Uutiset

23.5.2018

Harjoittelimme poikkeustilanteita varten

Järjestimme huhtikuun lopussa häiriötilanneharjoituksen, jossa testasimme poikkeustilannesuunnitelmiamme todellista tilannetta kuvaavilla simulaatioilla. Harjoitukseen osallistui keskeiset kumppaniyrityksemme sekä alueen pelastuslaitos.

Pidämme järjestelmällisesti ajan tasalla poikkeustilannevalmiuttamme yhdessä kumppaneidemme kanssa. Ajoittain teemme harjoituksia varmistaaksemme suunnitelmien ja toimintaohjeiden ajantasaisuuden. Tämän kertaisiin harjoituksiin osallistuivat kumppaneistamme Caverion, Mitta Oy, Fortum sekä Hill & Knowlton. Myös Lapin pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö osallistui harjoitukseen. Häiriötilanneharjoituksen toteuttamisesta vastasi Jatkuvuuskonsultointi Oy.

”Tarkoituksenamme oli luoda mahdollisimman aitoja tilanteita, joissa testattiin Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden poikkeustilannevalmiutta sekä toimintatapoja,” toteaa häiriötilanneharjoituksen suunnittelusta vastannut Kemijoki Oy:n asiantuntija Juha Kytölahti. Harjoitus ei palvellut ainoastaan Kemijoki Oy:n poikkeustilannevalmiutta, kun myös kumppaniyritykset pääsivät harjoittelemaan toimintamallejaan.

”Omalta osaltamme olemme harjoitukseen todella tyytyväisiä. Kaikki saivat hyvää kokemusta poikkeustilanteissa toimimisesta ja otamme saamamme opit käyttöön,” Kytölahti lopettaa.

Tositilanteessa ei enää harjoitella

Jatkuvuuskonsultointi Oy:n johtava asiantuntija Petri Lonka omaa pitkän kokemuksen poikkeus- ja kriisitilanteiden harjoittelemisesta. ”Poikkeustilanneharjoituksilla testataan organisaation suunnitelmien toimivuutta. Suunnitelmat ovat vain suunnitelmia, jos niitä ei todenneta käytännössä toimiviksi,” kertoo Lonka.

Harjoittelun tarkoituksena on luoda organisaatioiden poikkeustilanteisiin osallistuville tahoille aitoja kokemuksia erilaisista kriisitilanteista. Omakohtaiset käytännönkokemukset ovat erittäin tärkeitä ja näitä kokemuksia luodaan ja vahvistetaan harjoituksilla.

”Meidän näkökulmastamme Kemijoki Oy kumppaneineen suoriutui erinomaisesti harjoituksista. Paperille kirjoitetut suunnitelmat jalkautettiin käyttöön, tieto kulki hyvin organisaation sisällä ja kaikilla oli yhteinen tavoite. Poikkeustilanteissa päätöksenteko on ensisijaisen tärkeää ja tässä Kemijoki Oy mielestämme onnistui erinomaisesti,” Lonka summaa harjoituksen satoa.

Kemijoki Oy tulee jatkossakin harjoittelemaan poikkeustilanteita varten ja ylläpitämään näin toimintavalmiuttaan.

> Lue lisää >
22.5.2018

Maasto- ja vesistökartoituksia Sierilän vaikutusalueella kesällä

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän voimalaitoshankkeen valmistelua eri osapuolten kanssa tekemällä alueella erilaisia selvityksiä kesän aikana.

Muun muassa maastossa ja vesistössä tehtävien kartoitusten ja selvitysten avulla saadaan tarkentavia tietoja esimerkiksi alueen maaperästä, pinnan muodoista, rakennuksista ja metsistä. Selvitysten perusteella laaditaan yksityiskohtaisia suunnitelmia eri töiden ja tehtävien osalta.

Informoimme erikseen maanomistajia ja paikallisia asukkaita mahdollisista selvitysten aiheuttamista vaikutuksista.

Lisätietoja:

Timo Torvinen, johtaja
puh: +358 20 703 4411

> Lue lisää >
21.5.2018

Permantokosken patosilta suljettu ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5.-16.6. klo 22-06

Kiertotie Vikajärven kautta

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Mt 9448 Permantokosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5. - 16.6.2018 klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sallitaan tarvittaessa. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana, jolloin kiertotie on Vikajärven kautta. Kulku kiinteistöille on sallittu.

> Lue lisää >
21.5.2018

Vanttauskosken patosilta suljettu ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5.-16.6. klo 22-06

Kiertotie Auttin kautta

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Mt 81 Vanttauskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 21.5. - 16.6.2018 klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyenliikenteen läpikulku sallitaan tarvittaessa. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana.

> Lue lisää >
18.5.2018

Lämpimät säät vauhdittivat kevättulvaa

Poikkeuksellinen lämpöaalto on hellinyt koko Pohjois-Suomea ja lämpötilat ovat olleet reilusti keskimääräisen yläpuolella koko toukokuun ajan. Korkeat lämpötilat kiihdyttivät lumien ja jäiden sulamista nostaen virtaamia nopeasti. Lapissa varauduttiin vauhdilla nouseviin virtaamiin ja vedenpinnan nousuun rakentamalla tulvavalleja ja varaamalla maansiirtokalustoa tulvasuojelu tarkoitukseen. Olemme osa ELY-keskuksen keväisin vetämää tulvaryhmää ja vastaamme Kemijärven säännöstelystä ja sen kautta Rovaniemen tulvasuojelusta yhdessä viranomaisten kanssa.

Nostimme valmiuttamme yhdessä kumppaneidemme kanssa virtaamien ja vedenpinnan noustessa nopeasti voimalaitosaltailla. Varasimme maansiirtokalustoa Kemijoen varrelle paikkoihin, joissa lumen nopea sulanta ja jääpadot olivat todennäköisimpiä. Tilanne näyttää Kemijoen osalta rauhoittuneen ja virtaamat ovat kääntyneet laskuun.

Tulvaa ennakoidaan ja hoidetaan aktiivisesti yhteistyössä

Maastoa ja sadantaa seurataan pitkin talvea lumensyvyysmittauksilla ja keväällä suoritetaan lumenvesiarvomittauksia tekojärvien alapuolisilla alueilla. Vesiarvoja mitataan, jotta kevään koittaessa pystymme arvioimaan maastosta sulavien vesien määrää. Pitkän talven aikana varastoaltaisiin Kemijärvi, Lokka ja Porttipahta tehdään tilaa, jotta niissä on tilaa sulamisvesille.

Tulviin varaudutaan etukäteen myös Fortumilla, joka vastaa Kemijoki Oy:n vesivoimavalvomotoiminnasta.

”Meidän osaltamme tulviin varautuminen alkaa jo loppusyksystä. Talven aikana seuraamme sadekertymää, jotta osaamme ennakoida hyvissä ajoin keväällä lumen sulamisvesien määrää. Tulvan kynnyksellä pohdimme Kemijoki Oy:n kanssa tulva-ajan juoksutustarpeita ja ennusteita tarkemmin. Tulviin varautuminen ja niiden hoitaminen perustuu yhteistyöhön viranomaisten, Fortumin sekä Kemijoki Oy:n henkilöstön ja kumppanien kesken,” toteaa Fortumin valvomopäällikkö Harri Lamminmäki.

Kemijärven järven täyttyessä Kemijoki Oy tekee tulvalennon Lapin läänin alueella. Lennolla tarkistetaan lumen määrä maastossa ja maaston vetisyys ennen Rovaniemen tulvahuippua. Luonnonilmiöt, esimerkiksi sateet ja lämpötilan vaihtelut, aiheuttavat omat haasteensa virtaamien ennustamiselle. Tänä vuonna tulva on ollut keskimääräistä kovempi lämpötiloista johtuen ja toivomme todella, että koko Lapin alueella vältyttäisiin suuremmilta vahingoilta.

”Sillä tavalla tämän vuoden tulva on ollut tavanomainen, että se on ollut täysin poikkeava aiempien vuosien tulvista,” summaa Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela. Lapin luonto on tänä keväänä näyttänyt voimakkaan luonteensa ja sitä tulee kunnioittaa.

Tulvan jälkeiset työt alkavat voimalaitoksilla

Lumien ja jäiden sulaminen on kuljettanut jokien latvavesiltä asti roskia, joista osa kasautuu voimalaitosten edustoille ja kulkeutuu vesiteiden välppiin aiheuttaen voimalaitokselle tehonmenetyksiä. ”Olemme aloittaneet voimalaitosten edustoilla pintaroskien, kuten heinien, risujen ja tukkien puhdistaminen konetyönä,” kertoo Kemijoki Oy:n Rovaniemen alapuolisten voimalaitosten käynnissäpidosta vastaava Caverionin käynnissäpitomestari Jouni Järvelä. Petäjäskosken, Valajaskosken ja Taivalkosken voimalaitoksille on asennettu roskapuomi, jonka tarkoituksena on ohjata ja kerätä pintaroskia yhteen kasaan.

Pintaroskien poistaminen voimalaitosten edustoilta tehdään konetyönä, jossa puutavara-autolla ja uppopuunosturilla nostetaan irtoroskia pois vedestä. Pahiten roskaantuneissa kohteissa välpät puhdistetaan sukellustyönä, tässä työvaiheessa sukeltaja polkee välppiin kertynyttä roskaa pohjaa kohti.

Lisätietoja:

Ympäristöhallinnon virtaama- ja tulvaennuste

Ajankohtaista tietoa jokialueiden tilanteesta myös Kemijoen päivystäjän Facebook-sivuilta

Akuuteissa tilanteissa tietoa saa myös Fortumin vesivoimaoperaattorilta / 010 454 8300

Lisätietoja Kemijoki Oy:n osalta antaa:
Heikki Poikela
Käyttöpäällikkö
heikki.poikela@kemijoki.fi

> Lue lisää >
18.5.2018

Petäjäskosken patosillan toinen ajokaista suljettuna 18.5. klo 22 - 06

Lapin ELY-keskus on myöntänyt poikkeusluvan patosillan tilapäiseen sulkemiseen alkaen 18.5.2018 klo 22.00 ja päättyen 19.5.2018 klo 06.00, jonka välisenä aikana ainoastaan sillan toinen ajokaista on suljettuna välppien puhdistuksen ajan aiemman päätöksen mukaisesti.

> Lue lisää >
18.5.2018

Vastuullinen Kemijoki Oy – totta vai tarua?

Vesivoimayhtiöiltä – Kemijoki Oy:ltä etunenässä – on viime aikoina peräänkuulutettu vastuullisuutta. Keskustelu on vellonut kiihkeänä erityisesti sosiaalisessa mediassa ja kohdistunut paljolti vaelluskalakysymyksiin. Yhtiötä on vaadittu tilille muun muassa siitä, että se ei ole vuosikymmenten kuluessa laittanut tikkua ristiin vaelluskalojen eteen. Kalatiet on rakentamatta ja velvoitteet täyttämättä. On parjattu vapaamatkustajaksi, ympäristörikolliseksi ja milloin miksikin.

Tässä keskustelun kiihkeydessä näyttää usein unohtuvan, että yhtiö on toiminut niin vaelluskala-asioissa kuin muissakin ympäristöasioissa aina voimassaolevan lainsäädännön sekä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Vastaavasti esimerkiksi kalatalousviranomaisen ja tutkijoiden näkemykset tehokkaimmista toimenpiteistä vaelluskalakantojen hoidossa ovat vuosien saatossa muuttuneet varsin radikaalisti. Ei tarvitse mennä ajassa kovinkaan kauas taaksepäin, kun kalateiden rakentamista pidettiin turhanaikaisena ja kalatievelvoitteita muutettiin kalatalousmaksuiksi. Kalojen istuttaminen oli pitkään yleisen paradigman mukainen ensisijainen ja tehokkain hoitotoimenpide.

