Vesivoiman vaikutuksia kalataloudelle kompensoidaan velvoitteiden mukaisesti. Nykyiset velvoiteistutuksiin perustuvat toimenpiteet tuottavat hyvää tulosta ja niillä on paikallista kannatusta.
Kemijoki Oy:n tavoitteena on jo pitkään ollut yhteistyössä, vapaaehtoisin toimin ja vaiheittain edeten palauttaa osittainen luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjokeen.
Teemme vapaaehtoista vaelluskalatyötä yhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa huomattavasti istutus- ja tarkkailuvelvoitteita laajemmin. Vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteemme kuuluu mm. mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset, ylisiirrot sekä parhaiden ratkaisujen etsiminen ja tukeminen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomiseksi. Lisätietoa velvoitteista ja vapaaehtoisesta vaelluskalatyöstä löytyy täältä ja Taivalkosken vaelluskalaratkaisusta täältä. Vaelluskalatyöhömme liittyvät uutiset löydät kootusti täältä.
Jätimme tammikuussa 2022 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen Taivalkosken voimalaitoksen kalauoman rakentamisesta. Jatkamme luvitusvaiheen aikana kalauomaprojektin valmistelua.
Jos et löydä sivulta vastausta kysymykseesi, otamme mielellämme kysymyksiä vastaan palautekanavamme kautta.
Miksi haluatte rakentaa kalauoman Taivalkoskelle?
Tavoitteemme on osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjoen vesistössä. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan laaja valikoima toisiaan tukevia toimenpiteitä oikeassa järjestyksessä - sekä pitkäjänteistä työtä. Toimivat vaellusratkaisut rakennetaan tulosten perusteella vaiheittain edeten, ja niin, että työssä huomioidaan jokaisen voimalaitoksen ja joenosan ominaispiirteet.
Taivalkosken voimalaitos on Isohaaran yläjuoksulla seuraava vesivoimalaitos. Isohaara taas on Perämereen laskevan Kemijoen ensimmäinen voimalaitos, jolla on kaksi kiinteärakenteista kalatietä. Aloitimme padon ohitusratkaisun suunnittelun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen, kun vuonna 2018 osoittautui, että jokeen nousseiden kalojen määrä on kasvanut.
Kalauoman suunnittelun tärkein lähtökohta on ollut kalojen käyttäytyminen eli se, miten vaelluskalat pääsevät parhaiten nousemaan Taivalkosken padon yli. Toteutuskelpoisin vaihtoehto on alakanavan itärannalle sijoittuva kalauoma, jonka kokonaispituus on lähes 700 metriä, keskimääräinen leveys kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia. Houkutusvirta-altaan tilavuus on lähes 6 000 kuutiometriä. Kalanuoman kiinniottolaitteen toiminnan suunnittelussa on huomioitu sekä smolttien että aikuisten kalojen kiinniotto, ja tutkimus- ja kehitystoiminta.
Sweco, jolla on kansainvälistä osaamista kalojen vaellusesteiden ohitusratkaisuista, hahmotteli Taivalkosken alueelle lähes kymmenen vaihtoehtoista kalauoman toteutusreittiä, jotka käytiin läpi kalauomalle asetettujen tavoitteiden ja teknisen toteutettavuuden osalta. Vaihtoehtoisia ratkaisuja punnittiin usealla eri mittapuulla kuten kalauoman sisäänkäynnin löydettävyys ja virtaamat, linjausten kaltevuus, kalauoman muokattavuus sekä habitaatti- ja poikastuotantoalueiden toteutusmahdollisuudet. Toteutettavuusselvityksessä huomioitiin myös voimalaitosta ympäröivien kiinteistöjen omistussuhteet maan- ja tilankäytön näkökulmasta, kalauoman maisemoinnin merkitys alueen viihtyisyydelle sekä voimalaitosympäristön rakenteet ja infrastruktuuri.
Taivalkosken kalauomaan sisältyy sekä luonnonmukainen että tekninen osuus. Täysin luonnonmukaisen uoman suuaukko olisi tullut sijoittaa niin kauas alavirtaan, ja etäälle päävirrasta, että sen houkuttelevuus ja samalla toimivuus vaelluskaloille olisi epävarmaa.
