Uutiset

20.2.2017

Palaute on meille tärkeää

Olemme uudistaneet palautejärjestelmäämme. Voit lähettää meille jatkossa palautetta uudistuneen sähköisen verkkolomakkeen avulla. Meille on tärkeää kuulla huomioistanne jokivarressa ja saada palautetta toiminnastamme.

Uuden palautejärjestelmän kautta voit helpommin määritellä mitä aluetta palaute koskee. Aihealueita ovat muun muassa vesi- ja virtaamatiedot, häiriöt ja poikkeustilanteet, maankäyttö ja rakentaminen sekä joen virkistyskäyttö. Viestisi ohjautuu suoraan oikealle Kemijoki Oy:n vastuuhenkilölle.


Palautetta pääset antamaan Yhteystiedot-sivulla olevan sähköisen lomakkeen kautta.

> Lue lisää >
2.2.2017

Seitakorvan ja Pirttikosken välinen Pikkukylän jäätie on auki moottorikelkkaliikenteelle

Pikkukylän jäätie avattiin moottorikelkkaliikenteelle 31.1.2017. Jäätie on noin 200 metriä pitkä. Jääteiden kantavuutta mitataan lähes päivittäin.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehdon velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Lupaehtojen mukaisesti alueelle rakennetaan kolme jäätietä. Ylin jäätie, Juujärven jäätie, sijaitsee Seitakorvasta alaspäin ja sen pituus on 375 metriä. Keskimmäinen jäätie, Jokelan jäätie on yhtä pitkä Pikkukylän jäätien kanssa.

Tehostettu jäädyttäminen aloitettiin 2.1.2017, kun sääennuste lupasi pidempää pakkasjaksoa. Tehostettuun jäädyttämiseen sisältyy virtaamien rajoittaminen Seitakorvassa ja Pirttikoskella, sekä veden pumppaamista jäälle lähes päivittäin. Odottelemme vielä Jokelan jäätien rakentamista, koska jääpeite on tällä hetkellä liian ohut jäätietä varten.

Jääteitä vahvistetaan pakkassään aikaan ja tavoitteena ovat noin 30 senttimetrin vahvuiset jäät vesistön ylityspaikoilla. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus alkaa heiketä. Mitta Oy huolehtii Kemijoki Oy:n vastuulla olevien jääteiden ylläpidosta.

Lisätietoja:
Yrjö Koivisto
Alue- ja Työsuojelupäällikkö
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

> Lue lisää >
26.1.2017

Kemijoen pääuoman kalastustiedusteluraportti valmistui

Kalatiedustelulla selvitettiin vuoden 2015 kalastusta ja saaliita Kemijoessa Seitakorvan ja Isohaaran voimalaitosten väliseltä matkalta. Tiedustelualueeseen kuului lisäksi Ounasjoen alaosa Valajaskosken voimalaitoksen padotusalueen osalta. Kalastajilta pyydettiin mielipiteitä niin saalistiedoista kuin kalastusolosuhteista. Lisäksi tiedustelussa selvitettiin myös rapukannan tilannetta sekä kartoitettiin kalastajien näkemyksiä Kemijoen moninaiskäyttöön liittyen. Edellinen vastaava tiedustelu tehtiin vuonna 2010.

Tiedustelu lähetettiin postikyselynä kaikille alueella kalastusluvan lunastaneille henkilöille. Lupamyynnin perusteella alueella kalasti vuonna 2015 yhteensä 2038 taloutta, mikä olisi noin 70–80 taloutta enemmän kuin vuosina 2010 ja 2005. Eniten kalastavia talouksia oli Vaajakosken voimalaitosaltaan ja Sierilän alueilla.

Raportin mukaan lähes kaikilla tiedustelussa mukana olleilla voimalaitosaltailla yleisin kalastustapa oli vetokalastus veneestä. Sierilän alueella suosituin pyyntimuoto oli heitto- ja perhokalastus. Koko tiedustelualueella verkkopyynnin määrä oli vähäisempää kuin vuonna 2010, mutta vapapyynnin määrä oli hieman lisääntynyt. Kalastusaika painottui selkeästi kesäkauteen.

Ajantasaista tietoa saalismääristä ja lajeista

Vuonna 2015 kokonaissaalis kyseisellä alueella oli yhteensä noin 60,3 tonnia. Tästä 29 prosenttia oli haukea, 24 % kirjolohta ja 20 % ahventa. Kuhan osuus oli vajaat viisi prosenttia, taimenen kolme prosenttia, harjuksen reilu kolme prosenttia ja siian reilu prosentti. Vuoden 2010 tehtyyn tiedusteluun verrattuna merkittävin kasvu oli kuhan saalisosuudella, joka kasvoi 2,9 prosenttia. Kuhasaaliin kilomääräinen kasvu oli kolminkertainen edelliseen tiedusteluun nähden. Taimenen saalisosuus taas vastaavasti väheni 2,7 prosenttia. Harjussaaliista 75 prosenttia pyydettiin Sierilän alueelta.

Kokonaissaaliista pyydettiin kolmannes vetokalastaen ja neljännes verkoilla avovesiaikaan. Kemijoen etenevän rapuruttotilanteen vuoksi vuonna 2015 ei harrastettu ravustusta juuri ollenkaan.

Kalastajien kokemuksista oppia taloon

Tiedustelussa selvitettiin myös kalastajien kokemuksia voimalaitosten käytöstä aiheutuviin virtaama- ja vedenkorkeusvaihteluihin liittyen. Virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelu koettiin avovesiaikana ongelmalliseksi Sierilän alueella, Pirttikosken altaalla sekä Taivalkosken voimalaitosaltaan yläosalla. Vähiten virtaaman vaihtelu häiritsi Isohaaran altaalla, Taivalkosken altaan alaosalla ja Ossauskosken altaalla. Talviaikaista haittaa ei arvioitu samalla tavalla, koska talvikalastus oli muutenkin vähäistä. Suurin osa vastaajista arvioi kalaistutusten tuloksellisuuden vähintään tyydyttäväksi.

Kalatiedustelu perustuu Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalatalousviranomaisen hyväksymään Kemijoen kalataloudelliseen tarkkailusuunnitelmaan (KHO 20.12.2011, Dnro 4407/1/10). Kemijoen pääuoman kattava kalastustiedustelu tehdään joka viides vuosi.

Lue raportti täältä.

> Lue lisää >
25.1.2017

Vuosi vaihtui kuivassa ja kylmässä säässä

Joulukuu oli kautta Kemijoen vesistöalueen vähäsateinen. Jäädytykset Kitisellä ja Kemijoen alaosalla onnistuivat hyvin joulukuussa pohjoiseen levinneen kylmän ilmamassan ansiosta. Vesivarastojen täyttöaste on hieman laskenut normaalin talven tyyliin pakkasten hyydyttäessä tulovirtaamat, mutta tekojärvien pinnat ovat edelleen hieman keskimääräistä korkeammalla.

Tammikuun alussa uusi kylmä ilmamassa saapui valuma-alueelle ja pääsimme aloittamaan jäädytysjuoksutukset Luusuan alueella. Seitakorvan jääteiden rakentamisen ja jäädyttämisen arvioidaan kestävän tammikuun loppupuolelle asti.

Ohijuoksutuksia ja hyydepatoja

Loppuvuodesta aloitimme Lokan voimalaitokselta ohijuoksutukset Luiro-joen Kammosen virtaamatason säilyttämiseksi. Kemijärven pinta on metrin alempana kuin vuosi sitten tähän aikaan.

Vuodenvaihteessa pääsimme nauttimaan kovista pakkasista koko valuma-alueella. Samanaikaisesti pinnat laskivat ja vedet viilentyivät. Tästä johtuen Ounasjokeen syntyi hetkittäisiä hyydepatoja, jotka heiluttavat pinnankorkeutta ja virtaamien laskentaa.

Valmistelimme jokialueet talvikuntoon marraskuussa

Lokakuun kuivempi jakso laski virtaamia keskimääräiselle tasolle, mutta tekojärvien vedenpinnat olivat vielä marraskuun ajan hieman keskivertoa korkeammalla. Sään viiletessä marraskuussa aloitimme jäädytysjuoksutukset. Juoksutusten oikealla ajoituksella saadaan tasaiset jäät koko vesistöalueelle ja sähköntuotantomahdollisuus säilyy korkeana myös talvella. Tarkkailemme jäätilannetta läpi talven.

Lämmin jakso marraskuun loppupuolella hidasti jääkansien muodostumista, ja saimme jäädytysjuoksutukset Kitisen ja Kemijoen alaryhmän osalta päätökseen joulukuun ensimmäisellä viikolla.

Jääkannet syntyivät aikataulussa

Voimalaitosaltailla jääkansien tilanne oli joulukuussa hyvä, ja tuolloin Kemijoen alajuoksun voimalaitosten osalta siirryimme talviaikaiseen juoksutukseen. Vanttauskosken ja Valajaskosken välisellä jokialueella päästiin myös talven virtaamatasoihin. Kemijoen päivystäjät ovat olleet merkittävässä roolissa jääkansien syntymisen tarkkailussa.

Kemijärvi jäätyi marraskuun aikana ja näin astuivat talvilupaehdot voimaan. Koko valuma-alueella oli marraskuun puolivälissä lämmin jakso, joka nosti virtaamia hieman. Ounasjoen alueella sään pakastuessa ja virtaamien laskiessa on syntynyt hetkittäisesti hyydepatoja, mikä on normaalia tähän vuodenaikaan.

Lieksanjoella virtaamat kävivät korkealla marraskuussa

Lieksanjoella satoi marraskuun lopulla keskivertoa enemmän ja virtaamat kävivät korkealla. Joulukuun alussa tilanne oli rauhoittumaan päin ja virtaamat laskussa. Erityisesti Ruunaan alue on herkkä pinnankorkeuden muutoksille talviaikana, sillä koskiosuudet jäätyvät kovien pakkasten aikaan ja nostavat vedenkorkeutta nopeasti ylös.

> Lue lisää >
25.1.2017

Vaelluskalaryhmän toimenpidesuunnitelma etenee myötätuulessa

Lapin liiton koordinoiman, vaelluskalakantojen elvyttämiseksi perustetun yhteistyöryhmän työ etenee. Vaelluskalaryhmän tehtävänä on ollut ohjata toimenpidesuunnitelman laatimista sekä valmistella hankkeita hallituksen kärkihankerahoituksen hakuun.

Kemijoki Oy rahoittaa toimenpidesuunnitelman työstön yhdessä PVO-Vesivoima Oy:n kanssa.

Johtaja Ismo Heikkilä ja ympäristöpäällikkö Erkki Huttula Kemijoki Oy:stä vierailivat tammikuussa Tervolan ja Keminmaan kunnissa ja kertoivat toimenpidesuunnitelman nykytilanteesta. Vastaanotto kunnissa oli myönteinen. Tammikuun aikana tavataan vielä Rovaniemen kaupungin väkeä.

Kemijoki Oy pitää tärkeänä vaelluskalaryhmän mahdollistamaa pitkäjänteistä, läpinäkyvää ja avointa yhteistyötä vaelluskalakantojen vahvistamiseksi. ”Konkreettisia toimenpiteitä nähdään jo ensi kesänä, jos kaikki menee suunnitellusti. Olemme ilahtuneita toimenpidesuunnitelman hyvästä etenemisestä”, ympäristöpäällikkö Erkki Huttula toteaa.

Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa 2016, ja sen toimikausi kestää kuluvan vuoden lokakuun loppuun.

> Lue lisää >
23.1.2017

Sähkön päivää vietetään toista kertaa – katsaus jokivarsien vuoteen ja talveen

Sähkö on tärkeimpiä hyödykkeitämme pitkässä, pimeässä ja kylmässä talvessa. Suomen sähköala tuottajista urakoitsijoihin juhlistaa nyt maanantaina 23.1.2017 pohjoismaista Sähkön päivää. Kemijoen voimalaitoksilla tuotamme sähköä säässä kuin säässä: pakkasella, tuulettomina päivinä ja kesähelteellä. Tässä jutussa luomme tiiviin katsauksen jokivarsien menneeseen vuoteen ja talveen.

Sähkönkäyttö kasvaa esimerkiksi aamuisin, kun Suomi herää: keitetään kahvit, tehdään aamutoimet ja käynnistetään työkoneet. Pakkaset ovat olleet alkuvuodesta kovat koko maassa, mikä on lisännyt sähkön kysyntää.

Kotimainen, uusiutuva ja päästötön vesivoima takaa sähkön saatavuuden silloin, kun sähköä tarvitaan. Sadevesi ja keväällä sulava lumi varastoidaan järviin ja varastoaltaisiin sekä voimalaitosten yläpuolisiin altaisiin. Näin vettä on käytettävissä energiantuotantoon myös kuivalla säällä ja talvella.

”Vesivuotemme 2016 oli yhtiömme historian suurin tuotantovuosi. Vuonna 2016 tuotimme sähköä 20 voimalaitoksellamme yhteensä 5 743 gigawattituntia, mikä on 28 prosenttia keskimääräistä enemmän,” johtaja Janne Ala Kemijoki Oy:stä kertoo.

”Tällä hetkellä Kemijoella on sähköntuotannon näkökulmasta hyvä tilanne, sillä Lokan ja Porttipahdan varastoaltaissa on aiempien vuosien sateisuudesta johtuen reilusti vettä. Kemijärvessä pinta on keskimääräistä alemmalle tasolla, mutta kovaan sähkön kysyntään voidaan vastata hyvin,” Ala jatkaa.

Jäädytysjuoksutukset onnistuivat hyvin

Jäällä liikkuessa tarvitaan aina tarkkaavaisuutta. Erityisesti virtapaikoissa ja niiden läheisyydessä jää voi olla ohutta tai sitä ei ole ollenkaan. Valvotuilla jääteillä liikkuminen on kaikkein turvallisinta. Valmistelimme jokialueen talvikuntoon marras- ja joulukuussa. Kemijoki Oy:llä on kolme jäätietä Pirttikoskella. Tammikuun alussa aloitimme rajoittamaan juoksutuksia jääteiden vahvan kannen saamiseksi. Seitakorvan jääteiden rakentamisen ja jäädyttämisen arvioidaan kestävän tammikuun loppupuolelle asti. Hyvän jääkannen muodostuminen on siis eduksi niin sähköntuotannolle kuin joen käyttäjällekin.

Olemme vahvemmin läsnä jokivarsissa

Seuraamme kumppaneinemme jatkuvasti vesistöjen tilannetta myös talven aikana. Erityisesti virtapaikkoihin ja joen ahtaisiin kohtiin, mihin ei ole syntynyt suojaavaa jääkantta voi syntyä hyydepatoja. Seuraamalla joen tilannetta kumppaniemme kanssa, pystymme ja reagoimaan joen muutoksiin nopeammin. Joen muutoksia talviaikaan ovat esimerkiksi supot eli hyydepadot, jotka aiheuttavat energiataloudellisia menetyksiä.

> Lue lisää >
18.1.2017

Mielenkiintoinen Lapin Kansan juttu opinnäytetyöstä Kemijoki Oy:tä koskien

Pekka Hyvönen tutki pro gradu -opinnäytetyössään Lapin Kansan kirjoituksia Kemijoki Oy:stä. Empaattisuus, avoimuus ja rehellisyys viestinnässä ehkäisevät sidosryhmien välisiä jännitteitä.

Voit lukea jutun myös verkkosivuiltamme alla olevasta osoitteesta.

Epäluottamus nousee pintaan lehtikirjoituksissa Kemijoki Oy:stä (Lapin Kansa 18.1.2017)

> Lue lisää >
18.1.2017

Rovaniemen toimitalolla palohälytys

Tänään 18.1.2017 kello 8.48 Rovaniemen toimitalolla laukesi automaattipalohälytys. Palokunta kävi tarkistamassa kohteen, eikä tulipaloa ollut.

Kaikki kiinteistössä olleet poistuivat ulos kokoontumispaikoilleen. Kerrosvastaavat hoitivat tehtävät esimerkillisesti.

> Lue lisää >
17.1.2017

ÅF-Consult Oy Kemijoki Oy:n kumppaniksi Sierilässä

Kemijoki Oy on valinnut ÅF-Consult Oy:n toimimaan suunnittelukonsulttina Sierilän voimalaitoshankkeessa. Yhtiö suunnittelee Sierilään päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa tuottavaa nykyaikaista vesivoimalaitosta, jonka tuottamalla energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve (155 GWh). Kemijoki on myös valinnut Ramboll CM Oy:n projektinjohtoon liittyvien palveluiden toteuttajaksi.

