhutaan, mutta akuilla on pitkä tie teollisen mittakaavan kannattavuuteen. Nostaisin niiden sijaan esille biomassan voimakkaan lisäämisen maapallon eri osissa, kuten esimerkiksi Saharan alueella. Biomassa on moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna huomattavan paljon edullisempi tapa vähentää hiiltä ilmassa. Vedensaanti on toki edellytys, mutta siinä suunnassa on mahdollisuuksia.”

”Kaikkein tärkeimpänä pidän kuitenkin naisen aseman parantamista kehittyvissä talouksissa”, Anttonen painotti. ”Se on ylivoimaisesti tehokkain tapa kaikenlaisen kehityksen edistämiseksi. Esimerkiksi uskonnot ovat valitettavasti siinä suuri este.”


Kuva: Atte Rantanen

”Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen ja planeetan asuttuna pitäminen ovat suuressa määrin muuta kuin teknologiaa. Kaikkia tekoja, pieniäkin, tarvitaan. Mutta ei pidä antaa kuvaa, että vain pienillä teoilla nämä haasteet on hoidettu”, sanoi St1:n Mika Anttonen.

Metsähallitus luotaa sinistä biotaloutta

”Olemme tunnustelemassa sinisen biotalouden askelkiviä”, Metsähallituksen Pentti Hyttinen kertoi. ”Sininen biotalous sisältää laajasti veteen ja vesiin liittyvät resurssit. Haluan kiinnittää huomiota muun muassa kotimaiseen kalaan. Suomi on ruokakalan tuoja suuressa määrin, maksamme maana tuonnista satoja miljoonia euroja vuodessa muille. Kotimaisessa kalassa on siis iso potentiaali, mutta esimerkiksi suurkeittiöt tarvitsevat tasalaatuista raaka-ainetta riittävän suuria määriä.”

”Kotimaisten kalojen osalta on katsottava koko ketjua tuotannosta jakeluun. Metsähallituksen tehtävä on huolehtia vesistöjen kunnosta ja hyvinvoinnista. Luomme rakenteita ja palveluita kalastukselle. Esimerkkinä on digimuodossa oleva karttajärjestelmä.”


Kuva: Atte Rantanen

”Strategiamme on olla monipuolisen biotalouden edelläkävijä”, linjasi Metsähallituksen Pentti Hyttinen. ”Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Metsät puhuttavat nyt paljon muun muassa EU:n ja hiilinieluasian tiimoilta. On hyvä muistaa, että alle kolmasosa Metsähallituksen metsistä on talousmetsää.”

Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen kommentoi biotalousteemaa ajankohtaisesta näkökulmasta. ”Puu on raaka-aineena hyvin monikäyttöinen. Meillä Kemijärvellä on tarkastelussa mahdollinen biojalostamohanke. Siinä haetaan jalostusarvoltaan arvokkaita jakeita. On myös ollut kiinnostavaa havaita, että sivuvirroille olisi kova kysyntä. Saamme yhteydenottoja kansainvälisesti jo nyt.”

Tommi Siivonen, Fondian Senior Legal Counsel, vei keskustelun biotaloutta säätelevään lainsäädäntöön.
”EU:n myötä meille on tullut paljon lisää lakeja ja lupaprosessit monimutkaistuvat. Niiden järkeistäminen ja yhden luukun periaate ovat hyviä, mutta niin ei vielä ole. Juristin näkökulmasta lupaprosessit ja lainsäädäntö ovat myös politisoituneet. Yhä useammin ratkaisuja tehdään ideologian pohjalta. Samaan aikaan edustuksellisen demokratian tuki kapenee, sillä äänestysaktiivisuus on matalalla. Yhteisiä päätöksiä ei voi tehdä somehälyn pohjalta äänekkäimpien huutajien näkemyksiin perustuen. Asioita on tarpeen harkita eri kanteilta.”

Lisää Mutenian kuulumisia juttusarjan toisessa osassa

> Lue lisää >
27.9.2017

Petäjäskosken patosilta suljettu liikenteeltä myös ke 27.9.

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettuna liikenteeltä 26.9. - 28.9.2017 kello 7.00-20.00 välisenä aikana.

> Lue lisää >
21.9.2017

Vanttauskosken alakanavan lähellä tehdyissä sukellustutkimuksissa löytyi yksi jokihelmisimpukka

Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolelta on Alleco Oy:n sukellustutkimuksissa löydetty useita eläviä simpukoita, joista yksi on rauhoitettu ja uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku.

Kemijoki Oy ei pidä mitenkään yllättävänä, että yksittäisiä raakkuja löydetään Kemijoesta. Tämä johtuu lajin pitkäikäisyydestä. Yksilöt voivat elää yli 100-vuotiaiksi. Sukellustutkimuksissa löydetty yksilö voi hyvinkin olla syntynyt ennen Kemijoen valjastamista tai kulkeutunut pääuomaan sivujoista.

Raakku löytyi läheltä Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavaa, missä vedenkorkeuden ja virtaaman vuorokautinen vaihtelu on suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Sierilän voimalaitoksen myötä kyseisen jokialueen pinnan vaihtelut vähenisivät. Tämä tarkoittaisi teoriassa entistä parempia elinolosuhteita jokihelmisimpukalle.

Havainnon vaikutuksia Sierilän voimalaitoshankkeen suunnitteluun on vielä tässä vaiheessa liian aikaista arvioida. Jatkamme Sierilän voimalaitoshankkeen suunnittelua normaalisti ja noudatamme viranomaisten ohjeistuksia kuten aina.

Taustaa

Paikalliset asukkaat ilmoittivat kesällä 2017 Lapin Ely-keskukseen mahdollisesta jokihelmisimpukkahavainnosta Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolisella alueella, joka kuuluu suunnitellun Sierilän voimalaitosaltaan vaikutuspiiriin. Lapin Ely-keskus tilasi Alleco Oy:ltä selvityksen, jossa tutkittaisiin, mitä simpukkalajeja alueella elää. Ely-keskuksen mukaan jokihelmisimpukoiden inventoiminen Kemijoen vesistöalueella on tarpeen, jotta voidaan suunnitella toimenpiteitä, joilla mahdollisten alueella olevien simpukkakantojen säilyminen turvataan.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
20.9.2017

Petäjäskosken patosilta suljettu liikenteeltä 26.9. ja 28.9.

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettuna liikenteeltä tiistaina 26.9.2017 ja torstaina 28.9.2017 kello 7.00-20.00 välisenä aikana.

> Lue lisää >
20.9.2017

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita mm:

  • Inkeroisten voimalaitoksen avoimet ovet
  • Kesäharjoittelijoiden terveiset
  • Jaoimme apurahoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille
  • Tuimme kalastuksen valvontaa Pohjois-Karjalassa

Lue Lieke

> Lue lisää >
19.9.2017

Pirttikosken patosilta suljettu liikenteeltä

Pirttikosken patosilta on suljettu liikenteeltä 20.9.–21.9.2017 klo 8.00–19.00 välisenä aikana. Kiertotiet sillan toiselle puolelle kulkevat Kuusamontieltä Suorsan kautta ja Kemijärven Luusuan riippusillan kautta metsäautoteitä Pirttikoskelle.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
12.9.2017

Patosilta suljettu liikenteeltä

Pirttikosken patosiltatien varressa rusnataan kallioseinämää arkipäivisin 11.9.–15.9.2017 klo 8.00–19.00 välisenä aikana ja Pirttikosken patosilta on suljettu. Kiertotiet sillan toiselle puolelle kulkevat Kuusamontieltä Suorsan kautta ja Kemijärven Luusuan riippusillan kautta metsäautoteitä Pirttikoskelle.

Ohijuoksutuksia Pirttikosken voimalaitoksella

Pirttikosken voimalaitoksella tehdään huoltotöitä 20.9.–21.9.2017. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
11.9.2017

Uudet kuvausmenetelmät tehostavat vesivoimalaitosten kunnossapitoa

Kehittyvä teknologia tarjoaa uusia, ja joskus yllättäviäkin, mahdollisuuksia teollisuuden kunnossapidon kehittämiseen. Kemijoki Oy:n Lieksanjoen vesivoimalaitosten käyttöä ja kunnossapitoa hoitavan Maintpartnerin Taisto Partanen ja Mikko Arola keksivät tutkia lennokkien ja vedenalaisten kameroiden käyttöä yhtiön Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitoksilla.

Lennokki- ja vedenlaista kuvausta hyödynnetään Maintpartnerin säännöllisillä käyttö- ja kunnossapitokierroksilla, jolloin tarkastetaan eroosion ja muun kulumisen vaikutuksia vesiympäristössä sekä kiinteistöistöille ja laitteille aiheutuneita vaurioita.

Drone-lennokki tarkkailee vesivoimalaitoksen kuntoa Lieksanjoella

- Kauko-ohjattavat dronet vaikuttivat hyvältä keinolta vesivoimalaitoksen käytön ja kunnossapidon avuksi. Niinpä ehdotimme asiakkaalle, että kokeilisimme lennokkikuvausta Pankakosken vesivoimalaitoksella, kertoo työnsuunnittelija Mikko Arola Maintpartnerilta.

Lennokilla tarkkaillaan mm. voimalaitosrakennuksen, padon ja muuntajien kuntoa. Ylhäältä päin nähdään vaikeissakin paikoissa olevat ongelmakohdat helposti.

- Enää ei tarvitse lähettää työntekijöitä korkeisiin paikkoihin tarkastamaan tilannetta; lennokilla se hoituu nopeasti ja turvallisesti. Kameran kuva on erittäin tarkka ja pienetkin kohdat näkyvät selvästi, kuvailee Arola.

Kunnontarkkailun lisäksi droneilla seurataan ympäröivien vesistöjen jää- ja vesitilannetta.