Taivalkosken uoma -hankkeessa, kuten vaelluskalatyössämme ylipäänsä, on tärkeänä osana tutkimus- ja kehitystyö parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.
Vaelluskalatyössä on löydettävä laitos- ja jokikohtaisesti tehokkaimmat toimenpiteet. Kemijoki on iso joki ja voimalaitokset ovat suuria. Ne ratkaisut, jotka toimivat pienemmissä laitoksissa tai pienillä joilla eivät ole monistettavissa tai kopioitavissa. Atlantin lohelle ei löydy ylipäänsäkään esimerkkejä, joilla viiden laitoksen yli on saatu aikaan itsensä ylläpitävä luonnonvarainen lisääntyminen.
Kalauoman toteutettavuussuunnittelun teki Sweco, jolla on kansainvälistä osaamista vaellusesteiden ohitusratkaisuista esimerkiksi Ruotsista. Suunnittelussa on käytetty hyväksi mm. aiemmin tehtyjä tutkimuksia lohikalojen liikkeistä Taivalkosken alapuolella. Näiden tutkimusten perusteella on päädytty esimerkiksi suuaukon sijoituksen osalta valittuun ratkaisuun.
Olemme tavanneet ohitusratkaisuhankkeen eri vaiheissa Kemijoen kalatalousalueita ja osakaskuntia, Taivalkosken voimalaitosalueen naapureita sekä alueen kuntien ja viranomaisten edustajia. Jatkamme yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa myös hankkeen edetessä.
Keräsimme myös tammikuussa 2019 näkemyksiä parhaasta Taivalkosken padon ohitusratkaisusta. 65 % äänistä meni kalauomalle, 30 % Kalasydämelle ja 5 % kalaportaalle.
Kalauoman yläosa, luonnonmukainen uoma, on mitoitettu virtaamalle 1-3 kuutiometriä sekunnissa. Mitoitettu virtaama on riittävä kalojen vaellukselle voimalaitoksen ohi.
Houkutusvirtaama-altaan koko on noin 6 000 kuutiometriä. Altaan täyttämisvaiheen aikana kalauoman teknisen alaosan virtaama on 1-2 kuutiometriä sekunnissa. Altaan avulla voidaan tuottaa houkutusvesi-impulssi, jolloin kalatien suulla virtaama nousee 3-5 kuutiometriin sekunnissa.
Teknisen kalatien sisäänkäynnin yhteyteen tulee rakenteelliset varaukset pumppaukselle, mikäli 3–5 kuutiometriä sekunnissa houkutusvirtaama osoittautuu myöhemmin riittämättömäksi. Pumppausvarauksella houkutusvirtaama on mahdollista nostaa 20 kuutiometriin sekunnissa saakka kalatien sisäänkäynnille.
Lapin ELY-keskuksen muutoshakemuksessa kalateitä koskevat virtaamavaatimukset ovat 2 kuutiometriä sekunnissa sekä houkutusvirtaama 20 kuutiometriä sekunnissa. Näin ollen Taivalkoskelle suunnitellun kalauoman virtaamiksi on suunniteltu saman kokoluokan virtaamia, joita ELY on hakemuksessaan edellyttänyt.
Rajoitetaanko veden ohjausta uomaan, jotta Kemijoki Oy ei menetä tuloja?
Olennaisinta on löytää kalojen kannalta toimiva ratkaisu. Suunnittelussa on myös huomioitu Lapin ELY-keskuksen vaatimukset. Uskomme, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, taloudellinen kannattavuus ja säätövoiman tuotannon varmistaminen ovat sovitettavissa yhteen.
Taivalkoskelle suunnitellun kalauoman päätehtävänä on mahdollistaa kalojen pääsy lisääntymisalueille, joita on voimalaitoksen jälkeen yläjuoksulla runsaasti. Ala-Kemijoen voimalaitosten osalta ohitusuomiin toteutettavissa olevan poikastuotantoalueen määrä jäisi yhteenlaskettunakin muutamaan hehtaariin. Uomien vaelluspoikastuotanto olisi kokonaisuuden kannalta vähäinen, kun sitä vertaa Ounasjoen poikastuotantoalueen pinta-alaan, joka on noin 1 900 hehtaaria. Lisääntymisalueita on lisäksi tarjolla jo Taivalkosken ja Ossauskosken voimalaitosten väliin laskevilla Kemijoen sivujoilla, joista Runkausjokea on vasta kunnostettu.
