Uutiset

Tuoreimman numeron aiheita ovat:

• Suomalaista työtä ja hyvinvointia
• Vesivoima keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä
• Kalastuskiintiöiden ostolla vauhtia vaelluskalatyöhön
• Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on käynnistynyt
• Energialeirikoululaiset tutustuivat Kymijoen kuohuihin
• Parannamme kesän aikana jokivarren elinympäristöjä ympäristönhoitotöillä
• Kemijoen päivystäjä Facebookissa

Lue uusin Lieke!

”Lieksankosken voimalaitos on poikkeuksellisen hieno rakennus, samoin kuin voimalaitoksen asetelma luonnosssa. Rakennus on edelleen alkuperäisessä, vesivoiman tuotantoon suunnitellussa käytössä. Olimme yllättyneitä siitä, miten hyvässä kunnossa pian 60 vuotta täyttävä voimalaitos on”, Sebastian Lönnqvist hankkeen pääsuunnittelijana toimivasta ERAT Arkkitehdeistä kertoo.

Julkisivun peruskorjauksen suunnittelussa hyödynnetään nykyaikaista tekniikkaa kuten laserkeilausta ja 3D-tietomallia. Kohteen alkuperäisyyttä kunnioittaen peruskorjaus toteutetaan perinteisin työmenetelmin ja yksinkertaisin ratkaisuin, jotka vaativat erityistä suunnittelua ja huolellista toteutusta.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on suunniteltu yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Arkkitehdille kohde on mitä mielenkiintoisin, kun yhtälössä ovat mukana kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettun arkkitehdin ja muotoilijan suunnittelema rakennus, voimalaitoksen teollinen luonne ja peruskorjauksen toteutus virtaavan veden päällä voimalaitoksen ollessa täydellä tuotantokäytöllä.

”Kemijoki Oy on, viisaasti kyllä, oikeaan aikaan liikkeellä. Yhtiö on ottanut vastuulleen sen, että korjaustyöt tehdään kaikkien sääntöjen ja rakennuksen suojelutavoitteiden mukaisesti”, arkkitehti Lönnqvist jatkaa.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus suunnitellaan ja toteutetaan kuin kyseessä olisi suojeltu rakennus. Vaikka julkisivu ennallistetaan alkuperäisten suunnitelmien mukaiseksi esimerkiksi pintakäsittelyn ja värimaailman osalta, ajan hampaankin annetaan näkyä.

”Kunnioitamme Alvar Aallon rakennusperintöä tämän rankan teollisuuskäytön rakennuksen peruskorjauksessa. Arvostuksemme Aallon työtä kohtaan velvoittaa meidät hankkeen huolelliseen valmisteluun sekä vanhojen kohteiden korjaustöissä ansioituneiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden valintaan”, toteaa johtaja Heikki Kusmin Kemijoki Oy:stä.

Työmaana voimalaitos on poikkeuksellinen, kun alla virtaa koski ja kun rakennus tukeutuu osin kallioon, osin patorakenteisiin. Julkisivun korjaustyöt ovat edenneet pitkälle. Kevään säät ovat olleet ulkosivun kunnostukselle suotuisat. Vuonna 2017 teimme kuntotarkastuksen voimalaitoksen rakennusfysikaalisista ominaisuuksista ja eri korjausvaihtoehtojen vaikutuksista Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy:n johdolla. Jo viime syksynä suoritimme pintamateriaalien koekäsittelyjä.

Lieksankosken voimalaitoksen julkisivun peruskorjaus on osa Kemijoki Oy:n investointiohjelmaa. Vuonna 2013 toteutettu Lieksankosken peruskorjaus nosti voimalaitoksen energiatehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja käyttöturvallisuutta. Lisätietoa julkisivun korjaustöistä löydät täältä ja lisätietoa koneiston peruskorjauksesta täältä.

Merialueella kaupallista kalastusta rajoitetaan tärkeimpien kalalajien osalta kalastuskiintiöillä. Vuosittain Suomessa jaetaan lähes 30 000 lohen kiintiö ammattikalastajien kesken. Kalastajat voivat käydä keskenään kauppaa kiintiöistään. Osana uusia luonnonkalakantoja vahvistavia toimenpiteitä Kemijoki Oy on esittänyt, että myös yhtiöt voisivat jatkossa ostaa kalastajien lohikiintiöitä.

”Kiintiöiden osto palvelisi sekä vaelluskalatyötä että ammattikalastajia. Kalastajat saisivat täyden korvauksen myymistään kiintiöistä. Luonnonkannat vahvistuisivat, kun kalaa ei pyydettäisi niin paljon”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula. ”Ostettujen kiintiöiden lisäksi voisimme suunnata toimenpiteitä istutusten sijaan luonnonlisääntymistä vahvistaviin toimiin.”

Vauhtia vaelluskalatyöhön on erityisesti saatu kansallinen kärkihankerahoituksen myötä. Kärkihankkeina on esimerkiksi kunnostettu erittäin uhanalaisen järvilohen ja -taimenen elinympäristöjä Lieksanjoella, useiden eri tutkimusten avulla pyritty löytämään tehokkaimmat istutusmenetelmät Kemijoella ja rahoitettu uusia innovaatioita. Kärkihankkeet ovat keränneet useat eri toimijat saman pöydän ääreen. ”Toivovasti tämä työ jatkuu myös tulevaisuudessa. Kalastuskiintiöiden osto olisi yksi lisäsatsaus vapaaehtoiseen vaelluskalatyöhön”, ehdottaa Huttula.

Lue lisää vaelluskalatyön käänteistä ympäristöpäällikkömme Erkki Huttulan puheenvuorossa: Vastuullinen Kemijoki Oy – totta vai tarua? 

”Ihmisen toiminta, fossiilisten polttoaineiden käyttö erityisesti, on jo muuttanut ilmastoa. Ja muuttaa edelleen, sillä nyt toteutettavat muutokset kasvihuonekaasujen päästömääriin alkaisivat näkyä ilmastossa vasta noin 20 vuoden kuluttua. Ilmastonmuutoksen suuruus ja vaikutusten laajuus riippuvat siitä, miten ihmiskunta toimii nyt ja tulevaisuudessa”, toteaa ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos selvittivät kevään 2018 aikana ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella ilmasto- ja vesistömallien sekä vaihtoehtoisten tulevaisuuden kehityskulkujen eli ns. kasvihuonekaasuskenaarioiden avulla.

Kuinka Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan esimerkiksi seuraavien 30, 50 tai 80 vuoden aikana vaihtelee sen mukaan, miten optimistista tai pessimististä skenaariota käytetään. Keskiskenaarion – jossa kasvihuonekaasupäästöjä pystytään jossain määrin hillitsemään ja niiden pitoisuudet kääntyvät laskuun – mukaan lämpötila Suomessa kohoaisi keskimäärin 3 astetta ja sadanta kasvaisi 8 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

”Sademäärät kasvavat etenkin talvisin. Pohjoisessa talven pituus lyhenee, kun syksy venyy pidemmälle ja kevät koittaa nykyistä aiemmin. Lumipeite kuitenkin pysynee samoissa lukemissa kuin tähänkin asti”, kuvailee Antti Mäkelä.

Ilmastomuutoksen vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla Suomea

Lämpötilan nousu ja sateiden lisääntyminen ovat todennäköisesti pohjoisessa jonkin verran suurempia kuin etelässä. Erot korostuvat, kun tarkastellaan kesäkuukausien sademääriä.

Muutokset lämpötiloissa ja sademäärissä näkyvät muutoksina valunnassa ja virtaamassa. Talvien virtaamat kasvavat jokaisessa Kemijoki Oy:n toiminta-alueen vesistössä, samoin kuin kevään virtaamat entistä aikaisemman kevään johdosta. Kesän virtaamat pienenevät. Syksyllä taas virtaamat kasvavat Kemijoessa, pienenevät Kymijoella ja pysyvät ennallaan Lieksanjoella.

”Kuivuudesta saattaa tulla nykyistä suurempi ongelma. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia etenkin pienissä vesistöissä, joiden ekologinen tila saattaa kärsiä”, kertoo hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Pahimmillaan ilmastonmuutos näyttäytyy ääritilanteissa. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien riskien tarkastelulla varaudutaan esimerkiksi jokien pinnan nousun hallintaan runsaan lumipeitteen ja nopean lämpenemisen aiheuttaman tulvan yhteydessä.

”Tulvat pysyvät Kemijoella suuruusluokaltaan jotakuinkin ennallaan, mutta Kymijoella talvitulvat kasvavat vesistön järvisyyden ja kasvavien sademäärien takia. Tulvien aikaistumisen lisäksi ilmastonmuutos lisää hyydetulvien riskiä. Näin on jo tapahtunut Kymijoella”, jatkaa Noora Veijalainen.