”Valinnassa painottui ÅF:n pitkäaikainen osaaminen juuri suomalaisen vesivoiman parissa”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen kertoo.

Torstaina 12.1.2017 allekirjoitettu sopimus pitää sisällään muun muassa voimalaitokseen liittyvien rakenteiden suunnittelun sekä urakoiden kilpailutukseen liittyvien asiakirjojen valmistelun. Suunnittelutyö tehdään pääosin suomalaisten suunnittelijoiden toimesta.

”Sierilän hanke on ÅF Suomelle tähän asti merkittävin vesivoimalaitoksiin liittyvä toimeksianto. Saamamme sopimus vahvistaa ÅF:n asemaa päästöttömän energiantuotannon johtavana konsultointi- ja suunnittelupalveluiden tarjoajana”, ÅF:n toimitusjohtaja Jari Leskinen toteaa.

Hanke odottaa parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden vesitalouslupapäätöstä. Nyt käynnissä olevan yksityiskohtaisen valmisteluvaiheen tavoitteena on selkeyttää myöhemmin tehtävään investointipäätökseen liittyviä asioita. Voimalaitoksen rakentaminen kestää noin neljä vuotta.

Sierilän hankkeen välitön työllisyysvaikutus on useita satoja henkilötyövuosia. Suunnitteilla oleva voimalaitos olisi viimeinen Kemijoen pääuomaan rakennettava voimalaitos. Se tukisi Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista, ja toisi kiinteistöverotuloja Rovaniemen kaupungille yli miljoona euroa vuodessa.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja 
Kemijoki Oy 
+358 20 703 4410 
tuomas.timonen@kemijoki.fi 

Jari Leskinen
Toimitusjohtaja
ÅF-Consult Oy
+358 40 348 5364
jari.leskinen@afconsult.com

Kemijoki Oy

Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho ylittää 1 100 MW. Vuonna 2016 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yhteensä 5 743 gigawattituntia, mikä oli noin kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

ÅF-Consult Oy

ÅF tarjoaa Suomessa energiahankkeiden projektikehitys-, konsultointi-, suunnittelu-, projektinjohto- ja työmaapalveluja. Yritys kuuluu ÅF-konserniin, joka on Pohjoismaiden johtava riippumaton tekniikan alan konsulttiyritys. ÅF:n osakkeet noteerataan Tukholman pörssissä.

> Lue lisää >
16.1.2017

Vuosikymmeniä vesivoiman kehitystä seurannut konkari jää eläkkeelle

Vesivoimakonkari Erkki Nuortio jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa. Erkki ehti työskennellä Kemijoki Oy:ssä 36 vuotta. Hänen aikanaan Suomen sähköverkko, vesivoiman tuotanto ja sähkömarkkinat ottivat isoja kehitysaskelia. Erkki jakoi kanssamme muutaman ikimuistoisimman hetken työuraltaan.

Yksi opettavaisimmista muistoista osuu vuodelle 1981, kun nuori sähkövoimatekniikan insinööri aloitti työt Porttipahdan voimalaitoksen rakennustyömaalla. Erkki oli juuri valmistunut Tampereen teknisestä opistosta. ”Työpaikka oli mainio onnenpotku juuri valmistuneelle insinöörille. Olin ollut opiskeluaikana kesäisin ja joululomilla sähköasennustöissä ja työnjohtoharjoittelijana, mutta pääsin valmistuttuani sähkötöiden johtajaksi Porttipahtaan testaamaan opistossa opittua. Sain hyvän kokonaiskäsityksen voimalaitoksista: näin kuinka vesivoimakoneistot asennetaan, otetaan käyttöön ja miten se kokonaisuus toimii tuotantokäytössä”, Erkki muistelee.

Porttipahdasta Erkki siirtyi Kemijoen pääuomalle sähkötyön suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin. Voimalaitoksilla uusittiin laitteita, ja työnkuvaan kuului monenlaista asennus-, kunnossapito- ja työnsuunnittelutyötä. Vuonna 1984 Erkki siirtyi Rovaniemelle hoitamaan Kemijoen vesivoimalaitoksien tuotannonohjausta ja käytönvalvontaa Rovaniemen valvomoon. ”Voimalaitosten kaukokäyttö, keskeytyssuunnittelu ja häiriönselvitys tulivat tutuiksi vuoteen 1994 mennessä, jolloin minut valittiin Käyttökeskuksen päälliköksi”, Erkki kertoo.

Yhteistyötä Norjan ja Ruotsin kanssa

Toinen mieleenpainuva muisto on 80-luvun lopulta, jolloin Norjaan rakennettiin 220 kilovoltin voimajohtoa Vajukoskelta. ”Sähkölinjasta tuli 350 kilometriä pitkä ja sen käyttöönotto tehtiin yhdessä norjalaisten kanssa; Alta Verkene Ab oli yhteistyökumppani aluksi, sittemmin Statnet NordNorge. Yksi mieleenpainuvimmista projekteista työurallani”, Erkki kertoo. 1980 ja 1990 luvuilla tehtiin paljon yhteistyötä myös Pohjois-Ruotsin kanssa. Erkki saikin ruotsalaisista ja norjalaisista kollegoista monta hyvää ystävää.

Sähkömarkkinat syntyivät 1990-luvun puolivälissä ja vuosituhannen loppuun mennessä muuttuivat rajusti. Syntyi Pohjoismainen sähköpörssi, Nord Pool, johon myös Suomi liittyi. Sähköä alettiin myydä ja ostaa tuntikauppana; kalenteritunnin mittaisina tuotanto- ja hankintaerinä. Sähköntuotannon suunnittelun hektisyys kasvoi. ”Tuntikauppa-systeemissä tuotannon ajoitus terävöityi; tuli tuottaa se mitä oli myyty”, Erkki tiivistää.

1990-luvun puoliväliin asti Imatran Voima ja Teollisuuden Voima omistivat ja hallinnoivat tahoillaan Suomen kantaverkkoa. Sähkömarkkinoiden myötä 1990-luvun lopulla sähköntuottajat eivät enää saaneet omistaa kantaverkkoa, joten tuotanto- ja verkkotoiminta eriytettiin. Sähkövoimansiirron kantaverkkotoiminnat yhdistettiin ja perustettiin kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy, jonka tehtäväksi tuli kantaverkon ylläpito ja kehittäminen. ”Syntyi sähkömarkkinoiden fyysinen markkinapöytä, jonka ylläpito ja kehittäminen eivät olleet kenenkään yksittäisen tuottajan tai ostajan erityisessä hallinnassa,” Erkki toteaa. Pohjoismaisille kantaverkkoyhtiöille tuli sähköjärjestelmän ylläpitovastuu, jännitteen ja taajuuden stabiilina pitäminen, ja sen myötä syntyivät sähkön reservimarkkinat, jolla markkinalla Kemijoki Oy:kin toimii edelleen itsenäisenä toimijana. "Reservimarkkinoille kaupataan päivittäin joka vuorokauden tunneille tuotettavissa olevaa käyttö- ja häiriöreservitehoa, ym. reservituotteita.” täsmentää Erkki.

Kemijoki Oy:n valvomo huolehti 1990-luvulla myös kantaverkosta

Kemijoki Oy:n valvomo oli 1970-luvulta aina vuoteen 1995 myös Imatran Voiman piirivalvomo, joka huolehti sähköntuotannon lisäksi Lapin kantaverkosta. ”Vastuullamme oli voimalaitosten tuotannonohjaus ja pohjoisen Suomen suurjänniteverkon käytönvalvonta, keskeytyssuunnittelu sekä häiriöiden selvittäminen ja raportointi. Teimme paljon yhteistyötä paikallisten sähkölaitosten kanssa esimerkiksi häiriötilanteissa. Rovaniemen valvomo (RV) oli Imatran Voiman aikaan toiseksi tärkein valvomo koko valtakunnassa sähköjärjestelmän ylläpidon kannalta. Ykkönen oli IVO:n Myyrmäen valvomo,” Erkki kertoo.

Pohjoisen vesivoiman tuotannolla on keskeinen rooli Suomen sähköverkon isoissa häiriötilanteissa. ”Rovaniemen valvomosta pystyttiin palauttamaan sähköt koko valtakunnan verkkoon; tai itse asiassa palauttaminen oli suunniteltu aloitettavaksi Kemijoen voimalaitoksilta. 1970-luvulla tällaisia häiriöitä vielä oli, mutta itse en onneksi urani aikana joutunut koskaan sellaisen poikkeustilanteen eteen. Vanhat kollegat osasivat kuitenkin kertoa niistä”, Erkki muistelee.

Erkki oli mukana myös kolmen viime vuoden aikana tehdyssä Kemijoki Oy:n isossa toimintamallin muutoksessa. Osana muutosta Rovaniemen valvomon toiminnot siirrettiin vaiheittain Fortumille Espooseen. Erkillä oli keskeinen rooli etenkin uusien vesivoimaoperaattoreiden kouluttamisessa. Tavoitteena oli saada vesivoimaoperaattorit omaksumaan koko Kemijoen vesistösysteemin sen tuotantopotentiaalin hallitsemiseksi.

”Teknisesti valvomon siirto Fortumille onnistui hyvin. Kaukokäyttö on luotettavaa ja pääohjelmistot toimivat. Päivittäiset tilanteet, kuten koneistojen käyttö, verkkokeskeytykset ja ympäristötehtävät sujuvat yhteistyössä kumppaneiden Caverionin, Carunan ja Mitta Oy:n kanssa. Kemijoki Oy:n aiemmat valvomo-operaattorit toimivat nyt erityisasiantuntijan roolissa fortumlaisten tukena. Kumppanuusmalli on kaikille uusi tapa toimia, joten toimintatapojen hioutuminen vie aikaa”, Erkki kertoo.

Millaiselle ihmiselle vesivoiman operaattorityö Erkin mielestä sopii? ”Jokainen joenmutka ja voimalaitos ovat omanlaisensa. Kemijoen voimalaitosten väliset veden virtauksen viiveet antaa mahdollisuuden suunnitella ja toimia taloudellisesti häiriötilanteissa ja päivittäisissä tuotantotarpeen muutoksissa. Tässä työssä tarvitaan ihmisaivoja, omaa ajattelua, asioiden omaksumista ja sisäistämistä – automaationa työtä ei voi hoitaa. Luontainen kiinnostus vesivoimaan ja siihen liittyvään tekniikkaan sekä fysiikkaan ovat avaintekijöitä. Osaaminen ei synny parissa vuodessa, eikä välttämättä edes vuosikymmenessä. Vieläkin opin koko ajan uutta,” Erkki summaa.

Kemijoki Oy on ollut hyvä työpaikka

”Minulle Kemijoki Oy on ollut hieno työpaikka. Tämän työn ansiosta olen päässyt tutustumaan kollegoihin ja voimalaitoksiin myös ulkomailla ja saanut sieltä paljon hyviä ystäviä. Opintomatkoja on tehty niin Pohjoismaissa, Venäjällä kuin Euroopassa. Pääsin siis näkemään muutakin kun Kemijokivarren ympäristöä”, Erkki summaa.

Erkillä on jo paljon suunnitelmia eläkepäivien varalle: ”Vaimo on keksinyt yhtä sun toista remontointihommaa niin kotona kuin mökillä. Olen myös intohimoinen kalastaja ja metsästäjä, joten luonnossa tulee varmasti oltua paljon. Lisäksi hiihdän joka talvi lähes 1 500 kilometriä, joten ladulla varmasti tänäkin talvena tavataan.”

> Lue lisää >
13.1.2017

Päätös apilakirjokääriäistä koskevasta poikkeusluvasta sai lainvoiman – Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelu jatkuu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden joulukuussa 2016 tekemän päätöksen mukaan Sierilän voimalaitoshankkeen toteuttaminen edellyttää poikkeuslupaa perhoslaji apilakirjokääriäisen suojelemiseksi. Päätös on nyt saanut lainvoiman, sillä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei tullut määräaikaan mennessä valituksia.

”Olemme tyytyväisiä päätökseen, ja jatkamme hankkeen valmistelua kuten tähänkin asti. Apilakirjokääriäiskannan turvaaminen on tärkeä osa Sierilän voimalaitoksen rakentamishankkeen valmistelua. Olemme toteuttaneet lajin suojaamiseksi useita toimenpiteitä jo vuosikymmenen ajan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteemme on säilyttää tai jopa parantaa apilakirjokääriäisen suojelutasoa”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo.

Kemijoki Oy on muun muassa laatinut toimenpidesuunnitelman Sierilän alueen kehittämiseksi, suunnitellut suojapadon ja pumppaamon apilakirjokääriäisen esiintymispaikan ympärille ja tehnyt useina vuosina apilakirjokääriäisen siirtoistutuksia. Lisäksi yhtiö on tehnyt selvityksiä perhosen löytämiseksi sekä muualta Lapista että koko Suomesta.

Sierilän voimalaitoshankkeen lupaprosessi on vielä kesken vesitalousluvan osalta. Kemijoki Oy odottaa parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä asiasta.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4410
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi

Taustatietoa

Vaasan hallinto-oikeuden maaliskuussa 2015 antaman päätöksen mukaan Kemijoki Oy:llä on oltava ennen Sierilän voimalaitoksen rakennustöiden aloittamista luonnonsuojelulain mukainen lupa maankäyttömuutoksille, joilla saattaa olla vaikutusta apilakirjokääriäisen esiintymispaikkaan tai vaihtoehtoisesti päätös siitä, että tällaista lupaa ei tarvita. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi Kemijoki Oy:lle 30.6.2015 luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Heinäkuussa 2015 sekä Kemijoki Oy että paikalliset yksityishenkilöt valittivat päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Sierilän voimalaitos

Kemijoki Oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Voimalaitoksen rakentamisen välitön työllisyysvaikutus olisi noin 800 henkilötyövuotta ja välillinen noin 900 henkilötyövuotta. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille noin miljoona euroa vuodessa.

> Lue lisää >
5.1.2017

Kokkosnivan voimalaitoksella hälytys

Saimme Kitisellä Pelkosenniemellä sijaitsevalta Kokkosnivan voimalaitokselta palohälytyksen keskiviikon ja torstain välisenä yönä 5.1.2017. Kyseessä oli liukurengastilan lämpöhälytys, joka johti koneiston automaattiseen pikasulkuun. Ylikuumenemisesta aiheutunut savu aiheutti automaattisen ilmoituksen pelastuslaitokselle.

Laitoshoitaja ja palokunta havaitsivat voimalaitostiloissa runsaasti savua, joka oli syntynyt generaattorien liukurenkaiden ylikuumenemisesta. Voimalaitoksella ei ollut tulipaloa.

Häiriön vuoksi jouduimme aloittamaan ohijuoksutukset. Koneiston korjaustyöt ovat käynnissä ja odotamme, että kone on tuotantokäytössä viikonloppuun mennessä.

Lisätietoja:
Heikki Kusmin
Johtaja, käytettävyys
040 5579 787

> Lue lisää >
3.1.2017

Jokiyhtiöllä monipuolinen rooli

Ilmestynyt Lapin Kansan Lukijat-osastolla 3.1.2017

Kari Kivelä Kalastajan Savukoski ry:stä kirjoittaa (LK/PS 28.12.), että Kemijoen vesistö on valjastettu etelän yhtiöiden hyväksi. Kivelä aliarvioi Kemijoki Oy:n merkityksen pohjoisessa.

Maksoimme 2016 kiinteistöveroa yli 19 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Tervolassa maksamamme kiinteistövero muodostaa yli 70 prosenttia kunnan kiinteistöverokertymästä. Eniten veroa maksoimme Rovaniemen kaupungille (8,7 miljoonaa euroa). Tällaisilla summilla on merkittävä rooli kuntien palvelujen ylläpitämisessä.

Työllistämme itse ja myös epäsuorasti: ostimme 2015 kumppaneiltamme palveluita yli 16 miljoonalla eurolla. Verkostomaisen toimintamallin ansiosta Lappiin on syntynyt uusia työpaikkoja ja kasvun mahdollisuuksia. Esimerkiksi Caverion Suomi, Administer ja Fondia perustivat Kemijoki-yhteistyön myötä kokonaan uudet toimipisteet Rovaniemelle. Investointiemme kautta luomme työtä myös urakoitsijoille. 2016 investoimme yli 17 miljoonalla eurolla, yhtenä hankkeena Loue-Tervolan uomanparannus.

Kuten Kivelä toteaa, Mankala-yhtiönä myymme sähkön omakustannushintaan vesivoimaosakkaille. Kivelä jätti mainitsematta, että pohjoissuomalaisen vesivoimaomistuksen myötä alueelle tulee vesivoimahyötyä yli 13 prosenttia vesivoiman arvosta. Kemijoki Oy:n suurin rahaosakkeiden omistaja on Suomen valtio, jolle maksoimme viime vuonna osinkoa 416 131 euroa.