Vaelluskalojen kutualueiden sekä eri ikäisten jokipoikasten elinympäristöjen laatuvaatimukset ovat erilaisia. Luonnonmukaisen uoman koko pinta-ala ei siten olisi vaelluspoikastuotantoaluetta. Lisäksi on epävarmaa, missä määrin lohi voitaisiin saada lisääntymään ohitusuomien kaltaisissa suhteellisen vähävetisissä uomissa, sillä lohen tiedetään edellyttävän taimenta vuolasvetisempiä jokijaksoja. Lisäksi riskinä olisi kalojen kudun selviytyminen talviaikana, sillä ohitusuomassa hyytö ja siten myös pohjan jäätymisen mahdollisuus on suuri.
Kustannusarvio perustuu suunnitelmavaiheen parhaaseen arvioon. Kustannustasoon vaikuttaa kohteen ominaisuudet. Taivalkosken ohitusuoman pituuden on putouskorkeudesta johtuen oltava riittävä. Ratkaisu sisältää paljon betonirakenteita, haastavia maatöitä ja useampia teiden alituksia, mikä tekee rakentamisesta tavanomaisen maanrakennuksen kustannuksiin verrattuna selvästi kalliimpaa. Kalatie sisältää lisäksi kiinniottolaitteen ja pumppausvarauksen, mitkä myös nostavat kustannuksia.
ELY:n muutoshakemuksen lähtökohta on saada aikaan täysin luontaisesti itsensä ylläpitävä vaelluskalakanta. Me taas uskomme, että hyvällä yhteistyöllä, riittävällä tutkimuspanoksella ja vaiheittain edeten on luotavissa tukitoimia edellyttävä osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjoen vesistöön. Vaikka olemme ELY:n hakemuksen lähtökohdista ja keinoista eri mieltä, meillä on samansuuntainen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen vaatii onnistuakseen kaikkien toimijoiden, osapuolten ja sidosryhmien hyvää yhteistyötä ja hyväksyntää.
Aloitimme padon ohitusratkaisun suunnittelun Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen, kun vuonna 2018 osoittautui, että jokeen nousseiden kalojen määrä on kasvanut. Taivalkosken voimalaitos on Isohaaran yläjuoksulla seuraava vesivoimalaitos. Isohaara taas on Perämereen laskevan Kemijoen ensimmäinen voimalaitos, jolla on kaksi kiinteärakenteista kalatietä. Yksi edellytys onnistuneelle vaellusyhteydelle Taivalkoskella on Isohaaran vesivoimalaitoksen kalateiden nykyistä parempi toimivuus.
Näkemyksemme on, että toimintatapamme edetä voimalaitoskohtaisten ohitusratkaisujen kautta vaiheittain eteenpäin on selkeästi nopeampi ja tehokkaampi kuin ELY:n hakemuksen mukainen pyrkimys edetä velvoitemuutoksen kautta kaikkia voimalaitoksia koskeviin yhtäaikaisiin hankkeisiin.
Lapin ELY-keskuksen 17.3.2017 jättämä hakemus Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi sisältää erittäin laajan velvoitekokonaisuuden. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) kuulutti hakemuksen 18.6.2020. Toimitimme normaalin vesioikeudellisen hakemusprosessin mukaisesti Pohjois-Suomen AVI:lle muistutuksen eli oman näkemyksemme hakemuksesta 10.8.2020. Näkemyksemme mukaan ELY-keskuksen hakemusta ei tule hyväksyä, tai se tulee palauttaa täydennettäväksi.
Perustelemme näkemystämme muun muassa kalateiden toimivuusvaatimusten mahdottomuudella, hakemuksen virheellisillä lähtökohdilla, säätövoiman tuotannon vähentymisellä sekä kohtuuttomilla kustannuksilla.