Toisaalta myös erityisesti Itämeressä syönnöstävän lohen osalta tilanne on muuttunut aivan radikaalisti. Esimerkiksi luontaisesti lisääntyvän Tornionjoen lohikannan tila oli aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta hyvin heikko ja lohikanta on vahvistunut nykyiselle tasolleen vasta 2010-luvulla kalastuksen tiukemman säätelyn kautta. Mitään edellytyksiä esim. luontaisesti lisääntyvän lohikannan aikaansaamiseksi Kemi-Ounasjokeen ei olisi heikkojen luonnonlohikantojen tilanteessa ollut olemassa. Haasteellista se on vielä tänäkin päivänä.

Valtakunnalliset kalatiestrategia sekä lohi- ja meritaimenstrategia painottavat vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tukemista istutusten sijaan. Meille määrätyt kalatalousvelvoitteet eivät kuitenkaan mahdollista istutusten muuttamista muiksi toimenpiteiksi. Ajatus tästä muutosmahdollisuudesta ei ole uusi ja sitä on tarjoiltu aikaisemmin useasti – se on kuitenkin aina tyssännyt haitankärsijöiden vastustukseen. Eli istutuksista ei ole lopulta oltu valmiita luopumaan.

Ajat kuitenkin muuttuvat. Kalastuslainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2017 alusta monelta osin. Lohi-istukkaat ovat olleet vuodesta 2017 lähtien rasvaeväleikattuja, mikä mahdollistaa lähivuosina istutuksista peräisin olevien saaliskalojen erottamisen luonnossa syntyneistä. Kalastuslain muutos toi mukanaan myös kalastajakohtaiset lohikiintiöt. Kaupalliset kalastajat voivat keskenään käydä kauppaa lohikiintiöillä. Mitä jos kalastajat voisivat myydä kiintiönsä myös muille, esim. Kemijoki Oy:lle? Tällöin voitaisiin luopua lohen istuttamisesta suurelta osin ja käyttää nämä varat vaelluskalojen luontaista lisääntymistä tukeviin toimenpiteisiin, kuten kalateiden rakentamiseen. Meillä olisi valmius tähän muutokseen, vaikka heti.

Kalatalousvelvoitteiden lisäksi olemme tällä hetkellä mukana useissa vapaaehtoisissa vaelluskalojen elvyttämiseen tähtäävissä hankkeissa. Erityisen tuloksekasta tämä työ on ollut Lieksanjoella. Myös Kemijoella on päästy hyvään vauhtiin. Ja vaikka tässä esityksessä on keskitytty vaelluskala-asioihin, me Kemijoki Oy:ssä näemme vastuullisuuden laajempana kokonaisuutena. Ympäristövastuun ohella sosiaalinen ja taloudellinen vastuu ovat yhtä lailla toimintamme ytimessä. Kannustankin tutustumaan tekemisiimme kotisivuillamme osoitteessa www.kemijoki.fi

Ja mitä tulee otsikon kysymykseen, niin asia on totta.

Kirjoitus on tiivistelmä Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttulan Lapin poro- ja kalapäivillä pitämästä puheenvuorosta Vastuullinen Kemijoki – totta vai tarua. Sekä täydennys Lapin Kansan 16.5. julkaisemaan uutiseen Kemijoki Oy haluaa ostaa lohikiintiöitä – istutuksista säästyvät rahat käytettäisiin kalateiden rakentamiseen.

Lisätietoja
Erkki Huttula
Ympäristöpäällikkö
Kemijoki Oy
erkki.huttula@kemijoki.fi 

> Lue lisää >
16.5.2018

Lahjoitimme sarjan taideteoksia Rovaniemen taidemuseolle

Kemijoki Oy lahjoitti pohjoisen kulttuurihistorialle merkittävän kuvataiteilija Aale Hakavan maalaussarjan Rovaniemen taidemuseolle. Koskien muotokuvat ennen kuin ne valjastetaan -nimellä kulkeva maalaussarja sisältää neljä maalausta, jotka Kemijoki Oy oli tilannut taiteilija Hakavalta.

Rovaniemen taidemuseo juhlisti viime vuonna 100-vuotiasta Suomea näyttelyllä Lapin jälleenrakennuksen taiteesta. Uuteen aamuun – jälleenrakennettu maisema lappilaisessa taiteessa -nimetyssä näyttelyssä oli Hakavan maalaussarjasta näytillä kolme teosta.

”Rovaniemen taidemuseo pyysi Kemijoki Oy:ltä teossarjaa mukaan näyttelyyn. Innostuimme tietenkin ajatuksesta ja lopulta päätimme lahjoittaa teokset osaksi taidemuseon kokoelmaa”, lahjoituksen taustoista kertoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Hakava ikuisti koskien kasvot maalauksiin

Kemijoki Oy halusi ikuistaa koskien kasvot muotokuviin säilytettäväksi tuleville sukupolville ennen koskien valjastamista energiantuotantoon. Rovaniemen taidemuseon intendentti Riitta Kuusikko pitää merkittävänä, että Kemijoki Oy on tilannut työt ja halunnut ikuistaa kosket maalauksiin arvostetun lappilaisen taiteilijan toimesta.

”Me näemme tämän kulttuuritekona. Teokset ovat osoitus siitä, että luontoa ja luontoarvoja pidettiin tärkeänä, koska Kemijoki Oy on aikoinaan tilannut tämän kaltaiset työt. Arvostus on säilynyt, koska nyt ne lahjoitetaan Rovaniemen kaupunginmuseolle”, sanoo Kuusikko.

Maalaukset on tehty arviolta 1950-luvun alussa, ennen Petäjäskosken ja Pirttikosken voimalaitosten rakentamista.

Hakava oli lappilainen taiteilija

Aale Hakava oli rovaniemeläislähtöinen taiteilija, joka opiskeli kuvataidetta muun muassa Ateneumissa Helsingissä. Taiteilija tunnetaan erityisesti muotokuvistaan sekä maalauksistaan, joissa hän kuvaa pohjoissuomalaisia maisemia raikkain värein.

Hakava on maalannut muun muassa Suomen Pankin Finlandia-freskon yhdessä Hilkka Toivolan ja Lennart Segerstrålen kanssa. Hänen alttaritaulujaan löytyy muun muassa Kemin Kemihaaran seurakuntatalosta, Kemijärven kirkosta, Pellon, Turtolan sekä Pelkosenniemen kirkoista.

Aale Hakavalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1969 ja hän sai professorin arvonimen 1977.

Tunnistatko paikan, jota maalaus kuvaa?

Rovaniemen taidemuseon mukaan kolmen maalauksen kuvauspaikka on saatu vahvistettua, mutta yhden maalauksen sijainti on vielä epäselvä. Pyydämmekin nyt teiltä apua maalauspaikan tunnistamiseen. Tunnistatko, mistä kohtaa Kemijoen vartta maalaus on?


Kuvaaja: Arto Liiti, Rovaniemen taidemuseo.

Jos tiedät mistä maalaus on, ota yhteyttä Rovaniemen taidemuseon intendentti Riitta Kuusikkoon riitta.kuusikko@rovaniemi.fi

Lisätietoja Kemijoki Oy:n puolelta antaa

Tarja Zitting-Huttula
johtaja
Kemijoki Oy
+358 20 703 4414

> Lue lisää >
12.5.2018

Lapin lämpöaalto kasvatti virtaamia erittäin nopeasti

Pohjois-Suomeen levinnyt poikkeuksellisen lämmin sää on saanut lumet sulamaan vauhdilla, mikä on aiheuttanut erittäin nopean tulvavirtaamien kasvun esimerkiksi Kitisen uomassa. Suuret virtaamat on syytä huomioida joella tai sen lähistöllä liikkuessa.

Kemijoki Oy on yhteistyössä tulvaviranomaisten kanssa varautunut tulvanhallintaan monin keinoin, muun muassa varaamalla maansiirtokalustoa alueelle, joissa virtaama on noussut erityisen korkeaksi.

Tulvaviranomainen tiedottaa vesitilanteesta säännöllisesti, ja Kemijoki Oy tukee tulvaviranomaista tiedottamalla tilanteesta myös omissa kanavissaan.

Lisätietoja:

Ympäristöhallinnon virtaama- ja tulvaennuste
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Vedenkorkeus_ja_virtaama

Mediatiedustelut Kemijoki Oy:n voimalaitosten vesitilanteen osalta
Ismo Heikkilä
Johtaja, toimintaedellytykset ja omaisuuden hallinta
050 595 0096

Ajankohtaista tietoa jokialueiden tilanteesta myös Kemijoen päivystäjän Facebook-sivuilta
https://www.facebook.com/KemijokiOyPaivystaja/

> Lue lisää >
12.5.2018

Matarakosken voimalaitospatosilta avattu liikenteelle

Käytössä kavennettu tie ja alennettu nopeusrajoitus.

> Lue lisää >
5.5.2018

Ossauskosken voimalaitoksen patosilta suljettu tilapäisesti 7.5.-29.6.2018

Kuulutus

Ossauskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 9264 Ossauskosken voimalaitoksen patosilta Tervolassa on ajoittain suljettuna 7.5 - 29.6.2018 klo 07.00-16.00 välisenä aikana. Patosillan toinen ajokaista on käytössä huoltotöiden aikana.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

> Lue lisää >
5.5.2018

Petäjäskosken voimalaitoksen patosilta suljettu tilapäisesti 7.5.-29.6.2018

Kuulutus

Petäjäskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 9265 Petäjäskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä on ajoittain suljettuna 7.5 - 29.6.2018 klo 07.00-16.00 välisenä aikana. Patosillan toinen ajokaista on käytössä huoltotöiden aikana.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

> Lue lisää >
5.5.2018

Valajaskosken voimalaitoksen patosilta suljettu ajoittain liikenteeltä 7.5.-29.6.2018

Kuulutus

Valajaskosken voimalaitoksen patosillan tilapäinen sulkeminen

Mt 933 Valajaskosken voimalaitoksen patosilta Rovaniemellä suljetaan ajoittain kokonaan liikenteeltä 7.5 - 29.6.2018 klo 22.00-06.00 välisenä aikana. Patosilta on suljettuna ainoastaan huoltotöiden aikana. Hälytysajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulku sallitaan.

Kiertotie tarvittaessa Petäjäskosken tai Rovaniemen kautta.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi

> Lue lisää >
27.4.2018

Kemijoki Oy harjoittelee 27.4.2018 poikkeustilannetta varten

Kemijoki Oy harjoittelee tänään 27.4.2018 poikkeustilannetta varten. Harjoitus alkoi klo 08:55.

> Lue lisää >
18.4.2018

Kemijoki Oy:lle on myönnetty Avainlippu

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Kemijoki Oy:n tuottamalle energialle ja yhtiön vesivoimaosaamiseen liittyvälle asiantuntijatyölle Avainlippu-tunnuksen. Merkit ovat osoitus Suomessa valmistetusta tuotteesta sekä Suomessa tuotetusta ja Suomessa työllistävästä palvelusta. Kemi-, Lieksan- ja Kymijoen vesistöalueella toimiva Kemijoki Oy on merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja Suomessa. Noin puolet Suomen uusiutuvasta sähköenergiasta on vesivoimaa ja Kemijoki Oy tuottaa siitä kolmanneksen.

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Merkin myöntämisen ensisijaisena kriteerinä on aina se, että tuotteen on oltava valmistettu tai palvelun tuotettu Suomessa. Lisäksi suomalaisten kustannusten osuus tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta, eli kotimaisuusasteen, on oltava vähintään 50 prosenttia. Palvelu-Avainlippua hakevalla yrityksellä on myös oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa.