Vesivoiman potentiaali ei ainakaan vähene tulevaisuudessa

”Vesivoimalla hillitään ilmastonmuutosta ja se tukee muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen kuten aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä sähköjärjestelmään. Vaikka ilmastonmuutoksen myötä vesivoiman tuotantomäärän voi odottaa kasvavan, raporttiin sisältyvä pessimistisin arvio yllätti rajuudellaan”, sanoo vesivoimasta ja reserveistä vastaava johtaja Janne Ala Kemijoki Oy:stä.

Pessimistisimmän tulevaisuuden kehityskulun mukaan kasvihuonekaasujen päästöt ja pitoisuudet kolminkertaistuvat vuodesta 2000 vuoteen 2100. Vuoden keskilämpötila kohoaisi Lapissa jopa 5,9 astetta ja sateiden määrä lisääntyisi 20 prosentilla.

”Seuraamme jatkuvasti ympäristöä ja sen tilaa. Tarkkailemme muun muassa virtaamia, lumen vesiarvoja, routaa ja sen vaikutusta sulantaan, jokien jäätymistä sekä veden laatua. Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen avulla selvitimme nyt pidemmän aikavälin muutoksia ennusteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä unohtamatta”, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela Kemijoki Oy:stä.

Kemijoki Oy hyödyntää tutkimustuloksia osana strategiatyötään, johon kuuluvat olennaisena osana toimintaympäristön luotaus ja tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointi. Strategiatyön tavoitteena on varmistaa vastuullisen vesisähkön tuotanto myös tulevaisuudessa.

Voit tutustua Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen Kemijoki Oy:n toimeksiannosta koostamaan raporttiin Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella täällä. Raportti arvioi ilmastonmuutoksen vaikutusta lämpötilaan ja sademäärään sekä lumen määrään, virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Kemi-, Kymi- ja Lieksanjoen vesistöalueilla.

Lisätietoja:
Janne Ala
Johtaja, vesivoima ja reservit
Puh. 020 703 4423

”Vesistön käyttäjille tärkeää on saada juhannuskalaa ja onneksemme olemme löytäneet korvaavia istukkaita kaikille niille alueille, joille istutuksia on ollut tarkoitus tehdä”, kertoo Voimalohi Oy:n tuotantojohtaja Mika Pylväs.

”Kemijoki Oy:n kalatalousvelvoitteiden mukaiset istutusmäärät ovat Suomen suurimmat. Tällaisessa tilanteessa on aikamoinen haaste löytää tilalle vastaava määrä suosittua kirjolohta. Nyt näyttäisi siltä, että syyskesän aikana saamme täydennettyä kaikki määrät suunnitellun mukaiseksi”, kiittelee Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Voimalohta.

Kesän aikana voimaan on tulossa asetus, jonka mukaan BKD-tautia kantavaa kalaa voidaan istuttaa Oulujokeen ja Karvian vesistöön. Merialueiden istutuksia BKD ei ole estänyt aiemminkaan. ”Tautia ei siis missään nimessä kannata pelästyä. Kalastaa – ja juhannuskaloista nauttia – voi edelleen täysin turvallisin mielin”, jatkaa Mika Pylväs.

Vaasan hallinto-oikeus on pääosin hylännyt Suomen Luonnonsuojeluliiton valituksen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) syyskuussa 2016 antamasta lupapäätöksestä, joka koskee uhanalaisen perhoslajin apilakirjokääriäisen niityn suojaksi rakennettavaa suojapengertä Kemijoki Oy:n Sierilä-hankkeessa.

Lisäksi hallinto-oikeus määräsi, että suojapenkereen yksityiskohtaisessa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on noudatettava patoturvallisuuslakia ja -asetusta,  ja että rakenteista on laadittava tarkennettu suunnitelma Lapin ELY-keskukselle etukäteen hyväksyttäväksi.

Suunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä varmistetaan elinympäristön säilyminen apilakirjokääriäiselle suotuisena myös voimalaitoshankkeen toteutuksen jälkeen.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

Huoltotöiden aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.
Lisätiedot: Fortumin valvomo puh. 010 454 8200

Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätietoja: Fortumin vesivoimavalvomo puh. 010 454 8200

Teemme ympäristötöitä paljolti talvisin, jolloin voimme jäädyttää töiden edellyttämät tiet jokirantaan asti. Talvella pääsemme ajamaan soraa ja kivimaata sekä käyttämään kaivinkonetta paremmin, kun maa on jäässä. Kesäaikaan viimeistelemme ympäristötyöt, kun jäät ovat lähteneet ja tulvat ovat ohi.

Kemijoki Oy:lle asetetut lupaehdot velvoittavat yhtiön korvaamaan säännöstelyn aiheuttamia haittoja kuten rannanvyörymät. Vaikka rannat on suojattu voimalaitoksia rakennettaessa, kunnostustarpeita ilmenee aika ajoin.

”Pitkäjänteinen ympäristöstä huolehtiminen on keskeinen osa toimintaamme. Pyrimme huomioimaan jo töiden suunnitteluvaiheessa jokivarren asukkaat ja vesistöjen käyttäjät. Sovimme aina kohteet ja töiden etenemisen yhdessä maanomistajien kanssa”, kertoo Kemijoki Oy:n Kemijärven ja Kemijoen alueen aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Toteutamme kunnostuksia nyt useassa kohteessa

Raivaamme ja siistimme jokirantoja tarpeen mukaan yhteistyössä kuntien ja rannanasukkaiden kanssa. Tämän kevään ja kesän aikana teemme nojopuuraivauksia Petäjäskosken yläpuolisella jokialueella ja Olkkajärvellä poistamme rantatörmiltä kaatuvia puita ja toimitamme ne maanomistajille.

Kemijärven ja Kemijoen alueella kunnostamme rantoja useissa kohteissa ja tänä vuonna erityisesti Tervolan alueella. Myös Lokan ja Porttipahdan tekojärvien alueen rantojen siistimisraivaukset jatkuvat. Rantoja kunnostettiin viime kesänä noin kymmenen kilometrin matkalta ja nyt työt jatkuvat kesäkuusta syyskuuhun. Kunnostustöissä muun muassa kerätään rannoilta ajopuita ja rantaan ajautuneita oksia.

Lokan kylällä tehtiin kaivinkonetöitä, kun mökkien edestä poistettiin turvelautta touko–kesäkuun vaihteessa. Seuraamme aktiivisesti turvelauttojen esiintymistä myös muualla jokiympäristössä.

Sodankylän kirkonkylällä tehdään maiseman raivaustöitä yhdessä Sodankylän kunnan kanssa. Nämä raivaustyöt kestävät koko kesän. Suvannon kylässä tehdään myös maiseman raivauksia, joihin kuuluu pusikoiden raivaamista ja uimarannan kunnostustyöt. Kairalan kylässä rantojensuojauksen viimeistelytyöt alkavat kesäkuussa. Ympäristötöiden toteutuksesta vastaa pääasiassa kumppanimme Mitta Oy.

Kalanistutukset alkoivat touko–kesäkuussa

Kalanhoitoistutukset ovat alkaneet koko Kemijoen vesistön alueella touko–kesäkuun vaihteessa. Kalanistutukset alkoivat meritaimen ja merilohen istutuksista merialueelle. Kesäkuussa alkavat sisävesien taimenien ja kirjolohien istutukset. Syksyllä istutukset jatkuvat kirjolohen, taimenen, kuhien, siikojen ja harjusten osalta.

”Istutusten määrät ovat tänä vuonna samaa luokkaa edellisten vuosien kanssa. Istutamme koko Kemijoen ja sen merelliselle vaikutusalueelle vuosittain useita miljoonia kalanpoikasia ja pyyntikokoista kalaa.” kertoo Kemijoki Oy:n Sodankylän ja Kitisen alueen aluepäällikkö Jyrki Autti. Kalanistutusvelvoitteistamme vastaa kumppanimme Voimalohi Oy.

Rovaniemen ympäristölautakunta myönsi Kemijoki Oy:lle maaliskuussa 2018 rakentamisluvan, johon sisältyi myös oikeus aloittaa työt valitusaikana. Luvasta kuitenkin valitettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen koskien kaavoitukseen liittyviä yksityiskohtia.

Päätöksellä ei ole välitöntä vaikutusta Sierilän hankkeen valmisteluun, sillä koneaseman ja luukkuaseman rakentaminen tulisivat ajankohtaisiksi vasta myöhäisemmässä vaiheessa. 

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelua eri osapuolten kanssa. Kuluvan kesän aikana Kemijoki Oy tekee mm. maasto- ja vesistökartoituksia Sierilän voimalaitoksen vaikutusalueella.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

Sitoumuksena otimme käyttöön digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin, jonka henkilöstömme, kumppanimme ja tarpeen mukaan myös yhteistyötahomme suorittavat. Tähän mennessä niin oma kuin kumppaniverkostomme henkilöstö on suorittanut lisenssin tavoiteaikojen mukaisesti. Olemme myös ottaneet yritysvastuulisenssin osaksi omien ja kumppaniyritystemme uusien työntekijöiden perehdytystä.