Kemijoki Oy:n muistutus liitteineen
Näkemyksemme mukaan Lapin ELY:n hakemus on vaatimuksiltaan epärealistinen ja ristiriitainen. Hakemuksen tavoitteena olevan itsensä ylläpitävän, täysin luonnonvaraisen vaelluskalakannan luominen Kemi-Ounasjoen vesistöön on mahdoton saavuttaa. Hakemus myös perustuu olennaisilta osiltaan virheelliseen tietoon. Keskeisimpiä ongelmallisia kohtia ovat oletettu poikastuotantopotentiaali ja ns. smolttikerroin, jolla tarkoitetaan villien ja viljeltyjen lohien vaelluspoikasten menestymiseroa. Lisäksi muutoshakemuksessa vaaditaan kalateiltä epärealistisen korkeaa toimivuutta.
ELY:n vaatimuksilla olisi iso vaikutus liiketoiminnallemme ja vesivoimatuotannon tulevaisuudelle. Taloustietoon erikoistunut tutkimusyritys Compass Lexecon on laatinut selvityksen ELY:n hakemuksesta vesivoimalaitostemme kalatalousvelvoitteiden osalta. Vaaditut velvoitemuutokset toimintavaatimuksineen aiheuttaisivat yhtiölle yhteensä yli 800 miljoonan euron kustannukset ja tuotantomenetykset 25 vuoden aikana. Selvitys osoittaa, että vaaditut velvoitemuutokset heikentäisivät merkittävästi vesivoimatuotantoamme.
Kemijoki Oy:n toimintaedellytyksiin puuttuminen vaikuttaisi Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, sähköjärjestelmän toimintaan, toimitusvarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen. Vesivoimalla on keskeinen merkitys Suomen ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteiden saavuttamisessa muun muassa tuuli- ja aurinkovoiman lisäämisen kannalta välttämättömän säätövoiman tuottajana.
Vaikka olemme ELY:n hakemuksen lähtökohdista ja keinoista eri mieltä, meillä on samansuuntainen tavoite. Uskomme, että hyvällä yhteistyöllä, riittävällä tutkimuspanoksella ja vaiheittain edeten on luotavissa tukitoimia edellyttävä osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjoen vesistöön. Tavoitteen saavuttaminen vaatii onnistuakseen kaikkien toimijoiden, osapuolten ja sidosryhmien hyvää yhteistyötä ja hyväksyntää.
Ei vastusta. Suunnittelemme parhaillaan padon ohitusratkaisua Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Taivalkoskella on jo koekäytössä hydraulinen Kalasydän-kalatie ja jatkamme luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista koostuvan kalauoman jatkotyöstöä.
ELY:n hakemuksessa kalateiltä vaaditaan epärealistisen korkeaa toimivuutta. Hakemuksen tavoitteena olevan itsensä ylläpitävän, täysin luonnonvaraisen vaelluskalakannan luominen Kemi-Ounasjoen vesistöön on mallinnusten mukaan mahdoton saavuttaa. Näkemyksemme mukaan realistisesti on mahdollista tavoitella osittain luonnonvaraista vaelluskalakantaa. Ja siitä olemme valmiit vuoropuheluun nykyvelvoitteen puitteissa.
Lapin ELY:n esitys kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi on luonteeltaan oikeudellinen hakemus. Kemijoen kalatalousvelvoitteiden tarkistaminen etenee normaalin vesioikeudellisen hakemusprosessin mukaisesti. Prosessiin sisältyy oleellisena osana asianosaisten tahojen kuuleminen, ja myös Kemijoki Oy:llä on oikeus esittää hakemuksesta oma näkemyksensä. Hakemuksen sisältöä ja toteutettavuutta arvioi nyt Pohjois-Suomen AVI.
Olemme tavoitelleet laajakantoista yhteistyötä sekä käynnistäneet vapaaehtoisia toimenpiteitä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Emme vastusta nykyisten kalatalousvelvoitteiden tarkistamista. Olemme hakeneet ja tavoittelemme edelleen vesilain mukaista vuoropuhelua velvoitteiden tarkistamiseksi ja vapaaehtoisten toimenpiteiden kehittämiseksi.