Vuonna 1954 perustetulle Kemijoki Oy:lle Avainlippu-tunnus on merkki paitsi kotimaisesta energiasta ja Suomessa työllistävästä palvelusta myös tunnustus henkilöstön asiantuntemukselle.

– Kemijokilaiset ovat vastuullisen vesivoiman moniosaajia. Tunnemme vesisähkön tuotannon ominaispiirteet ja olemme vesivoimaosaamisen kehittäjiä. Yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme myös merkittävä alueellinen työllistäjä ja uusien työpaikkojen luoja. Tehtävämme on varmistaa kotimaisen, uusiutuvan ja päästöttömän sähkön saatavuus silloin, kun sitä tarvitaan, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Avainlippu-merkki tunnetaan varsin hyvin. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista kuluttajista tuntee Avainlipun erittäin hyvin tai melko hyvin. Tunnettuus yrityspäättäjien keskuudessa on 92 prosenttia. Suomalaisista suurin osa (71 %) on myös sitä mieltä, että Avainlippu vaikuttaa ostopäätöksiin positiivisesti.

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala toteaa, että suomalaisen palvelun hankinta koetaan yhteiskunnallisena vaikuttamisena ja arvovalintana, joka edesauttaa suomalaisen työn menestymistä ja hyvinvointia – sekä paikallisesti että koko maan osalta.

– Suomalaiset liittävät Avainlippuun positiivisia mielikuvia kotimaisuudesta, luotettavuudesta, turvallisuudesta, vastuullisuudesta sekä työllistävyydestä. Avainlipun kautta yritykset viestivät tärkeistä arvoista omille sidosryhmilleen sekä henkilöstölleen, Tero Lausala kertoo.

  

              

Lisätietoja

Tuomas Timonen, toimitusjohtaja, Kemijoki Oy, 020 703 4410, tuomas.timonen@kemijoki.fi
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, 050 407 2623, tero.lausala@suomalainentyo.fi

Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten kokonaisteho on 1 160 MW. Vuonna 2017 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yhteensä n. 4 900 gigawattituntia, mikä oli kolmannes kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä.

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Alkuperämerkki voidaan myöntää Suomessa valmistetuille tuotteille ja Suomessa tuotetuille palveluille. Avainlippua kantaa yhteensä noin 4000 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua. www.suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan.

> Lue lisää >
18.4.2018

Jokelan, Pikkukylän ja Juujärven jäätiet suljettu

Jokelan ja Pikkukylän jäätiet suljettiin 16. huhtikuuta. Juujärven jäätie suljetaan 18. huhtikuuta.

Kemijoki Oy on seurannut jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella sijaitsevat Pikkukylän ja Juujärven jäätiet avattiin moottorikelkkaliikenteelle helmikuun alussa ja Jokelan jäätie helmikuun lopussa.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

> Lue lisää >
11.4.2018

Kemijoki Oy:n vuosikertomus on ilmestynyt

Kemijoki Oy:n vuosikertomus ja yritysvastuuraportti vuodelta 2017 on julkaistu.

Tuotantovuotemme oli keskimääräistä parempi. Tuotimme sähköä 700 000 nelihenkisen, 7 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kotitalouden tarpeisiin. Vastasimme osaltamme hiilivapaan energiajärjestelmän rakentamiseen tuottamalla päästötöntä ja uusiutuvaa vesivoimaa yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Peruskorjasimme voimalaitoksiamme. Olimme aktiivinen osa jokivarsien elämää – paitsi Kemijoella myös Kymi- ja Lieksanjoella. Kerromme lisää viime vuodestamme vuosikertomuksessa ja yritysvastuuraportissa.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa myös vuonna 2018!

> Lue lisää >
4.4.2018

Kelukosken patosilta suljettu liikenteeltä päivisin 9.-13.4. ja 24.-26.4.2018

Kelukosken patosilta suljetaan liikenteeltä päivisin kello 6.30-22.00 välisinä aikoina 9.-13.4. ja 24.-26.4.2018. Jalankulku ja kevyt liikenne sallittu.

> Lue lisää >
28.3.2018

Ohijuoksutuksia Kitisellä huhtikuussa

Kurkiaskan voimalaitoksella tehdään huoltotöitä 3. - 10.4.2018 ja Kelukosken voimalaitoksella 9. - 27.4.2018. Huoltotöiden aikana joudumme ohijuoksuttamaan vettä tulvaluukkujen kautta. Pyydämme joella liikkujia ja kalastajia huomioimaan asian.

 

Lisätietoja Fortumin vesivoimavalvomosta puh. 010 454 8200

> Lue lisää >
21.3.2018

Osallistu Lapin poro- ja kalapäiville Rovaniemellä 16.–17.5.2018

Lapin poro- ja kalapäivät järjestetään nyt toista kertaa Rovaniemellä Arktikumissa 16.-17.5.2018. Tämän vuoden teemana on Vastakkainasettelusta rakentavaan vuoropuheluun. Olemme mukana järjestämässä tapahtumaa yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen kanssa.

Tapahtumassa käsitellään koko Lapin poro- ja kalatalouden ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Ohjelmassa on esillä muun muassa vaelluskalat ja vesivoimarakentaminen, Lapin kalastusmatkailun kehittäminen, näkökulmia porolaidun tilaan ja porotalouden kannattavuus. Aiheita käsitellään monipuolisesti eri näkökulmista: puheenvuoron saavat niin elinkeinonharjoittajat ja päätöksentekijät kuin tutkijatkin. Tapahtuman lopuksi pohditaan yhdessä, miltä näyttää Lapin poro- ja kalatalous 2030.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille alan toimijoille ja aihepiireistä kiinnostuneille.

Ohjelman löydät täältä.

Lisätietoja tapahtumasta löydät täältä

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.

> Lue lisää >
14.3.2018

Sierilä-hankkeen valmistelu jatkuu

Kemijoki Oy jatkaa Sierilä-hankkeen valmistelua yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Pyrimme jatkossa ratkaisemaan Kemijoki Oy:n kannalta olennaiset avoimet asiat, jotka liittyvät hankkeen kannattavuuteen ja yhtiön sisäiseen sopimusrakenteeseen.

Näin ollen hankkeen lopullinen käsittely viivästyy alkuperäisestä aikataulusta.

 

Lisätietoja:

Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja
puh. 020 703 4410

 

> Lue lisää >
9.3.2018

Pankakosken voimalaitoksella palohälytys 9.3.2018

Pankakosken voimalaitoksella 1. koneiston peruskorjaustyömaalla nosturin jarrupöly laukaisi automaattihälytyksen

> Lue lisää >
7.3.2018

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita muun muassa:
• Toimitusjohtajamme kiitos yhteistyöstä ja vuodesta 2017
• Sidosryhmätyömme Kymijoen alueella
• Peruskorjausohjelmamme
• Digitaaliseen oppimisympäristöön toteutettu yritysvastuulisenssi

Aurinkoista kevättä! 

Lue Lieke

> Lue lisää >
7.3.2018

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – peruskorjaukset ovat avainasemassa vesivoimantuotannossa

Tehokas ja vastuullinen vesivoimantuotanto on yhteispeliä varastoaltaiden käytön ja hyvin suunniteltujen ja toteutettujen voimalaitosten koneistojen seisautusten välillä. Tuotimme vuonna 2017 yhteensä 4 891 gigawattituntia sähköä. Ammattitaitoisen ja kokeneen henkilökuntamme ja kumppaniemme ansiosta toteutamme peruskorjausohjelmaamme tehokkaasti ja tuotantomme pysyy tehokkaana.

Organisaatiossamme peruskorjausohjelman suunnittelusta, laadunvalvonnasta ja toteutuksesta vastaavat Käytettävyys-tiimimme asiantuntijat tiiviissä yhteistyössä muiden yksiköiden henkilöiden kanssa unohtamatta kumppaneidemme tärkeää roolia toteutuksessa.

Vuonna 2017 vesivoimalaitoksiemme kokonaiskäytettävyys oli erinomainen 96,89 %, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden aikana toteutetut peruskorjaushankkeet toteutuivat esimerkillisesti.

”Jokainen voimalaitoksella tehtävä työ vaatii osaltamme huolellista projektinhallintaa eli suunnittelua ja aikataulutusta, mutta lopputulokseen vaikuttaa myös peruskorjaustöissä mukana olevien kumppaneidemme ja yhteistyötahojen ammattitaitoiset työntekijät. Vuonna 2017 onnistuimme yhdessä erinomaisesti”, tiivistää tuntojaan käytettävyydestä vastaava johtaja Heikki Kusmin.

Vuonna 2017 teimme peruskorjausohjelmamme mukaisesti Taivalkosken voimalaitoksen viimeisen koneiston peruskorjauksen, sekä jatkoimme Pankakosken voimalaitoksen peruskorjauksen sarjaa toisen koneiston kunnostuksella. Lisäksi vuoden mittaan peruskorjasimme muun muassa Petäjäskosken patoluukun 4, uudistimme Pirttikosken voimalaitoksen 20 kV:n -sähköjärjestelmät ja peruskorjasimme Seitakorvan koneasema- ja patosillat uuden ajoneuvoasetuksen mukaiseen kuntoon.

Hoidamme rantoja, patoja ja vesistöä

Teemme voimalaitosten peruskorjausohjelman lisäksi ympäristönhuolto- ja kunnostustöitä toiminta-alueidemme jokivarsilla ja järvillä. Kilometreissä mitattuna vastuullamme on eniten patoja koko Suomessa. Toteutimme loppukesästä Vanttauskosken, Kurkiaskan sekä Kurittukosken voimalaitoksillamme voimalaitospatojen määräaikaistarkastukset yhdessä viranomaisten kanssa.

”Asiantuntijalausunnon mukaan tarkastetut patomme ovat hyvässä kunnossa ja niiden valvonta on huolellista ja monipuolista”, kertoi Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Marko Talvensaari.

Esimerkiksi Kemijärven padot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Kemijärven säännöstelyllä on onnistuttu pienentämään tulvavahinkoja ja padot on rakennettu silloisen tietämyksen mukaiselle korkeudelle. Patoturvallisuuslaki uudistui vuonna 2009, minkä perusteella asiasta vastaava viranomainen Kainuun ELY-keskus on päättänyt velvoittaa Kemijoki Oy:tä korottamaan Pöyliöjärven patoja pysyvästi. Asiasta päätetään lopullisesti patojen määräaikaistarkastuksessa syksyllä 2018, jonka jälkeen alkaa ympäristölupaprosessi.

Patojen mahdollinen korotus ei vaikuta Kemijärven lupaehtoihin eikä säännöstelykäytäntöihin. ”Näemme hankkeen patoturvallisuusasiana emmekä hyödy patojen korottamisesta. Patojen korottaminen mahdollistaa tulvasuojelullisia toimenpiteitä, mutta niistä vastaa Lapin ELY-keskus”, kertoo Talvensaari.

Huolellinen suunnittelu ja valmistautuminen ovat kaiken perusta

Kaikki suuremmat huoltotyöt, joissa korjataan voimalaitosten koneistoja tai muita töitä tehdään lähellä voimalaitosten turbiineita, vaativat koneistojen seisauttamista. Tällaisia huoltotöitä täytyy suunnitella huolellisesti, jotta tuotantomme pysyy jatkuvasti mahdollisimman tehokkaana.

Aivan kuten suuret huolto- ja kunnostustyöt, myös joen ajamista suunnitellaan huolellisesti. Jokaisella vesistöalueella on omanlaisensa luonne eri vuodenaikoina, mikä otetaan huomioon vesivoiman tuotannossa. Viime vuonna kevättulvassa yhteistyö Fortumin valvomon ja Caverionin kanssa toimi erinomaisesti ja tulevaa kevättä jo suunnitellaan.