”Yritysvastuulisenssi tuo vastuullisuuden osaksi kumppaniverkostomme arkea. Digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa omaksua asioita ja vaikuttaa vastuullisuuteen itse. Ohjelma on mukautuva ja oppimispolun vaativuustasoa voi räätälöidä vastaajan tehtäväkentän mukaisesti,” kertoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula. Meille on tärkeää edistää kestävää kehitystä työssämme ja toiminnassamme – yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tutustu sitoumukseemme!

Lisätietoja:
Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, yritysvastuu
puh. 020 703 4414

Taustatietoa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksista

Sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan aloitetta, jossa jokainen kansalainen, yritys tai yhteisö voi käytännössä osaltaan sitoutua edistämään kestävää kehitystä. Toimenpidesitoumuksilla sitoudutaan edistämään kattavan yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee myös globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:tä. Kaikki sitoumukset ovat nähtävillä osoitteessa https://sitoumus2050.fi/.

Huoltotöiden aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomosta puh. 010 454 8200

”Halusimme, että leirikoulu tukee kuudennen luokan sisältöjä. Sen vuoksi energialeirikoulun ohjelma oli suunniteltu opetussuunnitelman ympäristöopin alueiden mukaan. Oppilaille on ihan eri kokemus tutustua asioihin käytännössä kuin lukea niistä vain kirjoista. Oli esimerkiksi mielenkiintoista kuulla, kuinka monta kuutiota joessa virtaa vettä sekunneissa ja mitä on se verrattuna tavallisen omakotitalon vedenkulutusmääriin”, luokanopettaja Mirva Hunsa-Äijälä kertoo.

Vierailu avasi silmiä vesivoimaosaamisen monipuolisuudesta

Vierailu tarjosi jokaiselle oppilaalle jotakin uutta. Joitakin oppilaita kiinnosti enemmän tekniikka, toisia voimakkaasti kuohuva koski ja osaa oppilaista vesivoimalaitoksen historia, kaunis miljöö ja vanha museokone. Ihmetystä herätti myös se, kuinka tekniikka on kehittynyt – nyt yksi tietokone korvaa aiemmin käytössä olleen ison valvomon. Oppilaita kiinnosti nähdä konkreettisesti, kuinka vesivoimaa tuotetaan.

”Anjalan alue ja Inkeroisen rakennus ja alue oli kiva. Kävimme katsomassa generaattoreita ja tutustuimme vesivoimalaitokseen niin sisältä kuin sen ulkopuolelta. Leirikoulussa oli parasta kaikki aktiviteetit ja liikuntajutut”, kertoo kuudesluokkalainen Charlotta Moore.

Opettajat pitivät myös tärkeänä sitä, että oppilaat kuulivat, että vesivoimaosaaminen ei ole vain insinöörien työtä.

”Oppilaat saivat monipuolisen kattauksen erilaisista ammateista ja siitä, mitä kaikkea vesivoimalaitoksilla tehdään. Oppilaiden kannalta oli tärkeää nähdä, että energia-alalla tarvitaan erilaisia ammatteja ja osaajia. Tällainen työympäristö sopii monenlaisille kiinnostuksen kohteille, eikä rajoitu vain tiettyjen oppilaiden urapolkuihin. Vierailulla kuultiin moneen kertaan miten hyödyllistä, matikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja ympäristöoppia on opiskella”, Hunsa-Äijälä kiittelee.

Vierailut tärkeä osa sidosryhmätyötä

”Meille on tärkeää, että koululais- ja opiskelijaryhmät ovat kiinnostuneita vierailemaan vesivoimalaitoksillamme. On kiva nähdä miten nuoret kiinnostuvat ja kyselevät heitä askarruttavia kysymyksiä vesivoimaan liittyen. Toivomme, että näiden vierailujen aikana oppilaille jäisi vesivoimasta mieleen edes pieniäkin asioita, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa. Olisi hienoa, jos jollakulla herää kiinnostus vesivoimaa kohtaa. Tarvitsemme vesivoimaosaajia myös tulevaisuudessa”, kertoo aluepäällikkö Helena Ylihurula.

”Olemme tosi iloisia siitä, että pääsimme vierailemaan Kemijoki Oy:n vesivoimalaitoksilla. Kohteessa yhdistyy hienosti monta opetussuunnitelman sisältöihin liittyvää teemaa, kuten energiantuotanto, historia, puunjalostus ja metsäteollisuus. Teimme pitkään töitä energialeirikoulun eteen, joten olemme iloisia ja kiitollisia onnistuneesta leirikoulusta”, kiittelee Hunsa-Äijälä.

Pidämme järjestelmällisesti ajan tasalla poikkeustilannevalmiuttamme yhdessä kumppaneidemme kanssa. Ajoittain teemme harjoituksia varmistaaksemme suunnitelmien ja toimintaohjeiden ajantasaisuuden. Tämän kertaisiin harjoituksiin osallistuivat kumppaneistamme Caverion, Mitta Oy, Fortum sekä Hill & Knowlton. Myös Lapin pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö osallistui harjoitukseen. Häiriötilanneharjoituksen toteuttamisesta vastasi Jatkuvuuskonsultointi Oy.

”Tarkoituksenamme oli luoda mahdollisimman aitoja tilanteita, joissa testattiin Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden poikkeustilannevalmiutta sekä toimintatapoja,” toteaa häiriötilanneharjoituksen suunnittelusta vastannut Kemijoki Oy:n asiantuntija Juha Kytölahti. Harjoitus ei palvellut ainoastaan Kemijoki Oy:n poikkeustilannevalmiutta, kun myös kumppaniyritykset pääsivät harjoittelemaan toimintamallejaan.

”Omalta osaltamme olemme harjoitukseen todella tyytyväisiä. Kaikki saivat hyvää kokemusta poikkeustilanteissa toimimisesta ja otamme saamamme opit käyttöön,” Kytölahti lopettaa.

Tositilanteessa ei enää harjoitella

Jatkuvuuskonsultointi Oy:n johtava asiantuntija Petri Lonka omaa pitkän kokemuksen poikkeus- ja kriisitilanteiden harjoittelemisesta. ”Poikkeustilanneharjoituksilla testataan organisaation suunnitelmien toimivuutta. Suunnitelmat ovat vain suunnitelmia, jos niitä ei todenneta käytännössä toimiviksi,” kertoo Lonka.

Harjoittelun tarkoituksena on luoda organisaatioiden poikkeustilanteisiin osallistuville tahoille aitoja kokemuksia erilaisista kriisitilanteista. Omakohtaiset käytännönkokemukset ovat erittäin tärkeitä ja näitä kokemuksia luodaan ja vahvistetaan harjoituksilla.

”Meidän näkökulmastamme Kemijoki Oy kumppaneineen suoriutui erinomaisesti harjoituksista. Paperille kirjoitetut suunnitelmat jalkautettiin käyttöön, tieto kulki hyvin organisaation sisällä ja kaikilla oli yhteinen tavoite. Poikkeustilanteissa päätöksenteko on ensisijaisen tärkeää ja tässä Kemijoki Oy mielestämme onnistui erinomaisesti,” Lonka summaa harjoituksen satoa.

Kemijoki Oy tulee jatkossakin harjoittelemaan poikkeustilanteita varten ja ylläpitämään näin toimintavalmiuttaan.

Muun muassa maastossa ja vesistössä tehtävien kartoitusten ja selvitysten avulla saadaan tarkentavia tietoja esimerkiksi alueen maaperästä, pinnan muodoista, rakennuksista ja metsistä. Selvitysten perusteella laaditaan yksityiskohtaisia suunnitelmia eri töiden ja tehtävien osalta.

Informoimme erikseen maanomistajia ja paikallisia asukkaita mahdollisista selvitysten aiheuttamista vaikutuksista.

Lisätietoja:

Timo Torvinen, johtaja
puh: +358 20 703 4411

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Mt 9448 Permantokosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5. - 16.6.2018 klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sallitaan tarvittaessa. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana, jolloin kiertotie on Vikajärven kautta. Kulku kiinteistöille on sallittu.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Mt 81 Vanttauskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5. - 16.6.2018 klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyenliikenteen läpikulku sallitaan tarvittaessa. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana.

Nostimme valmiuttamme yhdessä kumppaneidemme kanssa virtaamien ja vedenpinnan noustessa nopeasti voimalaitosaltailla. Varasimme maansiirtokalustoa Kemijoen varrelle paikkoihin, joissa lumen nopea sulanta ja jääpadot olivat todennäköisimpiä. Tilanne näyttää Kemijoen osalta rauhoittuneen ja virtaamat ovat kääntyneet laskuun.

Tulvaa ennakoidaan ja hoidetaan aktiivisesti yhteistyössä

Maastoa ja sadantaa seurataan pitkin talvea lumensyvyysmittauksilla ja keväällä suoritetaan lumenvesiarvomittauksia tekojärvien alapuolisilla alueilla. Vesiarvoja mitataan, jotta kevään koittaessa pystymme arvioimaan maastosta sulavien vesien määrää. Pitkän talven aikana varastoaltaisiin Kemijärvi, Lokka ja Porttipahta tehdään tilaa, jotta niissä on tilaa sulamisvesille.