Meidänkin mielestämme kalatalousvelvoitteita voidaan suunnata uudelleen. Painotusten muuttuessa emme kuitenkaan voi yhtiönä suunnata kalatalousvelvoitteitamme istutusten sijaan muiksi toimenpiteiksi omalla päätöksellämme. Nykyisiä istutusvelvoitteita voidaan muuttaa muiksi toimenpiteiksi, esimerkiksi vaellusyhteyksien rakentamiseksi.
Ei tarvitse mennä ajassa kauas taaksepäin, kun kalateiden rakentamista pidettiin turhanaikaisena ja viranomainen muutti kalatievelvoitteita kalatalousmaksuiksi. Kalojen istuttamisen on arvioitu olevan ensisijainen ja tehokkain hoitotoimenpide, ja siksi kalatalousvelvoitteet on määrätty vesivoimayhtiöille tyypillisesti istutusvelvoitteena.
Moni varmasti muistaa vielä ajan, kun rakentamattoman Tornionjoen lohikanta oli lähes sukupuuton partaalla 1990-luvun puoliväliin saakka. Saalismäärät alkoivat kasvaa nykytasolle vasta 2010-luvulla. Kun rakentamattomankin joen lohikanta oli hyvin heikko, edellytyksiä lohikannan osittaiselle palauttamiselle rakennettuun Kemijokeen ei tuolloin olisi ollut olemassa. Vielä tänä päivänäkin se vaatii pitkäjänteistä työtä.
Meidänkin mielestämme kalatalousvelvoitteita voidaan suunnata uudelleen. Painotusten muuttuessa emme kuitenkaan voi yhtiönä suunnata kalatalousvelvoitteitamme istutusten sijaan muiksi toimenpiteiksi omalla päätöksellämme. Nykyisiä istutusvelvoitteita voidaan muuttaa muiksi toimenpiteiksi, esimerkiksi vaellusyhteyksien rakentamiseksi.
Kalateiden toimivuusvaatimus on velvoittava. Hakemuksen mukaan voimalaitoksia on käytettävä kalateiden toiminnan ehdoilla. Virtaamavaihtelut vaikuttavat kalateiden toimivuuteen ja siksi säätövoiman tuottaminen ELY-hakemuksen mukaisilla velvoitteilla rajoittuisi merkittävästi. Haluamme turvata joustavan vesivoiman tuotantoedellytykset myös tulevaisuuden puhtaassa sähköjärjestelmässä, jossa säädön tarve edelleen kasvaa. Aihepiiriin voi tutustua tarkemmin muistutuksen liitteestä 2.
ELY:n hakemuksessa kalateiltä vaaditaan epärealistisen korkeaa toimivuutta. Voimakkaasti säännöstellyssä, täysin allastetussa ja hitaammin virtaavassa joessa syntyy väistämättä enemmän vaellustappioita kuin luonnontilaisessa joessa. Samalla vaellus myös hidastuu. Vaelluskalalle on suuri haaste löytää joen päävirtauksesta kalatiehen johtava virtaus. Vähintään yhtä suuri haaste on löytää keinoja, joilla vaelluskala voitaisiin tehokkaasti ohjata kalatien suulle.
Hakemuksessa tavoitteeksi asetettu itsensä ylläpitävä, täysin luonnonvarainen vaelluskalakanta edellyttää ylös- ja alasvaellukselta kokonaisuutena vähintään tiettyä onnistumis- eli toimivuusastetta. Mitä enemmän vaellusesteitä, sitä korkeammaksi vaellusestekohtainen (voimalaitoskohtainen) toimivuusastevaatimus nousee. Ja sitä vaikeammaksi toimivuusastevaatimuksen saavuttaminen muodostuu. Pohjimmiltaan tämä on prosenttilaskua.
Hakemuksen tavoitteen edellyttämä ylös- ja alasvaelluksen kokonaistoimivuusaste on määritelty Kemi-Ounasjoen vesistöön populaatiomallinnuksen kautta. Kokonaistoimivuusaste on tämän jälkeen purettu voimalaitoskohtaiseksi vaatimukseksi. Toisin sanoen, pienemmillä toimivuusasteilla ELY-hakemuksen tavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista.