- Lennokkikuvauksesta on hyötyä varsinkin keväisin lumien sulaessa. Niiden avulla voimme ennakoida vesitilannetta ja olla ajoissa valmiina ohijuoksutukseen, Arola kertoo.

Vesitilannetta tarkkaillaan myös siksi, että yläaltaan vedenpinnan korkeutta säännöstellään tarkasti ns. luontaisen vuodenaikaisen vesikäyrän mukaan. Maintpartnerin ammattilaiset tarkastavat säännöllisesti pinnankorkeuden mittaukset vertaamalla sähköisiä mittaustuloksia todelliseen pinnankorkeuteen.

Vedenalaiset tarkastukset onnistuvat kameran avulla

Vesivoimalaitoksen padolla täytyy kunnontarkkailu hoitaa pääosin veden alla. Aikaisemmin työhön tarvittiin sukeltaja – nyt voidaan hyödyntää myös vedenalaiseen kuvaukseen suunniteltua kameraa.

- Sukeltajan saaminen paikalle voi viedä jopa 5-6 tuntia, mutta kamera on heti paikalla, huomauttaa Arola.

Kameran etuna on myös se, että se mahtuu ahtaisiin paikkoihin ja sillä voi nopeasti tarkistaa, onko epäillyssä kohdassa jokin ongelma vai ei. Toisaalta kameran kanssa voi kestää hieman pidempään löytää varsinainen ongelmakohta. Maintpartnerin käytössä oleva kamera on kätevä myös kuivalla maalla korkeissa ja ahtaissa paikoissa.

- Kameralla pääsee lähelle kohdetta nopeasti ja helposti, ja kuvan laatu on hyvä. Kameralla saa myös nauhoitettua ääntä, mikä auttaa vian tulkinnassa.

Maintpartnerin ja Kemijoki Oy:n yhteistyö Lieksanjoella on jatkunut jo lähes kymmenen vuotta.

- Arvostamme Maintpartnerin henkilöstön monitaitoisuutta, hyvää tavoitettavuutta ja päivittäisen toiminnan selkeyttä, sanoo Kemijoki Oy:n voimalaitospäällikkö Sami Soudunsaari.

Videot Youtubessa:

Neulapadon vedenalainen kunnontarkastus
Drone-tarkastuslento vesivoimalalla

Juttu on alunperin julkaistu Maintpartnerin sivuilla.

> Lue lisää >
8.9.2017

Teimme patojen kunnon määräaikaistarkastuksia viranomaisten kanssa

Vastuullamme on kilometreissä mitattuna eniten patoja Suomessa, yhteensä noin 85 kilometriä. Patojen avulla jokeen saadaan voimalaitoksen toimintaan tarvittava putouskorkeus. Huolehdimme patojemme kunnosta ylläpito-ohjelman mukaisesti, muun muassa raivaamalla luiskilta puustoa ja kohentamalla kuivatusjärjestelmiä.

Elokuun lopussa Vanttauskosken, Kurkiaskan sekä Kurittukosken voimalaitoksillamme tehtiin voimalaitospatojen määräaikaistarkastukset, joihin myös viranomainen osallistui. Omistajana vastaamme patojen turvallisuudesta. Käytännön patoturvallisuustyötä kuitenkin tekee kumppanimme Mitta Oy ja Kainuun ELY-keskus valvoo patoturvallisuuslain ja säädösten noudattamista.

Patojen kuntoa seurataan jatkuvasti

Henkilökuntamme yhdessä kumppaneidemme kanssa seuraa jatkuvasti patojen kuntoa. Padoillamme on kuitenkin huolellisesti suunnitellut tarkkailuohjelmat patoturvallisuuslakia noudattaen, joiden mukaan patojen tarkkailut ja mittaukset tehdään.

”Asiantuntijalausunnon mukaan nyt tarkistetut patomme ovat hyvässä kunnossa ja niiden valvonta on huolellista ja monipuolista”, kertoo Kemijoki Oy:n pato- ja maanrakennuspäällikkö Marko Talvensaari.

Vastuualueet on jaettu siten, että Kemijoen voimalaitoksilla voimalaitosten padoista huolehtii Caverion Oy ja Mitta Oy huolehtii voimalaitosten ulkopuolella olevista padoista.

Patoturvallisuudessa on varauduttu myös pahimpaan

Patomurtumien varalta niin sanotuille 1-luokan padoille on tehty vahingonvaaraselvitykset, joissa on laskettu ja simuloitu patomurtuma-aallon eteneminen ja laajuus. Olemme laatineet yhdessä pelastusviranomaisten kanssa turvallisuussuunnitelmat, joissa on toimintaohjeet patomurtuman varalle.

> Lue lisää >
8.9.2017

Lapin liiton tiedote: Kärkihankkeet Kemi- Ounasjoen vaelluskalakantojen palauttamiseksi etenevät

Lapin liiton koordinoima yhteistyöryhmä järjesti 19. syyskuuta Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen palauttamiseen liittyvän avoimen seminaarin Sky-hotelli Ounasvaaralla. Tilaisuudessa kuultiin kärkihankerahoitusta saaneilta toimijoilta ajankohtaiskatsauksia vaelluskalojen palauttamistyön etenemisestä.

Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda esille konkreettisia toimenpiteitä, joita Kemijoen vesistöalueella on kuluneen vuoden aikana yhteistyössä mahdollistettu.

”Toimenpiteitä, joita viime elokuun seminaarissa ideoitiin, on saatu onnistuneesti liikkeelle. Kiinnostus esimerkiksi Kalasydän -kalatieratkaisua kohtaan on ollut runsasta. Hankkeen edistymistä ja tuoreimpia kuulumisia odotetaan innokkaasti ja nyt kuulemiseen tarjoutui hyvä mahdollisuus” kertoi projektipäällikkö Lassi Kontiosalo Lapin liitosta.

Päivän alustajina kuultiin asiantuntijoita valtionhallinnosta ja Luonnonvarakeskuksesta. Maa- ja metsätalousministeriön kalatalouden ylitarkastaja Jouni Tammi kertoi kärkihankkeiden edistymisestä valtakunnan tasolla. Montan voimalaitoksen yhteyteen Oulujoelle on juuri avattu mittaluokassaan Suomen ensimmäinen vaelluskalojen kiinniottolaite. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy:stä esitteli laitteesta saatuja ensikokemuksia. Luonnonvarakeskuksen alustuksessa valoitettiin puolestaan Iijoella kesällä 2017 toteutetun alasvaellushankkeen tuloksia.

Tutustu ohjelmaan

Lisätietoja:

Lassi Kontiosalo
Projektipäällikkö, Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttämishanke
puhelin 0400 315 138
sähköposti lassi.kontiosalo@lapinliitto.fi

> Lue lisää >
7.9.2017

Kesäharjoittelijoiden terveiset: Monipuoliset työtehtävät ja vastuu tekevät hyvän harjoittelupaikan

Tarjosimme taas tänä kesänä harjoittelupaikkoja nuorille osaajille. Kysyimme kahdelta harjoittelussa olevalta opiskelijalta heidän kuulumisiaan ja fiiliksiään kesätöiden tiimellyksestä. Joona Taskinen vietti meillä opintojensa ensimmäisen harjoittelujakson ja Ville Mäkikyrö vietti kesän tehden meille diplomi-insinöörin lopputyötään.

Ivalolainen Joona Taskinen aloittaa juuri toista maanmittaustekniikan opiskeluvuottaan Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä. Hän löysi harjoittelupaikan Lapin ammattikorkeakoulun postituslistan kautta.

”Bongasin mielenkiintoisen harjoittelupaikkailmoituksen sähköpostilistan kautta. Kemijoki Oy oli minulle entuudestaan tuttu ja olin kuullut siitä myös paljon kavereilta. En ensin saanut harjoittelupaikkaa, mutta pari viikkoa myöhemmin minulle soitettiin perään ja kysyttiin vieläkö minua kiinnostaisi. Totta kai kiinnosti ja sillä tiellä ollaan,” Joona iloitsee.

Rovaniemeläinen Ville Mäkikyrö on työskennellyt meillä jo monta kesätyö- ja harjoittelujaksoa. Ville opiskelee sähkötekniikkaa Vaasan yliopistossa ja teki tänä kesänä diplomityötään. Villen opinnot ovat loppusuoralla ja hänen on tarkoitus valmistua tulevana jouluna. Villen diplomityön aiheena on Kemijoki Oy:n generaattori- ja muuntajakatkaisijoiden uusinta.

”Tämä on minulle jo kolmas kesä Kemijoen toimistolla. Työtehtäviini on kuulunut sähkö- ja automaatiosuunnittelu Käytettävyys-yksikössä. Ammattilukion aikaan olin myös yhden kesän sähköasentaja-harjoittelijana voimalaitoksilla. Olen joen varressa kasvanut ja voimalaitosten ohi kulkenut, joten Kemijoki kiinnosti työpaikkana,” Ville muistelee.

Työtehtävät eivät katso opintovuosia

Ville ja Joona ovat saaneet vastuuta ja päässeet tekemään monipuolisia työtehtäviä erilaisista opintopolun vaiheista huolimatta.

”Alun perin minulla oli tarkoitus tehdä Kemijoki Oy:n oman kiinteistötietojärjestelmän päivitystä, eli vanhojen arkistojen tuomista sähköiseen muotoon. Toimenkuva muuttui jo heti alkuvaiheessa ja pääsin mukaan Sierilän voimalaitoshankkeeseen liittyviin työtehtäviin. Oli mahtavaa päästä heti oman alan hommiin ja näin konkreettisesti miten tällainen hanke etenee”, Joona kuvailee tehtäviään.

Villelle tämä taas on ollut hieman erilainen kesä diplomityönsä parissa. Tuttuun paikkaan oli kuitenkin helppo tulla.