Rooliamme ei tule toki tarkastella vain taloudellisten lukujen kautta. Haluamme olla jokivarren yhteisöjen aktiivinen jäsen. Esimerkiksi 2015 järjestimme yhdessä Arctic Design Weekin kanssa palvelumuotokilpailun, jossa etsittiin hyvän elämän edellytyksiä Kemijokivarren kylissä.

Tätä työtä jatkamme edelleen. Kuluvana vuonna olemme tukeneet erityisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaa sekä paikallisia kulttuuritapahtumia.

Teemme töitä kala-asioissa, myös velvoitteiden ulkopuolella. Auttin kalatien rakentamisen kustansimme puoliksi ely-keskuksen kanssa.

Vaelluskalojen palauttamishankkeissa olemme olleet aktiivisesti mukana sekä Kemi- että Lieksanjoella.

Kemijoki Oy:llä on monipuolinen rooli pohjoisessa, ja kerromme toiminnastamme mielellämme. Toivotamme Kalastajan Savukoski ry:lle ja muille sidosryhmillemme hyvää uutta vuotta.

Tarja Zitting-Huttula

johtaja, yritysvastuu, Kemijoki Oy

> Lue lisää >
16.12.2016

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt! Tämän Liekkeen aiheina ovat mm. marraskuun vesitilanne, rekry-ilmoitus sekä taiteella luovuutta moderniin työtilaan

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Jokialueet on valmisteltu talvikuntoon
  • Rekrytoimme!
  • Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös apilakirjokääriäistä koskevasta poikkeusluvasta
  • Opiskelijavierailut tuovat työelämän lähelle
  • Taivalkosken voimalaitoksen peruskorjattu kone otettiin tuotantokäyttöön
  • Taiteella luovuutta moderniin työtilaan
  • Pirttikosken laitospalokunnan kalustoa lahjoitettiin Yläkemijoen VPK:lle
  • 38 vuotta osaamista Kemijoelta Fortumille
  • Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

Lue Lieke

> Lue lisää >
14.12.2016

38 vuotta osaamista Kemijoelta Fortumille

Valvomosiirto Kemijoki Oy:ltä Rovaniemeltä Fortumille Espooseen on valmistunut. Kumppanimalliin siirtymisen yhteydessä Kemijoen valvomohenkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä töihin Fortumin palvelukseen. Kari Backman – nykyisin Fortumin vesivoimaoperaattori tarttui rohkeasti tilaisuuteen ja tuo Fortumille mukanaan 38 vuotta sähköosaamista.

Kari on työskennellyt erilaisissa työtehtävissä, useilla Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla Lapissa. Nuorena miehenä, ammattikoulun jälkeen Hän aloitti sähkömiehenä Pirttikosken voimalaitoksella. Muutaman vuoden jälkeen alkoi Porttipahdan ja vähän myöhemmin Vajukosken voimalaitosten rakentaminen, joissa Kari toimi rakennuksilla sähkömiehenä.

Maailma kutsui

Aikansa sähkömiehenä työskenneltyään maailma kutsui nuorta miestä. Hän palveli rauhanturvaajana vuoden Israelissa ja puoli vuotta Balkanilla. Ulkomaankomennuksien välissä 90-luvun taitteessa Kari työskenteli Kurittukoskella ja Petäjäskosken voimalaitosryhmässä laitoshuoltajana.

Maailmaa nähtyään, Kari luki itsensä töiden ohessa ylioppilaaksi ja jatkoi opiskelemaan sähköalaa Kemin ammattikorkeakouluun. ”Minulla on aina ollut monipuolinen kiinnostus sähköalaa kohtaan”, Kari Backman kertoo päätöksestään jatkokouluttautua. Luku-urakan jälkeen hän suuntautui ensin suunnittelutehtäviin, tehden tasavirtakeskuksiin ja konesalin hallinostureihin muutoksia sekä uusintoja. Viimeisin suunnittelu- ja sähkötyöprojekti ennen valvomoon siirtymistä oli Kemijoen toimitalon uudelleen sähköistäminen.

Kumppanimalliin muutoksessa tiiviisti mukana

Kari siirtyi valvomotehtäviin pysyvästi vuonna 2010, josta muutaman vuoden kuluttua kumppanimalliin siirtyminen alkoi. ”Ymmärsimme melko nopeasti, että valvomojärjestelmän siirto ei välttämättä olekaan aivan yksinkertaista. Fortumilta kuului toive, että joku Kemijoelta tulisi ja auttaisi siirtoprojektissa”, Kari muistelee.

Etelään muuttaminen tapahtui Karille kuitenkin melko kivuttomasti. Hän asuu puolisoineen pääkaupunkiseudulla, mutta aikuiset lapset jäivät asumaan pohjoiseen. ”Minulla on edelleen paikka pohjoisessa mihin voin palata milloin haluan”, Kari kertoo.

Karilla on valtavasti kokemusta sähkötekniikasta, Kemijoen vesistön ominaispiirteistä sekä valvomo- ja vesiasioista, ja hän on koko työuransa ajan tarttunut rohkeasti haasteisiin. ”Olen aina tykännyt haastaa itseäni ja tehdä uusia asioita. Muutokset tuntuvat aluksi hankalilta, mutta jälkikäteen olisi harmittanut, jos en olisi tarttunut tilaisuuksiin”, hän summaa luonnettaan.

Valvomosiirto on valmistunut ja henkilökunnan koulutus on loppumetreillä

Valvomosiirto oli muutaman vuoden kestävä projekti. Joulukuun alusta 2015 lähtien Kemijokea ajettiin rinnan Keilaniemestä Rovaniemen valvomon kanssa. Tammikuun 2016 alusta Kemijokea ja Kitistä on ajettu Keilaniemestä kuten Oulujokea, Tainiota, Imatraa, Vuoksen vesistön laitoksia sekä Lieksanjokea. Henkilökunnan koulutus on jatkunut ja Fortumin valvomohenkilökunta suorittaa nyt viimeisiä osia Kemijoki-lisenssistä. Kemijoki-lisenssin konsepti on kiinnostanut myös muita voimayhtiöitä.

Kemijoki-lisenssi on kaksiosainen, jossa ensimmäinen osuus on kirjallinen kytkentöjä käsittelevä osuus ja toisessa osiossa kirjallisen tentin lisäksi tietokonesimulaatiossa ratkaistaan joen ajamista käsitteleviä tilanteita. Tentin läpäistyään valvomohenkilökunta on osoittanut ymmärtävänsä ja osaavansa Kemijoen vesistöjen ajamisen. Viimeiset Kemijoki-lisenssit suoritetaan vuoden 2016 aikana.

> Lue lisää >
14.12.2016

Taiteella luovuutta moderniin työtilaan

Kemijoki Oy:n toimitilat Valtakadulla Rovaniemellä ovat tiivistyneet talon neljänteen kerrokseen. Vuoden mittaan toimitiloja on remontoitu ja modernisoitu. Joulukuun alussa pitkän viikonlopun ajan toimitiloissa on työskennellyt taidemaalari ja Lapin yliopiston taidekasvatuksen opiskelija Irina Havaste-Ukkola, joka maalaa muraalia eli seinämaalausta toimitilan yhden huoneen seinään.

Irina sai tehtäväkseen toteuttaa rentoon ja luovaan tilaan sopiva seinämaalaus, joka kuvaa iloa ja innostusta. Keskeisiä toiveita maalaukseen olivat myös luontoaiheet, kuten revontulet ja vuodenajat. Irina kuuli tehtävästä Lapin yliopiston dekaanilta Timo Jokelalta, jolta Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula oli tiedustellut mahdollista tehtävään sopivista ja innokkaista opiskelijoista. Teos sai työnimen ”Minun jokeni”.

”Minulla oli pari viikkoa aikaa suunnitella, minkälainen seinämaalaus sopisi tilaan. Sain tietää mitat, mallit, seinämateriaalit ja olin joskus aiemminkin käynyt tilassa, mutta paikanpäälle päästyäni suunnitelmat menivät uusiksi”, kertoo Irina Havaste-Ukkola työn alkuprosessista. ”Olen aiemmin tehnyt vuorovaikutteisena työnä seinäpiirustuksen, mutta maalauksessa on omat haasteensa”, Irina jatkaa.

Työ valmistui nopeasti

Irina saapui tilaan perjantaina ja koko seinän kokoinen maalaus valmistui seuraavan maanantain aikana. ”Minulla oli pitkä viikonloppu aikaa saada maalaus valmiiksi. Aluksi oli tutustuttava maalattavaan lasikuitutapettiin maalausalustana ja sitten oli vain ryhdyttävä toimiin. Maalauksessa on otettu huomioon yhtiön toiveet sekä ilo että innostus, joita värit oranssi ja keltainen kuvaavat. Sininen väri kuvaa jokea, sillä se on Kemijoki Oy:n toiminnan keskiössä. Sain vapaat kädet toteuttaa seinämaalauksen tyylini mukaisesti”, Irina tiivistää työn taustoja. Maalaus on tehty akryylimaaleilla, sillä ne kuivuvat nopeasti verrattuna esimerkiksi öljyvärimaaleihin.

Tilaan tulee keskiviikkona erivärisiä fat boy -säkkituoleja sekä riippumattoja. ”Tilan tarkoituksena on inspiroida Kemijoki Oy:n työntekijöitä ilon ja onnistumisen kautta sekä toimia rentona työtilana. Työtilan nimeksi on suunnitteilla Ilona”, kertoo Tarja Zitting-Huttula. Huone toimii sekä rentona ryhmätyötilana että paikkana, jossa voi käydä voimaantumassa ja keräämässä uusia ideoita.

Irinaa inspiroi myös Minun jokeni -projekti

Pari vuotta sitten Kemijoki Oy toteutti alueiden koulujen kanssa Minun jokeni -luovuuskilpailun. Irina oli projektissa mukana yhdessä toisen opiskelijan kanssa. He vierailivat kouluissa ja toimivat yhteyshenkilöinä sekä työskentelivät sosiaalisen median parissa. Keväällä 2015 järjestetty kilpailu keräsi yli 50 teosta.
”Olen nauttinut valtavasti, että olen päässyt mukaan tällaiseen projektiin. Minun jokeni -ajatus välittyy kullekin katsojalle eritavalla. Toivon, että maalaus virkistää, antaa voimaa ja inspiroi kemijokilaisia”, Irina lopettaa.

> Lue lisää >
9.12.2016

Pirttikosken laitospalokunnan kalustoa lahjoitettiin Yläkemijoen VPK:lle

Marraskuun loppupuolella vietettiin Pirttikoskella toimineen laitospalokunnan kaluston lahjoitustilaisuutta. Pirttikoskella toimineen laitospalokunnan kalusto jäi tarpeettomaksi, kun laitospalokunnan toiminta lakkasi. Osa kalustosta on vielä sellaisenaan käyttökelpoisia, joten niiden jatkokäyttöä on mietitty yhdessä Lapin Pelastuslaitoksen edustajien kanssa. Savusukelluskalusto ja suojapuvut lahjoitettiin pääosin Yläkemijoen VPK:lle, joka toimii Pekkalan entisen palolaitoksen tiloissa. Pekkala on Pirttikosken ja Vanttauskosken välissä ja lähin yksikkö Pirttikoskea ajatellen.

Laitospalokunnat voimalaitoksilla

Laitospalokunnat toimivat aikoinaan Pirttikoskella ja Petäjäskoskella. Laitospalokunnan toiminta jakaantui operatiiviseen palo- ja pelastustoimintaan, öljyntorjuntaan sekä ehkäisevään palosuojeluun. Operatiivisella toiminnalla tarkoitettiin pääasiassa palokunnan suorittamia hälytystehtäviä, kuten palonsammutus- ja pelastustehtäviä tai erilaisia torjuntatehtäviä.

”Voimalaitosympäristö on varsin haasteellinen mahdollisissa tulipalotilanteissa. Paikallistuntemuksella on sen vuoksi suuri merkitys. Lisäksi etäisyydet ja laitoksille kulkeminen vie oman aikansa, joten omat laitospalokunnat olivat aikanaan hyvin perusteltuja”, kertoo johtaja Timo Torvinen Kemijoki Oy:stä.

Voimalaitosalueella olevat hälytystehtävät liittyivät pääasiassa erilaisiin automaattisten hälytysten aiheuttamiin tarkastuksiin, sekä laitteiden ylikuumenemisesta johtuneisiin käryämisiin. ”Varsinaisista tulipaloista johtuvia hälytystilanteita oli varsin harvoin. Lisäksi laitospalokunta osallistui myös yhtiön omistamilla asuntoalueilla, lämpökeskuksilla ja korjaamoilla, sekä tarvittaessa myös lähialueilla tapahtuneisiin sammutustehtäviin", jatkaa Torvinen.

Paloturvallisuus lisääntyi uuden teknologian myötä

Voimalaitosten teknologia on kehittynyt vuosien saatossa niin, että hälytystehtäviä on ollut vähemmän. ”Nykypäivänä uudet laitteet ovat paloturvallisempia, joten voimalaitosalueella olevia hälytystehtäviä on ollut vähän. Lisäksi paloilmoittimet ovat parantuneet ja havaitsevat mahdolliset palon alut aikaisempaa luotettavammin ja tehokkaammin. Myös korjaamotoiminta on alueella vähentynyt ja toiminta muutenkin muuttunut. Jatkuvassa valmiudessa olevan laitospalokunnan toiminnan ylläpitäminen vaatii myös resursseja, sekä jatkuvaa osaamisen ylläpitoa, joka on nykyisillä määrillä haastavaa. Lisäksi osa aiemmin laitospalokunnan suorittamista tehtävistä sisältyy nykyään laitoshoitajien tehtäviin”, kertoo Torvinen.

Laitospalokunnan kalusto haluttiin saada hyötykäyttöön siten, että se palvelisi mahdollisimman hyvin myös Kemijoki Oy:n tarpeita. Yläkemijoen VPK sijaitsee Pekkalan kylässä lähellä Pirttikosken ja Vanttauskosken voimalaitoksia, joten oli luontevaa, että kalusto luovutettiin juuri Yläkemijoen VPK:n käyttöön.

”On hyvä asia, että tämä toimiva kalusto voidaan lahjoittaa hyötykäyttöön. Yläkemijoen VPK tekee tärkeää työtä, joten annamme heille mielellämme kalustoa käyttöön. Näin esimerkiksi täysin toimivat savusukelluskalustot ja suojapuvut saivat uuden elämän”, kertoo lahjoitustilaisuudessa paikalla ollut Kemijoki Oy:n asiantuntija Juha Kytölahti.

> Lue lisää >
8.12.2016

Haemme Rovaniemelle kahta henkilöä asiantuntija-, tilaaja- ja projektitehtäviin: sähkötekniikan asiantuntija ja konetekniikan asiantuntija

Tulet työskentelemään monipuolisissa tehtävissä vesivoimalaitosten parissa. Vastaat järjestelmien teknisestä kehittämisestä ja määrittelyistä, hankinnoista ja kunnossapidon valvonnasta. Olet mukana toteuttamassa tehokasta ja nykyaikaista vesivoimatuotantoa.

Sähkötekniikan asiantuntija

Toivomme sinulta:

  • Kokemusta joko suunnittelusta, urakoinnista, kunnossapidosta, asiantuntijatehtävistä
  • osaamista sähkö- ja automaatiojärjestelmistä energiantuotannosta tai teollisuudesta
  • soveltuvaa sähkötekniikan koulutusta (insinööri / DI )

Konetekniikan asiantuntija

Toivomme sinulta:

  • kokemusta suunnittelusta, koneen rakentamisesta ja / tai erilaisten koneiden kunnossapidosta
  • osaamista sähköhydraulisista ohjaus- ja säätöjärjestelmistä
  • soveltuvaa konetekniikan koulutusta (insinööri / DI )

Molemmissa tehtävissä arvostamme myös

  • kokomusta projekti-, tilaaja- ja omaisuudenhallinnan tehtävien hoitamisesta
  • kunnossapitojärjestelmien tuntemista ja kykyä omaksua eri tietojärjestelmien käyttö
  • hyvää englannin kielen taitoa
  • näkemystä alan tekniikan ja prosessien kehittämiseen
  • halua kehittyä vesivoimalaitostekniikan asiantuntijaksi ja työskennellä tilaajatehtävissä

Työtapasi on oma-aloitteinen, aktiivinen ja yhteistyöhön innostava. Tavoitteellisuus, kyky ratkaista ongelmia sekä projektitehtävissä vaadittava joustavuus ovat hyviä lähtökohtia työhön.