Tulviin varaudutaan etukäteen myös Fortumilla, joka vastaa Kemijoki Oy:n vesivoimavalvomotoiminnasta.

”Meidän osaltamme tulviin varautuminen alkaa jo loppusyksystä. Talven aikana seuraamme sadekertymää, jotta osaamme ennakoida hyvissä ajoin keväällä lumen sulamisvesien määrää. Tulvan kynnyksellä pohdimme Kemijoki Oy:n kanssa tulva-ajan juoksutustarpeita ja ennusteita tarkemmin. Tulviin varautuminen ja niiden hoitaminen perustuu yhteistyöhön viranomaisten, Fortumin sekä Kemijoki Oy:n henkilöstön ja kumppanien kesken,” toteaa Fortumin valvomopäällikkö Harri Lamminmäki.

Kemijärven järven täyttyessä Kemijoki Oy tekee tulvalennon Lapin läänin alueella. Lennolla tarkistetaan lumen määrä maastossa ja maaston vetisyys ennen Rovaniemen tulvahuippua. Luonnonilmiöt, esimerkiksi sateet ja lämpötilan vaihtelut, aiheuttavat omat haasteensa virtaamien ennustamiselle. Tänä vuonna tulva on ollut keskimääräistä kovempi lämpötiloista johtuen ja toivomme todella, että koko Lapin alueella vältyttäisiin suuremmilta vahingoilta.

”Sillä tavalla tämän vuoden tulva on ollut tavanomainen, että se on ollut täysin poikkeava aiempien vuosien tulvista,” summaa Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela. Lapin luonto on tänä keväänä näyttänyt voimakkaan luonteensa ja sitä tulee kunnioittaa.

Tulvan jälkeiset työt alkavat voimalaitoksilla

Lumien ja jäiden sulaminen on kuljettanut jokien latvavesiltä asti roskia, joista osa kasautuu voimalaitosten edustoille ja kulkeutuu vesiteiden välppiin aiheuttaen voimalaitokselle tehonmenetyksiä. ”Olemme aloittaneet voimalaitosten edustoilla pintaroskien, kuten heinien, risujen ja tukkien puhdistaminen konetyönä,” kertoo Kemijoki Oy:n Rovaniemen alapuolisten voimalaitosten käynnissäpidosta vastaava Caverionin käynnissäpitomestari Jouni Järvelä. Petäjäskosken, Valajaskosken ja Taivalkosken voimalaitoksille on asennettu roskapuomi, jonka tarkoituksena on ohjata ja kerätä pintaroskia yhteen kasaan.

Pintaroskien poistaminen voimalaitosten edustoilta tehdään konetyönä, jossa puutavara-autolla ja uppopuunosturilla nostetaan irtoroskia pois vedestä. Pahiten roskaantuneissa kohteissa välpät puhdistetaan sukellustyönä, tässä työvaiheessa sukeltaja polkee välppiin kertynyttä roskaa pohjaa kohti.

Lisätietoja:

Ympäristöhallinnon virtaama- ja tulvaennuste

Ajankohtaista tietoa jokialueiden tilanteesta myös Kemijoen päivystäjän Facebook-sivuilta

Akuuteissa tilanteissa tietoa saa myös Fortumin vesivoimaoperaattorilta / 010 454 8300

Lisätietoja Kemijoki Oy:n osalta antaa:
Heikki Poikela
Käyttöpäällikkö
heikki.poikela@kemijoki.fi

Tässä keskustelun kiihkeydessä näyttää usein unohtuvan, että yhtiö on toiminut niin vaelluskala-asioissa kuin muissakin ympäristöasioissa aina voimassaolevan lainsäädännön sekä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Vastaavasti esimerkiksi kalatalousviranomaisen ja tutkijoiden näkemykset tehokkaimmista toimenpiteistä vaelluskalakantojen hoidossa ovat vuosien saatossa muuttuneet varsin radikaalisti. Ei tarvitse mennä ajassa kovinkaan kauas taaksepäin, kun kalateiden rakentamista pidettiin turhanaikaisena ja kalatievelvoitteita muutettiin kalatalousmaksuiksi. Kalojen istuttaminen oli pitkään yleisen paradigman mukainen ensisijainen ja tehokkain hoitotoimenpide.

Toisaalta myös erityisesti Itämeressä syönnöstävän lohen osalta tilanne on muuttunut aivan radikaalisti. Esimerkiksi luontaisesti lisääntyvän Tornionjoen lohikannan tila oli aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta hyvin heikko ja lohikanta on vahvistunut nykyiselle tasolleen vasta 2010-luvulla kalastuksen tiukemman säätelyn kautta. Mitään edellytyksiä esim. luontaisesti lisääntyvän lohikannan aikaansaamiseksi Kemi-Ounasjokeen ei olisi heikkojen luonnonlohikantojen tilanteessa ollut olemassa. Haasteellista se on vielä tänäkin päivänä.

Valtakunnalliset kalatiestrategia sekä lohi- ja meritaimenstrategia painottavat vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tukemista istutusten sijaan. Meille määrätyt kalatalousvelvoitteet eivät kuitenkaan mahdollista istutusten muuttamista muiksi toimenpiteiksi. Ajatus tästä muutosmahdollisuudesta ei ole uusi ja sitä on tarjoiltu aikaisemmin useasti – se on kuitenkin aina tyssännyt haitankärsijöiden vastustukseen. Eli istutuksista ei ole lopulta oltu valmiita luopumaan.

Ajat kuitenkin muuttuvat. Kalastuslainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2017 alusta monelta osin. Lohi-istukkaat ovat olleet vuodesta 2017 lähtien rasvaeväleikattuja, mikä mahdollistaa lähivuosina istutuksista peräisin olevien saaliskalojen erottamisen luonnossa syntyneistä. Kalastuslain muutos toi mukanaan myös kalastajakohtaiset lohikiintiöt. Kaupalliset kalastajat voivat keskenään käydä kauppaa lohikiintiöillä. Mitä jos kalastajat voisivat myydä kiintiönsä myös muille, esim. Kemijoki Oy:lle? Tällöin voitaisiin luopua lohen istuttamisesta suurelta osin ja käyttää nämä varat vaelluskalojen luontaista lisääntymistä tukeviin toimenpiteisiin, kuten kalateiden rakentamiseen. Meillä olisi valmius tähän muutokseen, vaikka heti.

Kalatalousvelvoitteiden lisäksi olemme tällä hetkellä mukana useissa vapaaehtoisissa vaelluskalojen elvyttämiseen tähtäävissä hankkeissa. Erityisen tuloksekasta tämä työ on ollut Lieksanjoella. Myös Kemijoella on päästy hyvään vauhtiin. Ja vaikka tässä esityksessä on keskitytty vaelluskala-asioihin, me Kemijoki Oy:ssä näemme vastuullisuuden laajempana kokonaisuutena. Ympäristövastuun ohella sosiaalinen ja taloudellinen vastuu ovat yhtä lailla toimintamme ytimessä. Kannustankin tutustumaan tekemisiimme kotisivuillamme osoitteessa www.kemijoki.fi. 

Ja mitä tulee otsikon kysymykseen, niin asia on totta.

Kirjoitus on tiivistelmä Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttulan Lapin poro- ja kalapäivillä pitämästä puheenvuorosta Vastuullinen Kemijoki – totta vai tarua. Sekä täydennys Lapin Kansan 16.5. julkaisemaan uutiseen Kemijoki Oy haluaa ostaa lohikiintiöitä – istutuksista säästyvät rahat käytettäisiin kalateiden rakentamiseen.

Lisätietoja
Erkki Huttula
Ympäristöpäällikkö
Kemijoki Oy
erkki.huttula@kemijoki.fi 

Rovaniemen taidemuseo juhlisti viime vuonna 100-vuotiasta Suomea näyttelyllä Lapin jälleenrakennuksen taiteesta. Uuteen aamuun – jälleenrakennettu maisema lappilaisessa taiteessa -nimetyssä näyttelyssä oli Hakavan maalaussarjasta näytillä kolme teosta.

”Rovaniemen taidemuseo pyysi Kemijoki Oy:ltä teossarjaa mukaan näyttelyyn. Innostuimme tietenkin ajatuksesta ja lopulta päätimme lahjoittaa teokset osaksi taidemuseon kokoelmaa”, lahjoituksen taustoista kertoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Hakava ikuisti koskien kasvot maalauksiin

Kemijoki Oy halusi ikuistaa koskien kasvot muotokuviin säilytettäväksi tuleville sukupolville ennen koskien valjastamista energiantuotantoon. Rovaniemen taidemuseon intendentti Riitta Kuusikko pitää merkittävänä, että Kemijoki Oy on tilannut työt ja halunnut ikuistaa kosket maalauksiin arvostetun lappilaisen taiteilijan toimesta.