> Lue lisää >
7.3.2018

Kumppanuutta Kymijoella

Olemme aktiivinen toimija kaikilla vesistöalueillamme ja viime vuonna kehitimme sidosryhmätyötämme Kymijoen alueella. Voimalaitoksemme Kymijoella sijaitsevat historiallisella Ankkapurhan teollisuusalueella, jossa järjestimme vuonna 1922 valmistuneella Inkeroisten voimalaitoksellamme avoimien ovien päivän. Tuimme myös lasten ja nuorten suunnittelemaa Anjalan Vala 2017 -yhteisötaideteosta.

Avoimet ovet houkuttelivat paikalle 230 vesivoimalaitoksen toiminnasta ja alueen historiasta kiinnostunutta vierailijaa. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Stora Enson kanssa. Avoimien ovien aikana vieraat pääsivät tutustumaan Inkeroisten vesivoimalaitoksen vanhaan konesaliin, valvomotilaan ja yli 100 vuotta toiminnassa olleeseen museokoneeseen.

”Avoimien ovien tarkoituksena oli tuoda esille toimintaamme Kymijoen alueella sekä esitellä yhtiömme toimintaa. Kokemuksemme Lapin voimalaitoksilla pitämistämme avoimien ovien tilaisuuksista ovat osoittaneet, että yleisötilaisuus on oiva keino tuoda toimintamme näkyvämmäksi alueella. Avoimet ovet ovat aina olleet suosittuja ja niin kävi myös tällä kerralla”, iloitsee Kymijoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Meille on tärkeää olla osa alueen yhteisöä ja pidämme erityisen tärkeänä paikallisten lasten- ja nuorten toiminnan tukemista. Kymijoen alueella tuimme Anjalan kulttuuripuistoon tullutta Anjalan Vala -yhteisötaideteosta, jonka Nuorisokeskus Anjala toteutti yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Olimme myös tukemassa muun muassa Kouvolan tyttöpartiolaisia ja paikallista hyväntekeväisyysjääkiekkotapahtumaa, joka keräsi varoja varattomien perheiden lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen.

Vesivoimaa yhteistyössä Stora Enson kanssa

Kymijoen alue on osa Suomen teollistumisen ja etenkin paperiteollisuuden historiaa ja vesivoimalla on ollut siinä merkittävä rooli. Ankkapurhan koskeen vuosina 1919–1922 rakennettu voimalaitos oli valmistuessaan aikansa suurin vesivoimala.

Kumppanimme Stora Enso Publication Papers Oy:n (SEPP) on vastannut Kymijoella voimalaitostemme käytöstä, kunnossapidosta ja valvonnasta Kymijoella 2000-luvulta asti. Inkeroisten voimalaitoksemme sijaitsee Stora Enson kartonkitehtaan alueella.

”Yhteistyö Kemijoki Oy:n kanssa on ollut rakentavaa. Yhteistyössä kehitämme paikallisesti toimivaa toimintamallia ja yhtiön läsnäoloa alueella”, summaa kulunutta vuotta Jukka Nuutinen, Adviser Stora Ensolta.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä tänäkin vuonna Stora Enson kanssa ja palvelemme Kymijoen jokivarren sidosryhmiämme entistä paremmin.

> Lue lisää >
7.3.2018

Yritysvastuulisenssi laajentaa yritysvastuuosaamista

Otimme loppuvuodesta 2017 käyttöön uuden digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin. Digitaalisen oppimisympäristön avulla käydään läpi kaikki Kemijoki Oy:n, kumppaneiden ja sidosryhmien kannalta keskeiset yritysvastuun aihepiirit. Oman henkilöstön lisäksi yrityslisenssin suorittavat kaikki Kemijoki Oy:n tehtävissä työskentelevät kumppaneiden työntekijät ja muut yhteistyötahot tarpeen mukaan. Kumppaniverkostomme on ottanut yritysvastuulisenssin hyvin vastaan.

Yritysvastuulisenssi on koulutusohjelma, joka tutustuttaa käyttäjät Kemijoki Oy:n vastuullisuusohjelman tavoitteisiin, painopisteisiin ja käytäntöihin. Yritysvastuulisenssin tavoitteena on saada koulutettavat pohtimaan vastuullisuutta ja kunkin omaa roolia sen toteuttamisessa.

”Vastuullisuus on osa arkeamme. Haluamme ideoida yhdessä kumppaneidemme ja sidosryhmiemme kanssa uutta ja uskomme, että tämä digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa omaksua asioita”, sanoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula.

Kumppaniverkoston kokemukset positiivisia – Caverion pitää yritysvastuulisenssiä kätevänä

Caverion Suomi Oy on kumppanimme voimalaitosten paikalliskäytössä ja kunnossapidossa Kemijoen vesistöalueella. Caverion tekee voimalaitoksilla päivittäisiä käyttötehtäviä, sekä ennakoivaa ja korjaavaa kunnossapitoa vesivoimalaitosten laitteille, koneille ja rakennuksille.

Caverionin vesivoimayksikössä työskentelee noin 100 henkilöä. Yhtiö on työntekijämäärältään yksi suurimmista yritysvastuulisenssin suorittaneista organisaatioista. Caverionin henkilökunta antoi koulutuksesta positiivista palautetta.

”Henkilökunta otti koulutuksen hyvin vastaan ja piti koulutusta hyödyllisenä. Yritysvastuulisenssi antaa kokonaiskuvan Kemijoen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä tekijöistä. Lisenssin suorittaneet kokivat oppineensa uutta ja samalla päivittivät olemassa olevia tietojaan”, kertoo Tapio Waris, liiketoimintajohtaja Caverion Suomi Oy:stä.

Juha Prusila työskentelee Caverionilla laitoshoitajana Petäjäisen alueella. Petäjäisen alueeseen kuuluu viisi vesivoimalaitosta, joista neljä on Kemijoki Oy:n vesivoimalaitoksia. Prusila on toiminut vesivoiman parissa neljä vuotta ja hän on yksi yritysvastuulisenssin suorittaneista caverionilaisista.

”Yritysvastuulisenssin suorittamisesta oli hyötyä, koska se avasi lisää Kemijoki Oy:n toimintaperiaatteita. Lisenssin suorittaminen antoi varmuutta omaan tekemiseen, kun tietää että kaikilla on samat toimintamallit. Alustana oppimisympäristö oli helppokäyttöinen”, kertoo Prusila.

Yritysvastuulisenssi syventää jo tuttua tietämystä

Yritysvastuulisenssin suorittaminen laajentaa jo entuudestaan tuttua tietämystä ja osaamista.

”Yritysvastuulisenssin avulla Kemijoki Oy:n toiminnasta ja vastuullisuudesta rakentuu laaja kokonaiskuva. Koulutus tuo hienosti esille sen, miten Kemijoki Oy ja kumppanit toimivat yhdessä samoja periaatteita noudattaen. Koulutusmateriaaleissa korostuu myös se, että vastuullisuuteen liittyy useita eri teemoja, kuten turvallisuus, ympäristö ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa”, Waris perustelee.

Digitaalinen oppimisympäristö on miellyttävä tapa kerrata asioita ja oppia uutta.

”Toteutustapa on erinomainen. Toimitusjohtaja Tuomas Timonen tuo koulutukseen omat kasvonsa ja äänensä ja seisoo joukkojensa edessä. Koulutusmuoto ja -sisältö on moniulotteinen ja mielenkiintoinen. Monta e-Learning -koulutusta tehneenä voin sanoa, että Kemijoki Oy:n yritysvastuukoulutuksessa asioita tarkastellaan laajasti ja siitä saa uutta tietoa, johon ei välttämättä muuten törmää. Oppimisympäristö tarjoaa asiapitoista ja välillä haastavaakin pohdittavaa, ja mielenkiinto säilyi loppuun asti”, Waris kiittelee.

> Lue lisää >
5.3.2018

Kemijärvellä patoja korotetaan viranomaisten vaatimuksesta

Julkisuudessa on käyty aktiivista keskustelua Kemijärven kaupungin Pöyliöjärven patojen korottamisesta. Patoturvallisuuslaki uudistui vuonna 2009, minkä perusteella asiasta vastaava viranomainen Kainuun ELY-keskus edellyttää, että Kemijoki Oy korottaa Pöyliöjärven patoja. Asiasta päätetään lopullisesti patojen määräaikaistarkastuksessa syksyllä 2018. Patojen korotus ei muuta Kemijärven lupaehtoja tai säännöstelykäytäntöjä, eikä Kemijoki Oy hyödy patojen korottamisesta.

”Näemme hankkeen patoturvallisuusasiana, emmekä hyödy patojen korottamisesta. Kemijärven käyttämisestä tulvasuojelullisiin toimenpiteisiin vastaa Lapin ELY-keskus”, toteaa Kemijoki Oy:n vanhempi asiantuntija Marko Talvensaari.

Pöyliöjärven padot ovat osa Kemijärven säännöstelyrakenteita, jotka suojaavat Kemijärven kaupungin keskustaa. Patoja korotettaisiin noin 2,8 kilometrin matkalta välillä Särkikangas - Sairaala maksimissaan 1,5 metriä.

Padot mitoitetaan patoturvallisuuslain mukaan

Kemijärven padot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Padot on rakennettu sen ajan vaatimusten mukaisesti. Kemijärven säännöstelyllä on onnistuttu pienentämään tulvavahinkoja.

Patoturvallisuuslaki tuli voimaan Suomessa 1980-luvulla. Pöyliöjärven padot on mitoitettu siten, että niiden korkeudet riittävät kerran 700 vuodessa toistuviin tulviin. Suurempien tulvien varalta on laadittu suunnitelma, jossa Pöyliöjärven patoja olisi korotettu suuren tulvan uhatessa. Tämän toimintamallin ovat viranomaiset hyväksyneet.

Patoturvallisuuslaki uudistettiin vuonna 2009. Tuolloin patoturvallisuusasetukseen määrättiin padoille mitoitustulva, joka Kemijärven padolle on kerran 5 000 - 10 000 vuodessa toistuvan tulvan suuruinen. Uudistetun patoturvallisuuslain mukaisessa padon määräaikaistarkastuksessa viranomainen piti parempana vaihtoehtona, että Pöyliöjärven patoja korotetaan pysyvästi.

Asiaa on selvitetty yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa, joka on patoturvallisuusasioista vastaava viranomainen. Kemijoki Oy on päätynyt käynnistämään Pöyliöjärven patojen korotushankkeen selvitystyön perusteella.

Lisätietoja:
Marko Talvensaari
Kemijoki Oy
020 703 4486

> Lue lisää >
1.3.2018

Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalayhteistyön toimenpidesuunnitelma julkaistiin

Lapin liiton koordinoiman Vaelluskalatyöryhmän toimintakauden 2016–2017 keskeisin tehtävä oli laatia toimenpidesuunnitelma Kemi-Ounasjoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Yhteistyössä syntynyt kattava toimenpidesuunnitelma linjaa keskeiset toimenpiteet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Toimenpidesuunnitelma julkaistiin Lapin liiton järjestämässä Kemi-Ounasjoen Vaelluskalaseminaarissa Rovaniemellä 27. helmikuuta. Suunnitelmassa linjataan hankkeita, joita lähitulevaisuudessa tullaan toteuttamaan laajalla vesistöalueella. Jatkossa Vaelluskalatyöryhmä etsii toteuttajia ja rahoitusta suunnitelmassa mainituille hankkeille.

Lue lisää toimenpidesuunnitelmasta täältä: http://www.lappi.fi/lapinliitto/ajankohtaista/sisalto/-/view/416631

> Lue lisää >
28.2.2018

Jokelan jäätie on avattu

Jokelan noin 200 metriä pitkä jäätie avattiin moottorikelkkaliikenteelle 27.2.2018. Myös Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella sijaitsevat Pikkukylän ja Juujärven jäätiet on avattu jo helmikuun alussa.