Suunnitellaan urasi yhdessä

Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan tehtävän, viihtyisän työympäristön sekä osaavan työyhteisön tuen. Kanssamme kehityt vesivoiman huippuosaajaksi. Jos sinulla on mutkaton ja positiivinen ote työntekoon, sovit hyvin joukkoomme.

Lisätietoja tehtävästä ja yrityksestä

MPS-konsultti Arto Savela
puh. 020 746 9451

Katso ilmoitus tästä.

Täytä hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan CV:si 8.1.2017 mennessä osoitteessa: uratori.mps.fi.

> Lue lisää >
8.12.2016

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi päätöksensä apilakirjokääriäistä koskevasta poikkeusluvasta tehdyistä valituksista

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on päättänyt muuttaa yhtä lupaehtoa Kemijoki Oy:n valituksen mukaisesti. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan voimalaitoshankkeen toteuttaminen edellyttää kuitenkin poikkeuslupaa.

Kemijoki Oy pyysi tarkennusta Lapin ELY-keskuksen 30.6.2015 myöntämään lupaan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä valittamalla päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kemijoki Oy katsoi tuolloin, että poikkeuslupa on tarpeeton, sillä apilakirjokääriäisen suojelutaso säilyy vähintäänkin ennallaan jo toteutettujen sekä suunniteltujen toimenpiteiden johdosta. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että voimalaitoshankkeen toteuttaminen vaatii poikkeuslupaa.

Kemijoki Oy:n valituksen mukaisesti Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätti nyt muuttaa lupaehtoa 3, joka koskee apilakirjokääriäiselle etsittäviä vaihtoehtoisia elinympäristöjä. Muutoksen mukaisesti Kemijoki Oy:n tulee etsiä vaihtoehtoisia elinympäristöjä ainoastaan Suomesta, ei Euroopasta.

”Olemme tyytyväisiä päätökseen, vaikka poikkeusluvan tarve päätettiinkin pitää voimassa. Apilakirjokääriäiskannan turvaaminen on tärkeä osa Sierilän voimalaitoksen rakentamishankkeen valmistelua. Olemme toteuttaneet lajin suojaamiseksi useita toimenpiteitä jo vuosikymmenen ajan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteemme on säilyttää tai jopa parantaa apilakirjokääriäisen suojelutasoa”, Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo.

Kemijoki Oy on muun muassa laatinut toimenpidesuunnitelman Sierilän alueen kehittämiseksi, suunnitellut suojapadon ja pumppaamon apilakirjokääriäisen esiintymispaikan ympärille ja tehnyt useina vuosina apilakirjokääriäisen siirtoistutuksia. Lisäksi yhtiö on tehnyt selvityksiä perhosen löytämiseksi sekä muualta Lapista että koko Suomesta.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yksityishenkilöiden asiassa tekemät valitukset on jätettävä tutkimatta. Hallinto-oikeus katsoo, että valittajien valitusoikeus siltä osin kuin Sierilän voimalaitoshankkeen toteuttaminen vaikuttaa heidän etuihinsa ja oikeuksiinsa on turvattu muiden voimalaitoshanketta koskevien lupamenettelyiden yhteydessä.

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
Puhelin 020 703 4410
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi

Taustatietoa

Vaasan hallinto-oikeuden maaliskuussa 2015 antaman päätöksen mukaan Kemijoki Oy:llä on oltava ennen Sierilän voimalaitoksen rakennustöiden aloittamista luonnonsuojelulain mukainen lupa maankäyttömuutoksille, joilla saattaa olla vaikutusta apilakirjokääriäisen esiintymispaikkaan tai vaihtoehtoisesti päätös siitä, että tällaista lupaa ei tarvita. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi Kemijoki Oy:lle 30.6.2015 luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Heinäkuussa 2015 sekä Kemijoki Oy että paikalliset yksityishenkilöt valittivat päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Sierilän voimalaitos

Kemijoki Oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Voimalaitoksen rakentamisen välitön työllisyysvaikutus olisi noin 800 henkilötyövuotta ja välillinen noin 900 henkilötyövuotta. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille noin miljoona euroa vuodessa.

Lisätietoja Sierilän voimalaitoksesta myös verkkosivuillamme www.kemijoki.fi.

> Lue lisää >
7.12.2016

Opiskelijavierailut tuovat työelämän lähelle

Marraskuun lopulla 40 Lapin ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opiskelijaa viettivät excursiopäivää tutustuen uusiutuvan energian tuotantoon. Excursiopäivä koostui neljästä eri vierailukohteesta, joista Petäjäskosken voimalaitos oli päivän ensimmäinen. Vesivoiman lisäksi opiskelijat tutustuivat päivän aikana Tervolan Louella sijaitsevaan Ammattiopisto Lappian opetusmaatilan biokaasulaitokseen, Tornion Voimalla aurinkopaneeleihin ja Kemin Kaidin biojalostamon suunnitelmiin. Vierailupäivän aikana opiskelijat tutustuivat monipuolisesti vesivoiman tuotantoon ja sen merkitykseen valtakunnallisesti.

Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla käy vuosittain useita satoja opiskelija- ja vierailijaryhmiä. Vierailut ovat hyödyllisiä sekä meille että opiskelijoille. ”Pyrimme aina suunnittelemaan vierailut niin, että ne palvelevat vierailevan ryhmän toiveita ja tarpeita”, kertoo alue- ja työsuojelupäällikkö Yrjö Koivisto Kemijoki Oy:stä.

”Petäjäskosken voimalaitos valikoitui vierailukohteeksi opiskelijoiden kiinnostuksen vuoksi. Tällä kurssilla opiskelijat päättivät itse kurssin vierailukohteet ja ottivat yhteyttä yrityksiin”, kertoo kurssin opettaja Maarit Timonen Lapin ammattikorkeakoulusta.

”Järjestelyjen hoito sujui todella hyvin. toiveemme vierailun aiheista huomioitiin hyvin. Halusimme tietää enemmän vesivoiman merkityksestä valtion energian tuotannossa, kuin vesivoiman teknisistä ominaisuuksista. Vierailu kyllä täytti odotuksemme”, kertoo vierailun järjestänyt opiskelija Juho-Pekka Karhu Lapin ammattikorkeakoulusta.

Karhulla on myös henkilökohtainen side Kemijokeen. ”Molemmat isovanhempani ovat olleet Kemijoki Oy:llä töissä, joten esimerkiksi Pirttikoskella on tullut käytyä jo lapsena".

Vierailun aikana opiskelijaryhmä tutustui muun muassa koneistoon, valvomoon ja turbiinisaliin, jossa he näkivät turbiiniakselit ja juoksupyörät. Opiskelijat pääsivät tutustumaan vesivoimakoneen toimintaan ja näkemään konkreettisesti kuinka vettä säännöstellään. ”Koneiden luona vieraileminen tuo suuruusluokat esille ja antaa opiskelijoille konkreettisen esimerkin siitä, miten voimalaitos toimii”, kertoo Koivisto.

Vierailu avasi silmiä vesivoiman tuotantoon liittyen

”Nuorison kannalta tämä vierailu oli varmasti antoisa ja he voivat nyt sen pohjalta luoda oman käsityksensä vesivoimasta. Uskon, että vierailu avasi opiskelijoiden silmiä ja sai heidät pohtimaan energian tuotantoa eri näkökulmista. Vierailulla oli avoin ilmapiiri ja reilun pelin henki. Asiat kerrottiin asioina ja faktat faktoina. Opiskelijoille kerrottiin vesivoiman tuotannon lisäksi myös esimerkiksi veden säännöstelystä, kalaportaista ja tekoaltaista", kertoo Timonen.

”Opiskelijan näkökulmasta oli hienoa kuulla, mitkä vesivoiman hyvät ja huonot puolet ovat verrattuna muihin uusiutuviin voimalähteisiin. Oli myös mielenkiintoista kuulla Kemijoki Oy:n merkityksestä esimerkiksi paikallistalouteen. Vierailu sai ajattelemaan vesivoimaa laajemmin ja monesta eri näkökulmasta”, Karhu kertoo.

Yritysvierailut ovat hyödyksi kaikille

”Yritysvierailuissa pääsee suoraan vuorovaikutukseen niiden ihmisten kanssa, jotka ovat työelämässä. On hienoa päästä näkemään, miten asioita tehdään konkreettisesti. Näillä ammattilaisilla voi olla ihan erilainen kuva työstä, kuin mitä meille teoriassa opetetaan. Esimerkiksi tällä kertaa opimme, miten sateinen vuosi tai lumien vesiarvot voivat vaikuttaa vesivoiman tuotantoon”, kertoo Karhu.

”Opiskelijat ovat tulevaisuuden asiantuntijoita ja aina meille tervetulleita ja samalla se on heille hieno tilaisuus verkostoitua työelämään”, kiittelee Koivisto.

”Olemme kiitollisia siitä, että pääsimme vierailulla ja haluamme jatkossakin tehdä opiskelijayhteistyötä Kemijoki Oy:n kanssa. Tällaiset vierailut ovat meille tärkeitä, koska niiden avulla opiskelijat saavat lisää motivaatiota opintoihinsa. Tällaiset vierailut antavat kokemuksia, jotka muistaa koko loppuelämän”, Timonen kiittelee.

> Lue lisää >
29.11.2016

Emokalapyyntiä Lieksanjoella

Lokakuussa kolmen viikon ajan Lieksanjoessa voimalaitostemme alapuolella pyydettiin emokaloja. Vuosittaista emokalapyyntiä tehdään järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämiseksi.

Taimenet siirrettiin lisääntymään kunnostetulle koskialueelle ja järvilohet hyödynnettiin valtion kalanviljelytoiminnassa. Emokalapyynti oli osa Lieksanjoen vaelluskalakärkihanketta, josta tehtiin myös video.

”Alueella työt ovat edenneet todella mukavasti ja yhteistyö mukana olevien osapuolten kanssa on toiminut moitteettomasti. Hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten vapaaehtoinen vaelluskalatyö toimii”, summaa Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Työ on tärkeä osa kalakantojen säilyttämistä

Emokalapyynti on edellytys järvilohi- ja taimenkantojen säilymiselle Lieksanjoen ja Pielisen alueella. Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on kalojen luontainen lisääntyminen. Tämä edellyttää myös lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden kunnostamista. Aiemmin syksyllä Lieksanjoella tehtiin helikopterisoraistusta, jossa kaloille rakennettiin kutusoraikkoja ja poikasalueita.

Aiemmin syksyllä kunnostettuja kutusoraikkoja ja poikasalueita päästiin hyödyntämään nopeasti, sillä emokalapyynnissä kiinni saadut taimenet vietiin alueille lisääntymään. Näin saadaan luonnossa syntyneitä taimenen poikasia. ”Luonnossa syntyneillä kaloilla on vaellusvietti, ne osaavat hakea ravintonsa luonnossa ja varoa petoja. Kalaviljelyssä kalat kadottavat ajan mittaan yhteyden luontoon ja ne menettävät vaistonsa”, kertoo Niilo Valkonen Future Missionsilta.

Työ jatkuu myös ensi vuonna

Emokalapyynti oli osa hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Osa rahoituksesta oli peräisin kalastusalueilta. Myös ely-keskus ja Kemijoki Oy olivat mukana rahoittamassa hanketta. ”Olemme jatkossakin vahvasti läsnä Lieksanjoen alueella ja kehitämme toimintaamme alueilla jatkuvasti”, Erkki kertoo.

Lieksanjoen kärkihanke jatkuu vuoteen 2018 saakka. Ensi vuonna toimintaa on määrä laajentaa muun muassa siten, että taimenten lisäksi kunnostetuille lisääntymisalueille viedään myös emokalapyynnissä kiinni saadut järvilohet.

> Lue lisää >
25.11.2016

Taivalkosken voimalaitoksen peruskorjattu kone otettiin tuotantokäyttöön

Taivalkosken voimalaitoksen peruskorjauksessa koneistoon 3 on asennettu uusi turbiinin juoksupyörä. Uudessa juoksupyörässä navan voiteluöljy on korvattu vedellä, ja näin öljyvahinkoriski pienenee merkittävästi. Lisäksi parantuneen hyötysuhteen ansiosta samasta vesimäärästä saadaan tuotetuksi enemmän sähköenergiaa. Peruskorjattu kone otettiin tuotantokäyttöön eilen torstaina.

”Remontti alkoi 4.7. ja valmistui yhden päivän etuajassa suunnitellusta. Saavutus on erinomainen huomioiden sellaiset korjausten yhteydessä löydetyt viat ja vauriot, joita ei ollut mahdollista etukäteen havaita. Kiitokset kaikille projektiin osallistuneille hyvin tehdystä työstä. Ensi vuonna peruskorjaamme viimeisen voimalaitoksen kolmesta koneistosta”, hankkeen projektipäällikkö Jukka Hahka Kemijoki Oy:stä kertoo.

Koneiston toimintaa seurataan tehostetusti vielä viikon ajan, jonka jälkeen niin sanotuilla index-kokeilla turbiini säädetään parhaaseen mahdolliseen toimintakuntoon.

Koneiston 3 korjaus on osa peruskorjausten sarjaa, jolla parannetaan voimalaitosten ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta ja luotettavuutta. Yksi voimalaitoksen koneista korjattiin jo vuonna 2015. Ensi vuonna korjataan viimeinen kolmesta koneesta.

Peruskorjauksen päätoteuttaja oli Andritz Hydro Oy eli entinen Tampellan turbiinitehdas. Se toimitti Taivalkoskelle myös uuden turbiinin ja vastasi koneasennuksista. ABB Oy, Caverion Industria Oy ja Telatek Oy olivat lisäksi mukana peruskorjauksessa.

Lisätiedot:
Jukka Hahka
Projektipäällikkö, Taivalkosken peruskorjaus
040 557 9795

> Lue lisää >
25.11.2016

Jokivarren asukkaan valppaus esti turvelautan ajelehtimisen Valajaskosken voimalaitokseen

Lokakuun loppupuolella suuri turvelautta ajelehti Kemijokea pitkin kohti Valajaskosken voimalaitosta. Ehdimme kuitenkin saada turvelautan kiinni juuri ajoissa. Kiitos jokivarren valppaan asukkaan, joka huomasi ajelehtivan lautan ja ilmoitti siitä ripeästi meille, estimme myös mahdollisen tuotannon seisauksen.

Turvelautasta ilmoituksen tehnyt Riitta Myllymäki on jokivarren asukas, joka asuu kilometrin päässä Valajaskosken voimalaitokselta. ”Olin tekemässä kesän viimeisiä puutarhatöitä pihallani joen varressa, kun huomasin vedessä jotain sinne kuulumatonta. Ihmettelin, että eihän tuossa kohtaa ole ennen saarta ollut”, Riitta kertoo havainnostaan. Kyseessä oli tuuliajolla oleva turvelautta, jonka suuruudesta Riitta nopeasti päätteli, että se voisi vahingoittaa voimalaitosta sinne asti ajelehtiessaan.

”Onneksi jokivarressa asuu valppaita ihmisiä, jotka eivät epäröi ilmoittaa havainnoistaan”, aluepäällikkö Yrjö Koivisto kiittelee. Riitta on muuttanut Etelä-Suomesta pohjoiseen, eikä hän tunne suoraan Kemijoki Oy:n henkilökuntaa. ”Suoraa puhelinnumeroa minulla ei kenellekään ole, mutta lautan havaittuani kiirehdin tietokoneelle, koska arvasin yhtiön verkkosivuilta selviävän kenelle ilmoittaa. Verkkosivuilta löysin lomakkeen, jonka täytin ja viesti tavoitti oikeat henkilöt ilmeisesti todella nopeasti”, Riitta kertoo toiminnastaan.

Veneet vesille ja turvelautta kiinni

Kemijoki Oy:n Tarja Zitting-Huttula vastaanotti palautekanavaa pitkin tulleen viestin ja ilmoitti asiasta välittömästi päivystäjälle, joka teki tilannearvion. Ilmoituksen saatuaan, alueella toimivan Kemijoki Oy:n kumppanin Mitta Oy:n henkilökunta kiirehti rantaan, veti veneet vesille ja lähti ottamaan turvelauttaa kiinni. Turvelautta oli todella vähällä joutua niin lähelle voimalaitosta, ettei sille olisi enää voinut tehdä mitään.

Pahimmassa tapauksessa suuren lautan osia olisi imeytynyt välppien tukkeeksi. Vesivoimatuotannon kannalta se olisi tarkoittanut välppien puhdistamista ja noin parin päivän tuotantokeskeytystä ja -tappioita.