”Me näemme tämän kulttuuritekona. Teokset ovat osoitus siitä, että luontoa ja luontoarvoja pidettiin tärkeänä, koska Kemijoki Oy on aikoinaan tilannut tämän kaltaiset työt. Arvostus on säilynyt, koska nyt ne lahjoitetaan Rovaniemen kaupunginmuseolle”, sanoo Kuusikko.

Maalaukset on tehty arviolta 1950-luvun alussa, ennen Petäjäskosken ja Pirttikosken voimalaitosten rakentamista.

Hakava oli lappilainen taiteilija

Aale Hakava oli rovaniemeläislähtöinen taiteilija, joka opiskeli kuvataidetta muun muassa Ateneumissa Helsingissä. Taiteilija tunnetaan erityisesti muotokuvistaan sekä maalauksistaan, joissa hän kuvaa pohjoissuomalaisia maisemia raikkain värein.

Hakava on maalannut muun muassa Suomen Pankin Finlandia-freskon yhdessä Hilkka Toivolan ja Lennart Segerstrålen kanssa. Hänen alttaritaulujaan löytyy muun muassa Kemin Kemihaaran seurakuntatalosta, Kemijärven kirkosta, Pellon, Turtolan sekä Pelkosenniemen kirkoista.

Aale Hakavalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1969 ja hän sai professorin arvonimen 1977.

Tunnistatko paikan, jota maalaus kuvaa?

Rovaniemen taidemuseon mukaan kolmen maalauksen kuvauspaikka on saatu vahvistettua, mutta yhden maalauksen sijainti on vielä epäselvä. Pyydämmekin nyt teiltä apua maalauspaikan tunnistamiseen. Tunnistatko, mistä kohtaa Kemijoen vartta maalaus on?

Kuvaaja: Arto Liiti, Rovaniemen taidemuseo.

Jos tiedät mistä maalaus on, ota yhteyttä Rovaniemen taidemuseon intendentti Riitta Kuusikkoon riitta.kuusikko@rovaniemi.fi

Lisätietoja Kemijoki Oy:n puolelta antaa

Tarja Zitting-Huttula
johtaja
Kemijoki Oy
+358 20 703 4414

Kemijoki Oy on yhteistyössä tulvaviranomaisten kanssa varautunut tulvanhallintaan monin keinoin, muun muassa varaamalla maansiirtokalustoa alueelle, joissa virtaama on noussut erityisen korkeaksi.

Tulvaviranomainen tiedottaa vesitilanteesta säännöllisesti, ja Kemijoki Oy tukee tulvaviranomaista tiedottamalla tilanteesta myös omissa kanavissaan.

Lisätietoja:

Ympäristöhallinnon virtaama- ja tulvaennuste
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Vedenkorkeus_ja_virtaama

Mediatiedustelut Kemijoki Oy:n voimalaitosten vesitilanteen osalta
Ismo Heikkilä
Johtaja, toimintaedellytykset ja omaisuuden hallinta
050 595 0096

Ajankohtaista tietoa jokialueiden tilanteesta myös Kemijoen päivystäjän Facebook-sivuilta
https://www.facebook.com/KemijokiOyPaivystaja/

Kuulutus

Ossauskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 9264 Ossauskosken voimalaitoksen patosilta Tervolassa on ajoittain suljettuna 7.5 - 29.6.2018 klo 07.00-16.00 välisenä aikana. Patosillan toinen ajokaista on käytössä huoltotöiden aikana.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

Kuulutus

Petäjäskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 9265 Petäjäskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä on ajoittain suljettuna 7.5 - 29.6.2018 klo 07.00-16.00 välisenä aikana. Patosillan toinen ajokaista on käytössä huoltotöiden aikana.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

Kuulutus

Valajaskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 933 Valajaskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 7.5 - 29.6.2018 klo 22.00-06.00 välisenä aikana. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sallitaan.

Kiertotie tarvittaessa Petäjäskosken tai Rovaniemen kautta.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Merkin myöntämisen ensisijaisena kriteerinä on aina se, että tuotteen on oltava valmistettu tai palvelun tuotettu Suomessa. Lisäksi suomalaisten kustannusten osuus tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta, eli kotimaisuusasteen, on oltava vähintään 50 prosenttia. Palvelu-Avainlippua hakevalla yrityksellä on myös oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa.

Vuonna 1954 perustetulle Kemijoki Oy:lle Avainlippu-tunnus on merkki paitsi kotimaisesta energiasta ja Suomessa työllistävästä palvelusta myös tunnustus henkilöstön asiantuntemukselle.

– Kemijokilaiset ovat vastuullisen vesivoiman moniosaajia. Tunnemme vesisähkön tuotannon ominaispiirteet ja olemme vesivoimaosaamisen kehittäjiä. Yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme myös merkittävä alueellinen työllistäjä ja uusien työpaikkojen luoja. Tehtävämme on varmistaa kotimaisen, uusiutuvan ja päästöttömän sähkön saatavuus silloin, kun sitä tarvitaan, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Avainlippu-merkki tunnetaan varsin hyvin. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista kuluttajista tuntee Avainlipun erittäin hyvin tai melko hyvin. Tunnettuus yrityspäättäjien keskuudessa on 92 prosenttia. Suomalaisista suurin osa (71 %) on myös sitä mieltä, että Avainlippu vaikuttaa ostopäätöksiin positiivisesti.

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala toteaa, että suomalaisen palvelun hankinta koetaan yhteiskunnallisena vaikuttamisena ja arvovalintana, joka edesauttaa suomalaisen työn menestymistä ja hyvinvointia – sekä paikallisesti että koko maan osalta.

– Suomalaiset liittävät Avainlippuun positiivisia mielikuvia kotimaisuudesta, luotettavuudesta, turvallisuudesta, vastuullisuudesta sekä työllistävyydestä. Avainlipun kautta yritykset viestivät tärkeistä arvoista omille sidosryhmilleen sekä henkilöstölleen, Tero Lausala kertoo.

Lisätietoja

Tuomas Timonen, toimitusjohtaja, Kemijoki Oy, 020 703 4410, tuomas.timonen@kemijoki.fi
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, 050 407 2623, tero.lausala@suomalainentyo.fi

Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho on 1 160 MW. Vuonna 2017 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yhteensä n. 4 900 gigawattituntia, mikä oli kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Alkuperämerkki voidaan myöntää Suomessa valmistetuille tuotteille ja Suomessa tuotetuille palveluille. Avainlippua kantaa yhteensä noin 4000 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua. www.suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan.

Kemijoki Oy on seurannut jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella sijaitsevat Pikkukylän ja Juujärven jäätiet avattiin moottorikelkkaliikenteelle helmikuun alussa ja Jokelan jäätie helmikuun lopussa.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Tuotantovuotemme oli keskimääräistä parempi. Tuotimme sähköä 700 000 nelihenkisen, 7 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kotitalouden tarpeisiin. Vastasimme osaltamme hiilivapaan energiajärjestelmän rakentamiseen tuottamalla päästötöntä ja uusiutuvaa vesivoimaa yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Peruskorjasimme voimalaitoksiamme. Olimme aktiivinen osa jokivarsien elämää – paitsi Kemijoella myös Kymi- ja Lieksanjoella. Kerromme lisää viime vuodestamme vuosikertomuksessa ja yritysvastuuraportissa.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa myös vuonna 2018!

Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomosta puh. 010 454 8200

Lapin poro- ja kalapäivät järjestetään nyt toista kertaa Rovaniemellä Arktikumissa 16.-17.5.2018. Tämän vuoden teemana on Vastakkainasettelusta rakentavaan vuoropuheluun. Olemme mukana järjestämässä tapahtumaa yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen kanssa.

Tapahtumassa käsitellään koko Lapin poro- ja kalatalouden ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Ohjelmassa on esillä muun muassa vaelluskalat ja vesivoimarakentaminen, Lapin kalastusmatkailun kehittäminen, näkökulmia porolaidun tilaan ja porotalouden kannattavuus. Aiheita käsitellään monipuolisesti eri näkökulmista: puheenvuoron saavat niin elinkeinonharjoittajat ja päätöksentekijät kuin tutkijatkin. Tapahtuman lopuksi pohditaan yhdessä, miltä näyttää Lapin poro- ja kalatalous 2030.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille alan toimijoille ja aihepiireistä kiinnostuneille.

Ohjelman löydät täältä.

Lisätietoja tapahtumasta löydät täältä. 

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.

Kemijoki Oy jatkaa Sierilä-hankkeen valmistelua yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Pyrimme jatkossa ratkaisemaan Kemijoki Oy:n kannalta olennaiset avoimet asiat, jotka liittyvät hankkeen kannattavuuteen ja yhtiön sisäiseen sopimusrakenteeseen.

Näin ollen hankkeen lopullinen käsittely viivästyy alkuperäisestä aikataulusta.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
puh. 020 703 4410

Tämän numeron aiheita muun muassa:
• Toimitusjohtajamme kiitos yhteistyöstä ja vuodesta 2017
• Sidosryhmätyömme Kymijoen alueella
• Peruskorjausohjelmamme
• Digitaaliseen oppimisympäristöön toteutettu yritysvastuulisenssi

Aurinkoista kevättä! 