Hakemuksessa näitä korkeita toimivuusastevaatimuksia perustellaan eri tutkimuksista poimituilla ääriarvoilla ja yksittäisillä vaellusratkaisuilla, jotka eivät ole vertailukelpoisia esimerkiksi kokoluokkansa vuoksi Kemijoen kanssa.
Kemijoki Oy:n muistutuksessa on käytetty samaa mallinnustyökalua kuin hakemuksessa. Mallinnus on kuvattu muistutuksen liitteessä 3. Samaisessa liitteessä on myös käsitelty laajasti tutkimuksia, joissa on tarkasteltu esimerkiksi erilaisia vaellusratkaisuja eri kohteissa sekä keskimäärin saavutettuja käytännön toimivuusasteita vaellusratkaisuille. Taustalla olevat tutkimukset ovat pitkälti samat kuin ELY:n hakemuksessa.
Kun tutkimuksen kokonaiskuvaan perustuen käytetään mallinnustyökalussa realistisia käytännön toimivuusasteita, päädytään muistutuksen johtopäätökseen, että hakemuksen tavoitteena olevan itsensä ylläpitävän, täysin luonnonvaraisen vaelluskalakannan luominen Kemi-Ounasjoen vesistöön on mahdoton saavuttaa.
Käsittelemme tätä väitettä yksityiskohtaisesti muistutuksen liitteessä 3 esiin. Vaelluskalatyössä on löydettävä laitos- ja jokikohtaisesti tehokkaimmat toimenpiteet. Kemijoki on iso joki ja voimalaitokset ovat suuria. Ne ratkaisut, jotka toimivat pienemmissä laitoksissa tai pienillä joilla eivät ole monistettavissa tai kopioitavissa. Atlantin lohelle ei löydy ylipäänsäkään esimerkkejä, joilla viiden laitoksen yli on saatu aikaan itsensä ylläpitävä luonnonvarainen lisääntyminen. Mikäli tiedossasi on toimivia esimerkkejä ja kokemuksia Suomesta tai maailmalta, olisimme niistä kovin kiinnostuneita.
Kalateille asetetut toimivuusvelvoitteet edellyttäisivät kalastuksen tiukkaa rajoittamista sekä Kemi- että Ounasjoella. Erityisesti alkuvaiheessa nousulohien pitää päästä lisääntymään, eikä niitä voi kalastaa. Esitetyt lisäykset kirjolohen ja taimenen istutuksiin olisivat puolestaan ristiriidassa tarvittavien kalastusrajoitusten kanssa.
Lohenkalastuksen matkailuvaikutukseen kohdistuu isoja odotuksia, eikä aina ole selvää tai ilmeistä, mihin kasvuodotukset perustuvat. Osin luonnonvaraisen vaelluskalakannan saavuttaminen ja ylläpitäminen vaatisi onnistuakseen tiukkoja kalastusrajoituksia. On hyvä muistaa, että vesirakentaminenkin on tuonut ja tuo edelleen hyvinvointia & työpaikkoja ja on vaikuttanut Lapin aluetalouteen myönteisesti vuosikymmenten ajan.
Ei ole. Toteutamme kaikilta osin lainvoimaisiin päätöksiin perustuvat viranomaisten määräämät kalataloudelliset velvoitteet. Kemijoki Oy toimeenpanee määrätyt velvoitteet täysimääräisesti kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Kemijoki Oy:llä on jo nyt Suomen suurimmat istutusvelvoitteet. Velvoitteet ovat viranomaisten asettamia ja noudatamme niitä. Velvoitteet on asetettu pitkän ja perusteellisen selvitystyön jälkeen.
Julkisuudessa usein Kemijokeen verratun Torniojoen lohen vaelluspoikastuonta oli 2000-luvun alkuun saakka noin 100 000 kpl vuodessa. Kemijoella istutettiin samaan aikaan jokisuuhun vaellluspoikasia kuusinkertainen määrä.