Kaikkien onneksi turvelautta saatiin kiinni riittävän ajoissa. Lautta siirrettiin veneillä rantaan noin kilometri laitoksen yläpuolelle, jonne se ankkuroitiin ja myöhemmin lapettiin kaivinkonetyönä maalle jatkotoimenpiteitä varten.

Toivomme jatkossakin vesistön käyttäjiltä valppautta ja kuulemme mielellämme havainnoista jokivarressa.

> Lue lisää >
18.11.2016

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt! Tämän Liekkeen aiheina ovat mm. loppusyksyn vesitilanne ja vuoden turvallisuusterveiset kumppaniverkostoltamme

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Kostea alkusyksy piti järvien pinnat korkealla – lokakuussa kuivempaa
  • Jokivarren asukkaan valppaus esti turvelautan ajelehtimisen Valajaskosken voimalaitokseen
  • Vuoden 2016 turvallisuusvinkit – työturvallisuusterveiset kumppaniverkostosta
  • Sierilän voimalaitoshankkeen verkkosivut ovat uudistuneet
  • Emokalapyyntiä Lieksanjoella
  • Yläastelaiset vierailivat Petäjäskosken voimalaitoksella

Lue Lieke

> Lue lisää >
17.11.2016

Yläastelaiset vierailivat Petäjäskosken voimalaitoksella

Marraskuun alussa Muurolan koulun 7.–9.-luokkalaiset vierailivat Petäjäskosken voimalaitoksellamme. Muurolan peruskoulun opettajakunta halusi vierailun, joka tukisi uuden opetussuunnitelman ajatusta oppiainerajoja ylittävästä ilmiöstä. Voimalaitosvierailun tarkoitus oli toimia inspiraationa myöhemmin marraskuussa järjestettävillä Kemijoki-aiheisille ilmiöpäiville.

Vierailu vesivoimalaitoksessamme oli avartavaa oppilaille monella tapaa. Vesivoimantuotanto ja voimalaitoksen tekniikka olivat yhtenä näkökulmana, mutta samalla nuoret saivat runsaasti työelämätietoutta.

Vesivoiman tuotanto tutuksi

Vierailulla kumppaniyhtiömme Caverionin laitoshuoltajat esittelivät voimalaitosta ja kierrättivät oppilaita voimalaitoksen tiloissa. Caverionin voimalaitoshuoltajat tuntevat laitoksen tekniikan ja historian kuin omat taskunsa. ”Kuuntelimme mielenkiinnolla voimalaitoshuoltajien esitystä laitoksen toiminnasta. Parhaiten mieleeni jäi vanha ohjaamopöytä, joka toi mieleen amerikkalaiset avaruuselokuvat. Uskomatonta, että koko laitosta ohjataan pääkaupunkiseudulta käsin”, tiivistää tuntemuksiaan kierrokselle osallistunut Muurolan koulun opinto-ohjaaja Hanna Pötsönen.

Vierailuun sisältyi mm. kierros voimalaitoksen ”konehuoneessa”, jossa oppilaat pääsivät omin silmin näkemään voimalaitoksen sähköntuotantokoneiston.

Oppilaat olivat aktiivisia ja kiinnostuneita vesivoimasta

Jälkeenpäin Petäjäiskosken vierailua pohditaan matematiikkaa ja fysiikkaa käsittelevässä työpajassa, mutta aihetta katsotaan myös laajemmin, ympäristön ja työllisyyden näkökulmista. Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto oli paikanpäällä kertomassa yrityksemme rakenteesta ja kumppanuusmallistamme. ”Nuoret kuuntelivat mielenkiinnolla, miten kumppanuusmallin avulla tuotamme vastuullista vesivoimaa ja työllistämme paikallisia yrityksiä”, Yrjö kertoo.

Petäjäskosken valvomon esittelyn yhteydessä aluepäällikkö Jyrki Autti kertoi oppilaille myös kala-asioista. ”Oppilaat olivat innostuneita ja saimme aikaan hyvää keskustelua”, Yrjö jatkaa.

Ilmiöpäivillä pohditaan Kemijokea

Ilmiöpäivillä kokemuksia sovelletaan monella tapaa. ”Luvassa on muun muassa matematiikkaa ja fysiikkaa, äidinkieltä ja matkailua yhdistävä työpaja sekä kuvaamataito-työpaja, jossa tehdään Kemijokeen liittyvä tilataideteos”, Hanna kertoo. Hanna keräsi vierailun jälkeen muutamia kommentteja oppilaita päivän annista. “Opin sen, että sähkö jaetaan muille yhtiöille ja sieltä myydään talouksille.”, kertoi eräs seiskaluokkalainen “Opin monia uusia asioita vesivoimasta” ja “Opin sen, että Petäjäskoski on Suomen suurimpia voimalaitoksia”, summasi eräs yhdeksäsluokkalainen.

Kiitämme reippaita oppilaita vierailusta!

> Lue lisää >
14.11.2016

Kostea alkusyksy piti järvien pinnat korkealla – lokakuussa kuivempaa

Veden pinnat ovat pysyneet Kemijoen vesistöalueella korkealla koko kesän ja alkusyksyn ajan. Lokakuu oli kuivempaa ja kylmempää vesistöalueella, mikä on laskenut virtaamia keskimääräiselle tasolle. Porttipahdassa ja Lokassa vedenpinnat ovat pysyneet verrattain korkealla. Porttipahdalla vettä juoksutettiin koneiston kautta syys–lokakuussa, jotta mahdolliset syyssateet mahtuvat altaaseen. Arvioimme vuoden 2016 vesivoiman tuotannon ylittävän aiemman vuonna 2008 saavutetun 5447 GWh (vuosi- ja tuotantoluku tarkennettu 18.11.2016) vuosituotantoennätyksen.

Pohjoisessa syksy kääntyy jo talveksi ja myös vesivoiman tuotannossa olemme aloittaneet talveen valmistautumisen. Suunnittelimme jäiden tarkkailulentoa marraskuun puoliväliin, mutta lennon sijaan teimme tarkkailuretken maastossa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Kemijoen vesistöalue on pikkuhiljaa jäätymässä. Meneillään oleva hieman lämpimämpi jakso ja lumisade voivat vähän hidastaa jäädytyksiä. Tarkkailemme tilannetta ja rajoitamme virtaamia lisää tarvittaessa.

Loppukesä ja alkusyksy olivat todella sateisia – lokakuussa reilusti keskimääräistä kuivempaa

Elokuussa satoi lähes kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna ja Kemijärvellä käytiinkin jo tulvavesissä. Viileän ja kuivan syksyn mittaan tilanne on rauhoittunut ja tulovirtaamat ovat olleet laskussa lokakuusta lähtien. Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että kylmempi jakso jatkuu ja voimme aloittaa jäähdytysjuoksutukset.

”Jäähdytysjuoksutukset tarkoittava sitä, että vesistön käyttöä rauhoitetaan ja pinnankorkeuksien vaihtelua pyritään pitämään vähäisinä. Toimilla edesautamme yhtenäisten jääkansien syntymistä. Tästä on hyötyä niin luonnolle, jokivarren virkistyskäyttäjille kuin vesivoiman tuotannollekin”, kertoo Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Könkään alueen elokuinen lähes kaksinkertainen sadanta keskiarvoon verrattuna vaikutti Ounasjoen virtaamaan, mutta syyskuussa virtaamat laskivat keskimääräiselle tasolle. Vuotsossa sadanta oli 10–40 milliä keskimääräistä enemmän elo–syyskuun aikana, kun lokakuussa sadanta oli 9 millimetriä keskiarvon ollessa 60 millimetriä.

Turvelauttoja liikenteessä syksyn mittaan

Kemijärven Kurjenperällä irtosi suuri turvelautta loppukesästä. ”Kemijärven turvelauttaa yritettiin irrottaa lokakuun lopulla, mutta viilentyneet vedet muuttivat ympäristön olosuhteita niin, ettei vaadittavaa kaasunostetta enää syntynyt ja lautta jäi pohjastaan kiinni. Mietimme uusia ratkaisuja lautan siirtämiseen”, Heikki kertoo.

Lokakuussa Valajaskoskella liikkui turvelautta kohti voimalaitosta, mutta rannan asukkaan ilmoituksen ansiosta saimme lautan ankkuroitua juuri ennen laitosta. Turvelautta on nyt saatu nostettua pois vedestä yhteistyökumppanimme toimesta. Teemme tiiviisti yhteistyötä turvelauttojen ankkuroimiseksi ja siirtämiseksi kumppanimme Mitta Oy:n kanssa.

> Lue lisää >
21.10.2016

Vuoden 2016 turvallisuusvinkit – työturvallisuusterveiset kumppaniverkostosta

Työturvallisuus on meille ehdottoman tärkeä asia, ja edellytämme samaa myös kumppaniverkostoltamme. Myös heidän on huolehdittava osaltaan turvallisista ja yhdessä sovituista työtavoista. Vuosi 2016 on ollut turvallisuuden teemavuosi ja olemme yhteisvoimin panostaneet turvallisuuden kehittämiseen.

”Vesivoimatuotannon on oltava aina luotettavaa, suunnitelmallista ja vastuullista. Turvallisuus on luonnollinen ja tärkeä osa kaikkea toimintaamme ja olemme vastuussa turvallisuudesta yhdessä. Se tarkoittaa, että teemme oman työmme huolella ja huolehdimme samalla toinen toisistamme sekä työympäristöstämme. Jokainen tehtävä sisältää suunnitelman siitä, miten työ tehdään turvallisesti ennakoiden ja yhteistyössä. Turvallisuus on yhteinen päätös, ei sattumaa. Meidän on voitava luottaa siihen, että kaikki joiden kanssa työskentelemme, ovat sitoutuneet turvallisuuteen”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kokosimme turvallisuusvinkkejä ja -terveisiä kumppaniverkostoltamme

Voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta Kemijoen vesistöalueella vastaa Caverion Suomi Oy Teollisuuden ratkaisut Vesivoimayksikkö. Käytössä on neliosainen turvallisuusjärjestelmä: turvallisuuskeskustelut, turvallisuushavainnot, turvallisuustuokiot ja riskiarviot. ”Tavoitteena on, että jokainen henkilöstön jäsen tekee vähintään neljä turvallisuushavaintoa vuodessa ja lähiesimies pitää turvallisuustuokion viikoittain. Riskiarviot taas tehdään aina jokaiselle kohteelle erikseen. Ennakoivan turvallisuustyön toteutumista seurataan viikoittain. Työturvallisuus on meille erittäin tärkeä asia ja se merkitsee sitä, että kaikkien pitää joka päivä päästä terveenä kotiin”, kertoo Erkki Kähkölä Caverion Suomi Oy:n Teollisuuden ratkaisuista.

Turvallisuusvinkkinä Kähkölä kehottaa panostamaan jatkuvaan ja säännölliseen turvallisuustyöhön. ”Työturvallisuus on asia, joka tarvitsee myös jatkuvaa kehittämistä ja suunnittelua, joka on kiinteä osa jokaista työtehtävää. Jokainen työvaihe on syytä miettiä turvallisuuden näkökulmasta työmenetelmistä ja suojavälineistä lähtien Kähkölä summaa.

Mitta Oy vastaa Kemijoki Oy:n velvoite-, ympäristö- ja patoturvallisuustöistä. Mitta Oy:lle työturvallisuus on myös kaiken a ja o. Nollatapaturmatavoite on tärkeä asia. Työturvallisuus huomioidaan mm. työssä tarvittavilla henkilökohtaisilla turva- ja suojavarusteilla. Tärkeää on myös perehdyttää uudet työntekijät työhönsä.
Lisäksi pidempään talossa olleet kollegat opastavat kokemattomampia tarvittaessa myös työkohteissa maastossa”, Mitta Oy:n ympäristötöiden palvelupäällikkö Erkki Naasko kertoo.

”Suunnittelu on erittäin tärkeä asia työturvallisuuteen liittyen. Meillä on laaja toimintasäde 300 km pohjois-eteläsuunnassa ja olosuhteet voivat vaihdella, joten työmaakohtaiset suunnitelmat ovat tärkeitä. Meillä työskennellään yleensä pareittain, mutta olemme sopineet, että mikäli työskennellään yksin, soitetaan työkaverille ennen lounasta ja päivän päätteeksi ennen kotiin lähtöä”, Naasko kertoo.

Turvallisuusvinkkinä Naasko korostaa sitä, että jokainen työntekijä vaikuttaa turvallisuuteen. Turvallisuusasiat tulevat jatkuvasti vastaan työmaalla. Jokaisen työntekijän on tärkeä pitää tarvittaessa tuumaustauko ja miettiä turvalliset työtavat rauhassa.

Voimalohi Oy vastaa Kemijoki Oy:lle asetetuista kalanistutusvelvoitteista. Voimalohi Oy:n työntekijät liikkuvat myös paljon maastossa. Heilläkin on käytössään puhelinsoitot työkaverille erityisesti silloin kun on työskennelty yksin.

”Työturvallisuus merkitsee meille sitä, että työntekijät pysyvät terveinä ja työt sujuvat turvallisesti. Vältetään turhat vahingot ja niistä johtuvat sairauspoissaolot. Työturvallisuus täytyy ottaa huomioon joka päivä. Töitä tehdessä on tärkeää muistaa olla huolellinen ja käyttää tarvittavia turvavälineitä. Työsuojelutoimikunta määrittelee joka vuodelle turvallisuus-teeman ja tämän vuoden teemana on ollut kuulonsuojelu. Olemme siis erityisesti huolehtineet siitä, että jokainen käyttää kuulosuojaimia kun työskentelee melussa”, kertoo tuotantojohtaja Mika Pylväs Voimalohi Oy:ltä.

Turvallisuusvinkkinä Pylväs korostaa sitä, että turvallisuus koostuu pikkujutuista. Esimerkiksi ajaessa tulisi muistaa käyttää handsfree-laitetta. ”Liikenteessä näkee liikaa ihmisiä, jotka puhuvat puhelimeen vain toinen käsi ratilla. Silloin ei voi keskittyä kunnolla ajamiseen. Handsfree on pieni investointi ajatellen ajoturvallisuutta,” Pylväs muistuttaa.

> Lue lisää >
20.10.2016

Valajaskosken voimalaitoksen lähellä suuri turvelautta

Lähellä Valajaskosken voimalaitosta ajelehtii suuri turvelautta. Seuraamme aktiivisesti turvelautan liikkeitä ja pyrimme kiinnittämään sen mahdollisimman pian. Veneilijöitä pyydetään huomioimaan turvelautan liikkeet.

> Lue lisää >
18.10.2016

Koululaisten ympäristökasvatusta Muteniassa

Vuotson koulun ympäristökasvatuspäivää vietettiin Lokan altaan maisemissa syyskuun alussa. Kemijoki oli osaltaan tukemassa pienten vierailijoiden matkaa ja heidän tutustumistaan alueen ympäristö- ja kulttuuriperintöön. Mutenian retkelle osallistuivat Vuotson koulun oppilaiden ja opettajien lisäksi perinnekertoja Ilmi Magga, Kotiseutuyhdistys Sompio-seurasta Juha-Petteri Alakorva sekä Kemijoki Oy:n Jouko Illikainen, Piia Herranen ja Jyrki Autti sekä Mitta Oy:n Veli-Matti Mutenia.

Koululaiset loivat käsityksen alueesta ennakkoon lukemalla alueen luonnosta ja sen historiasta esimerkiksi kirjoista. ”Tähän saakka koulumme ympäristökasvatuksessa on painotettu luonnonsuojelullista ja kulttuurista merkitystä, mutta aiheen käsittelyä on haluttu laajentaa käsittelemään luontoa myös tuotannollisesta näkökulmasta”, kertoo Vuotson koulun luokanopettaja Tuula-Maija Magga-Hetta.

Oppilaat ikuistivat inspiraationsa paperille

Tutustumiskohteina olivat mm. Sompiojärvi, Nattastunturit sekä Mutenian kyläkumpu. Alueen maisemaan ja elämään tutustumista elävöitti perinnekertoja Ilmi Magga, joka kertoi tarinoita entisestä kotikylästään.

Retki alkoi aikaisin Vuotson koululta kohti Sompiojärven laavua, jossa tutustuttiin kalastusperinteeseen ja Nattastunturien maisemiin. Lounasaikaan oppilaat siirtyivät Muteniaan, jossa he perehtyivät Mutenian kylään, Lokan altaan historiaan sekä lähiympäristön paikannimiin.