”Kesän aikana tein diplomityötä ja siinä sivussa auttelin joissain pienissä hommissa. Oli helppo tulla tuttuun paikkaan töihin, kun kaikki järjestelmät ja työkaverit ovat tuttuja. Tuntui, ettei välissä ole ollut poissa”, Ville kertoo.

Harjoittelussa oppii, kun saa vastuuta ja luottamus antaa rohkeutta kokeilla

Ville ja Joona kiittelevät molemmat vastuun saamisesta ja monipuolisista työtehtävistä. Tarvittaessa apu on löytynyt läheltä.

”Erityismainintana on ollut todella hienoa päästä mukaan seuraamaan Kemijoki Oy:n eri projekteja, esittelyjä ja palavereita. Sitä kautta olen saanut laajemman kokonaiskuvan yhtiön toiminnasta ja oppinut paljon enemmän. Ohjaaja on ollut aina vieressä ja tarvittaessa auttanut kädestä pitäen. Olen päässyt tutustumaan myös oman alani käytännön puolen työhön, esimerkiksi lohkomistoimitukseen. Viimeisenä harjoittelupäivänä pääsen vielä tutustumaan tarkemmin patoihin esittelykierroksella,” Joona kertoo.

”On ollut mukavaa, että minuun on luotettu ja olen saanut hoitaa itsenäisesti työtehtäviä. Aina on katsottu yhdessä, että lopputulos on ollut sellainen kuin pitää. Olen myös saanut laajat käyttöoikeudet ja olen päässyt katsomaan järjestelmiä ja piirustuksia. Se auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia, kun näkee mahdollisimman paljon”, Ville kertoo.

Tulevaisuuden osaajat ammentavat opitusta tiedosta eteenpäin

Molemmat kesätyöntekijät ovat oppineet paljon yhtiön toiminnasta ja alasta. Näistä opeista on nyt hyvä ammentaa ja rakentaa omaa urapolkuaan.

”Täällä olen oppinut paljon syvemmin asioita kuin mitä etukäteen ajattelin. Olen tutustunut yhtiön toimintaan laajemmin ja saanut tietää mitä kaikkea hyvää jokivarsissa on tehty. Lähden nyt syksyn opintoihin entistä kovemmalla motivaatiolla ja otteella”, Joona sanoo.

”Minulla ei ollut aiemmin vahvaa mielikuvaa yhtiöstä, mutta olen nyt kesätyöjaksojen aikana oppinut, että toiminta on paljon laajempaa kuin pelkkä rakennus siinä joessa”, Ville naurahtaa.

Niin Ville kuin Joona suosittelevat Kemijokea harjoittelupaikkana.

”Minusta tämä on hyvä paikka työharjoitteluun. Täällä on osaavaa porukkaa, jotka suhtautuvat myönteisesti harjoittelijoihin. He jaksavat opastaa ja vastata kysymyksiin, vaikka niitä olisi paljon,” Ville kiittelee.

”Haluaisin jatkossakin työskennellä voimalaitosten ja energiantuotannon parissa. Eniten minua kiinnostavat suunnittelutyöt”, Ville vinkkaa.

”Haluan kiittää kemijokilaisia kuluneesta kesästä ja siitä, että sain olla teidän oppipoikana,” Joona kiittelee.

> Lue lisää >
6.9.2017

Inkeroisten voimalaitoksen avoimissa ovissa riitti kuhinaa

Anjalankoskella Inkeroisten voimalaitoksella vietettiin avoimien ovien päivää elokuun lopussa. Paikalle saapui noin 230 vesivoimalaitoksen toiminnasta ja alueen historiasta kiinnostunutta vierailijaa. Avoimet ovet järjestettiin yhdessä Stora Enson kanssa ja tilaisuuden kahvitarjoilusta vastasi Kouvolan tyttöpartiolaiset.

Avoimien ovien aikana vieraat pääsivät tutustumaan Inkeroisten vesivoimalaitoksen vanhaan konesaliin ja valvomotilaan. Konesalissa hurisee edelleen yli 100 vuotta vanha museokone, joka tarpeen tullen otetaan mukaan sähköntuotantoon. Valvomotilassa vieraat pääsivät näkemään konkreettisesti sen, kuinka vesivoimaa tuotetaan.

”Avoimien ovien tarkoituksena oli kertoa alueen asukkaille ja sidosryhmille säätövoimasta ja yhtiömme toiminnasta. Avoimet ovet ovat aina olleet suosittuja ja niin kävi myös tällä kerralla”, iloitsee Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Kierroksen varrelle oli ripustettu vanhoja valokuvatauluja, jotka veivät vieraat aikamatkalle menneisiin vuosiin. Kierros jatkui Stora Enson teollisuusmuseoon, jossa vieraat pääsivät tutustumaan vanhaan paperikoneeseen.

”Vieraat viihtyivät useita tunteja voimalaitosvierailulla. Oli mukava kuulla palautetta tapahtumasta ja toiminnastamme yleisesti. Palaute on meille aina tärkeää ja käymme nytkin kaikki saamamme viestit läpi”, Helena kertoo.

Avoimet ovet ovat mahdollisuus tutustua naapureihin

”On tärkeää päästä tapaamaan ja tutustumaan paikallisiin sidosryhmiin ja Kymijokivarren asukkaisiin ihan kasvotusten. Jokivarren asukkaat ovat meille tärkeitä. Haluamme tuntea naapurimme ja olla heidän kanssaan yhteydessä”, Helena painottaa.

Haluamme olla osa alueen yhteisöä. Meille on erityisen tärkeää tukea paikallista lasten- ja nuorten toimintaa.

”Oli mukavaa, että Kouvolan tyttöpartiolaiset pääsivät pitämään kahviota ja näin pystyimme tukemaan heitä. Lahjoitimme myös tilaisuudesta ylijääneet mehut, kahvit ja pullat hyväntekeväisyyysjääkiekkotapahtumaan, joka kerää varoja varattomien perheiden lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen,” Helena kertoo.

Kemijoen voimaa Kymijoessa

  • Inkeroisten voimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 80 gigawattituntia (GWh) energiaa, mikä vastaa noin 4 400 nelihenkisen kotitalouden vuoden sähkönkulutusta.
  • Kymijoen toinen voimalaitos, Anjalankoski sijaitsee myös Ankkapurhan koskella, Inkeroisen voimalaitoksen vieressä. Se tuottaa vuodessa noin 130 gigawattituntia (GWh) energiaa.
  • Yhteensä tuotamme Kymijoella keskimäärin 210 gigawattituntia (GWh) energiaa vuodessa.

> Lue lisää >
1.9.2017

Seitakorvan patoluukkujen työmaalla syttyi tulipalo perjantaina

Patoluukkujen lämmityksen uusintatöissä syttyi tulipalo perjantai-iltapäivällä. Paikalle hälytettiin palokunta, joka suoritti sammutustyön. Palossa vahingoittui pieni määrä eristeitä ja muutama puun runko mustui noin 5 neliömetrin alueella. Tilanne on ohi ja palokunta on poistunut paikalta. Tulipalo ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

> Lue lisää >
1.9.2017

Tuimme lasten ja nuorten tekemää yhteisötaideteosta Anjalassa

Anjalassa vietettiin elokuun lopussa nuorille ja lapsille suunnattua maakuntajuhlaa. Juhlassa julkaistiin lasten ja nuorten suunnittelema Anjalan Vala 2017 -yhteisötaideteos. Juhlaväkenä oli alueen koululaisia ja kutsuvieraita. Paikalla oli noin 260 lasta ja nuorta. Olimme mukana tukemassa teoksen syntymistä.

Kymenlaakson alueella on ollut maakuntajuhlaperinne vuosikymmenten takaa, mutta edellisistä juhlista ehti kulua 40 vuotta sitten. Nyt juhla päätettiin elvyttää ja päivittää uudelle vuosituhannelle. Lisäksi päätettiin tehdä yhteisötaideteos, jonka sijainniksi tuli lähellä rantaa oleva kulttuuripuiston nurmikenttä.

”Halusimme elvyttää vanhan perinteen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi,” kertoo toiminnan johtaja Jenni Liikanen, Ankkapurhan kulttuurisäätiön Nuorisokeskus Anjalasta.

Maakuntajuhlan alussa nuoret ja lapset tutustuivat alueeseen ja Kymenlaaksoon mobiilipelin avulla. Pelaamisen jälkeen juhlassa paljastettiin yhteisötaideteos. Juhlassa kuultiin myös uudelle vuosikymmenelle päivitetty Kymenlaakson laulu.

Yhteisötaideteos uudeksi nähtävyydeksi

Anjalan Vala 2017 -yhteisötaideteos syntyi lasten ja nuorten kesäleirien aikana.

”Yhteisötaideteos on pensaista koostuva labyrintti, josta on tarkoitus kasvaa mittavan kokoinen. Labyrintin sisälle mahtuu kävelemään ryhmänä. Elävä labyrintti muuttuu vuodenaikojen mukaan. Yhteisötaideteoksen teemana on välittäminen ja toisista huolehtiminen,” Jenni kertoo.

Labyrintin lisäksi taideteokseen kuuluvat lasten ja nuorten suunnittelemat ja kuvaveistäjä Antti Halosen lasten luonnosten pohjalta tekemät pronssifiguurit, jotka seisovat kivipatsaiden päällä. Yhteisötaideteoksen osana ovat myös alueelta löytyneet vanhat tykinkuulat.

Nuoret ovat olleet mukana suunnittelussa alusta saakka. Kaikki alkoi jo syksyllä 2016 kun Kymenlaakson nuorisovaltuusto oli mukana ideoimassa kesäleirejä teemalla välittäminen. Kahden kesäleirin lapset suunnittelivat yhteistyötaideteoksen sekä sen figuurit. Myös istutustyö tehtiin yhdessä”, kertoo Jenni.