Lue Lieke

Organisaatiossamme peruskorjausohjelman suunnittelusta, laadunvalvonnasta ja toteutuksesta vastaavat Käytettävyys-tiimimme asiantuntijat tiiviissä yhteistyössä muiden yksiköiden henkilöiden kanssa unohtamatta kumppaneidemme tärkeää roolia toteutuksessa.

Vuonna 2017 vesivoimalaitoksiemme kokonaiskäytettävyys oli erinomainen 96,89 %, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden aikana toteutetut peruskorjaushankkeet toteutuivat esimerkillisesti.

”Jokainen voimalaitoksella tehtävä työ vaatii osaltamme huolellista projektinhallintaa eli suunnittelua ja aikataulutusta, mutta lopputulokseen vaikuttaa myös peruskorjaustöissä mukana olevien kumppaneidemme ja yhteistyötahojen ammattitaitoiset työntekijät. Vuonna 2017 onnistuimme yhdessä erinomaisesti”, tiivistää tuntojaan käytettävyydestä vastaava johtaja Heikki Kusmin.

Vuonna 2017 teimme peruskorjausohjelmamme mukaisesti Taivalkosken voimalaitoksen viimeisen koneiston peruskorjauksen, sekä jatkoimme Pankakosken voimalaitoksen peruskorjauksen sarjaa toisen koneiston kunnostuksella. Lisäksi vuoden mittaan peruskorjasimme muun muassa Petäjäskosken patoluukun 4, uudistimme Pirttikosken voimalaitoksen 20 kV:n -sähköjärjestelmät ja peruskorjasimme Seitakorvan koneasema- ja patosillat uuden ajoneuvoasetuksen mukaiseen kuntoon.

Hoidamme rantoja, patoja ja vesistöä

Teemme voimalaitosten peruskorjausohjelman lisäksi ympäristönhuolto- ja kunnostustöitä toiminta-alueidemme jokivarsilla ja järvillä. Kilometreissä mitattuna vastuullamme on eniten patoja koko Suomessa. Toteutimme loppukesästä Vanttauskosken, Kurkiaskan sekä Kurittukosken voimalaitoksillamme voimalaitospatojen määräaikaistarkastukset yhdessä viranomaisten kanssa.

”Asiantuntijalausunnon mukaan tarkastetut patomme ovat hyvässä kunnossa ja niiden valvonta on huolellista ja monipuolista”, kertoi Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Marko Talvensaari.

Esimerkiksi Kemijärven padot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Kemijärven säännöstelyllä on onnistuttu pienentämään tulvavahinkoja ja padot on rakennettu silloisen tietämyksen mukaiselle korkeudelle. Patoturvallisuuslaki uudistui vuonna 2009, minkä perusteella asiasta vastaava viranomainen Kainuun ELY-keskus on päättänyt velvoittaa Kemijoki Oy:tä korottamaan Pöyliöjärven patoja pysyvästi. Asiasta päätetään lopullisesti patojen määräaikaistarkastuksessa syksyllä 2018, jonka jälkeen alkaa ympäristölupaprosessi.

Patojen mahdollinen korotus ei vaikuta Kemijärven lupaehtoihin eikä säännöstelykäytäntöihin. ”Näemme hankkeen patoturvallisuusasiana emmekä hyödy patojen korottamisesta. Patojen korottaminen mahdollistaa tulvasuojelullisia toimenpiteitä, mutta niistä vastaa Lapin ELY-keskus”, kertoo Talvensaari.

Huolellinen suunnittelu ja valmistautuminen ovat kaiken perusta

Kaikki suuremmat huoltotyöt, joissa korjataan voimalaitosten koneistoja tai muita töitä tehdään lähellä voimalaitosten turbiineita, vaativat koneistojen seisauttamista. Tällaisia huoltotöitä täytyy suunnitella huolellisesti, jotta tuotantomme pysyy jatkuvasti mahdollisimman tehokkaana.

Aivan kuten suuret huolto- ja kunnostustyöt, myös joen ajamista suunnitellaan huolellisesti. Jokaisella vesistöalueella on omanlaisensa luonne eri vuodenaikoina, mikä otetaan huomioon vesivoiman tuotannossa. Viime vuonna kevättulvassa yhteistyö Fortumin valvomon ja Caverionin kanssa toimi erinomaisesti ja tulevaa kevättä jo suunnitellaan.

Avoimet ovet houkuttelivat paikalle 230 vesivoimalaitoksen toiminnasta ja alueen historiasta kiinnostunutta vierailijaa. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Stora Enson kanssa. Avoimien ovien aikana vieraat pääsivät tutustumaan Inkeroisten vesivoimalaitoksen vanhaan konesaliin, valvomotilaan ja yli 100 vuotta toiminnassa olleeseen museokoneeseen.

”Avoimien ovien tarkoituksena oli tuoda esille toimintaamme Kymijoen alueella sekä esitellä yhtiömme toimintaa. Kokemuksemme Lapin voimalaitoksilla pitämistämme avoimien ovien tilaisuuksista ovat osoittaneet, että yleisötilaisuus on oiva keino tuoda toimintamme näkyvämmäksi alueella. Avoimet ovet ovat aina olleet suosittuja ja niin kävi myös tällä kerralla”, iloitsee Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Meille on tärkeää olla osa alueen yhteisöä ja pidämme erityisen tärkeänä paikallisten lasten- ja nuorten toiminnan tukemista. Kymijoen alueella tuimme Anjalan kulttuuripuistoon tullutta Anjalan Vala -yhteisötaideteosta, jonka Nuorisokeskus Anjala toteutti yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Olimme myös tukemassa muun muassa Kouvolan tyttöpartiolaisia ja paikallista hyväntekeväisyysjääkiekkotapahtumaa, joka keräsi varoja varattomien perheiden lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen.

Vesivoimaa yhteistyössä Stora Enson kanssa

Kymijoen alue on osa Suomen teollistumisen ja etenkin paperiteollisuuden historiaa ja vesivoimalla on ollut siinä merkittävä rooli. Ankkapurhan koskeen vuosina 1919–1922 rakennettu voimalaitos oli valmistuessaan aikansa suurin vesivoimala.

Kumppanimme Stora Enso Publication Papers Oy:n (SEPP) on vastannut Kymijoella voimalaitostemme käytöstä, kunnossapidosta ja valvonnasta Kymijoella 2000-luvulta asti. Inkeroisten voimalaitoksemme sijaitsee Stora Enson kartonkitehtaan alueella.

”Yhteistyö Kemijoki Oy:n kanssa on ollut rakentavaa. Yhteistyössä kehitämme paikallisesti toimivaa toimintamallia ja yhtiön läsnäoloa alueella”, summaa kulunutta vuotta Jukka Nuutinen, Adviser Stora Ensolta.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä tänäkin vuonna Stora Enson kanssa ja palvelemme Kymijoen jokivarren sidosryhmiämme entistä paremmin.

Yritysvastuulisenssi on koulutusohjelma, joka tutustuttaa käyttäjät Kemijoki Oy:n vastuullisuusohjelman tavoitteisiin, painopisteisiin ja käytäntöihin. Yritysvastuulisenssin tavoitteena on saada koulutettavat pohtimaan vastuullisuutta ja kunkin omaa roolia sen toteuttamisessa.

”Vastuullisuus on osa arkeamme. Haluamme ideoida yhdessä kumppaneidemme ja sidosryhmiemme kanssa uutta ja uskomme, että tämä digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa omaksua asioita”, sanoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Kumppaniverkoston kokemukset positiivisia – Caverion pitää yritysvastuulisenssiä kätevänä

Caverion Suomi Oy on kumppanimme voimalaitosten paikalliskäytössä ja kunnossapidossa Kemijoen vesistöalueella. Caverion tekee voimalaitoksilla päivittäisiä käyttötehtäviä, sekä ennakoivaa ja korjaavaa kunnossapitoa vesivoimalaitosten laitteille, koneille ja rakennuksille.

Caverionin vesivoimayksikössä työskentelee noin 100 henkilöä. Yhtiö on työntekijämäärältään yksi suurimmista yritysvastuulisenssin suorittaneista organisaatioista. Caverionin henkilökunta antoi koulutuksesta positiivista palautetta.

”Henkilökunta otti koulutuksen hyvin vastaan ja piti koulutusta hyödyllisenä. Yritysvastuulisenssi antaa kokonaiskuvan Kemijoen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä tekijöistä. Lisenssin suorittaneet kokivat oppineensa uutta ja samalla päivittivät olemassa olevia tietojaan”, kertoo Tapio Waris, liiketoimintajohtaja Caverion Suomi Oy:stä.