Mutenian kyläkummulla Jouko Illikainen Kemijoki Oy:sta kertoi tekoaltaiden rakentamisesta sekä ympäristötöistä alueella. ”Pidämme omalta osaltamme huolta alueen luonnosta ja ympäristöstä. Keräämme vesistöstä irtopuuta ja kantoja, sekä huolehdimme, että turvelautat eivät häiritse vesistön käyttöä. Pari vuotta sitten kunnostimme mm. Vuotsossa uimapaikan ja viereisen lentopallokentän. Tämän tapaisilla töillä edistämme vesistön virkistyskäyttöä”, Jouko kertoi esimerkkejä alueen töistä.

Makkaranpaiston ja eväiden syönnin jälkeen käynnistyi taidepaja, jossa tarkoituksena oli taltioida paperille päivän aikana kerätty inspiraatio ympäröivästä maisemasta ja kulttuurista. Pitkä päivä huipentui taidepajan töiden esittelyyn.

Muistoja ja kokemuksia kotiin viemisinä

Tutustumispäivän jälkeen koululla retkeläiset jakoivat kokemuksiaan ja pohtivat rakennetun luonnon arvoa tarkemmin. Samalla lapset viimeistelivät maastossa tehdyt maalaukset. ”Tärkeänä oppina lapsille retkipäivästä on: rakastakaa kotiseutuanne sellaisena kuin se on ja nähkää ympärillänne asioita, joita vaalia ja kunnioittaa”, luonnehtii Tuula-Maija. Yhteistyössä pystymme mahdollistamaan elämyksiä alueen koululaisille. Samalla lapset ja nuoret oppivat, että ympäristöllä on oma arvonsa eri ajassa ja tilanteessa - myös rakennettuna.

Koululaisten tekemät taideteokset ovat Kemijoen hallussa ja ne on tarkoitus kehystää. Keksimme teoksille sopivan paikan, jonne ne laitetaan nähtäväksi.

> Lue lisää >
17.10.2016

Runsassateinen syksy nosti järvien pinnat korkealle

Tänä vuonna loppukesä ja syksy ovat olleet reilusti keskivertoa sateisempia. Järvien ja varastoaltaiden pinnat ovat olleet korkealla koko kesän ja syksyn ajan. Tällä hetkellä viileämpi jakso on kääntänyt tulovirtaamat laskuun koko Lapin läänissä.

Yleensä syyssateiden myötä veden pinta varastoaltaissa nousee puolikin metriä kuukaudessa ja näin vesivarastot täydentyvät talvea varten. ”Kesän ja syksyn sateiden johdosta Porttipahdan varastoaltaassa on reilusti vettä. Varastoaltaista juoksutamme vettä koneistojen kautta, jotta mahdollisille syyssateille jää tilaa. Porttipahdan järven pinta on tällä hetkellä 24 senttimetriä ylärajasta”, kertoo Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Kesällä ja syksyllä sadevettä varastoimme varastoaltaisiin ja järviin tulevaa talvea varten. Tällä hetkellä tilanne on talven kannalta hyvä, koska vesivarastot ovat täysiä.

Kemijärvellä satoi kaksi kertaa tavallista enemmän

Kemijärvellä kesäkuu oli keskimääräinen sateen suhteen, kun taas heinä- ja elokuussa alueella satoi kaksi kertaa tavallista enemmän.

”Sadannasta johtuen Kemijärvellä käytiin tulvavesissä. Nyt tilanne on rauhoittumassa ja tulovirtaamat ovat laskussa. Nostimme järvenpintaa lokakuun alussa tarkoituksella tavallista korkeammalle turvelautan irrottamisen vuoksi, mutta nyt tilanne on palautumassa normaalille tasolle”, Heikki valottaa vedennoston syitä.

Ounasjoella tulovirtaamat ovat kääntyneet jo laskuun

Ounasjoella on satanut elokuussa samalla tavalla kuin muualla Lapin läänissä ja sadanta on ollut Kemijärven tasoa. Syyskuussa oli kaksi isompaa sadekuuroista johtuvaa piikkiä tulovirtaamissa, mutta nyt nekin ovat kääntyneet laskuun. ”Syyskuun sateet ovat olleet keskimääräisellä tasolla, ja näyttää että lokakuu jatkuu viileänä ja kuivana”, Heikki kertoo.

Myöhään syksyllä veden juoksutusta tasataan niin sanotun jäädytysjuoksutuksen aikana. Jäädytysjuoksutusten oikealla ajoituksella saadaan tasaiset jäät koko vesistöalueelle ja sähköntuotantomahdollisuus säilyy korkeana koko talven ajan. Talvella virtaamat ovat pienempiä, sillä luontainen valuma vesistöön vähenee pakkasten myötä. Järvien ja varastoaltaiden vesivarastoja käytetään erityisesti talvisin, jolloin niiden pinta laskee eniten.

”Nyt on ollut vähän viileämpi jakso, eikä ole ollut suurempia sateita. Jos sää pysyy nyt samanlaisena, se helpottaa altaiden ja joen osalta talveen valmistautumisessa. Vetisestä kesästä on hyötyä seuraavaa talvea ajatellen, joten tuotannon kannaltakin tilanne on hyvä”, Heikki ennustaa ja lopettaa ”tuotannollisesti pystymme tekemään sähköä nyt hyvin ja aloitamme jäädytysjuoksutukset säiden salliessa marras-joulukuun aikana”.

> Lue lisää >
14.10.2016

Kemijoki Oy mukana uudessa energiatehokkuussopimuksessa

Energiateollisuus allekirjoitti tänään perjantaina elinkeinoelämän uuden energiatehokkuussopimuksen kaudelle 2017-2025 yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Sopimuksen avulla energiayhtiöissä jatketaan energiankäytön tehostamista vapaaehtoisin toimin.

Lue tästä lisää

> Lue lisää >
14.10.2016

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt! Tämän Liekkeen aiheina ovat mm. syksyn vesitilanne ja koululaisten ympäristökasvatus Muteniassa

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Runsassateinen syksy nosti järvien pinnat korkealle
  • Voimalaitosten kunnostyöt ovat loppusuoralla
  • Lieksanjoelle rakennettiin kutusoraikkoja ja poikasalueita helikopterilla – katso video!
  • Petäjäskosken voimalaitoksella silta kokonaan suljettu 10.–16.10.
  • Koululaisten ympäristökasvatusta Muteniassa
  • Kemijärven Kurjenperällä turvelautta
  • Minun kalastusmuistoni -valokuvakilpailu Lapin yläkouluikäisille

Lue Lieke

> Lue lisää >
10.10.2016

Petäjäskosken voimalaitoksella uudistetaan tuloputken luukkuja – silta kokonaan suljettu 10.–16.10.

Rovaniemellä sijaitsevan Petäjäskosken voimalaitoksella on parhaillaan käynnissä voimalaitoksen ykköskoneiston tuloputken luukkujen korjaus osana voimalaitoksen peruskorjausta. Töiden vuoksi tie 9265 välillä Petäjäskoski–Soimi ja Petäjäskosken patosilta on suljettu liikenteeltä päivisin 31.10.2016 asti kello 7.00–20.00 välisenä aikana paikasta Petäjäskoski 300 m, suuntaan Soimin liittymä. Sulun aikana kiertotie kulkee Jaatilansaaren kautta. Silta on päivisin kokonaan suljettu 10.10–16.10.

> Lue lisää >
10.10.2016

Mystiset turvelautat liikkuvat syyskesällä

Viime kesänä saimme Kemijoki Oy:n vaikutusalueella kummastella muutamia varsin kookkaita turvelauttoja. Turvelautat ilmestyvät yleensä syyskesällä ja ne lipuvat pitkin vesistöä virtojen ja tuulten mukana. Toisina kesinä lauttoja ilmestyy useita ja ne ovatkin pohjoisessa hyvin yleisiä.

Pohjoisessa jokien ja järvien rannat ovat usein soista maastoa. Rannat muodostuvat turpeesta, joka on hyvin kosteaa ja pehmeää maata. ”Keväisin tulvavesien aikaan vedenpinta kohoaa, samalla nostaen turvetta. Kesän aikana turve kuivaa ja syksyllä ilman viiletessä, virtauksissa ja tuulessa, rannalta irtoaa turvelautta, joka lähtee omille teilleen”, kertoo ympäristötöiden asiantuntija Timo Asplund Kemijoki Oy:ltä.

Turvelautat kiinnitetään takaisin rannoille

Usein kookkaat turvelautat häiritsevät vesistön käyttöä ja ne voivat pahimmillaan aiheuttaa vahinkoa rannoilla oleville laitureille tai voimalaitoksien välpille. Tänä kesänä Rovaniemen Harjulammella ajelehti noin 7 000 neliömetrin kokoinen lautta, joka parin vuoden välein irtoaa ja lähtee liikkumaan kohti kerrostalojen rantaa.

Yleensä lautat lähtevät liikkeelle yllättäen ja ne saattavat ilmestyä mökkirannan läheisyyteen yön aikana. ”Suurille, vesistön käyttöä häiritseville lautoille etsimme syrjäisen sijainnin rannalta, jonne työnnämme ne veneillä. Saatuamme turvelautan rantaan, paalutamme sen pohjaan kiinni nelimetrisillä puisilla paaluilla”, Timo summaa velvoitetyötä.

Turvelauttojen taltuttamiseksi monet keinot

Joskus turvelautat ovat kooltaan niin suuria, ne ovat pohjassa kiinni tai vesi on liian matalaa niiden työntämiseksi veneillä. Silloin vaihtoehtoina on pilkkoa ne kaivinkoneella pienempiin osiin. Lokalla Luironjoen veneväylää tukkinut parin hehtaarin kokoinen turvelautta oli vähällä joutua pilkottavaksi. Lautta lähti kuitenkin liikkeelle ja saimme siirrettyä ja paalutettua sen rantaan kolmen kilometrin päähän.

> Lue lisää >
7.10.2016

Kemijärven Kurjenperän turvelautta

Kemijärven Kurjenperällä irtosi elokuun lopulla turvelautta. Turvelautta syntyi korkean pinnankorkeuden ja myrskyn vuoksi. Turvelautta on noin 2 ha kokoinen ja se on seilannut reilun kuukauden samalla perällä. Yritimme hinata lauttaa torstaina ja perjantaina alkuperäiselle paikalleen, mutta viilentynyt vesi muutti olosuhteita niin, että turvelautta jäi kiinni pohjaan Kurjenperälle. Veneilijöitä ja talven kelkkailijoita pyydetään huomioimaan lautan uudesta sijainnista aiheutuvat muutokset.

Teemme kumppanimme Mitta Oy:n kanssa syksyn ja talven aikana suunnitelmaa siitä, miten nykyinen turvelautta saadaan siirrettyä takaisin lähtöpaikalle tai pois kokonaan alueelta.

> Lue lisää >
4.10.2016

Minun kalastusmuistoni -valokuvakilpailu Lapin yläkouluikäisille

Lapin kalatalouskeskus järjestää yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen ja Kemijoki Oy:n kanssa valokuvakilpailun syksyllä 2016 Lapin maakunnan yläkouluissa (7-9 luokka) opiskeleville.

Kilpailun aiheena on minun kalastusmuistoni. Kilpailussa haetaan kalastukseen liittyvää tunnelmaa eli kyse ei ole kalakuvakilpailusta. Raati painottaa kuvien innovatiivisuutta ja uusia näkökulmia nuorten kalastusharrastukseen.

Kuva tulee lähettää sähköisesti viimeistään 21.10.2016 osoitteeseen petri.muje@proagria.fi – merkitkää viestin otsikkokenttään ”kalastuskuvakilpailu 2016”. Liittäkää mukaan yhteystiedot (vähintään kuvaajan nimi, sähköposti ja puhelinnumero), kuvaajan koulu ja luokka sekä kuvauspaikka ja -aika. Kuvaajalla tulee olla kaikki oikeudet kuvaan.

Kilpailussa palkitaan 3-5 kuvaa valokuvaus- ja kalastusaiheisia palkinnoilla – raati voi myös jakaa kunniamainintoja. Lisäksi jaetaan erikseen palkinto yhdelle Kemijokeen liittyvälle kuvalle. Kilpailun tulokset julistetaan Lapin kalastusaluepäivien yhteydessä Rovaniemellä 9.11.2016. Palkituille annetaan myös valokuvaan liityvä asiantuntijapalaute.

Kilpailun järjestäjät varaavat oikeuden käyttää kilpailuun lähetettyjä kuvia omilla nettisivuillaan ja kirjallisessa materiaalissaan. Julkaistavista kuvista maksetaan erillinen 50 euron kertapalkkio.

Lisätietoja Lapin kalatalouskeskus, kalatalousasiantuntija Petri Muje 040-716 5346 tai sähköpostitse petri.muje@proagria.fi.

> Lue lisää >
23.9.2016

Lieksanjoelle rakennettiin kutusoraikkoja ja poikasalueita helikopterilla – katso video!

Syyskuun puolivälissä helikopteri lenteli muutaman päivän ajan Lieksanjoella. Kyseessä oli osa Lieksanjoen vaelluskalakärkihanketöitä: järvilohelle ja -taimenelle rakennettiin kutusoraikkoja ja poikasalueita.

Lieksan vaelluskalakärkihanketta toteuttavat yhteistyönä Kemijoki Oy, Lieksan kaupunki, Maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Ruunaan ja Pielisen kalastusalueet sekä Luonnonvarakeskus ja Pohjois-Savon ely-keskus. Helikopterisoraistuksen rahoituksesta vastasi Kemijoki Oy. Katso video soraistuksesta!

Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula on tyytyväinen, että kärkihankkeiden pilottikohteista Lieksanjoen helikopterisorastus lähti käyntiin hyvässä yhteistyössä mukana olleiden osapuolten kesken. ”Vapaaehtoinen vaelluskalatyö konkretisoitui yhdessä tekemisen kautta näin nopealla aikataululla. Se on hieno juttu”, Huttula iloitsee.

Kutusoraikot ja poikasalueet rakennettiin huolellisesti

Luonnonvarakeskus valmisteli ja ohjasi toimenpiteen, jossa halkaisijaltaan 30–90 millistä soraa levitettiin ennalta valittuihin kohtiin jokea Ruunaan alueelle Käpykoskelle. Sorastus oli osa Future Missions Oy:n valmistelemaa ja koordinoimaa Lieksanjoen vaelluskalahanketta. ”Levitimme 300 tonnia soraa. Tarkoituksena on tukea ja vahvistaa alueen kalakantaa. Toteutusta on käytetty Suomessa vasta pari vuotta, mutta Enossa Ala-Koitajoella tehdyistä soraistuksista on saatu jo erittäin hyviä kokemuksia”, kertoo Niilo Valkonen Future Missionsilta.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Markku Gavrilov kartoitti joen matalikot kävellen ja syvät kohdat sukeltaen, jotta soraistukset osattaisiin kohdistaa oikeisiin kohtiin. ”Kolme vuotta sitten muun hankkeen yhteydessä aloitettu työ Ala-Koitajoella on tarjonnut niin paljon taustatietoa onnistuneista soraistuksista, että tiesimme tarkasti oikean kivikoon ja kutusoraikkojen oikeat syvyydet”, Gavrilov kertoo kokemuksestaan. ”Aiemmin Lieksanjoen alueen kutusoraikot olivat osittain raekooltaan suurta ja liian matalassa”, hän jatkaa.

Helikopteri on täsmällinen työkalu soraistuksessa

Aiemmin alueella on tehty soraistuksia kaivinkoneella. ”Tällaisessa työssä helikopteri on verraton peli, sillä se on nopea, täsmällinen ja kustannustehokas. Helikopteri ei jätä maastoon mitään jälkiä”, Valkonen summaa toteutuksen etuja. Gavrilov ohjeisti helikopterilentäjää joesta käsin radioyhteydellä soraistuksen aikana: ”Kartoitettuani pohjan, tunsin sen myös parhaiten ja pystyin ohjaamaan lentäjää pudottamaan sorat metrilleen kohteeseen.”

Alueella toimenpiteet tulevat jatkumaan vielä tulevina vuosina muiden hankkeiden puitteissa. ”Kemijoen rahoittama helikopterisoraistus on vain yksi alueella tehtävistä toimenpiteistä. Jokeen on tehty mm. poikasistutuksia ja emokalojen pyyntiin tarkoitettu uusi pyyntirysä on juuri valmistumassa”, Huttula muistuttaa.

Soraistus oli osa hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen. Ohjelma alkoi vuonna 2016 ja siihen on myönnetty kärkirahoitusta. Ohjelma päättyy vuonna 2018.


Katso video helikopterisoraistuksesta täältä.

> Lue lisää >
16.9.2016

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt! Tämän Liekkeen aiheina ovat mm. Lapin liiton ja jokiyhtiöiden järjestämä ideariihi vaelluskalojen elvytyssuunnitelmaksi, Mutenia-foorumin satoa elokuun lopulta sekä Auttin kalatien avajaiset.