”Meille on tärkeää tukea nuorten ja lasten toimintaa. Sen vuoksi oli hienoa päästä mukaan tukemaan tätä yhteisötaideteosta,” kertoo Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

”Toivottavasti tämä yhteisötaideteos on siellä vielä vuosikymmenien päästä ilahduttamassa”, toivoo Jenni.

Mikä Anjala ja Arkkapurhan kulttuuripuisto?

  • Nuorisokeskus Anjala on yksi kymmenestä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta ja valvomasta valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta.
  • Anjalassa järjestetään valtakunnallista nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokoulutoimintaa sekä nuorisomatkailua.
  • Viime vuonna Anjalan nuorisokeskuksessa järjestettiin 101 leirikoulua.
  • Ankkapurhan kulttuuripuisto pitää sisällään Anjalan ja Inkeroisten alueen matkailukohteet.
  • Nuorisokeskus Anjalan taustalla toimii Ankkapurhan kulttuurisäätiö.
> Lue lisää >
25.8.2017

Tuimme kalastuksen valvontaa Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus on Kalatalouden keskusliiton maakunnallinen jäsen järjestö jonka yhtenä tehtävänä on kalatalousalueen isännöinti. Alueella tapahtuva salakalastus kuitenkin vahingoittaa uhanalaisia järvilohi- ja taimenkantoja. Kemijoki Oy on sitoutunut myös Lieksanjoella vaelluskalakantoja vahvistavaan työhön, sillä alue on monelle tapaa merkittävä yhtiölle. Lahjoitimme elokuussa Pohjois-Karjalan kalatalouskeskukselle 2000 € kalastuksen valvonnan kehittämiseen.

”Yksi Pohjois-Karjalan kärkihanke kohteista on Lieksanjoki, jossa tarvitaan myös valvontaa. Tänä vuonna on tarkoitus, että kaikki Lieksanjoesta pyydettävät järvilohen ja taimenen emokalat siirretään Lieksanjoen kunnostetuille koskisalueille. Myös kaikki Pielisjoesta Kuurnan voimalaitoksen alta saatavat taimenet on tarkoitus siirtää Lieksanjoelle. Lieksanjoella olemme rahoittaneet helikopterisoraistuksia uhanalaisten vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Kalastuksen valvontaa halutaan kehittää ja tehostaa

Pohjois-Karjalan alueella on 15 kalastusaluetta, joista Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus isännöi neljäätoista. Syksy-talvi ja kevät-talvi työllistävät heitä eniten.

”Uhanalaisten lohikalojen valvonnassa on tapahtunut viime vuosina toivottua kehitystä. Ongelmia aiheuttaa aina se, ettei tarvittavia resursseja valvontaan ole. Nyt ollaan hyvällä tasolla. Olen iloinen, että esimerkiksi kalatalouden edistämisrahaa on myönnetty valvonnan edistämiseen”, kertoo kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry:stä.

Tänä vuonna kalastusrikkomuksia on jo elokuuhun mennessä tullut esille hieman enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Voimalaitosalue ja jokialueet ovat haasteellinen paikka valvonnalle. Paljon rikkomuksia jää pimentoon, kun näyttö jää vajaaksi”, Sami toteaa ja kiittää valvonnan kehittämiseen saadusta lahjoituksesta.

Lahjoituksella valvontareppuja

Lahjoituksemme avulla valvojille saadaan valvontareppuja, joihin kuuluvat kiikarit, kamera ja muita työn tekemiseen tarvittavia työkaluja.

”Haluamme kantaa kortemme kekoon, jotta valvojilla on töihin tarvittavat välineet”, Erkki sanoo.

Valvojien työtä auttavat myös nykyaikaiset työkalut, kuten kuvauskopterit ja kiinteät kamerat, joilla voi tehdä reaaliaikaista seurantaa. Vesikulkuneuvot ovat myös tärkeitä.

”Kun työvälineet ovat kunnossa, on työn tekeminen mielekästä ja tuloksellista”, Sami toteaa.

Salakalastus on vakava ongelma

Valvonta on tärkeää, jotta uhanalaiset emokalat saadaan jatkamaan sukuaan.

”Olemme investoineet viime ja tänä vuonna merkittäviä rahamääriä Lieksanjoen kunnostuksiin, jotta järvilohen ja -taimenen kantoja saataisiin elvytettyä. On järjetöntä, että näitä lisääntymään tarkoitettuja ja uhanalaisia kaloja salakalastetaan. Emokalojen pitää päästä lisääntymään”, Erkki sanoo.

”Toivoisin, että lainsäätäjät ottaisivat tämän tilanteen paremmin huomioon ja uhanalaisille vaelluskaloille tulisi jokin hintalappu. Jokialueilla kalastuksen valvominen on helpompaa, mutta haasteita riittää. Valvojilla ei esimerkiksi ole nykylainsäädännön vuoksi oikeutta mennä tarkastamaan kalareppuja. Jos uhanalaisia vaelluskaloja halutaan valvoa, pitäisi saada mahdollisuus puuttua salakalastuksiin paremmin. Kerromme myös joenvarsilla kalastaville järvilohen tilasta kulkiessamme kalastajien joukossa”, Sami kertoo.

”Olisi tärkeää, ettei tapettaisi niitä viimeisiä järvilohia ja -taimenia, jotka selviävät syönnösalueelta jokialueelle. Mieltä lämmittää, kun saamme tukea toimintaamme”, Sami kiittelee.

”Meille on tärkeää, että vaelluskala-asioita katsotaan kokonaisuutena ja kalojen elinkierron kaikki osa-alueet otetaan huomioon”, Erkki yhteen vetää.

> Lue lisää >
25.8.2017

Ohijuoksutuksia Vanttauskosken ja Matarakosken voimalaitoksilla

Vanttauskosken ja Kitisellä sijaitsevalla Matarakosken voimalaitoksilla tehdään huoltotöitä.

Vanttauskosken voimalaitoksella huoltotyöt ovat 29.8.–1.9. ja Matarakosken voimalaitoksella 28.8.–29.8. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
24.8.2017

Jaoimme apurahoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille

Järjestimme Valtakadun toimitiloissamme tilaisuuden, jossa jaoimme apurahoja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille opinnäytetöiden tekemiseen. Osaltamme kuuluminen jokivarsien elämään tarkoittaa myös lappilaisten opiskelijoiden tutkimuksen ja innovaatioiden tukemista.

Tilaisuudessa myönnetyt apurahat tulivat Kemijoki Oy:n stipendirahastosta, josta jaetaan apurahoja kaupallisen ja teknillisen alan opiskelijoille. Stipendirahaston erityispiirre on, että Lapin AMK:n opiskelijat hoitavat rahastoa ja sijoituksia projektina, josta he saavat myös opintopisteitä.

”Apurahojen myöntämisen edellytyksenä opinnäytetöille oli, että ne tarkastelevat ansiokkaasti pohjoisen elinkeinoelämän erityspiirteitä, elinvoimaa ja kehitysnäkymiä”, kertoo Kemijoki Oy:n talousjohtaja ja stipendirahastotyöryhmän puheenjohtaja Jani Ollila apurahojen myöntämisen perusteista.

Tänä keväänä rahasto julisti haettavaksi yhden 1000 euron ja kaksi 500 euron suuruista apurahaa.

Stipendirahastosta tukea opiskelijoille

Tilaisuudessa suurimman, 1000 euron stipendin saanut Ville Polvela esitteli oman opinnäytetyönsä, joka todellisuudessa osoittautuikin jo lähes valmiiksi yritykseksi. Tieto- ja viestintätekniikkaa opiskeleva Ville on perustanut ja edelleen kehittää verkkopalvelua, joka kokoaa verkosta löytyvät suoratoistopalvelut yhden sivun alle.

”Mielenkiintoisia suoratoistolinkkejä kokoavasti yhdellä verkkosivulla tarjoavia sivustoja on maailmallakin vain muutamia erilaisia. Halusin aloittaa pilotoimalla palvelua ensin suomenkielisille käyttäjille, mutta ajansaatossa streamia.fi-palvelu on helposti laajennettavissa myös muille kielille”, Ville summaa ideaansa. Villen innovaatiolla on todellisia mahdollisuuksia myös maailmanlaajuisesti ja hän on ehdolla myös Sanoman apurahan saajaksi, jossa suurin apuraha on arvoltaan jopa 250 000 euroa.

Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori ja Kemijoki Oy:n rahastotyöryhmän jäsen Reijo Tolppi esitteli muut apurahojen saajat. Muut opinnäytetöihinsä apurahaa saaneet olivat Elli-Mari Mourujärvi verkkokaupan markkinointisuunnitelmaa käsittelevällä opinnäytetyöllään sekä tutkijapari Reetta Lohi ja Ellimaria Ylilokka vastuullista henkilöstöjohtamista käsittelevällä opinnäytetyöllään.

Oman henkilökuntamme lisäksi kumppaneidemme edustajia osallistui tilaisuuteen ja oli kuulemassa esitystä.

Onnittelemme stipendien saajia ja toivotamme onnea tulevaisuuden koitoksiin!

> Lue lisää >
23.8.2017

Avoimet ovet Inkeroisten vesivoimalaitoksella

Tervetuloa tutustumaan vuonna 1922 valmistuneeseen Inkeroisten vesivoimalaitokseen ja viettämään päivää Kymijoen varrella. Ankkapurhan koskessa sijaitsevan voimalaitoksen pian satavuotias museokone on edelleen mukana tuotannossa.

Vesivoimalaitoskierroksen lisäksi päivän ohjelmassa on esimerkiksi tietovisa, tietoa Kemijoki Oy:stä sekä kahvit! Myös Stora Enson tehdasalueella sijaitseva Ankkapurhan teollisuusmuseo on avoinna.