Viime päivien kylmä sää on vauhdittanut Jokelan jäätien tekemistä. Jään vahvuus on avattujen jääteiden osalta vähintään 20 senttimetriä ja painorajoitus 1 000 kiloa.

Useimpina vuosina saamme jäätiet auki jo tammikuussa. Tänä vuonna lauha talvi on myöhästyttänyt jääteiden vahvistamista ja avaamista.

”Seuraamme jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Pidämme tiet auki mahdollisimman pitkään”, sanoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Kuvassa Jokelan jäätie 27.2.2018

> Lue lisää >
13.2.2018

Pankakosken voimalaitos houkutti avoimien ovien päivänä paikalle runsaasti kävijöitä

Lieksanjoen varrella sijaitsevalla Pankakosken voimalaitoksella vietettiin avoimien ovien päivää helmikuun alkupuolella. Tapahtuma keräsi paikalle yli 300 Kemijoki Oy:n toiminnasta ja vesivoimalaitoksesta kiinnostunutta vierailijaa. Muutama vieras oli osallistunut 60-luvulla itse voimalaitoksen rakentamiseen.

Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kemijoki Oy:n toisella Lieksanjoen varrella sijaitsevalla Lieksankosken voimalaitoksella avoimien ovien päivää on vietetty vuonna 2013.

”Päivä oli oikein onnistunut. Tapaamme ja tutustumme aina mielellämme voimalaitosten naapureihin ja paikallisiin asukkaisiin. Meitä Kemijoki Oy:n edustajia oli paikalla 14 eri alojen asiantuntijaa. Pystyimme näin vastaamaan mitä moninaisimpiin toimintaamme ja voimalaitosta koskeviin kysymyksiin”, kertoo Lieksanjoen toiminta-alueen aluepäällikkö Helena Ylihurula.

Avoimien ovien kierros tutustutti vierailijat voimalaitoksen historiaan ja nykypäivään sekä Lieksanjoen voimalaitoksien modernisointiin energiatehokkaammiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja käyttöturvallisemmiksi. ”Kävimme päivän aikana hyviä keskusteluja monista ajankohtaisista asioista”, iloitsee Helena Ylihurula.

Peruskorjaus mahdollisti harvinaisuuksiin tutustumisen

Avoimien ovien vierailijat olivat tyytyväisiä siihen, että pääsivät tutustumaan voimalaitokseen, jonka naapurissa ovat asuneet vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Käynnissä olevan peruskorjauksen myötä Pankakosken voimalaitoksella oli mahdollisuus tutustua myös yleensä veden olla oleviin koneiston osiin kuten juoksupyörään.

”Pankakosken voimalaitoksen toisen koneiston peruskorjaus aloitettiin vuoden 2017 lopulla. Kunnostuksen suurimmat komponentit – turbiinin juoksupyörä ja akseli sekä generaattorin staattori ja purettu roottori – olivat avoimien ovien päivänä poikkeuksellisesti vieraiden näkösällä. Laitteiden suuri koko kuului päivän isoimpiin ihmetyksen aiheisiin”, toteaa Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Jouko Kangas.

Avoimet ovet järjestettiin yhteistyössä Kemijoki Oy:n kumppanin Maintpartnerin kanssa. Maintpartner vastaa voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta Lieksanjoen vesistöalueella.

Kemijoki Oy on toiminta-alueensa yhteisöjen aktiivinen jäsen ja haluaa tukea erityisesti paikallista lasten ja nuorten toimintaa. Tapahtumaan tarjoilut järjesti luokkaretkirahastoaan kartuttava Lieksan Keskuskoulun 8E-luokka. Avoimista ovista ylijääneet makkarat ja munkit lahjoitettiin Pankakosken asukasyhdistyksen Pankapulkka-laskiaisriehaan.

Pankakosken voimalaitos ja sen peruskorjaus

  • ­ Pankakosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1964. Kaksikoneistoinen voimalaitos tuottaa keskimäärin 66 gigawattituntia (GWh) energiaa vuodessa.
  • ­ Pankakosken ensimmäinen koneisto peruskorjattiin vuonna 2014. Toisen koneiston peruskorjaus kestää huhtikuun 2018 puoliväliin asti.
  • ­ Peruskorjauksessa uusitaan turbiinin juoksupyörä, akseli, johtosolukkeet ja hydrauliikkajärjestelmä sekä generaattorin staattori. Roottori huolletaan ja navat uudelleeneristetään. Myös koneiston suojaus- ja automaatiojärjestelmät uusitaan ja koneisto liitetään kaukokäyttöön. Juoksupyörän navan voiteluöljy korvataan vedellä.

Tunnelmia Pankakosken voimalaitoksen avoimien ovien päivästä: 

> Lue lisää >
13.2.2018

Toteutamme vapaaehtoiset vaelluskalahankkeet Lapin liiton yhteistyönä

Kemijoki Oy koordinoi osallistumisensa kaikkiin Kemijoen vesistöaluetta koskeviin vapaaehtoisiin vaelluskalahankkeisiin Lapin liiton vaelluskalatyöryhmän kautta. Työryhmä on laatinut laajapohjaisena yhteistyönä kattavan toimenpidesuunnitelman, joka linjaa keskeiset toimenpiteet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Tulevien vuosien toimenpidesuunnitelma julkaistaan 27.2.2018.

Lapin liiton vaelluskalatyöryhmä tutkii kaikki sille toimitetut hanke-ehdotukset. Keskeisiä perusedellytyksiä kaikille työryhmän harkinnassa oleville hankkeille ovat muun muassa projektitoiminnan ja -taloushallinnon läpinäkyvyys, kattava ja laadukas taloudellinen ja toiminnallinen raportointi sekä toimenpiteiden todennettavuus ja vaikuttavuuden arviointi.

Kemijoki Oy on saanut hanke-ehdotuksen suoraan Lohijokitiimiltä. Yhtiön näkökulmasta yllä mainitut perusedellytykset eivät Lohijokitiimin toimittamassa hanke-ehdotuksessa täyty. Hankkeet on myös tarkoituksenmukaista toimittaa käsittelyyn aina pääsääntöisesti ennen yhtiön budjettikauden alkua. Koska nyt tullut hanke-ehdotus koskettaa useita sidosryhmiämme haluamme näin selventää periaatteitamme.

> Lue lisää >
7.2.2018

Pikkukylän ja Juujärven jäätiet on avattu

Seitakorvan ja Pirttikosken välisellä vesistöalueella oleva noin 200 metriä pitkä Pikkukylän jäätie avautui moottorikelkkaliikenteelle 5.2.2018. Seitakorvan alapuolella sijaitseva lähes 400 metriä pitkä Juujärven jäätie taas avautui 6.2.2018.

Jääteiden painorajoitus on 1 000 kiloa. Jään vahvuus on nyt avattujen jääteiden osalta 20 senttimetriä.

Jääteiden vahvistaminen aloitettiin jo 1,5 kuukautta sitten. Useimpina vuosina jäätiet saadaan auki jo tammikuussa.

”Lauha talvi on ollut todellinen haaste jääteiden rakentamiselle, samoin jään päälle satanut lumi. Jääolosuhteet ovat tänä talvena olleet heikot koko Lapin alueella”, kertoo Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Yrjö Koivisto.

Seitakorvan ja Pirttikosken välisen jokiosuuden jäätiet ovat osa Kemijoki Oy:n lupaehtojen velvoittamia jääteiden rakentamistöitä. Lupaehtojen mukaisesti alueelle rakennettavaa kolmatta, Jokelan jäätietä vahvistetaan vielä. Jäätiet ovat pääosin moottorikelkkailijoiden käytössä.

Kemijoki Oy seuraa jäiden paksuutta ja jääteiden kantavuutta jatkuvasti. Jäätiet suljetaan, kun jään kantavuus ja sitä myöden jääteiden turvallinen käyttö heikkenee.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Yrjö Koivisto
Puhelin +358 20 703 4439
yrjo.koivisto@kemijoki.fi

Kuvassa Juujärven jäätie 6.2.2018

> Lue lisää >
3.2.2018

Pankakosken voimalaitoksella palohälytys 3.2.2018

Pankakosken voimalaitoksella 1.koneiston peruskorjaustyömaalla muodostunut savu aiheutti palohälytyksen lauantai-iltana noin kello 20. Palokunta kävi laitoksella varmistamassa tilanteen. 

> Lue lisää >
30.1.2018

Avoimet ovet Pankakosken voimalaitoksella 10.2.2018

Järjestämme avoimet ovet lauantaina 10.2.2018, Klo 10–14 Pankakosken vesivoimalaitoksella (Ruukintie 2).

Tule tutustumaan toimintaamme ja Pankakosken vesivoimalaitokseemme. Voimalaitoksella on menossa ykköskoneiston peruskorjaus, jonka vuoksi on mahdollista nähdä koneisto purettuna. 

Infoteltassa on mahdollisuus tavata Kemijoki Oy:n asiantuntijoita ja osallistua tietovisaan. Tarjolla on myös kahvia ja makkaraa.

Järjestämme ilmaisen kuljetuksen Kemijoki Oy:n tunnuksella varustetulla linja-autolla keskustan ja voimalaitoksen välillä. Reitti lähtee Lieksan linja-autoasemalta klo 9.30, 10.30, 11.30 ja 12.30. Linja-auto voimalaitokselta lähtee klo 11.00, 12.00, 13.00 ja 14.00. 

Tapahtuma-aikana kulku voimalaitokselle on järjestetty Varikkotien kautta, jolloin ajetaan Pankakosken tehtaan parkkipaikan ohi ja käännytään sillan jälkeen vasemmalle. Omalla autolla tullessa kannattaa huomioida, että parkkitilaa on rajallisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

> Lue lisää >
26.1.2018

Pitkäjänteistä yhteistyötä Kemijärven säännöstelyn kehittämiseksi

Kemijärvi on Suomen säännöstellyin luonnonjärvi ja sen säännöstelyn kehittämisen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä jo yli vuosikymmenen ajan. Kemijärven säännöstelyn kehittämisen ohjausryhmän tavoitteena on vähentää säännöstelyhaittoja ja kehittää alueen virkistyskäyttöä. Nyt ohjausryhmä on kerännyt kaikki säännöstelyyn, veneilyyn ja kalastukseen liittyvät asiat Kemijärven kaupungin sivuille. Sivujen kautta voi myös jättää palautetta ohjausryhmälle.

Vuonna 2008 Lapin ELY-keskus, Kemijoki Oy ja Kemijärven kaupunki käynnistivät EU-rahoitteisen hankkeen Kemijärven kehittämistoimien toteuttamiseksi. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu edustajia Kemijärven kaupungilta, Kemijoki Oy:stä, Lapin ELY-keskuksesta (ympäristö- ja kalatalousviranomainen) sekä Kemijärven kalatalousalueelta. Kunnallistekniikan päällikkö Markku Koivisto on ollut Kemijärven kaupungin edustajana mukana yhteistyössä koko tämän ajan.

”Yhteistyö on ollut alusta asti hyvää ja se on vain vuosi vuodelta parantunut ja tiivistynyt. Kaikki osapuolet katsovat samaan suuntaan ja kaikki haluavat kehittää aluetta sekä ehkäistä säännöstelyn haittoja”, Koivisto kiittelee.

Kemijoki Oy on ollut myös mukana alusta saakka. Uusi verkkosivumalli olisi sovellettavissa muuallekin.

”Ohjausryhmämalli on ollut myös meistä toimiva. Ohjausryhmän suunnittelemat ja päättämät työt ovat merkittävä osa toimintaamme Kemijärvellä. Vastaavaa verkkosivumallia voitaisiin myöhemmin soveltaa myös Sodankylässä tekojärvien säännöstelyn ja moninaiskäytön viestinnässä,” kertoo Raimo Kaikkonen Kemijoki Oy:ltä.