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Uutta tuulta vaelluskalojen elvytyssuunnitelmaan Lapin liiton tilaisuudesta
  • Mutenia-foorum: Mikä on Suomen idea ja merkitys globaalissa maailmassa?
  • Mutenia-foorum: Paikalliset uusiutuvat luonnonvarat yhä arvokkaampia
  • Mystiset turvelautat liikkuvat syyskesällä
  • Auttin kalatien vihkiäisiä vietettiin aurinkoisessa säässä
  • Nahkiaispyynnillä syyskuun yössä

Lue Lieke

> Lue lisää >
16.9.2016

Uutta tuulta vaelluskalojen elvytyssuunnitelmaan Lapin liiton tilaisuudesta

Elokuun lopussa Lapin liitto koordinoi ja kutsui Rovaniemelle kokoon avoimen keskustelutilaisuuden Kemi- ja Ounasjokien vaelluskalakantojen elvyttämissuunnitelman kehittämiseksi. Tilaisuuden tavoitteena oli saada samaan tilaan mahdollisimman laajasti jokivarsien sidosryhmiä keskustelemaan näkemyksistään. Lapin liitto järjesti tilaisuuden yhteistyössä jokiyhtiöiden kanssa.

”Kutsuimme tilaisuuteen sidosryhmiä, jotka ovat tavalla tai toisella osallisena jokien ja vesistöjen kehittämistyössä. Tilaisuuteen osallistuikin kiitettävästi jokivarsien ihmisiä ja oli ilahduttavaa nähdä miten aktiivista ajatustenvaihto oli”, tiivistää tunnelmiaan tilaisuudesta Lapin liiton projektipäällikkö Lassi Kontiosalo.

Tilaisuus oli keskustelunavaus tulevaisuudelle

Tilaisuudessa sidosryhmät pääsivät vapaasti kertomaan mielipiteitään vaelluskalakantojen elvyttämissuunnitelmasta. ”Kemijoki Oy:n puolelta toivomme tilaisuuden olleen pelinavaus tulevaisuuden yhteistyölle. Olemme sitoutuneita vaelluskalakantojen elvyttämiseen ja asiassa on tullut aika uusille ideoille. Edessämme on vielä runsaasti haasteita ja avoimia kysymyksiä ratkaistaviksi, ja kannustamme kaikkia katsomaan yli omien yksittäisten intressiensä”, kertoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Tilaisuudessa oli puhumassa laajasti erilaisia jokialueiden vaikuttajia. Puhujat esittelivät työtä, jonka olemme toukokuussa aloittaneet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Kemi- ja Ounasjokien vesistöalueella. Maa- ja metsätalousministeriön edustaja Jouko Tammi esitteli hallituksen kärkihankkeita ja rahoitusta, jota esimerkiksi vaelluskalakantojen elvyttämishankkeisiin haetaan.

”Kaiken kaikkiaan onnistuimme mielestäni saamaan laajasti osallistuneiden sidosryhmien äänen kuuluviin. Kokosimme yhdessä ajatuksia, joista nousi pintaan vanhojen teemojen lisäksi myös runsaasti uusia aiheita”, summaa Kontiosalo tilaisuuden satoa.

Uusia ideoita joilla voi hakea kärkihankerahoitusta

Kalasydän Oy:n esittelemä vaihtoehto perinteiselle kalaportaalle synnytti päivän aktiivisimmat keskustelut: uudenlainen kalatieratkaisu on energiatehokkaampi ja siirrettävissä, eikä vaadi nykyisenkaltaisia raskaita betonivaluja. Tekniikka perustuu veden lapposysteemiin, joten vettä tarvitaan nykyistä vähemmän. Uudenlainen kalatieratkaisu on testattu pienoiskoossa, mutta sitä ei vielä ole päästy toteuttamaan täydessä mittakaavassa. ”Toteutuksen jatkotutkimus ja kehittäminen sai lähes poikkeuksetta kannatusta ja miksei siinä olisi mahdollisuutta jopa lappilaiseksi vientituotteeksi”, Kontiosalo toteaa.

Lapin liiton lohityöryhmän jäsen, torniojokivartinen Janne Juuso toi tilaisuuteen oman näkemyksensä. Hänen mukaansa kalatalousvelvoitteen tarkistaminen oikealle tasolle on ehdottomasti tehtävä, jotta kalatiestrategia ja vaelluskalojen palautus saadaan kunnolla käyntiin: Väärin toteutettuna velvoitteet vaikuttavat Itämeren kalastuksen määrään, pyyntipaine nousee merellä ja kohdistuu luonnon lohikantoihin. ”Kärkirahoitushankkeisiin myönnetty julkinen raha tulisi korvamerkitä kalateiden luonnonmukaisiin ohitusuomiin, kutualueiden kunnostuksiin ja mätirasiaistutuksiin yläjuoksuilla. Näin saataisiin vahvistettua kalakantaa, jolla on aito nousuvietti.”

Kemijoki Oy:n näkemyksen mukaan velvoitteiden kasvattaminen ei voi olla itsetarkoitus, vaan olennaisempaa on keskittyä tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen: ”Velvoitteen muuttaminen oikeusteitse merkitsisi vuosien prosessia jonka lopputuloksesta ei ole varmuutta. Vaelluskalojen palauttamisen kannalta se olisi kaikkein hitain ja kivisin tie”, sanoo Zitting-Huttula.

Juuso haluaa nähdä viisaita päätöksiä ja konkreettisia tekoja: ”Kaiken kaikkiaan on hyvä, että asiasta keskustellaan ja tilaisuuksia järjestetään. Toivon että ymmärrys lisääntyy erityisesti niillä ihmisillä, jotka tekevät vaelluskalaratkaisuihin liittyviä päätöksiä. Meillä on maailman johtavia kala-asiantuntijoita ja kannustaisin ottamaan esimerkiksi yliopistoja mukaan tutkimukseen. Onnistumisia tarvitaan.”

Myös Kemijoki Oy:n Zitting-Huttula korostaa yhteistyön ja avoimen vuoropuhelun merkitystä: ”Meidän näkökulmastamme on tärkeää sopia Lapin liiton, vesivoimayhtiöiden sekä vaikutusalueiden sidosryhmien kanssa yhteisistä askelista ja tavoitteista. Paljon on jo tehty ja ohjausryhmän avulla voimme jatkossakin tiivistää yhteistyötämme ja tehdä asioita entistä läpinäkyvämmin. Olemme tehneet yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa ja tätä tärkeää työtä jatkamme myös tulevaisuudessa.”

> Lue lisää >
14.9.2016

Mikä on Suomen idea ja merkitys globaalissa maailmassa?

Suomi etsii maana suuntaa kansainvälisten virtausten keskellä. Onko aika uudistaa kokonaiskuva Suomen ideasta? Lapilla, arktisella näkökulmalla ja pohjoisten luonnonvarojen kestävän käytön esimerkeillä on paljon annettavaa.

Toista kertaa pidetyssä Mutenia-foorumissa luodattiin elokuussa Lappia ja Suomea koskettavia ajankohtaisteemoja. Aiheina olivat pohjoisten luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen sekä arktinen varautuminen. Luonnonvarojen kestävällä käytöllä on ratkaiseva vaikutus resursseihin, elintasoon ja elämän mahdollisuuksiin.

Mutenia-foorumin alustajina toimivat Lapin ELY-keskuksen ylijohtaja Pirkko Saarela sekä globaalin turvallisuuden ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Kommenttipuheenvuorot pitivät jääkäriprikaatin komentaja, eversti Antti Lehtisalo sekä Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen.

Suomella neljä tuntosarvea

”Suomea on vuosikymmenet kytketty alueelliseen ja globaaliin kriittiseen infrastruktuuriin. Huoltovarmuus ja yhteyksien sitkoistaminen on noussut turvallisuuden keskiöön. Mutta mitkä ovat niitä verkostoja, jotka kykenevät takaamaan Suomen tarvitsemia keskeisiä kyvykkyyksiä”, pohti Mika Aaltola.

”Suomen turvallisuus ja puolustus eivät keskity vain Suomen rajojen sisälle. Suomi kiinnittyy kansainväliseen yhteistyöhön neljällä tuntosarvella. Ne ovat Euroopan unioni, Ruotsi, Venäjä ja Nato-yhteydet. Turvallisuutemme ja puolustuksemme eivät voi olla kokonaan omista resursseista kiinni, mutta on harkittava mihin lähdemme mukaan. Pohjoisten yhteyksien hyödyntäminen on lupaava suunta Suomen turvallisuuden vahvistamisessa ja maariskin pienentämisessä”, hän analysoi.

Pohjoisilta luonnonvaroilta odotetaan paljon

Hallitus ja maakunnalliset päättäjät asettavat suuria odotuksia pohjoisille luonnonvaroille työn ja toimeentulon lähteinä. Yksi esimerkki Lapin vahvuuksista on nimeäminen maailman suurimmaksi keruutuotteiden luomualueeksi. Toisaalta luonnon kestävyyteen liittyy riskejä ja sillä on rajansa.

”Ajallemme on ominaista läpinäkyvyys. Kun katson noin 30 vuoden perspektiivillä, on erilaisten organisaatioiden ympäristötyöhön tullut yhä vahvemmin ennakoiva ote yrityksen ja erehdyksen sijaan. Se on erinomainen kehityssuunta. Yksi selkeimmin vahvistuneista osa-alueista on sidosryhmien osallistaminen. Myös monimutkaisten vaikutusmekanismien tuntemus ja yleinen ympäristöosaamisen taso on noussut. Viranomaisen näkökulmasta huomaamme toisinaan kuitenkin, että toimijoilta saattaa puuttua perustavaa lainsäädännön tuntemusta. Se on kehityskohde”, Saarela jatkaa.

 

Suomi globaalien virtojen maailmassa

Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola jäsensi maailman ja Suomen tilannetta karttamallin avulla. Suomella on oma puolustuksellinen kartta, josta meidän on aktiivisesti huolehdittava. Toinen kartta kuvaa sitä, kuinka Suomen verisuonet ovat erilaisissa verkostoissa kaukana maamme rajojen ulkopuolella. Kolmas kartta on globaalien virtausten. Sillä kartalla ovat esimerkiksi pakolaisvirrat ja terrorismi.

”Globaaleja ja alueellisia virtoja muodostavat esimerkiksi ihmiset, tavarat ja tieto. Ne kohtelevat Suomen eri alueita eri tavoin. Samalla on myös niin, että vanhat geopoliittiset lainalaisuudet ja keskinäisriippuvuus vallitsevat edelleen. Esimerkiksi Itämeri on hyvin tärkeä koko Suomelle. Sen kautta kulkee moni tärkeä asia, kuten laivaliikenne ja tietoliikenne”, Aaltola pohti.

Venäjän, EU:n ja Yhdysvaltojen tilanteesta

Venäjän tilanne on kokonaisuutena huolestuttava. Maan on haasteellista pitää yllä valmiutta ja ketteryyttä, jota se tavoittelee. EU:n tulevaisuus on nyt puolestaan epävarmempi kuin aiemmin. Iso-Britannia on ollut tärkeä jäsenmaa ja se on pitänyt myös transatlanttisen suhteen kunnossa. Yhdysvalloissa taas Donald Trump saa kannatusta tilanteessa, jossa kaikki eivät hyödy globaalista teknologiabuumista. Ihmisten turhautuminen ja viha kanavoituu hänen kauttaan.

Maariskimme kasvussa

”Suomen maariski on kasvussa kansainvälisessä geopoliittisessa kartoituksessa. Se on turvallisuuskysymys, mutta vaikuttaa myös sijoittajien näkemyksiin. Yhteiskunnallinen eheys on tärkeintä ja siihen voimme itse vaikuttaa”, Aaltola toteaa. ”Suomalaiset ovat lähtökohtaisesti onnellista kansaa. Esimerkiksi Lapissa luonto on yhteisten kokemusten ja uusien ideoiden lähde.”

Katse Pohjoismaihin

”Suomi on maana niin aktiivisessa yhteistyössä kansainvälisissä verkostoissa, kuin ilman liittoutumista on mahdollista. Arktisen alueen merkitys kasvaa, sillä monella maalla on siellä intressejä. Lapin turvallisuuden ja puolustuksen kartta elää erityisesti suhteessa Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Niinpä pohjoismaisella yhteistyöllä on meille suuri merkitys. Kuinka voimme esimerkiksi kehittää vielä tiiviimpiä suhteita Ruotsin kanssa, on keskeinen kysymys”, kysyi jääkäriprikaatin komentaja, eversti Antti Lehtisalo kommentissaan.


> Lue lisää >
13.9.2016

Rannansuojauksia ja venepaikkoja – ympäristönhoitotyöt Kairalan kylässä valmistuneet

Toteutimme Kairalan kylässä Pelkosenniemellä kevään ja kesän 2016 aikana lukuisia ympäristönhoitotöitä. Teimme uusia rannansuojauksia eli pengersimme maata rannoille, poistimme rantatörmiltä nojopuita ja paransimme veden vaihtumista Kotiuopajassa. Lisäksi kylä sai uuden veneenlaskupaikan joen länsipuolelle, ja itäpuolen veneenlaskupaikka kunnostettiin. Työt valmistuivat pääosin suunnitellusti kesän 2016 aikana. Vesi oli kuitenkin kesällä tavanomaista korkeammalla, minkä vuoksi alueen vanhojen rannansuojausten kunnostaminen päästään tekemään vasta kesällä 2017.

Rantatörmien luonnonmukainen suojaus maamassoilla vähentää rantojen syöpymistä. Penkereet muokattiin maisemaan sopiviksi. Loivalla muotoilulla helpotetaan rantojen käyttöä. Maisemoinnin yhteydessä asensimme Kotiuopajan perälle maan alle 100 metriä pitkän putken, joka helpottaa veden vaihtumista Kotiuopajassa. Veden vaihtuvuuden parantamiseksi teimme myös Kotiuopajan suualueen perkauksen.

Kairalan kylä sai uuden veneenlaskupaikan joen länsipuolelle ja itäpuolen veneenlaskupaikka kunnostettiin. Molemmille rannoille tuli uusi betoniluiska, jonka kautta saa ajettua trailerilla veneen vesille. Veneenlaskupaikkojen yhteyteen tehtiin lisäksi uudet veneiden pitopaikat eli telarannat.

Huomioimme töissä ympäristön

Työt eivät vaikuttaneet merkittävästi alueen kalastoon tai muihin eliöihin. Kartoitimme uhanalaiset lajit jo ennen töiden aloittamista, eikä esimerkiksi laaksoarho-kasvin esiintymisalueilla kuljettu raskailla työkoneilla.

Toimimme lisäksi Museoviraston ohjeiden mukaan ja seurasimme alueen kaivauksissa löytyviä mahdollisia historiallisia esineitä. Arkeologisia löydöksiä ei tullut vastaan.

Ympäristötyöt osa Kitisen voimalaitosten velvoitteita

Kairalan alueen työt liittyvät Kitisen voimalaitosten lopputarkastukseen, jossa Kokkosnivan voimalaitoksen vaikutusaluetta laajennettiin. Nyt myös Kairalan alue kuuluu voimalaitoksen lupaehdoissa määriteltyjen velvoitetöiden piiriin.

Lisätietoja:
Marko Talvensaari
Pato- ja maanrakennuspäällikkö
Kemijoki Oy
020 703 4486

> Lue lisää >
12.9.2016

Auttin kalatien vihkiäisiä vietettiin aurinkoisessa säässä

Auttin kalatien rakentamisprojekti on ollut vaiheikas, ja viime viikon lauantaina päästiin vihdoin juhlimaan kalatien vihkiäisiä. Vihkiäistilaisuuden järjesti Auttin kalaveden osakaskunta ja paikalle saapui noin 150 henkilöä. Lähes 100 metrin mittainen kalatie sijaitsee Kemijoen uomassa Auttin kauneuspadolla.

Tilaisuuden aluksi juhlaväki kokoontui kalatielle katsomaan kalatien luukkujen avaamista. Lapin ELY-keskuksen kalatalousjohtaja Pentti Pasanen, Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula sekä Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Maria Maijala päästivät veden virtaamaan kalatiehen.

Kylätalolla järjestetyssä juhlatilaisuudessa kuultiin useita puheenvuoroja projektissa mukana olleilta yhteistyötahoilta.

Suomen kalatalouden keskusliiton puheenjohtaja Eeva-Maria Maijala piti kalatien avaamista historiallisena ja merkittävänä tapauksena ja kiitti puheessaan etenkin osakaskuntaa, joka alkoi itse aktiivisesti tehdä töitä kalatien rakentamiseksi.