Vesivoimalaitos sijaitsee Stora Enson tehdasalueella Inkeroisissa, noin 17 km Kouvolasta etelään. Kulku tapahtumaan Kirkkosuoran ja Kuitutien kautta.

Lämpimästi tervetuloa!

> Lue lisää >
7.8.2017

Ohijuoksutuksia Permantokosken ja Kelukosken voimalaitoksilla

Permantokosken ja Kitisellä sijaitsevalla Kelukosken voimalaitoksilla tehdään huoltotöitä. Permantokosken voimalaitoksella huoltotyöt ovat 7.8.–1.9.2017 ja Kelukosken voimalaitoksella 7.–10.8.2017. Huoltotöiden aikana joudumme mahdollisesti ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukun kautta.

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan mahdolliset ohijuoksutukset.

Lisätiedot Fortumin valvomo puh. 010 454 8200.

> Lue lisää >
21.7.2017

Soututapahtuma Kemijoella

Kemijoella alkaa tänään Vanttauskoskelta Oikaraisiin suuntautuva soututapahtuma, joka keskittyy Sierilään suunnitteilla olevaan voimalaitoshankkeeseen.

On hyvä, että Sierilän voimalaitosta ja vesivoimaa kohtaan osoitetaan kiinnostusta – etenkin siksi, että niillä on merkittävä rooli ihmisten sähköntarpeen ja Suomen energiantuotannon tulevaisuuden kannalta. Suunnittelemme Sierilään päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa tuottavaa nykyaikaista vesivoimalaitosta. Jos Sierilän voimalaitos rakennetaan, sen tuottama energia kattaisi noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen. Kasvavan tuuli- ja aurinkoenergian myötä tarvitaan myös lisää vakaata vesivoimaa tasaamaan tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon vaihteluja. Vesivoima luo ennustettavuutta ja varmuutta sähköntuotantoon Suomessa.

Ymmärrämme ihmisten vesivoiman lisärakentamiseen liittyvät kysymykset ja huolet. Olemme tehneet yhteistyötä alueen asukkaiden ja yhteisöjen sekä muiden vesivoimasta kiinnostuneiden tahojen kanssa koko hankkeen suunnitteluvaiheen ajan. Jatkamme hankkeen valmistelua aktiivisessa vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa parhaaseen mahdolliseen ajantasaiseen tietoon ja näyttöön nojaten.

Sierilän voimalaitoshankkeen vaikutusten kompensoimiseksi on muun muassa suunniteltu yhteistyössä rannanomistajien kanssa ympäristötyöohjelma, jolla parannetaan rantojen ja jokialueen virkistyskäyttöä. Vesilupapäätöksen mukaisesti Kemijoki Oy suorittaa myös noin 400 tilalle oikeuden määrittelemät korvaukset.

Tavoitteemme on Sierilän vaikutusalueen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Olemme tehneet jo usean vuoden ajan työtä esimerkiksi apilakirjokääriäisen sekä laaksoarhon hyväksi ja työ jatkuu. Ilman Kemijoki Oy:n toimia perhos- ja kasvilajit ovat vaarassa Sierilän alueella elinympäristöjen umpeenkasvamisen vuoksi. Varaudumme suunnittelussa myös kalatien rakentamiseen.

Olemme huomioineet soututapahtuman joen juoksutuksessa.

Lisätietoja Sierilään suunnitteilla olevasta voimalaitoksesta löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta www.kemijoki.fi/toimintamme/investoinnit-ja-hankkeet/sierila-nykyaikaista-ja-vastuullista-vesivoimaa.html

Lisätietoja:

Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
21.7.2017

Petäjäskosken patosilta on suljettu liikenteeltä 24–26.7.2017

Kulku patosillan kautta on poikki vanhojen luukkulohkojen purusta johtuen. Läpikulku on katkaistu kello 7.00–20.00 välisenä aikana.

> Lue lisää >
5.7.2017

Kemijoki Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tiina Tuomela: Vesivoimalla on merkittävä rooli muuttuvassa energiaympäristössä

Kemijoki Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi astui huhtikuun alussa Tiina Tuomela. Hän on Varkaudesta kotoisin oleva pitkän linjan fortumlainen. Tuomelasta piti tulla musiikinopettaja, mutta energian monipuolinen maailma vei mennessään ja hän lähtikin opiskelemaan energiatekniikkaa ja tuotantotaloutta Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon.

Tuomela on työskennellyt Fortumilla erilaisissa tehtävissä 20 vuoden ajan. Hän kuuluu Fortumin johtoryhmään ja toimii Generations-divisioonan vetäjänä, johon kuuluvat vesi-, ydin- ja lauhdevoima sekä sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa. ”Ensitöikseni aion perehtyä Kemijokeen sekä paikallisiin sidosryhmiin, jotta pääsen tutuksi Kemijoki Oy:n toimintaympäristön kanssa”, Tiina kertoo. Kemijoen alue on hänelle jo jokseenkin tuttu, sillä hän on uusimman harrastuksensa kautta Kemijoen erä- ja metsästysseuran jäsen.

Vesivoimalla ja Kemijoki Oy:llä tärkeä rooli Suomen kannalta

Tuomelan mukaan Kemijoki Oy on hieno ja perinteikäs yhtiö, jolla on hyvä visio, arvot sekä strategia ja henkilöstö, ja siksi toimintaan on mukava lähteä tiiviisti mukaan. ”Hallituksen puheenjohtajan roolin näen operatiivisen johdon sparraajana. Tehtäväni on innostaa Kemijoki Oy:n henkilöstöä ja johtoa hyviin suorituksiin”, Tiina tiivistää rooliaan. Lisäksi hän odottaa toiminnan olevan vuorovaikutteista ja avointa kaikkiin suuntiin.

”Vesivoimalla on entistä tärkeämpi rooli energiantuotannon murroksessa. Se on hiilidioksidivapaata ja joustavaa energiantuotantoa, jolla pystymme vastaamaan sähkön vaihtelevan kysynnän tarpeisiin. Siitäkin syystä olen tyytyväinen, että korkein hallinto-oikeus vahvisti Sierilän voimalaitoksen vesitalousluvan”, Tiina kertoo.

Energiantuotannolla on merkittävä rooli Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä, jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata. Vesivoima luo ennustettavuutta ja varmuutta sähköntuotantoon. Se tuottaa energiaa myös pilvisenä tai tuulettomana päivänä ja mahdollistaan myös muun tyyppisen uusiutuvan energiantuotannon.

Katse tulevaisuuteen

Tuomelan mukaan Kemijoki Oy on tehnyt hyvää työtä ja on oikealla tiellä. Kumppanuusmalliin siirtyminen toteutettiin onnistuneesti ja nyt yhtiö jatkaa vastuullisen vesivoiman tuotantoa ja kehittämistä yhdessä kumppaniyritystensä kanssa. Kemijoki Oy on asiantuntijaorganisaatio ja on edelleen tärkeää, että kriittistä osaamista kehitetään ja että tietotaito säilyy yhtiössä. Kumppaniyritykset toimivat tiiviisti mukana toiminnan kehittämisessä ja kerryttävät siten myös omaa erityisosaamistaan.
Hallituksen puheenjohtajan mukaan Kemijoki Oy:ssä ja vesivoimassa on valtavasti potentiaalia. ”Vesivoiman tuotannon tulee olla tasapainossa ympäristön kanssa ja tukea kestävää kehitystä. Vaelluskalakysymyksessä on tärkeää, että ensin selvitetään mitkä ovat konkreettiset tavoitteet ja millä keinoilla ne saavutetaan tehokkaimmin. Vaelluskalakantojen elvyttäminen on meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja yhtiö tekee töitä sen eteen”, hän lopettaa.

Tiina aloitti Kemijoki Oy:n hallituksen puheenjohtajana 6.4.2017 pidetyssä yhtiökokouksessa. Aiemmin hallituksen puheenjohtajana toimi pitkään Matti Ruotsala, joka toimii nykyisin Fortumin varatoimitusjohtajana.

> Lue lisää >
30.6.2017

Lapin ELY-keskus on antanut vastauksen Kemijoki Oy:n tekemään selvityspyyntöön virkamiehen menettelystä

ELY-keskus toteaa vastauksessaan käsitelleensä virkamiehen mielipidekirjoittelua lehdissä ja sosiaalisessa mediassa kevään osalta. Asia on ollut ELY-keskuksen käsittelyssä jo ennen Kemijoki Oy:n tekemää selvityspyyntöäkin.

ELY-keskus on harkinnut kirjoittelun mahdollisia seurauksia ja kehottanut virkamiestä huolellisuuteen mielipidekirjoituksissaan. ELY-keskus toteaa samoin valvovansa virkamiehen velvollisuuksien noudattamista ja ryhtyvänsä tarvittaessa toimenpiteisiin niiden täyttämiseksi.

Tarpeen vaatiessa ELY-keskuksella on työnjohdollisesti mahdollisuus puuttua virkamiehen tehtäviin esimerkiksi tapauksessa, jossa hallintolain mukaisessa tilanteessa luottamus virkamiehen puolueettomuuteen erityisestä syystä vaarantuu.

”ELY-keskuksen kanta on selkeä ja vahvistaa pelisääntöjä. Tämä on kaikkien kannalta hyvä asia. Viranomaisten kanssa asioivien tahojen, kuten meidän, on voitava luottaa virkamiesten riippumattomuuteen ja hyvän hallinnon toteutumiseen”, toteaa Tuomas Timonen.

Lisätietoja:
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
020 703 4410

> Lue lisää >
29.6.2017

Olemme tehneet selvityspyynnön Lapin ELY-keskukselle virkamiehen esteettömyydestä Kemijoki Oy:tä koskevissa asioissa

Olemme esittäneet Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle näkemyksemme virkamiehen esteellisyydestä toimia Kemijoki Oy:tä koskevissa asioissa. Virkamies on kirjoittanut mielipide- ja yleisönosastokirjoituksia usean vuoden aikana eri sanomalehtiin sekä esittänyt voimakkaasti kantaansa omassa julkisessa sosiaalisen median kanavassaan Kemijoki Oy:tä koskevissa asioissa.