Kehittämistoimet palvelevat asukkaita ja matkailualaa

Yhtenä ohjausryhmän tehtävänä on valmistella ja toteuttaa erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Kemijärven lisäksi kehittämistoimenpiteitä tehdään esimerkiksi Kostamojärvellä ja Pöyliöjärvellä. Viime vuosina Kemijärven alueella on tehty muun muassa ilmastuksia järven happikadon ehkäisemiseksi, vapaaehtoisia rantojen kunnostuksia ja kalataloudellisia kunnostuksia.

”Yhteistyöllä ja Kemijärven kehittämisellä on iso merkitys alueen virkistyskäytölle ja matkailulle. Olemme esimerkiksi rakentaneet laavuja, laitureita ja muutaman isomman laivasataman. Yhtenä isona ponnisteluna teimme myös kantosavotan, jossa rantamatalikosta poistettiin suuri määrä kantoja virkistyskäytön parantamiseksi”, kertoo Koivisto.

   

Kemijärven kaupungin verkkosivuille on koottu kattava tietopaketti

Vuoden vaihteessa Kemijärven kaupungin verkkosivut uudistuivat. Samalla sivuille lisättiin oma Vesistön säännöstely ja käyttö -osio, josta löytyvät tiedot muun muassa järvien säännöstelystä ja alueen kalastuksesta. Osio löytyy Kemijärvi-Info -valikon alta.

”Sivusto toteutettiin kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden toiveiden pohjalta. Saimme palautetta siitä, että säännöstelyyn liittyvät asiat olisi hyvä löytyä helposti ja nopeasti yhdestä paikasta. Nyt uusi osio kokoaa perustiedot asiasta sekä linkitykset kumppaneiden sivuille. Sivuja tullaan vielä päivittämään ja täydentämään jatkossa”, Koivisto kertoo.

Sivujen kautta voi myös jättää palautetta ohjausryhmälle, joka mielellään ottaa vastaan kehitysideoita.

”Asetimme tämän viisivuotisen toimintakauden tavoitteeksi kalastuksen olosuhteiden parantamisen. Olemme tähän mennessä saaneet vain vähän kehitysideoita siihen liittyen. Kuulemme mielellämme ajatuksia Kemijärven kalastuksen tehostamiseen ja parantamiseen. Esimerkiksi näihin liittyviä ideoita voi välittää meille verkkosivuilta löytyvien palautekanavien kautta”, Koivisto vinkkaa.

Kemijärven kaupungin sivujen Vesistön säännöstely ja käyttö -osion löydät täältä.

Kuvat: Reijo Kallioniemi

> Lue lisää >
25.1.2018

Kemijoki Oy teki kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen

Kemijoki Oy on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen. Kemijoki liittyy näin suureen joukkoon sitoumusten tekijöitä, joiden yhteisenä visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Toimenpidesitoumukset ovat konkreettinen ja mitattava tapa edistää kestävää kehitystä.

Kemijoki Oy otti käyttöön uuden digitaaliseen oppimisympäristöön toteutetun yritysvastuulisenssin. Sen suorittavat koko Kemijoki Oy:n henkilöstö, Kemijoen tehtävissä työskentelevät kumppaneiden työntekijät ja myös muut yhteistyötahot tarpeen mukaan. Yritysvastuulisenssi on tehokas keino laajentaa yritysvastuuosaamista kumppaniverkoston työntekijäkentässä.

”Haluamme jatkuvasti löytää tapoja viedä vastuullisuutta osaksi arkea sekä ideoida yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa uutta”, sanoo Kemijoki Oy:n yritysvastuujohtaja Tarja Zitting-Huttula. ”Digitaalinen oppimisympäristö on inspiroiva tapa sekä omaksua asioita että vaikuttaa niihin. Aihealueet kattavat Kemijoki Oy:n, kumppaneiden ja sidosryhmien kannalta keskeiset yritysvastuun aihepiirit. Oppimispolkua on myös mahdollista räätälöidä vastaajan tehtäväkentän mukaisesti.”

Kemijoki Oy kävi vuodesta 2013 alkaen läpi suuren muutoksen. Yhtiöstä tuli asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio, joka omistaa edelleen voimalaitoksensa, mutta hankkii suurimman osan toiminnoistaan sopimuskumppaneilta. Yhtiön strategia ja toimintamalli rakentuvat yritysvastuuperiaatteille ja yhteiselle käytännön tekemiselle kumppanien kanssa.

Lisätietoja:
Tarja Zitting-Huttula
Johtaja, yritysvastuu
puh. 020 703 4414

Taustatietoa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksista

Sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan aloitetta, jossa jokainen kansalainen, yritys tai yhteisö voi käytännössä osaltaan sitoutua edistämään kestävää kehitystä. Toimenpidesitoumuksilla sitoudutaan edistämään kattavan yhteiskuntasitoumuksen tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee myös globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:tä. Kaikki sitoumukset ovat nähtävillä osoitteessa https://sitoumus2050.fi/

> Lue lisää >
23.1.2018

Sähkön päivä muistuttaa kuinka suuri merkitys sähköllä on hyvinvointiimme

Pohjoismaista Sähkön päivää vietetään taas tänään 23.1. Tämän vuoden teemana on sähkön merkitys hyvinvointiimme. Sähkön merkitys nousee esiin etenkin talvella, kun pakkaset voivat synnyttää sähkönkulutuspiikkejä Sähkön päivän kunniaksi Kemijoen päivystäjä jakaa ajankohtaista tietoa joenvarsilta Facebook-sivullaan.

Suomessa sähköä tuotetaan monipuolisesti eri energialähteistä, minkä ansiosta sähkön toimitusvarmuus paranee. Esimerkiksi riittävä säätövoimakapasiteetti on olennainen tekijä Suomen huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa. Yksi toimintamme tavoitteista on turvata sähköjärjestelmän toimivuus. Erityisesti talvipakkasilla huoltovarmuuden turvaaminen on tärkeää.

Kemijoen päivystäjä pitää jokea silmällä ja kertoo tilanteesta

Kemijoen päivystäjä jakaa Sähkön päivän kunniaksi tietoa joenvarsilta Facebook-sivullaan.

”Sähkön päivän kunniaksi haluamme tuoda Kemijoen päivystäjän Facebookiin muistuttamaan vesivoiman merkityksestä erityisesti talvipakkasilla. Kemijoen päivystäjä jakaa päivän mittaan ajankohtaista tietoa joenvarsilta”, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Poikela.

Säätövoimalla varmistetaan sähköjärjestelmän toimivuus

Yhteiskuntamme tarvitsee nopeaa ja joustavaa energiantuotantoa eli säätövoimaa. Voimalaitoksemme takaavat, että säätövoimaa riittää, sillä tuotantomme kattaa noin kolmanneksen valtakunnallisesta säätötehon tarpeesta.

”Säätövoima tarkoittaa sitä, että lisäämme tuotantoa silloin, kun kulutus on suurinta ja vähennämme silloin kun Suomi nukkuu. Vesivoimalla kulutuksen muutoksiin voidaan reagoida jopa sekuntitasolla. Näin myös häiriötilanteisiin voidaan reagoida muutamassa sekunnissa,” Poikela kertoo.

Vesivoiman toimintavarmuutta edistää myös se, että sen tuotanto on alueellisesti hajautettua. Äkillisissä häiriötilanteissa sähköhuolto hoidetaan Suomessa 90-prosenttisesti vesivoimalla.

”Säätövoiman rooli korostuu talvella, kun sähkönkulutuspiikit voivat yllättää talvipakkasilla. Vesivoiman käytön turvaa vesialtaat, joihin vettä varastoidaan kesän ja syksyn aikana. Säätövoimalla voidaan vastata myös muiden uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon vaihteluihin. Veden virtaamista lisätään esimerkiksi silloin, kun sää on liian tyyni tuulivoiman tuotantoon”, Poikela tiivistää.

Kemijoen päivystäjän Facebook-sivun löydät täältä.

> Lue lisää >
19.1.2018

Sateinen loppuvuosi vaikutti jääkansien muodostumiseen

Lyhyt pakkasjakso ja runsaista lumisateista syntynyt paksu lumikerros vaikuttivat jääkansien muodostumiseen pohjoisessa. Tästä syystä pohjoisen alueella monin paikoin jääkerros jäi aiempia vuosia ohuemmaksi.

Kemijärven alueella sulia paikkoja on normaalia enemmän ja jäällä liikkuminen virta-alueilla on riskialtista. Seitakorvan aiempia vuosia tasaisempi säätö ja rauhalliset virtaamamuutokset näkyvät parhaiten voimalaitoksen alapuolisilla jääosuuksilla. Jäätä on päässyt kehittymään ranta-alueille ja jääteiden teko päästään aloittamaan hyvästä lähtötilanteesta. Nyt toivotaan kovia pakkasia tammi- ja helmikuulle.

Pohjoisen varastoaltaat olivat keskimääräistä korkeammalla tasolla talveen lähdettäessä ja nyt pakkasten aikaan vesivoimalla tuotetaan sähköä koko maahan sekä pohjoismaisille sähkömarkkinoille.

Lieksan- ja Kymijoen osalta virtaamat korkealla

Lieksanjoella vesistöalueella on talvi lähtenyt käyntiin myös lumisissa merkeissä ja virtaamat ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Sadantaa on saatu keskimääräistä enemmän. Mikäli lopputalven sateen mukailevat aiempia vuosia, voi myös tulva nousta aiempia vuosia korkeammaksi.

Kymijoella joulukuu oli mittaushistorian sateisin ja siellä eletään tulva-aikaa. Päijänteen pinta on reilusti yli keskimääräisen ja vettä riittää ajettavaksi koko kevääksi. Lumen vesiarvo on tällä hetkellä 80 millimetriä kun se viimetalvena oli huipussaan 70 milliä.

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!

> Lue lisää >
21.12.2017

Lieke-uutiskirje on ilmestynyt!

Lieke-uutiskirje tiivistää Kemijoki Oy:n tuoreimmat uutiset ja esittelee sekä omia asiantuntijoitamme että kumppaniemme ja sidosryhmiemme edustajia joen varrelta.

Tämän numeron aiheita:

  • Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä Sierilä-foorumia
  • Olemme valmistautuneet talviaikaan jokialueilla
  • Haemme Rovaniemelle ICT-asiantuntijaa
  • Illikainen eläköityy – Kemijoki Oy:n aluepäälliköt tavoittaa verkossa

Toivotamme rauhallista joulua ja energistä uutta vuotta!

Lue Lieke

> Lue lisää >
19.12.2017

Pankakosken voimalaitoksen peruskorjaus on käynnistynyt

Lieksanjoella sijaitsevat Pankakosken voimalaitoksemme koneiston 1 peruskorjaus aloitettiin 27.11.2017. Töiden ensimmäinen vaihe on koneiston purku ja se tehdään joulukuun aikana. Peruskorjauksessa huolletaan ja osittain uusitaan koneiston generaattori. Turbiinin juoksupyörä, akseli, solukkeet ja hydrauliikkajärjestelmä uusitaan. Myös koko koneiston suojaus- ja automaatiojärjestelmät uusitaan.

Koneiston vanha staattori puretaan ja se korvataan uudella sekä roottorin navat uudelleeneristetään. Juoksupyörän navan voiteluöljy korvataan vedellä, mikä lisää ympäristöystävällisyyttä ja vähentää öljyvahinkoriskiä. Peruskorjauksen päätoteuttajana toimii Andritz Hydro Oy, joka toimittaa laitoksen turbiinin.

Työt kestävät huhtikuun puoliväliin 2018 asti, jolloin koneisto otetaan tuotantokäyttöön.