Juha Prusila työskentelee Caverionilla laitoshoitajana Petäjäisen alueella. Petäjäisen alueeseen kuuluu viisi vesivoimalaitosta, joista neljä on Kemijoki Oy:n vesivoimalaitoksia. Prusila on toiminut vesivoiman parissa neljä vuotta ja hän on yksi yritysvastuulisenssin suorittaneista caverionilaisista.

”Yritysvastuulisenssin suorittamisesta oli hyötyä, koska se avasi lisää Kemijoki Oy:n toimintaperiaatteita. Lisenssin suorittaminen antoi varmuutta omaan tekemiseen, kun tietää että kaikilla on samat toimintamallit. Alustana oppimisympäristö oli helppokäyttöinen”, kertoo Prusila.

Yritysvastuulisenssi syventää jo tuttua tietämystä

Yritysvastuulisenssin suorittaminen laajentaa jo entuudestaan tuttua tietämystä ja osaamista.

”Yritysvastuulisenssin avulla Kemijoki Oy:n toiminnasta ja vastuullisuudesta rakentuu laaja kokonaiskuva. Koulutus tuo hienosti esille sen, miten Kemijoki Oy ja kumppanit toimivat yhdessä samoja periaatteita noudattaen. Koulutusmateriaaleissa korostuu myös se, että vastuullisuuteen liittyy useita eri teemoja, kuten turvallisuus, ympäristö ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa”, Waris perustelee.

Digitaalinen oppimisympäristö on miellyttävä tapa kerrata asioita ja oppia uutta.

”Toteutustapa on erinomainen. Toimitusjohtaja Tuomas Timonen tuo koulutukseen omat kasvonsa ja äänensä ja seisoo joukkojensa edessä. Koulutusmuoto ja -sisältö on moniulotteinen ja mielenkiintoinen. Monta e-Learning -koulutusta tehneenä voin sanoa, että Kemijoki Oy:n yritysvastuukoulutuksessa asioita tarkastellaan laajasti ja siitä saa uutta tietoa, johon ei välttämättä muuten törmää. Oppimisympäristö tarjoaa asiapitoista ja välillä haastavaakin pohdittavaa, ja mielenkiinto säilyi loppuun asti”, Waris kiittelee.

”Näemme hankkeen patoturvallisuusasiana, emmekä hyödy patojen korottamisesta. Kemijärven käyttämisestä tulvasuojelullisiin toimenpiteisiin vastaa Lapin ELY-keskus”, toteaa Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Marko Talvensaari.

Pöyliöjärven padot ovat osa Kemijärven säännöstelyrakenteita, jotka suojaavat Kemijärven kaupungin keskustaa. Patoja korotettaisiin noin 2,8 kilometrin matkalta välillä Särkikangas - Sairaala maksimissaan 1,5 metriä.

Padot mitoitetaan patoturvallisuuslain mukaan

Kemijärven padot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Padot on rakennettu sen ajan vaatimusten mukaisesti. Kemijärven säännöstelyllä on onnistuttu pienentämään tulvavahinkoja.

Patoturvallisuuslaki tuli voimaan Suomessa 1980-luvulla. Pöyliöjärven padot on mitoitettu siten, että niiden korkeudet riittävät kerran 700 vuodessa toistuviin tulviin. Suurempien tulvien varalta on laadittu suunnitelma, jossa Pöyliöjärven patoja olisi korotettu suuren tulvan uhatessa. Tämän toimintamallin ovat viranomaiset hyväksyneet.

Patoturvallisuuslaki uudistettiin vuonna 2009. Tuolloin patoturvallisuusasetukseen määrättiin padoille mitoitustulva, joka Kemijärven padolle on kerran 5 000 - 10 000 vuodessa toistuvan tulvan suuruinen. Uudistetun patoturvallisuuslain mukaisessa padon määräaikaistarkastuksessa viranomainen piti parempana vaihtoehtona, että Pöyliöjärven patoja korotetaan pysyvästi.

Asiaa on selvitetty yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa, joka on patoturvallisuusasioista vastaava viranomainen. Kemijoki Oy on päätynyt käynnistämään Pöyliöjärven patojen korotushankkeen selvitystyön perusteella.

Lisätietoja:
Marko Talvensaari
Kemijoki Oy
020 703 4486

Lapin liiton koordinoiman Vaelluskalatyöryhmän toimintakauden 2016–2017 keskeisin tehtävä oli laatia toimenpidesuunnitelma Kemi-Ounasjoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Yhteistyössä syntynyt kattava toimenpidesuunnitelma linjaa keskeiset toimenpiteet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Toimenpidesuunnitelma julkaistiin Lapin liiton järjestämässä Kemi-Ounasjoen Vaelluskalaseminaarissa Rovaniemellä 27. helmikuuta. Suunnitelmassa linjataan hankkeita, joita lähitulevaisuudessa tullaan toteuttamaan laajalla vesistöalueella. Jatkossa Vaelluskalatyöryhmä etsii toteuttajia ja rahoitusta suunnitelmassa mainituille hankkeille.

Lue lisää toimenpidesuunnitelmasta täältä: http://www.lappi.fi/lapinliitto/ajankohtaista/sisalto/-/view/416631

Viime päivien kylmä sää on vauhdittanut Jokelan jäätien tekemistä. Jään vahvuus on avattujen jääteiden osalta vähintään 20 senttimetriä ja painorajoitus 1 000 kiloa.

Useimpina vuosina saamme jäätiet auki jo tammikuussa. Tänä vuonna lauha talvi on myöhästyttänyt jääteiden vahvistamista ja avaamista.

”Seuraamme jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Pidämme tiet auki mahdollisimman pitkään”, sanoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Kuvassa Jokelan jäätie 27.2.2018

Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kemijoki Oy:n toisella Lieksanjoen varrella sijaitsevalla Lieksankosken voimalaitoksella avoimien ovien päivää on vietetty vuonna 2013.

”Päivä oli oikein onnistunut. Tapaamme ja tutustumme aina mielellämme voimalaitosten naapureihin ja paikallisiin asukkaisiin. Meitä Kemijoki Oy:n edustajia oli paikalla 14 eri alojen asiantuntijaa. Pystyimme näin vastaamaan mitä moninaisimpiin toimintaamme ja voimalaitosta koskeviin kysymyksiin”, kertoo Lieksanjoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Avoimien ovien kierros tutustutti vierailijat voimalaitoksen historiaan ja nykypäivään sekä Lieksanjoen voimalaitoksien modernisointiin energiatehokkaammiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja käyttöturvallisemmiksi. ”Kävimme päivän aikana hyviä keskusteluja monista ajankohtaisista asioista”, iloitsee Helena Ylihurula.

Peruskorjaus mahdollisti harvinaisuuksiin tutustumisen

Avoimien ovien vierailijat olivat tyytyväisiä siihen, että pääsivät tutustumaan voimalaitokseen, jonka naapurissa ovat asuneet vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Käynnissä olevan peruskorjauksen myötä Pankakosken voimalaitoksella oli mahdollisuus tutustua myös yleensä veden olla oleviin koneiston osiin kuten juoksupyörään.

”Pankakosken voimalaitoksen toisen koneiston peruskorjaus aloitettiin vuoden 2017 lopulla. Kunnostuksen suurimmat komponentit – turbiinin juoksupyörä ja akseli sekä generaattorin staattori ja purettu roottori – olivat avoimien ovien päivänä poikkeuksellisesti vieraiden näkösällä. Laitteiden suuri koko kuului päivän isoimpiin ihmetyksen aiheisiin”, toteaa Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Jouko Kangas.

Avoimet ovet järjestettiin yhteistyössä Kemijoki Oy:n kumppanin Maintpartnerin kanssa. Maintpartner vastaa voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta Lieksanjoen vesistöalueella.

Kemijoki Oy on toiminta-alueensa yhteisöjen aktiivinen jäsen ja haluaa tukea erityisesti paikallista lasten ja nuorten toimintaa. Tapahtumaan tarjoilut järjesti luokkaretkirahastoaan kartuttava Lieksan Keskuskoulun 8E-luokka. Avoimista ovista ylijääneet makkarat ja munkit lahjoitettiin Pankakosken asukasyhdistyksen Pankapulkka-laskiaisriehaan.

Pankakosken voimalaitos ja sen peruskorjaus

• ­ Pankakosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1964. Kaksikoneistoinen voimalaitos tuottaa keskimäärin 66 gigawattituntia (GWh) energiaa vuodessa.
• ­ Pankakosken ensimmäinen koneisto peruskorjattiin vuonna 2014. Toisen koneiston peruskorjaus kestää huhtikuun 2018 puoliväliin asti.
• ­ Peruskorjauksessa uusitaan turbiinin juoksupyörä, akseli, johtosolukkeet ja hydrauliikkajärjestelmä sekä generaattorin staattori. Roottori huolletaan ja navat uudelleeneristetään. Myös koneiston suojaus- ja automaatiojärjestelmät uusitaan ja koneisto liitetään kaukokäyttöön. Juoksupyörän navan voiteluöljy korvataan vedellä.