Haluamme tässä vaiheessa selvittää henkilön esteettömyyden ja hänen menettelyään Kemijoki Oy:tä koskevissa asioissa virkamiehenä.

Lisätietoja:
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
020 703 4410

> Lue lisää >
29.6.2017

Petäjäskosken patosilta on suljettu liikenteeltä 3.–7.7.2017

Kulku patosillan kautta on poikki työpadon asennuksen takia. Läpikulku on katkaistu kello 7:00–20:00 välisenä aikana.

> Lue lisää >
26.6.2017

Esittelyssä uudet sähkö- ja konetekniikan asiantuntijamme

Keväällä haimme organisaatioomme sähkö- ja konetekniikan asiantuntijoita haastaviin ja monipuolisiin vesivoiman kehittämistehtäviin. Uudeksi sähkötekniikan asiantuntijaksi valittiin Hannu-Pekka Lamminmäki ja konetekniikan asiantuntijaksi Heikki Pesonen.

Sähkötekniikan asiantuntijaksi valittu Hannu-Pekka Lamminmäki on Tampereen teknillisessä yliopistossa sähkötekniikkaa opiskellut Rovaniemeltä lähtöisin oleva diplomi-insinööri. Opintoihin kuuluivat muun muassa sähköverkot ja -markkinat, sähkövoimatekniikka sekä vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat. Hannu-Pekalle olimme tuttu toimija, sillä hän on aiemmin työskennellyt opintojensa ohessa yhtiömme palveluksessa aloittaen vihertöistä ja tehden sitten erilaisia tietoteknisiä tukitehtäviä, kuten taulukkolaskentasovellustöitä.

Hannu-Pekka siirtyi palvelukseemme ABB:ltä, jossa hän työskenteli sähköverkkoyhtiöiden verkkotietojärjestelmien ja käytöntukijärjestelmien ylläpidon parissa projekti-insinöörinä. Kemijoella hänen työtehtäviinsä kuuluu järjestelmien kehittämistä, kunnossapidon valvontaa ja kehittämistä, investointien ja erillistöiden asiantuntija- ja tilaajatehtäviä sekä päivystystehtäviä.

Konetekniseksi asiantuntijaksi valittu Heikki Pesonen on niin ikään Kemijoki varresta Tervolasta lähtöisin oleva Oulun ammattikorkeakoulusta valmistunut konetekniikan insinööri. Heikillä on arvokasta kokemusta laajojen projektien johtamisesta ja koneteknistä osaamista. Heikki on aiemmin työskennellyt muun muassa KoneCranesilla Hyvinkäällä, mutta pohjoiseen palattuaan tutustunut Kemijoki Oy:öön osallistuttuaan Petäjäskosken tuloputken luukkujen korjausprojektiin.

Heikin työtehtäviin kuuluu kunnossapidon kehittäminen ja voimalaitosten toiminnan turvaaminen sekä päivystystehtäviä.

Toivotamme molemmat lämpimästi tervetulleiksi kehittämään vastuullista vesivoimaa yhdessä kumppaneidemme kanssa!

> Lue lisää >
22.6.2017

Lapin ELY:n kuulutus: Petäjäskosken patosilta

Petäjäskosken patosilta Petäjäskoski–Soimi maantiellä numero 9265 Rovaniemellä suljetaan toinen ajorata tilapäisesti liikenteeltä 26.6.–30.10.2017 välisenä aikana sekmenttiluukun uudistamisen vuoksi. Kiertotiet kulkevat joko Ossauskosken tai Valajaskosken kautta.

> Lue lisää >
22.6.2017

Lapin ELY:n kuulutus: Valajaskosken patosilta

Valajaskosken patosilta Häkinvaara–Valajaskoski maantiellä nro 933 Rovaniemellä, ajorata suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 26.6.–28.7.2017 välisenä aikana välppien puhdistamisen vuoksi. Kiertotiet kulkevat joko Rovaniemen tai Petäjäskosken kautta.

> Lue lisää >
22.6.2017

Vapaaehtoisia meritaimenen istutuksia Vähäjoella

Teimme kesäkuun alussa kevään viimeiset vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävät omaehtoiset pienpoikasistutukset. Päästimme Kemijoen sivujokeen lähes 29 000 yksivuotiasta meritaimenta. Lupaehtojen mukaiset kalanistutukset jatkuvat pitkin kesää ja syksyä.

Pienpoikaset vapautettiin noin 12 asteiseen jokiveteen. Kevään viivästymisestä johtuen istutukset päästiin tekemään tavanomaista myöhemmin. ”Istutuspaikaksi valikoitui Vähäjoki, jonne on päästetty meritaimenen pienpoikasia aiemminkin. Pyrimme vahvistamaan kalakantaa lisäämällä jokeen leimautuneen nousuhalukkaan meritaimenen määrää”, kertoo ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Kemijoki Oy:stä. Meritaimen kasvaa virtavesissä yleensä noin kaksi vuotta. Tavoitteena on, että merivaelluksen jälkeen istutetut kalat palaavat kutemaan Vähäjokeen.

Istutukset yksi esimerkki vaelluskalakantojen vahvistamista edistävistä pitkäjänteisistä toimenpiteistä

Meritaimenen istutukset teki Kemijoki Oy:n kumppani Voimalohi. Poikaset, joiden yhteispaino oli reilut 360 kiloa, on rasvaeväleikattu istutetun kalan tunnistamiseksi luonnonkalasta.

Osana vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtääviä vapaaehtoisia toimia istutimme aiemmin keväällä merilohen ja meritaimenen mätimunia Laisentia-, Tepasto- ja Aakenusjokeen sekä reilut 46 000 yksivuotiasta merilohta Marrasjokeen. Lisäksi olemme sitoutuneet, muun muassa, Kalasydän-innovaation pilotointiin sekä Taivalkosken kalojen ylisiirtolaitteen suunnitteluun. Kalasydän mahdollistaisi kalojen siirtymisen vahingoittumatta korkeidenkin vaellusesteiden ohitse veden virtausta ja järjestelmän putkistoa hyödyntäen. Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen rakennettava ylisiirtolaite taas sallisi kalaystävälliset siirrot lisääntymisalueille.

Toteutamme kalanistutuksia myös Kemijoki Oy:lle asetettujen lupavelvoitteiden mukaisesti.

> Lue lisää >
16.6.2017

Pirttikosken vesivoimalaitoksella mahdollisia ohijuoksutuksia 20.6.2017

Pirttikosken vesivoimalaitoksella on mahdollisia ohijuoksutuksia tulvaluukuista huoltotöiden vuoksi 20.6.2017 klo 07:00-20:00 välisenä aikana.

Pyydämme kalastajia ja muita vesilläliikkujia ottamaan mahdollisest ohijuoksutukset huomioon.

Lisätiedot valvomosta puh. 010 4548200.

> Lue lisää >
16.6.2017

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita mm:

  • Tulva on päättynyt Kemijoella
  • Korkein hallinto-oikeus vahvisti Sierilän voimalaitoshankkeen vesitalousluvan
  • Kalasydän-hankkeessa rakennetaan kalatieinnovaatiota
  • Käynnissä olevat kunnostustyöt

Lue Lieke

> Lue lisää >
14.6.2017

Tulva on päättynyt Kemijoella

Touko- ja kesäkuu olivat keskimääräistä kuivempia koko Kemijoen vesistöalueella. Kuiva jakso on edesauttanut tulvan maltillista hiipumista, koska taivaaltakaan ei ole uutta vettä maastoon tullut. Kevään etenemisestä ja lumen sulamisesta kertoo myös kesäkuun toisella viikolla Rovaniemelläkin havaitut hiirenkorvat puissa.

Kemijoella tulva päättyi noin kesäkuun puolessa välissä, ja tällä hetkellä eletään niin sanottua tulvan häntää virtaamien laskiessa kohti kesän keskimääräisiä lukemia. Kemijoen tulva eteni hyvin maltillisesti ja odotusten mukaisesti koko kevään ajan myöhäisestä tulvahuipun ajankohdasta huolimatta.

Kumppanuus tulvan aikana toimi erinomaisesti

Teimme tiivistä yhteistyötä Fortumin valvomon kanssa koko tulvan ajan. ”Toteutimme viime vuoden tulvasta saamiamme hyväksi havaittuja toimintatapoja tänäkin keväänä. Rovaniemellä teimme osan aikaa iltavuoroa Fortumin valvomon tukena”, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Viime kevään tulvaan verrattuna lumen vesiarvot olivat suuremmat, mutta siitä huolimatta tulva oli huomattavasti maltillisempi viileästä säästä johtuen. Pidimme useamman kerran viikossa tulvapalaverin yhdessä Kemijoki Oy:n, Fortumin valvomon sekä Caverionin ja muiden kumppanien kanssa. Lisäksi osallistuimme ELY-keskuksen kanssa tulvapalavereihin säännöstelijän roolissa edellisvuosien tapaan.

”Kemijoki Oy:n osalta haluaisin kiittää kevättulvan parissa työskennelleitä tahoja erinomaisesta yhteistyöstä ja toivottaa kaikille aurinkoista kesää”, Heikki lopettaa.

Lue lisää keväällä julkaistusta tulva-uutisesta.

Voit seurata veden korkeutta, lämpötiloja ja sademääriä Vesitietopalvelusta.