Pankakosken voimalaitoksella on kaksi koneistoa, joista ensimmäinen peruskorjattiin vuonna 2014. Nyt toteutettava koneiston peruskorjaus päättää voimalaitoksen peruskorjausten sarjan.

Helmikuussa Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet

Järjestämme 10.2.2018 Pankakosken voimalaitoksella avoimet ovet. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki voimalaitoksista ja vesivoiman tuotannosta kiinnostuneet. Avoimissa ovissa pääset tutustumaan vesivoiman tuotantoon Lieksanjoella, näkemään miten vesivoimalaitosta huolletaan sekä tapaamaan Kemijoki Oy:n henkilökuntaa.

Kerromme lisää Pankakosken voimalaitoksen avoimista ovista tammikuun loppupuolella.

Päivitämme Investoinnit ja hankkeet sivuille peruskorjauksen etenemisestä. Sivuille pääset täältä.

Lisätietoja:

Jouko Kangas
Projektipäällikkö, Kemijoki Oy
Voimalaitoksen peruskorjaus
020 703 4437
jouko.kangas@kemijoki.fi

Helena Ylihurula
Lieksan- ja Kymijoen aluepäällikkö, Kemijoki Oy
Avoimet ovet
020 703 4484
helena.ylihurula@kemijoki.fi

> Lue lisää >
18.12.2017

Lieksankosken voimalaitoksen ohijuoksutuspadolla öljyvuoto

Lieksankosken voimalaitoksen ohijuoksutuspadolla olevasta mikroturbiinista vuoti noin 10 litraa laakeriöljyä joen ohijuoksutusuomaan. Asiasta tehtiin välittömästi ilmoitus pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tutkivat alueen ja totesivat öljyvuodon olleen niin vähäinen, ettei juoksutusuoman alajuoksulla havaittu merkkejä öljystä.

Olemme irroittaneet mikroturbiinin ja se on viety jatkotutkittavaksi. Jätimme padon tulvaluukun raolleen, jotta uomaan kulkee vettä lupaehtojen mukaisesti.

Lisätiedot:
Heikki Kusmin
Johtaja, käytettävyys, Kemijoki Oy
020 703 4416
heikki.kusmin@kemijoki.fi

> Lue lisää >
30.11.2017

Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä Sierilä-foorumia

Ympäristöjärjestöt, paliskunnat ja vapaa-ajankalastajat ovat lähestyneet Kemijoki Oy:tä kirjelmällä, ilmaisten näkemyksensä suunnittelussa olevaan Sierilän vesivoimalaitokseen liittyen. Kemijoki Oy ehdottaa järjestöille yhteistä tapaamista keskustelun jatkamiseksi. Yhtiö näkee syvällisen ja kattavan tietojen päivittämisen erittäin tarpeelliseksi, sillä kirjelmässä esitetyt näkemykset ja huolet perustuvat valitettavasti osin vaillinaisiin tietoihin. Kemijoki Oy haluaa osoittaa, että vesivoima ja luonnon monimuotoisuus voivat toteutua yhdessä. On myös tärkeää huomata, että Sierilä-hankkeen luvat ovat perusteellisen prosessin tulosta. Lupaedellytyksiä harkitessaan eri viranomaistahot ja oikeusasteet ovat perehtyneet hankkeeseen laajasti ja edellyttäneet kattavia suunnitelmia ja selvityksiä.

Sierilän voimalaitos rakennettaisiin kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Sierilä mahdollistaisi 100 MW:n tuulivoimatuotannon lisäämisen Suomen sähköjärjestelmään. Hankkeen kotimaisuusaste on 70 prosenttia. Vesivoima on ilmastoystävällisin ja tehokkain tapa tuottaa sähköä yhteiskunnan päivän mittaan muuttuviin tarpeisiin.

Kuten järjestöt toteavat kirjeessään, Sierilän rakennusprojektia on valmisteltu pitkään. Yhtiö on toiminut koko ajan lakien ja säädösten mukaisesti, toisin kuin julkisesta ajankohtaiskeskustelusta saattaisi virheellisesti päätellä. Tämä on edellyttänyt kirjeessä mainitun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) lisäksi lukuisia selvityksiä alueen luontoarvoista sekä suunnitelmia niiden suojelemiseksi. Yhtiö on myös korvannut mahdollisesta rakentamisesta aiheutuvat haitat alueen asukkaille. Ympäristövaikutuksiin ja niiden hoitamiseen liittyvä tieto ja näkemys perustuvat siis huomattavasti YVA:a laajempaan työhön.

On ymmärrettävää, että vesivoima herättää keskustelua. Hiilivapaan energiajärjestelmän rakentaminen on yksi Suomen kansallisia haasteita ja siinä uusiutuvalla vesivoimalla on keskeinen rooli. Kemijoki Oy toivoo rakentavaa ja ratkaisuhakuista vuoropuhelua sekä etsii yhteistä näkemystä hiilivapaan Suomen rakentamiseksi.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

LIITE: Keskeisiä huomioita järjestöjen esittämiin näkökantoihin

Sierilää on valmisteltu yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa

Voimalaitoksen yleissuunnittelu käynnistyi jo 1990-luvulla. Edistimme hanketta tiiviisti yhteistyössä vaikutusalueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. YVA-vaiheen aikana pidettyihin yleisötilaisuuksiin osallistui satoja henkilöitä.

Hankkeen edetessä olemme pitäneet yhteyttä paikallisten ihmisten kanssa lupaprosessin eri vaiheissa sekä lupapäätösten jälkeen. Tämän vuoden aikana olemme esimerkiksi käyneet vuoropuhelua tilaisuuksissa Oikaraisten kylällä.

Rakentamisen vaikutuksia on jo korvattu alueen asukkaille ja elinkeinonharjoittajille lupaehtojen mukaisesti. Korvaukset huomioivat paitsi kiinteistöille myös elinkeinonharjoittamiselle ja virkistyskäytölle aiheutuvat vaikutukset.

Vaikutusalueella toimiville neljälle maatilalle tehdään korvausten lisäksi toimenpiteitä, joilla hankkeen vaikutuksia kompensoidaan. Jokaisella tilalla säilyy edellytykset jatkaa maatilatoimintaa. Alueen kalastusosakaskunnille on maksettu korvauksia kalastolle ja kalastukselle aiheutuvista vaikutuksista lähes miljoona euroa. Lisäksi maksetaan vuotuista kalatalousmaksua käytettäväksi alueen kalastonhoitoon sekä rakentamisajan istutetaan kaloja.

Sierilän vaikutukset kohdistuvat säännösteltyyn jokiosuuteen

Sierilän voimalaitos rakennettaisiin kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Jokiosuus on rakentamaton, mutta ei luonnontilainen. Se on esimerkiksi vesipuitedirektiivin mukaisesti luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.

Voimalaitoksen myötä ylävirran jokialue muuttuisi leveämmäksi noin 5 kilometrin matkalta. Siitä ylävirtaan padotus rajautuu pääosin nykyisen rantatörmän korkeudelle. Veden alle jäävä alue on kokonaisuudessaan noin 3,6 km². Pääasiassa veden alle jäävät alueet ovat kuivahkoja maa-alueita.

Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee Vanttauksen, Poikajärven, Narkauksen ja Niemelän paliskuntien alueita. Veden alle jäävien talvilaidunten osuus on hyvin vähäinen osa talvilaidunten kokonaismäärästä (Vanttauksen osalta 0,4 % ja Narkauksen osalta 0,008 %). Paliskunnat eivät joudu alueiden menettämisen seurauksena vähentämään porolukuaan. Kuten paliskuntien puheenjohtaja toteaakin YLE:n haastattelussa: "Sinänsä Sierilä yksittäisenä hankkeena ei ole meille dramaattisen suuri".

Vesivoimalla on olennainen merkitys hiilivapaan Suomen rakentamisessa

Hiilivapaan energiajärjestelmän rakentaminen on yksi Suomen kansallisia haasteita, jossa vesivoimalla on olennainen merkitys. Sierilä mahdollistaisi 100 MW:n tuulivoimatuotannon lisäämisen Suomen sähköjärjestelmään. Vuodessa voimalaitos kattaisi noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen. Vesivoima on ilmastoystävällisin ja tehokkain tapa tuottaa sähköä yhteiskunnan päivän mittaan muuttuviin tarpeisiin.

Sateisuuden ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän Kemijoen valuma-alueella. Tämä parantaa entisestään vesivoiman kykyä tuottaa sähköä. Sierilä täydentäisi voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön. Yhteiskunnan sähköistyessä vuorokauden sisäisen säätötarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Sierilään luonnonmukainen ohitusuoma ja valmius kalatiehen

Sierilän voimalaitos vaikuttaisi padon yläpuolella oleviin virta-alueisiin. Alueella tehtyjen selvitysten mukaan saaliiksi saadut taimenet ovat kuitenkin istutuksista peräisin. Vastaavasti harjuksista noin puolet ovat alueelle istutettuja. Uhanalaisella vaellussiialla tarkoitetaan yleensä meressä syönnöstävää ja jokiin kudulle nousevaa siikaa, josta ei Sierilän tapauksessa ole kysymys.

Säännöstelypadon yhteyteen suunniteltu Mukkaojan luonnonmukainen ohitusuoma mahdollistaisi paikalliskalojen vaellukset padon ohi. Lisäksi olemme varautuneet täydentämään rakentamissuunnitelmaa kalatien toteuttamiseksi voimalaitoksen yhteyteen.

Kalastus ei siis loppuisi hankkeen seurauksena vaan kalastus tulisi jatkossa painottumaan vetouisteluun ja seisovien pyydysten käyttöön heitto- ja perhokalastuksen sijaan. Voimalaitoksen alapuolinen Olkkakoski säilyisi ennallaan heitto- ja perhokalastuskohteena.

Kemijoesta on löydetty kaksi yksittäistä jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Nämä ovat löytyneet noin 30 km päästä suunnitellun Sierilän voimalaitoksen yläpuolelta läheltä Vanttauskosken voimalaitosta, missä vedenkorkeuden ja virtaaman vuorokautinen vaihtelu on nykyisin suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Sierilän voimalaitoksen myötä kyseisen jokialueen pinnan vaihtelut vähenisivät mutta virtaama säilyisi vuolaana. Tämä tarkoittaisi teoriassa entistä parempia elinolosuhteita jokihelmisimpukalle.

Sierilä toisi Lappiin työtä ja verotuloja

Hankkeen taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Valmistuttuaan Sierilän voimalaitos maksaisi vuosittain 1,5 miljoonaa euroa kiinteistöveroja Rovaniemen kaupungille. Rakennusvaiheessa voimalaitoksen työllisyysvaikutus olisi 1700 henkilötyövuotta. Lisäksi on hyvä huomioida, että merkittävän osan Kemijoki Oy:stä omistavat paikalliset sähköyhtiöt. Sierilän voimalaitos hyödyttäisi näin Suomea sekä Lappia tuotetun sähkön muodossa. Sierilän voimalaitoksen kotimaisuusaste olisi arviolta yli 70 %.

Noudatamme lupaehtoja ja viranomaisohjeita

Kemijoki Oy noudattaa kaikessa Sierilään liittyvässä viranomaisten ohjeita ja lupien ehtoja. Lajihavaintojen osalta selvitetään aina ensin havainnon paikkansa pitävyys. Sen jälkeen viranomaiset antavat toimintaohjeita, mikäli siihen on aihetta.