Tunnelmia Pankakosken voimalaitoksen avoimien ovien päivästä: 

Lapin liiton vaelluskalatyöryhmä tutkii kaikki sille toimitetut hanke-ehdotukset. Keskeisiä perusedellytyksiä kaikille työryhmän harkinnassa oleville hankkeille ovat muun muassa projektitoiminnan ja -taloushallinnon läpinäkyvyys, kattava ja laadukas taloudellinen ja toiminnallinen raportointi sekä toimenpiteiden todennettavuus ja vaikuttavuuden arviointi.

Kemijoki Oy on saanut hanke-ehdotuksen suoraan Lohijokitiimiltä. Yhtiön näkökulmasta yllä mainitut perusedellytykset eivät Lohijokitiimin toimittamassa hanke-ehdotuksessa täyty. Hankkeet on myös tarkoituksenmukaista toimittaa käsittelyyn aina pääsääntöisesti ennen yhtiön budjettikauden alkua. Koska nyt tullut hanke-ehdotus koskettaa useita sidosryhmiämme haluamme näin selventää periaatteitamme.

Jääteiden painorajoitus on 1 000 kiloa. Jään vahvuus on nyt avattujen jääteiden osalta 20 senttimetriä.

Jääteiden vahvistaminen aloitettiin jo 1,5 kuukautta sitten. Useimpina vuosina jäätiet saadaan auki jo tammikuussa.

”Lauha talvi on ollut todellinen haaste jääteiden rakentamiselle, samoin jään päälle satanut lumi. Jääolosuhteet ovat tänä talvena olleet heikot koko Lapin alueella”, kertoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Lupaehtojen mukaisesti alueelle rakennettavaa kolmatta, Jokelan jäätietä vahvistetaan vielä. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä.

Kemijoki Oy seuraa jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja sitä myöden jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Kuvassa Juujärven jäätie 6.2.2018

Pankakosken voimalaitoksella 1.koneiston peruskorjaustyömaalla muodostunut savu aiheutti palohälytyksen lauantai-iltana noin kello 20. Palokunta kävi laitoksella varmistamassa tilanteen. 

Tule tutustumaan toimintaamme ja Pankakosken vesivoimalaitokseemme. Voimalaitoksella on menossa ykköskoneiston peruskorjaus, jonka vuoksi on mahdollista nähdä koneisto purettuna. 

Infoteltassa on mahdollisuus tavata Kemijoki Oy:n asiantuntijoita ja osallistua tietovisaan. Tarjolla on myös kahvia ja makkaraa.

Järjestämme ilmaisen kuljetuksen Kemijoki Oy:n tunnuksella varustetulla linja-autolla keskustan ja voimalaitoksen välillä. Reitti lähtee Lieksan linja-autoasemalta klo 9.30, 10.30, 11.30 ja 12.30. Linja-auto voimalaitokselta lähtee klo 11.00, 12.00, 13.00 ja 14.00. 

Tapahtuma-aikana kulku voimalaitokselle on järjestetty Varikkotien kautta, jolloin ajetaan Pankakosken tehtaan parkkipaikan ohi ja käännytään sillan jälkeen vasemmalle. Omalla autolla tullessa kannattaa huomioida, että parkkitilaa on rajallisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

Vuonna 2008 Lapin ELY-keskus, Kemijoki Oy ja Kemijärven kaupunki käynnistivät EU-rahoitteisen hankkeen Kemijärven kehittämistoimien toteuttamiseksi. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu edustajia Kemijärven kaupungilta, Kemijoki Oy:stä, Lapin ELY-keskuksesta (ympäristö- ja kalatalousviranomainen) sekä Kemijärven kalatalousalueelta. Kunnallistekniikan päällikkö Markku Koivisto on ollut Kemijärven kaupungin edustajana mukana yhteistyössä koko tämän ajan.

”Yhteistyö on ollut alusta asti hyvää ja se on vain vuosi vuodelta parantunut ja tiivistynyt. Kaikki osapuolet katsovat samaan suuntaan ja kaikki haluavat kehittää aluetta sekä ehkäistä säännöstelyn haittoja”, Koivisto kiittelee.

Kemijoki Oy on ollut myös mukana alusta saakka. Uusi verkkosivumalli olisi sovellettavissa muuallekin.

”Ohjausryhmämalli on ollut myös meistä toimiva. Ohjausryhmän suunnittelemat ja päättämät työt ovat merkittävä osa toimintaamme Kemijärvellä. Vastaavaa verkkosivumallia voitaisiin myöhemmin soveltaa myös Sodankylässä tekojärvien säännöstelyn ja moninaiskäytön viestinnässä,” kertoo Raimo Kaikkonen Kemijoki Oy:ltä.

Kehittämistoimet palvelevat asukkaita ja matkailualaa

Yhtenä ohjausryhmän tehtävänä on valmistella ja toteuttaa erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Kemijärven lisäksi kehittämistoimenpiteitä tehdään esimerkiksi Kostamojärvellä ja Pöyliöjärvellä. Viime vuosina Kemijärven alueella on tehty muun muassa ilmastuksia järven happikadon ehkäisemiseksi, vapaaehtoisia rantojen kunnostuksia ja kalataloudellisia kunnostuksia.

”Yhteistyöllä ja Kemijärven kehittämisellä on iso merkitys alueen virkistyskäytölle ja matkailulle. Olemme esimerkiksi rakentaneet laavuja, laitureita ja muutaman isomman laivasataman. Yhtenä isona ponnisteluna teimme myös kantosavotan, jossa rantamatalikosta poistettiin suuri määrä kantoja virkistyskäytön parantamiseksi”, kertoo Koivisto.

Kemijärven kaupungin verkkosivuille on koottu kattava tietopaketti

Vuoden vaihteessa Kemijärven kaupungin verkkosivut uudistuivat. Samalla sivuille lisättiin oma Vesistön säännöstely ja käyttö -osio, josta löytyvät tiedot muun muassa järvien säännöstelystä ja alueen kalastuksesta. Osio löytyy Kemijärvi-Info -valikon alta.

”Sivusto toteutettiin kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden toiveiden pohjalta. Saimme palautetta siitä, että säännöstelyyn liittyvät asiat olisi hyvä löytyä helposti ja nopeasti yhdestä paikasta. Nyt uusi osio kokoaa perustiedot asiasta sekä linkitykset kumppaneiden sivuille. Sivuja tullaan vielä päivittämään ja täydentämään jatkossa”, Koivisto kertoo.

Sivujen kautta voi myös jättää palautetta ohjausryhmälle, joka mielellään ottaa vastaan kehitysideoita.

”Asetimme tämän viisivuotisen toimintakauden tavoitteeksi kalastuksen olosuhteiden parantamisen. Olemme tähän mennessä saaneet vain vähän kehitysideoita siihen liittyen. Kuulemme mielellämme ajatuksia Kemijärven kalastuksen tehostamiseen ja parantamiseen. Esimerkiksi näihin liittyviä ideoita voi välittää meille verkkosivuilta löytyvien palautekanavien kautta”, Koivisto vinkkaa.

Kemijärven kaupungin sivujen Vesistön säännöstely ja käyttö -osion löydät täältä.

Kuvat: Reijo Kallioniemi

Kemijoki Oy otti käyttöön uuden digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin. Sen suorittavat koko Kemijoki Oy:n henkilöstö, Kemijoen tehtävissä työskentelevät kumppaneiden työntekijät ja myös muut yhteistyötahot tarpeen mukaan. Yritysvastuulisenssi on tehokas keino laajentaa yritysvastuuosaamista kumppaniverkoston työntekijäkentässä.

”Haluamme jatkuvasti löytää tapoja viedä vastuullisuutta osaksi arkea sekä ideoida yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa uutta”, sanoo Kemijoki Oy:n yritysvastuujohtaja Tarja Zitting-Huttula. ”Digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa sekä omaksua asioita että vaikuttaa niihin. Aihealueet kattavat Kemijoki Oy:n, kumppaneiden ja sidosryhmien kannalta keskeiset yritysvastuun aihepiirit. Oppimispolkua on myös mahdollista räätälöidä vastaajan tehtäväkentän mukaisesti.”

Kemijoki Oy kävi vuodesta 2013 alkaen läpi suuren muutoksen. Yhtiöstä tuli asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio, joka omistaa edelleen voimalaitoksensa, mutta hankkii suurimman osan toiminnoistaan sopimuskumppaneilta. Yhtiön strategia ja toimintamalli rakentuvat yritysvastuuperiaatteille ja yhteiselle käytännön tekemiselle kumppanien kanssa.

Lisätietoja:
Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, yritysvastuu
puh. 020 703 4414

Taustatietoa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksista

Sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan aloitetta, jossa jokainen kansalainen, yritys tai yhteisö voi käytännössä osaltaan sitoutua edistämään kestävää kehitystä. Toimenpidesitoumuksilla sitoudutaan edistämään kattavan yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee myös globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:tä. Kaikki sitoumukset ovat nähtävillä osoitteessa https://sitoumus2050.fi/.