Seuraa viranomaisten ennusteita http://www.ymparisto.fi/vesitilanne

Akuuteissa tilanteissa tietoa saa myös Fortumin vesivoimaoperaattorilta / 010 454 8300 tai 050 454 8200

> Lue lisää >
5.6.2017

Pirttikosken voimalaitoksella palohälytys

Pelastuslaitos sai lauantaina 3.6.2017 klo 20.25 palohälytyksen Pirttikosken voimalaitokselta. Automaattisen hälytyksen aiheutti vikaantunut pumppu. Päivystäjän tarkastuskierroksen jälkeen palohälytys peruttiin 20.36.

> Lue lisää >
31.5.2017

Tulva Kemijoella etenee rauhallisesti

Loppukevät on ollut keskivertoa viileämpi, mutta jäät ovat toukokuun loppupuolella sulaneet varsin ripeästi. Kemijoen osalta virtaamat säilyvät normaaliin ajankohtaan nähden korkeampina koko kesäkuu ajan. Lapin ELY-keskus on arvioinut tulvan pysyvän samalla tasolla juhannusviikolle asti.

Kemijoki Oy:n toukokuun lopulla tekemä lumilento tarkensi käsitystä Kemijoen vesistöalueella maastossa olevista sulamattomista lumista ja jäätilanteesta. Itä-Lapissa lunta on vielä paikoittain runsaasti erityisesti metsä-alueilla. Lokan tekojärveltä itään lumipeitto on vielä paksua ja alueella osa järvistä on vielä jäässä. Rovaniemen lähialueilla lunta ei ole enää maastossa juuri lainkaan.

Olemme aloittaneet puhdistustyöt voimalaitoksilla

Lumien ja jäiden sulaminen on kuljettanut jokien latvavesiltä asti roskia, joista osa kasautuu voimalaitosten edustoille ja kulkeutuu vesiteiden välppiin aiheuttaen voimalaitokselle tehonmenetyksiä. Varsinainen välppien puhdistustyö aloitetaan sukellustyönä pahiten roskaantuneiden koneiden välpissä, joissa on suurimmat tehohäviöt.

Sukeltajat aloittivat Valajaskosken voimalaitoksen välppien puhdistuksella toukokuun lopussa. Työvaiheessa sukeltaja polkee välppiin kertyneitä roskia pohjaa kohti. Välppien puhdistus jatkuu virtaamien laskiessa konetyönä, jolloin pohjaan kasaantuneet roskat kerätään pois. Puhdistustyöt tehdään pääasiassa yöaikaan.

Voit seurata veden korkeutta, lämpötiloja ja sademääriä Vesitietopalvelusta.

Seuraa viranomaisten ennusteita http://www.ymparisto.fi/vesitilanne

Akuuteissa tilanteissa tietoa saa myös Fortumin vesivoimaoperaattorilta / 010 454 8300 tai 050 454 8200

> Lue lisää >
30.5.2017

Valajaskosken patosilta tilapäisesti suljettu öisin 29.5.-25.6.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutus.

Valajaskosken patosilta Häkinvaara-Valajaskoski maantiellä nro 933 Rovaniemellä suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 29.5.–25.6.2017 öisin klo 22.00–06.00 välisinä aikoina voimalaitoksen välppien puhdistustöiden vuoksi.

Kevyen liikenteen läpikulku on sallittu sulkemisen aikana.

Kiertotie kulkee joko Rovaniemen tai Petäjäskosken kautta.

> Lue lisää >
23.5.2017

Selvitys kalastuksesta Kemijoella Tervolan sillan ja Ossauskosken voimalaitoksen välillä on julkaistu

Kalastustiedustelulla selvitettiin vuoden 2016 kalastusta ja saaliita Kemijoella Tervolan sillan ja Ossauskosken voimalaitoksen väliseltä matkalta. Tiedustelun tarkoituksena oli selvittää Ossauskosken voimalaitoksen alapuolisen perkauksen vaikutuksia pyynnin sekä saaliin määrään.

Lupamyynnin perusteella alueella kalasti vuonna 2016 yhteensä 150 taloutta. Tervolan yhteislupia myytiin vuonna 2016 reilut 100 kalastuslupaa tavanomaista vähemmän, mikä tarkoittaa vähentynyttä kalastajamäärää myös Tervolan sillan ja Ossauskosken voimalaitoksen välisellä alueella. Vähäiseen kalastuslupien myyntiin vaikutti tiedossa ollut uomanperkaus ja ehkä siitä ajoittain johtunut veden samentuminen. Lisäksi heinä- ja elokuu olivat sateisia ja siitä aiheutuneet suuret virtaamat myös vaikuttivat kalastuksen määrään.

Kalastajien ja saaliin määrä väheni edellisvuosiin verrattuna

Tiedustelun mukaan alueen saalismäärä oli vuonna 2016 noin 4,9 tonnia. Alueen yleisimmät saalislajit olivat kirjolohi (37 %), hauki (27 %), ahven (16 %) ja särkikalat (8 %). Kuhan osuus oli 5,4 %, taimenen 2,1 %, harjuksen 1,5 % ja siian 0,3 % kokonaissaalismäärästä.

Vähentyneen kalastajamäärän myötä myös alueen kokonaissaalis (4,9 tonnia) oli noin 1,5–2 tonnia tavanomaista saalisvuotta heikompi. Merkittävimmin heikkenivät edelliseen vuoteen nähden kuha-, taimen- ja kirjolohisaaliit. Loue-Tervolan uomanparannushankkeen myötä ranta-alueille valmistuu kaloille 30 suoja- ja oleskelupaikkaa. Rantojen suojauksiin liittyvät viimeistelytyöt jatkuvat tulevan kesän aikana.

Lue lisää tiedustelun tuloksista raportista.

> Lue lisää >
22.5.2017

Korkein hallinto-oikeus vahvisti Sierilän voimalaitoshankkeen vesitalousluvan

Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2015 ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 Sierilän voimalaitoshankkeelle myöntämän vesitalousluvan. Myönteinen vesitalouslupapäätös tarkoittaa, että Kemijoki Oy jatkaa voimalaitoshankkeen valmistelua aiemman suunnitelman mukaisesti. Päätös rakentamisesta tehdään myöhemmin, kun suunnitteluun liittyvät yksityiskohdat ovat valmistuneet.

”Olemme tyytyväisiä korkeimman hallinto-oikeuden vesitalouslupapäätökseen ja vuosia jatkuneen lupaprosessin päättymiseen. Sierilän voimalaitoksella olisi merkittävä rooli kotimaisen päästöttömän ja uusiutuvan säätöenergian tuotannossa. Lisäksi Sierilän voimalaitos mahdollistaisi myös muiden päästöttömien ja uusiutuvien energian tuotantomuotojen lisäämistä Suomessa”, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän vesivoimalaitoshankkeen yksityiskohtaista suunnittelua. Tavoitteemme on tehdä vuoden 2017 aikana hankkeesta omistajille esitys, jonka pohjalta he harkitsevat rakentamispäätöstä.

”Jatkamme voimalaitoshankkeen valmistelua yhteistyössä jokivarren asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Olemme yhteydessä maanomistajiin ja tapaamme sidosryhmiä hankkeen edetessä”, kertoo Kemijoki Oy:n strategisista investoinneista vastaava johtaja Timo Torvinen.

Nykyaikaista vesivoimaa Sierilästä

Kemijoki Oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Laitos rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan rakentamiselle vuonna 2011 ja Vaasan hallinto-oikeus vuonna 2015. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh päästötöntä, uusiutuvaa ja kotimaista energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se olisi teholtaan Suomen 23. suurin vesivoimalaitos. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille yli miljoona euroa vuodessa.

Sierilä täydentäisi Lokan ja Porttipahdan tekojärviltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön.

Lisätietoja Sierilän voimalaitoksesta löytyy Kemijoki Oy:n verkkosivuilta www.kemijoki.fi/toimintamme/investoinnit-ja-hankkeet/sierila-nykyaikaista-ja-vastuullista-vesivoimaa.html

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

* * * * *
Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho on 1 160 MW. Vuonna 2016 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat ennätysmäärän sähköenergiaa yhteensä n. 5 700 gigawattituntia, mikä oli yli kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

> Lue lisää >
16.5.2017

Kevään tulva myöhässä – valmistautuminen aikataulussa

Kevät on jo pitkällä, mutta tulva ei ole vielä alkanut. Vuosi sitten toukokuun alussa kevättulva oli jo täydessä vauhdissa. Tänä vuonna pitkälle kevääseen siirtyneeseen tulvan alkuun ovat vaikuttaneet kylmät ilmamassat Lapin alueella. Lämpimät päivät ovat hiljalleen kasvattaneet tulovirtaamia, mutta vastapainoisesti kylmät yöt ovat hidastaneet lumien sulamista.

”Kevään mittaan olemme juoksuttaneet Lokan ja Porttipahdan varastoaltaista vettä ja tehneet altaisiin tilaa sulamisvesille. Tällä hetkellä varastoaltaiden tilanne näyttää hyvältä. Kemijärven pinnan ajamme alarajalle tulvan alkupäivinä ja teemme tiiviisti yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa järven ajosuunnitelman kanssa”, kertoo Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Lumen vesiarvomittauksia on tehty kevään mittaan

Tänä keväänä lumen vesiarvot ovat hieman keskimääräistä korkeammalla. Olemme tehneet vesiarvomittauksia laajasti Kemijoen vesistöalueella. Maastosta kerätty tieto auttaa myös viranomaisia heidän laskentamalleissaan ja päätöksenteossa.

Fortumin vesivoimavalvomossa tulviin varautuminen alkaa jo loppusyksystä. Tulviin varautuminen perustuu yhteistyöhön viranomaisten, Fortumin sekä Kemijoki Oy:n henkilöstön ja kumppanien kesken. ”Syksyllä ja talvella seuraamme sateiden määrää, jotta osaamme ennakoida hyvissä ajoin keväällä lumen sulamisvesien määrää. Seuraamme nyt tiiviisti sateiden ja lämpötilojen toteumia ja ennusteita. Juoksutussuunnitelmia päivitetään uusien havaintojen ja ennusteiden pohjalta.”, kertoo Fortumin valvomopäällikkö Harri Lamminmäki.