Kuten järjestöt toteavat kirjeessään, Sierilän rakennusprojektia on valmisteltu pitkään. Yhtiö on toiminut koko ajan lakien ja säädösten mukaisesti, toisin kuin julkisesta ajankohtaiskeskustelusta saattaisi virheellisesti päätellä. Tämä on edellyttänyt kirjeessä mainitun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) lisäksi lukuisia selvityksiä alueen luontoarvoista sekä suunnitelmia niiden suojelemiseksi. Lupaprosessissa on huomioitu kaikki tiedossa olevat direktiivilajit ja rauhoitetut lajit. Ympäristövaikutuksiin ja niiden hoitamiseen liittyvä tieto ja näkemys perustuvat siis huomattavasti YVA:a laajempaan työhön.

Sekä ns. uudessa että vanhassa vesilaissa arvioidaan hankkeen hyödyt ja haitat. Kaikissa oikeusasteissa (aluehallintovirasto, Vaasan hallinto-oikeus, Korkein hallinto-oikeus) hankkeen hyödyt on arvioitu huomattaviksi sen aiheuttamiin menetyksiin verrattuina.

Kemijoki Oy:llä on lainvoimaiset poikkeamisluvat alueella todettujen apilakirjokääriäisen ja laaksoarhon osalta. Lapinleinikki-kasvin osalta suunnitelma on valmistelussa. Lapinleinikin viimeaikainen kehitys on vakaa eikä siihen kohdistu merkittäviä uhkatekijöitä.

Esimerkiksi apilakirjokääriäisen (perhonen) suojaamiseksi on tehty toimenpidesuunnitelma, jonka avulla perhosen elinympäristö säilytetään ennallaan. Perhosta varten olemme sitoutuneet rakentamaan niityn ympärille suojapadon, jotta elinympäristö alueella säilyy. Lisäksi perhosta on jo siirtoistutettu uusiin elinympäristöihin ja seuraamme kantojen kehittymistä.

Sierilä tukee Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita

Sierilän hanke tukee Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista ja on omavaraista, vastuullista sekä kestävää säätövoimaa mahdollistaen myös muiden uusiutuvien kuten tuuli- ja aurinkoenergian lisäämisen.

> Lue lisää >
30.11.2017

Kemijoella tehdyissä jatkotutkimuksissa löytyi yksi raakku

Kemijoen Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolelta on Alleco Oy:n sukellustutkimuksissa lokakuussa löydetty useita eläviä simpukoita, joista yksi on rauhoitettu ja uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku. Raakku löytyi samalta alueelta kuin syyskuussa löydetty yksilö.

Sukellustutkimuksia tehtiin lokakuussa myös Tervakarin ja Tikkasenkarin jokialueilla, mutta niiltä raakkuja ei löytynyt.

Alleco Oy:n tutkimusraportti on toimitettu Lapin ELY-keskukselle. Voit ladata raportin tästä. Kemijoki Oy jatkaa Sierilän voimalaitoshankkeen suunnittelua normaalisti. Noudatamme viranomaisten ohjeistuksia ja lupaehtoja kuten aina.

Taustaa
Paikalliset asukkaat ilmoittivat kesällä 2017 Lapin ELY-keskukseen mahdollisesta jokihelmisimpukkahavainnosta Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolisella alueella, joka kuuluu suunnitellun Sierilän voimalaitosaltaan vaikutuspiiriin. Lapin ELY-keskus tilasi Alleco Oy:ltä selvityksen, jossa tutkittiin, mitä simpukkalajeja alueella elää. Syyskuussa tehdyissä sukellustutkimuksissa alueelta löytyi yksi raakku. Löydön seurauksena Lapin ELY-keskus edellytti Kemijoki Oy:tä selvittämään löytyykö alueelta useampia jokihelmisimpukoita. Kemijoki Oy tilasi inventointityön Alleco Oy:ltä, jonka yhteydessä lokakuussa tehdyissä sukelluksissa löytyi samalta jokialueelta yksi raakku.

Lisätietoja:
Timo Torvinen
Johtaja, strategiset investoinnit
puh. 020 703 4411

> Lue lisää >
27.11.2017

Haemme Rovaniemelle ICT-asiantuntijaa

Haemme ICT-asiantuntijaa tiedonsiirtoverkkojen ja kaukokäyttöjärjestelmien sekä tietojärjestelmien suunnittelu-, kehittämis- ja ylläpitotehtäviin.

Tulet työskentelemään vesivoimalaitosten tietoliikenteestä, kaukokäytöstä ja tietojärjestelmistä sekä tietohallinnon tehtävistä vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Vastaat osaltasi järjestelmien korkeasta käytettävyydestä ja kehittämisestä ja olet mukana toteuttamassa tehokasta ja nykyaikaista vesivoimatuotantoa.

Kanssamme kehityt vesivoimaan liittyvien ICT-asioiden huippuosaajaksi. Tarjoamme kehittyvän toimintaympäristön, hyvät henkilöstöedut ja kannustavan työyhteisön. Jos sinulla on mutkaton ja positiivinen ote työntekoon, sovit hyvin joukkoomme.

TOIVOMME SINULTA

  • Soveltuvaa ICT-alan koulutusta, esimerkiksi insinööri/DI
  • Tietotekniikan, tietoliikennetekniikan ja tietoturvallisuuden hyvää osaamista
  • Kokemusta lähiverkko- ja valokaapelijärjestelmistä sekä radiolinkeistä
  • Kokemusta tietoliikenne- ja/tai kaukokäyttölaitteiden ylläpito- ja viankorjaustehtävistä
  • Osaamista tietohallinnosta
  • Kiinnostusta uusien tekniikoiden ja ohjelmistojen soveltamiseen

ARVOSTAMME

  • Kykyä työskennellä itsenäisesti ja ottaa vastuuta
  • Pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta löytää innovatiivisia ratkaisuja
  • Oma-aloitteisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja
  • Joustavuutta

Täytä hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan hakemuksesi ja CV:si 7.1.2018 mennessä osoitteessa uratori.mps.fi.

Lisätiedot:
Lisätietoja tehtävästä ja yrityksestä antaa MPS-konsultti Arto Savela, puh. 040 729 6600.

> Lue lisää >
22.11.2017

Illikainen eläköityy – Kemijoki Oy:n aluepäälliköt tavoittaa verkossa

Kemijoki Oy:n Sodankylän toiminta-alueella pitkäaikainen yhteyshenkilömme Jouko Illikainen jää eläkkeelle. Jatkossa aluepäällikkö Jyrki Autti vastaa sidosryhmätyöstä Sodankylän alueella sekä Kitisen varrella. Muut aluepäällikkömme ovat Yrjö Koivisto, joka toimii Kemijärven ja Kemijoen alueella sekä Helena Ylihurula, joka vastaa Kymi- ja Lieksanjokien alueista.

Joukon eläköitymisen myötä palvelut siirtyvät keskitetysti Rovaniemelle. Sodankylässä sijainnut Kemijoki Oy:n toimipiste loppuu, mutta palvelemme edelleen alueen sidosryhmiämme. ”Meidät tavoittaa edelleen, mutta yhteydenottopalvelut ovat nykyisin pääosin verkossa. Verkkosivuiltamme löytyvän sidosryhmäpalautejärjestelmän avulla voi ottaa yhteyttä suoraan aluepäällikköihimme ja jättää palautetta Kemijoki Oy:lle ”, kertoo aluepäällikkö Jyrki Autti. Sodankylän entisen toimipisteemme yhteydessä jatkaa edelleen kumppanimme Mitta Oy:n toimipiste, jonka kautta meihin voi myös olla yhteydessä.

Vaikka Jyrki ei ole viikoittain läsnä Sodankylässä, hänet ja muut aluepäälliköt tavoittaa palautejärjestelmän, puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Tarvittaessa myös tapaamiset järjestyvät.

Pitkä työura Kemijoen varrella

Sodankyläläisenä Jouko on aina halunnut palvella aluetta ja sen sidosryhmiä parhaalla mahdollisella tavalla. Ensimmäisen kosketuksensa hän sai vesivoimayhtiöön kesätöissä rantojen- ja metsänraivausporukassa 1971. Vuonna 1980 Jouko aloitti Kitisen voimalaitosten allasalueiden ja allaspohjien puuston poistotöissä. Työtehtävät vaihtuivat vuonna 1994, kun hänet valittiin hoitamaan Sodankylän kiinteistöasioita.

Jouko on työskennellyt alueen sidosryhmien kanssa mitä erilaisimmissa asiayhteyksissä.

”Työskennellessä ihmisten kanssa, on aina tärkeää keskittyä perusasioihin, kuten laatuun ja asiakaspalveluun. Hyvän palvelun avulla hankalienkin asioiden jälkeen jokaiselle osapuolelle jää hyvä mieli. Sovittelu ja reiluus ovat hyviä arvoja”, Jouko vinkkaa.

Jouko on Kemijoki Oy:n pitkäaikainen työntekijä, joka on työskennellyt alueen sidosryhmien kanssa isolla sydämellä. Kiitämme Joukoa kaikesta ja toivomme hänelle leppoisia urheiluntäyteisiä eläkepäiviä!

> Lue lisää >
20.11.2017

Olemme valmistautuneet talviaikaan jokialueilla

Sadanta oli Kemijoen valuma-alueella syksyn ajan keskimääräistä pienempää ja lokakuun lopulla saatiin ensimmäinen lumipeite pohjoiseen. Marraskuun alussa ilma lämpeni ja toi mukanaan vesisateita.

Vesisateet sulattivat maassa olleen lumen, mikä nosti tulovirtaamia ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalle. Pakkanen hyydyttää tulovirtaamat normaalille tasolle marraskuun loppua lähestyttäessä.

Vesivarastoissa riittää vettä kesän jäljiltä kylmää talvea varten ja marraskuussa saadut vesisateet lisäsivät hieman vesivarastojen täyttöastetta. Aloitimme vuotuiset jäädytysjuoksutukset marraskuun puolenvälin jälkeen ilmojen ja veden viilentyessä. Jäädytysjuoksutuksilla edesautetaan vahvojen jääkansien syntymistä, mikä on eduksi niin ympäristölle kuin energiantuotannollekin pitkän talven aikana.

> Lue lisää >
14.11.2017

Lokan voimalaitoksen koneaseman sillan toinen ajokaista suljettu päivisin liikenteeltä 15.-23.11.

Lapin ELY-keskuksen kuulutuksen mukaisesti Lokan voimalaitoksen koneaseman sillan toinen ajokaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 15. - 23.11.2017 päivisin klo 07.00 - 18.00 maantiellä 9673 Tanhua-Lokka.

> Lue lisää >
9.11.2017

Lokalla ja Porttipahdalla heikot jäät

Altailla on suuria railoja ja sula-alueita, joilla ei ole jäätä tai jää on erittäin ohutta. Altailla liikkujien tulee noudattaa varovaisuutta myös myöhemmässä vaiheessa, koska nyt sulina olevilla alueilla tulee olemaan heikompi jääkansi pidempään.

Lisätiedot:

Lokan altaan jäätilanteesta
Risto Pyhäjärvi
Lokan luonnonvaraosuuskunta
0400 222 497

Porttipahdan altaan jäätilanteesta
Erkki Jokiniemi
kalastaja
0400 188 452

> Lue lisää >
8.11.2017

Petäjäskosken patosilta suljettu liikenteeltä 13.-17.11. klo 7-20

Petäjäskosken patosilta on kokonaan suljettu liikenteeltä 13.-17.11. klo 7-20 välisenä aikana työpadon purkutöiden vuoksi.

> Lue lisää >
27.10.2017

Petäjäskosken patosillan toinen ajokaista suljettu tilapäisesti liikenteeltä 1.11.-30.11.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksen mukaisesti Petäjäskosken patosillan (maantiellä 9265 Petäjäskoski - Soimi, Rovaniemi) toinen ajokaista suljetaan tilapäisesti liikenteeltä 1.11. – 30.11.2017 päivisin klo 07.00 - 22.00 segmenttiluukun viimeistelytöiden vuoksi.

> Lue lisää >