Timo Harju-Autti Auttin kalaveden osakaskunnasta kertoi, että kalatien tavoitteena on vahvistaa luontaista kalakantaa. ”Kun kalat nousevat jokeen, istutustarve vähenisi. Toivomme että Auttijoesta tulee hyvä kalastusalue ja sitä myötä myös alueen matkailu- ja virkistyskäyttö saa uutta virtaa. Tässä projektissa on ollut monenlaisia vaiheita, ja nyt on helpottunut olo, kun kaikki on valmista. Yhteistyö ELY-keskuksen ja Kemijoki Oy:n kanssa on mennyt erittäin hyvin.”

Myös Kemijoki Oy:n Tarja Zitting-Huttula kiitteli osakaskuntaa: ”Auttin kalatie on erinomainen esimerkki aikaansaavasta yhteistyöstä. Rahoittajan kannalta on merkityksellistä, että tekemisellä on kaikissa tilanteissa selkeä vastuunottaja. Osakaskunta on hoitanut roolinsa hienosti. Tällaisella yhdessä tekemisellä ja avoimuudella saadaan asioita aikaiseksi.”

Tilaisuuden päätteeksi juhlavieraat maistelivat kalakeittoa ja muistelivat yhdessä Auttijoen vaiheita.

Nyt jäämme seuraamaan, miten kalatie lähtee toimimaan käytännössä eli kuinka paljon sen kautta nousee kaloja Auttijokeen.

Auttin kalatie

Kalatie tai kalaporras tarkoittaa padon yhteyteen rakennettavaa kulkuväylää, jota pitkin kalat pääsevät nousemaan jokeen padon ohi. Auttijoessa on muun muassa taimenia, harjuksia ja siikoja. Lisäksi kalatien rakentaminen antaa tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia kalateiden rakentamisesta.

Auttin kauneuspadon kalatie toteutettiin yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen ja Auttin kalaveden osakaskunnan kanssa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 180 000 euroa. Lapin ELY-keskus ja Kemijoki Oy vastasivat lähes kaikista rakentamiskustannuksista puoliksi. Myös Rapala-rahasto ja Keski-Kemijoen kalastusalue ovat avustaneet rakentamiskustannuksissa. Auttin kalaveden osakaskunta on kustannuksellaan hankkinut suunnitelmat ja luvat ja vastaa kalateiden ylläpidosta.

> Lue lisää >
9.9.2016

Luiron veneväylän tukkinut turvelautta on saatu siirrettyä

Tiistaina 6.9. Lokan altaan itäpäässä Luiron veneväylän tukkinut turvelautta on siirretty ja paalutettu kolmen kilometrin päähän. Kooltaan melko suuri turvelautta ei enää haittaa vesistön käyttöä. Tarkkailemme ja seuraamme lauttaa.

> Lue lisää >
29.8.2016

Laaksoarhoa etsimässä

Oulun yliopistossa kasviekologiaa lukenut Konsta Happonen on viettänyt kaksi kesää Sierilän alueen luonnossa. Konstan tehtävänä on ollut kartoittaa Sierilän voimalaitoshankkeeseen liittyvien uhanalaisten kasvien esiintymistä alueella. Työ on painottunut luonnollisesti kesäaikaan, jolloin kasvillisuus ja luonto kukoistavat monipuolisimmillaan.

Konsta löysi itseään kiinnostavan Kemijoki Oy:n kesätyöpaikkailmoituksen opiskelijajärjestönsä sähköpostilistalta. ”Sierilän voimalaitoshankkeen luonnon monimuotoisuuden suojelusuunnitelma vaikutti mielenkiintoiselta pestiltä kasviekologin näkökulmasta”, Konsta summaa syitä miksi hän haki tehtävään. Aikanaan tehtyä suojelusuunnitelmaa oli tullut aika päivittää.

Fyysiset maastokäynnit on tämän kesän osalta tehty. Maastokäynneillä kartoitettiin Oikaraisen alueen niittyjä ja niiden luontoarvoja. Toteutuessaan Sierilän voimalaitoshankkeen allasalueen alle jäävien niittyjen luontoarvot on korvattava jossain muualla. Alueella esiintyy uhanalainen laaksoarho-kasvi, jonka suotuisan suojelutason säilyttäminen on tärkeää.

Luontoarvojen suojelemiseen nykyaikaisia keinoja

Sierilän voimalaitosalueen luonnon monimuotoisuuden suojelusuunnitelma on nyt työn alla ja syksyyn mennessä raportti on tarkoitus saada yksiin kansiin. Luontoarvon säilyttämiseksi esimerkiksi kasvien siirtoistutus on yksi mahdollinen suojelumuoto. Siirtoistutusten mahdollisuutta selvitetään yhteistyössä Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kanssa. He osallistuvat kasvien siirtoistutuksien tekemiseen ja saavat samalla laaksoarhon yliopiston kokoelmaan.

> Lue lisää >
29.8.2016

Lopputöistä uutta tietoa ja osaamista vesivoiman tuotantoon

Viime vuosina moni yliopisto-opiskelija on saanut pro gradu tai diplomityö -tutkimuksensa aiheen Kemijoki Oy:n ympäriltä. Opiskelijat keskittyvät itseään kiinnostavaan teemaan ja tarjoavat samalla käyttöömme tuoretta tutkimustietoa energiantuotannosta ja vesistöjen maailmasta. Tässä jutussa esittelemme kaksi tuoretta tutkimusta: Sakke Rantalan gradun avulla saimme uutta tietoa joen käyttäytymisestä. Pekka Hyvönen taas kävi läpi Lapin Kansan Kemijoki-uutisjuttuja ja selvitti, millaisia toiveita ja odotuksia paikallisilla sidosryhmillä on meille.

Sakke Rantala aloitti Kemijoki Oy:ssä kesätöissä jo vuonna 2013 ja on tällä tiellä edelleen. Koulutukseltaan hän on systeemi-insinööri, jonka osaamista hyödynnetään laaja-alaisesti koko Kemijoen toiminnassa. Kiteytettynä Saken rooli on tarjota energiataloudellisia laskelmia eri työ- ja projektiryhmien käyttöön liiketoiminnallisten päätösten tueksi. Hänen työnkuvaansa kuuluu yhteistyö taloudellisten sidosryhmien kanssa sekä hän osallistuu valvomosopimuksen palvelutason arviointiin yhdessä valvomo-operaattorien kanssa.

Vesivoimaan tehokkuutta optimoinnilla

Saken diplomityö sai alkunsa Kemijoen tarpeesta arvioida Fortumin kanssa tehdyn valvomosopimuksen palvelutasoa. ”Tutkimuksessani selvitän Kemijokea askarruttanutta asiaa kahdesta näkökulmasta: arvioin valvomotoiminnan siirtymisen hyötyjä ja joen käyttäytymistä”, Sakke kiteyttää opinnäytteensä lähtökohtia. ”Joen käyttäytyminen on tutkimuksena abstraktimpi. Kuinka esimerkiksi määritellään joen poikkeava käyttäytyminen”, hän jatkaa.

Tutkimuksessaan Sakke olettaa joen tyypillisen käyttäytymisen välittyvän historiasta. Yleisesti tutkimus ohjaa tutustumaan ilmiöihin käyrinä. Työssä Sakke esitti erään yleisen menetelmän käyrämuotoisten havaintojen lajitteluun ja ominaisuuksien vertailuun. Menetelmästä valmistellaan parhaillaan tieteellistä artikkelia Aalto-yliopistossa.

Kemijoelle ja kumppaneille työn tärkein tulos on jo aiemmin käytetyn jälkioptimointimenetelmän syvempi tarkastelu. Menetelmä tarjoaa tehokkuuden arvioinnille ns. ruuvipenkin, jonka avulla toimintaa voidaan edelleen kehittää. Uusi tieto tukee myös Kemijoki Oy:n yritysvastuuajattelua.

Historian havinasta tietoa tähän päivään

Kesällä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta valmistunut Pekka Hyvönen perehtyi Kemijoki Oy:n historiaan viimeisen viiden vuoden ajalta. Pekka kävi läpi Lapin Kansasta noin 170 Kemijokea käsittelevää uutisjuttua, joiden pohjalta hän selvitti ajansaatossa syntyneitä sidosryhmien jännitteitä ja suhteita Kemijokeen.

Tutkimuksessa käytetyistä sanomalehtiuutisista määriteltiin keskeisimmät sidosryhmät ja sitä kautta saimme lisätietoa eri sidosryhmien käsityksistä Kemijoki Oy:tä kohtaan. ”Tarkoituksenani oli selvittää erilaisten sidosryhmien ominaispiirteitä, tarpeita ja toiveita”, Pekka tiivistää tutkimustaan.

Alue-erojen ymmärtäminen ja läsnäolo on sidosryhmille tärkeää

Pyrimme tekemään aktiivista yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa ja käymään keskustelua heidän toiveistaan esimerkiksi vesivoiman naapureina. Iloksemme tutkimus osoitti, että Kemijoki Oy nähdään usein positiivisessa valossa. Aikojen saatossa sidosryhmiemme joukossa on syntynyt myös kriittisiä näkökulmia toimintaa kohtaan. Erityisesti maantieteellisten alue-erojen ymmärtäminen ja läsnäolo on sidosryhmille tärkeää. Lopputulemana tutkimuksesta saimme vahvistusta sille, että viestinnällä ja avoimuudella palvelemme sidosryhmiämme parhaiten.

> Lue lisää >
19.8.2016

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt! Loppukesän Liekkeen aiheina ovat mm. sateinen kesä ja sähköntuotanto, uhanalaisten kasvien kartoitus Sierilän alueella ja kalaistutukset.

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Sateinen kesä vauhdittaa virtaamia ja sähköntuotantoa
  • Laaksoarhoa etsimässä
  • Ajankohtaista: Kaksi turvelauttaa ajelehtii Lokalla – veneilijöiltä pyydetään tarkkaavaisuutta
  • Loue-Tervolan uomanparannushanke tuo viihtyvyyttä jokivarren asukkaille ja oleskelupaikkoja kaloille
  • Syyskesän ensimmäiset kalanistutukset aloitettiin Olkkajärvellä
  • Lopputöistä uutta tietoa ja osaamista vesivoiman tuotantoon
  • Uutta osaamista taloon – Jari Kivelä rakennustekniseksi asiantuntijaksi

Lue Lieke

> Lue lisää >
19.8.2016

Luirojoen veneväylän tukkinut turvelautta on osittain irrotettu

Lokan altaan itäpäässä Luiron veneväylän tukkinut turvelautta on irrotettu osittain, mutta tukkii edelleen osaa veneväylästä. Seuraamme tilannetta ja siirrämme lauttaa jokea pitkin paremmalle sijainnille tilanteen salliessa.

Veneenkulkua häiritsevä turvelautta irrotetaan pala palalta kaivinkoneen avulla ja sijoitetaan väliaikaisesti siten, että se ei häiritse vesistön käyttöä eikä tuki veneväyliä. Seuraamme aktiivisesti turvelautan liikkeitä.

> Lue lisää >
19.8.2016

Nyt on aika vaikuttaa Kemi- ja Ounasjokien vaelluskalakantojen elvyttämissuunnitelmaan

Lapin liiton koordinoima yhteistyöryhmä järjestää 29. elokuuta Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen palauttamiseen liittyvän avoimen keskustelutilaisuuden Sky-hotelli Ounasvaaralla Rovaniemellä alkaen kello 12. Tilaisuus on tärkeä osa elvyttämissuunnitelman laadintaa.

”Kutsumme kaikkia jokivarsien toimijoita mukaan yhteistyöhön. Tilaisuuden tarkoituksena on sekä levittää tietoa toukokuussa 2016 aloitetusta työstä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Kemi- ja Ounasjokien vesistöalueella että koota aivan konkreettisesti uusia ideoita ja ajatuksia palauttamistyöhön. Niitä tarvitaan toimenpidesuunnitelman kokoamiseen ja hankkeiden valmisteluun, joille haetaan esimerkiksi kärkihankerahoitusta”, kertoo projektipäällikkö Lassi Kontiosalo Lapin liitosta.

Tilaisuuden puheenjohtaja on kansanedustaja Eeva-Maria Maijala. Päivän alustajina kuullaan asiantuntijoita valtionhallinnosta ja tutkimuslaitoksesta sekä yrittäjän näkökulmaa. Maa- ja metsätalousministeriön kalatalouden ylitarkastaja Jouni Tammi puhuu hallituksen kärkihankkeista ja luontopolitiikasta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell valottaa näkemyksiään vaelluskalakantojen palauttamisesta rakennettuihin vesistöihin. Yrittäjä Tarmo Aittaniemi Kalasydän Oy:stä esittelee puheenvuorossaan innovatiivisen vaihtoehdon perinteisille kalaportaille.

Tilaisuuteen kutsujina toimivat Lapin liitto, Pohjolan Voima sekä Kemijoki Oy.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, tilaisuus on avoin ja maksuton. Kahvitarjoilua varten pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan 25.8.2016 mennessä sähköisesti osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/D83VMWF

Lue lisää tilaisuuden ohjelmasta Lapin liiton verkkosivuilta.

> Lue lisää >
18.8.2016

Sateinen kesä vauhdittaa virtaamia ja sähköntuotantoa

Kemijoen alue on ollut koko kesän ajan hyvin sateinen. Kevättulvan jälkeen runsaat sateet ovat nostaneet virtaamia vähän väliä tulvarajoille. Etenkin elokuussa on ollut märkää. Onneksi lomalaisille sattui heinäkuun puolivälin jälkeen lyhyt aurinkoinen jakso. Tulva-ajan sekä sateisen kesän vuoksi sähköntuotantomme onkin ollut 20 % keskimääräistä suurempaa.

Virtaamat ovat olleet korkeat, mutta olemme joutuneet turvautumaan ohijuoksutuksiin vain häiriötilanteissa sekä koneisto- ja luukkuremonttien vuoksi. Tekojärvet ovat täyttyneet mukavasti, ja myös Kemijärvi on normaalia kesävesitasoa korkeammalla. ”Kaiken kaikkiaan koko kesä on taiteiltu tulvavirtaamarajan kynnyksellä. Kesällä kertynyttä vettä riittää juoksutettavaksi myös tulevan talven aikana.”, kertoo valvomopäällikkö Erkki Nuortio Kemijoelta.

Kevät ja kesä olivat keskimääräistä sateisempia

Kesä- ja heinäkuun sademäärät olivat puolitoistakertaisia tavanomaiseen verrattuna. Myös elokuu on ollut merkittävästi keskivertoa sateisempi, lähes kaksinkertainen, sillä kuukauden alkupuoliskon sadekertymä on jo nyt yli 100 milliä. Toukokuun alkupuolisko oli vähäsateinen, mutta loppukuusta satoi vettä kevättulvan niskaan niin paljon, että kuun sadekertymä oli keskimääräistä suurempi. Normaalisti Kemijärven alueella huhtikuun keskimääräinen sademäärä on 30 millimetriä, mutta tämän vuoden huhtikuussa satoi noin 50 millimetriä. Koko kevät oli keskimääräistä sateisempi.

Sähköä tehdään nyt paljon

Runsaan sadannan ja kasvaneiden virtausten myötä kuluneen kesän sähköntuotantomme on ollut suurempaa moniin kesiin verrattuna. Runsaiden virtaamien myötä vesivoimalaitosten säätökyky rajoittuu hieman, ja siksi ajamme normaalia enemmän perustuotantoa. ”Sateiden myötä myös virtaamat ovat pysyneet korkealla. Kemijoen tulovesivirtaama on ollut keskimäärin 400 kuutiota sekunnissa. Tulvavirtaaman raja menee 500 kuutiossa ja on täysin mahdollista, että virtaama vielä syksyn mittaan lähentelee tulvarajaa,” Erkki jatkaa. Kemijärven vedenpintaa pyritään syksyn mittaan saamaan alemmas: lähelle tavanomaista kesävesitasoa.

Lisätietoja:
Erkki Nuortio
valvomopäällikkö
040 731 9370

> Lue lisää >
16.8.2016

Kaksi turvelauttaa ajelehtii Lokalla – veneilijöiltä pyydetään tarkkaavaisuutta

Lokan altaan itäpäässä ajelehtiva turvelautta on tukkinut Luirojoen veneväylän. Ohittaminen turvelautan sivusta onnistuu ainoastaan jokiveneillä. Turvelautta pyritään poistamaan mahdollisimman pian. Myös Lokan tekojärven keskellä ajelehtii noin 80 x 80 metrin suuruinen turvelautta. Veneilijöitä pyydetään huomioimaan turvelautan liikkeet.

> Lue lisää >