Lumien sulaminen tulee olemaan nopeaa

Pitkittynyt kevät tarkoittaa sitä, että lumet sulavat todennäköisesti nopeasti muutamassa viikossa, eikä sulamisjakso jakaudu koko kevään ajalle. Nopea sulaminen täyttää jokiuomia, joten odotamme tulvan olevan paikoittain keskimääräistä suurempi.

Raudanjoen alueelle odotamme hyvin tavallista tulvaa, mutta Ounasjoelle ennakoimme keskimääräistä voimakkaampaa tulvaa ja yhtä tulvahuippua.

Tulvan aikana yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Ennen tulvan alkua olemme aloittaneet viranomaisen kutsumat viikoittaiset tulvapalaverit. Niiden lisäksi aloitamme edellisvuoden malliin päivittäisten tulvapalaverien pitämisen Fortumin valvomon sekä Kemijoki Oy:n ja laitosten paikallishenkilöstön kesken.

> Lue lisää >
9.5.2017

Kemijoki Oy:n tunnus poistettiin toimitalon seinältä

Rovaniemellä osoitteessa Valtakatu 11 sijaitsevan toimitalomme seinässä vuosikymmenten ajan ollut Kemijoki Oy -logo on poistettu rakennuksen seinältä. Organisaatiomuutoksemme myötä keskitimme vuoden 2016 aikana toimintamme toimitalon neljänteen kerrokseen ja vapautuneet tilat vuokrasimme uusille toimijoille

”Suuren nimikyltin poistaminen toimitalon seinästä oli luonnollinen siirtymä, sillä uusien toimijoiden ja vuokralaisten myötä Valtakadun toimitalo ei ole enää vain meidän käytössämme”, kertoo Kemijoki Oy:n kiinteistöstä vastaava Raimo Kaikkonen. Ennen kokonaan Kemijoki Oy:n käytössä ollut toimitalo on muuttunut rakennukseksi, jossa toimii useampia yrityksiä saman katon alla.

Toimitalon alimmassa kerroksessa ovat toimineet vuoden 2016 kesästä lähtien Attendo Työterveyspalvelut Oy, Lapin Markkinointi ja viestintätalo House of Lapland sekä Voimalohi Oy. Heinäkuun aikana Lapin sairaanhoitopiirin päihde- ja mielenterveyspalvelut aloittavat toimintansa toimitalon toisessa ja kolmannessa kerroksessa.

Kuva: Matti Heikinoja

> Lue lisää >
8.5.2017

Porttipahdan voimalaitoksella palohälytys

Sodankylän pelastuslaitos sai tänään 8.5.2017 kello 12.09 automaattipalohälytyksen Porttipahdan voimalaitokselta. Hälytys oli aiheeton. 

> Lue lisää >
5.5.2017

Kalasydän-hankkeessa rakennetaan kalatieinnovaatiota

Lapin liiton koordinoima laajapohjainen vaelluskalatyöryhmä on etsinyt viime syksystä lähtien uusia keinoja Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Maa- ja Metsätalousministeriö on myöntänyt lappilaiselle Kalasydän-hankkeelle kärkihankestatuksen ja rahoitusta hydraulisesti toimivan Kalasydän kalatieinnovaation rakentamiseen ja testaamiseen 192 000 euroa. Lisäksi hankerahoitusta on saatu Kemijoki Oy:ltä ja myös Pohjolan Voima Oy:ltä. Vuoden 2017 kestävää hanketta vetää rovaniemeläinen Kalasydän Oy.

Kalasydän toimii kuin kaksikammioinen sydän

Kalasydän järjestelmällä on useita etuja verrattuna nykyisiin teknisiin kalatieratkaisuihin. Järjestelmä on kelluvana sijoitettavissa kalojen nousun kannalta optimaalisesti hankaliinkin kohteisiin ja sen houkutusvirtaamat ovat säädettävissä portaattomasti. Laitteiston siirtoputkistoja voidaan lisäksi hyödyntää poikasten alas-vaellukseen.

"Kalasydän toimii kaksikammioisena kuten sydän. Yksi virtausportti on aina avoinna mahdollistaen kalojen jatkuvan pääsyn Kalasydämen sisälle. Veden virtausta ja putkistoa hyödyntäen kalat siirtyvät vahingoittumatta korkeankin vaellusesteen ohitse", kertoo kalasydän innovaation keksijä ja yhtiön toimitusjohtaja Tarmo Aittaniemi.

Järjestelmä on kalaystävällinen, koska kala on koko ajan veden sisässä eikä laitteistossa synny kitkaa eikä siinä ole karkeita pintoja, jotka voisivat aiheuttaa kaloille limakalvo- tai muita vaurioita. Järjestelmä sopii lohen ja taimenen lisäksi useille kalalajeille, esimerkiksi vaellussiialle. Myös nahkiaiset ovat potentiaalisia hyötyjiä.

"Menetelmä on täysin ainutlaatuinen ja patentointiprosessi on jo Tekesin tuella saatu vireille", lisää Aittaniemi.

Testaus ja tutkimus alkukesästä LUKEn kalantutkimusasemalla

Kalasydänlaitteiston Kemissä tapahtuvat rakennustyöt ovat jo hyvällä mallilla. Urakoitsijat ovat suurelta osin lappilaisia: Muovi Oy (ponttonit), Line-X North (erikoispinnoitteet), Osuuskunta Kumaus (animointi), Napapiirin Betoni Oy (betonityöt) ja Polar Metalli Oy (rakennuskomponenttien valmistus ja laitteiston kokoaminen).

Järjestelmä testaus- ja tutkimusosuus suoritetaan Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Paltamon kalantutkimusasemalla kesäkuun aikana. Tällöin kokeillaan laitteiston vesipaineita eri nostokorkeuksilla ja kalalajeilla. Samalla tutkitaan houkutusvirtaamia sekä mitataan telemetriatutkimuksin kalojen liikkumista järjestelmässä. Kalojen houkutteleminen laitteistoon on riippuvainen paikallisista olosuhteista ja siksi on tärkeää, että houkutusvirtaama on portaattomasti säädettävissä ja ohjelmoitavissa sopivaksi vallitseviin olosuhteisiin, kuten vesien juoksutustasoihin.

"Tavoitteenamme ovat luonnonkutuun pohjautuvat kalastusta kestävät vaelluskalakannat. Toivottavasti voimme nyt viedä tätä kehitystä muutaman kunnon harppauksen eteenpäin," kiteyttää Kalasydän Oy:n hallituksen puheenjohtaja Magnus Breitenstein yrityksen visiota.

Lisätietoja:

Magnus Breitenstein
Hallituksen PJ
040-5581036
magnus@kalasydan.fi

Tarmo Aittaniemi
Toimitusjohtaja
0400-737902
tarmo@kalasydan.fi

Kalasydän Oy on vaelluskalojen elinolosuhteiden kehittämiseen sekä hydraulisiin kalatieratkaisuihin erikoistunut Rovaniemellä toimiva yksityinen yhtiö.

> Lue lisää >
3.5.2017

Vapaaehtoisia merilohen istutuksia Marrasjoella

Istutimme osana vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtääviä toimia yli 46 000 yksivuotiasta merilohta Marrasjokeen. Ossauskoskelta Ounasjoen sivujokeen huhtikuun lopussa päästetyt poikaset ovat rasvaeväleikattuja istutetun kalan tunnistamiseksi luonnonkalasta.

”Vapaaehtoisten poikasistutusten tavoitteena on jokialueelle leimautuneen nousuhalukkaan merilohikannan luominen. Poikasistutukset ovat yksi esimerkki pitkäjänteisistä toimenpiteistä, joilla edistämme vaelluskalakantojen vahvistamista”, kertoo ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Kemijoki Oy:stä.

Nyt istutetut lohet elävät joessa 2–3-vuotiaiksi asti ja lähtevät sitten merivaellukselle. Tavoitteena on, että muutaman meressä vietetyn vuoden jälkeen osa merilohista pyrkisi takaisin Marrasjokeen kutemaan.

Istutuspaikaksi valikoitui jäistä auennut koskiosuus

”Pienpoikasten kuljetus ja istutus sujui hyvin. Jokeen päästetyt kalat ovat kooltaan noin 3,7 gramman painoisia ja 6,7 senttimetrin pituisia”, kuvailee poikasistutuksia tehneen Voimalohi Oy:n tuotantopäällikkö Kari Pukkila.

Poikaset tuotiin Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalanviljelylaitokselta, jossa kasvatetaan Tornionjoen ja Iijoen kantojen merilohia ja -taimenia. Mäti on alkujaan hankittu Luonnonvarakeskuksen Ohtaojan kalanviljelylaitokselta.

Istutamme vuosittain yli kuusi miljoonaa kalanpoikasta ja pyyntikokoista kalaa Kemijokeen ja sen merelliselle vaikutusalueelle. Seuraava yhtiölle asetettujen kalatalousvelvoitteiden päälle toteutettava vapaaehtoinen toimenpide on noin 13 000 meritaimenen pienpoikasen päästäminen Vähäjokeen kesäkuun alkupuolella. Aiemmin huhtikuussa istutimme merilohen ja meritaimenen mätimunia Laisentia-, Tepasto- ja Aakenusjokeen.

Poikaskasvatuksen ja -istutusten lisäksi osallistumme aktiivisesti kalakantojen elvyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Olemme esimerkiksi mukana Lapin liiton koordinoimassa, vaelluskalakantojen elvyttämiseksi perustetussa yhteistyöryhmässä.

> Lue lisää >