Kalastus Kemijoessa on pääasiassa virkistys- ja kotitarvekalastusta. Merialueella ja varastoaltailla harjoitetaan myös ammattikalastusta. Lokan ja Porttpahdan varastoaltaat ovat Suomen tärkeimpiä sisävesien virkitys- ja ammattikalastuskohteita.
Jokialueella haitta ja menetys on korvattu ja kompensoitu aikanaan Kemijokea koskevien vesioikeudellisten päätösten perusteella. Merialueen haittaa ja menetystä puolestaan kompensoivat nykyiset istutusvelvoitteet.
Kemijoen vesistössä saa kalastaa lähes kaikkialla. Kemijoen vesistö tarjoaa poikkeuksellisen monipuolisia kalastusmahdollisuuksia: suurista ja kalaisista varastoaltaista ja lähes luonnontilaisista suurjoista aina pieniin tammukkapuroihin.
Vaikka olemme ELY:n hakemuksen lähtökohdista ja keinoista eri mieltä, meillä on samansuuntainen tavoite. ELY-keskuksen hakemuksissa tavoitellaan itsensä ylläpitävän, täysin luonnonvaraisen vaelluskalakannan luomista. Näkemyksemme mukaan realistisesti on mahdollista tavoitella osittain luonnonvaraista vaelluskalakantaa. Olemme tehneet pitkäjänteistä vaelluskalatyötä jo vuosia, huomattavasti velvoitteita laajemmin.
Vapaaehtoisuus on nopein tapa edistää vaelluskalojen palauttamista. Vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteemme kuuluu mm. mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset, ylisiirrot sekä parhaiden ratkaisujen etsiminen ja tukeminen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomiseksi. Hyvä esimerkki on padon ohitusratkaisun suunnittelu Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Otimme kesällä 2019 koekäyttöön hydraulisen Kalasydän-kalatien, joka on toiminnassa myös kesän 2020 ajan. Taivalkosken ohitusratkaisun kanssa etenemme myös toista polkua jatkamalla kalauoman suunnittelua. Lisäksi toteutamme Isohaaran voimalaitosaltaalla vaelluskalojen telemetriaseurantahankkeen ja teemme elinympäristökunnostuksia.
Vapaaehtoisen yhteistyön tuloksellisuudesta meillä on erinomainen esimerkki Lieksanjoelta. Hyvien käytäntöjen ja tulosten vuoksi alun perin 3-vuotista hanketta jatketaan ELY-keskuksen, Luken, Ruunaa-Pielisen kalatalousalueen, Metsähallituksen ja Lieksan kaupungin sekä koordinoinnista vastaavan Future Missions Oy:n kanssa. Lieksanjoella uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämistä tukevat toimenpiteet ovat kattaneet mm. vaelluspoikasten kiinniottolaitteen suunnittelun, kalastuksen valvonnan kehittämisen salakalastuksen estämiseksi, helikopterisoraistukset lisääntymisalueiden kunnostamiseksi, tuki-istutukset ja emokalojen ylisiirrot sekä alasvaellukseen ja radiotelemetriseurantaan liittyvän tutkimuksen.
VÄITE EU:n vesipuitedirektiivi vaatii, että kalatiet rakennetaan
Ei vaadi. Kemijoki on vesipuitedirektiivin mukainen voimakkaasti muutettu vesimuodostuma, jossa vesivoimatuotanto on direktiivin mukainen tärkeä käyttömuoto. Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tavoitetila on hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila on selkeästi alhaisempi kuin luonnontilaisen joen hyvä tila, eikä voimakkaasti muutettua vesimuodostumaa voi verrata luonnonvesimuodostumaan.
Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tavoitetilan saavuttamiseksi vaadittavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, joista ei aiheudu merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle eli tässä tapauksessa vesivoiman tuotannolle. Lisäksi vesipuitedirektiivi edellyttää, että toteutettavilla toimenpiteillä saavutetaan selkeää ekologista hyötyä eli luontaisesti itsensä ylläpitävä vaelluskalakanta. Lapin ELY-keskuksen vaatimilla ratkaisuilla aiheutettaisiin merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle eikä saavutettaisi ekologista hyötyä.
Yhteistyö ja vapaaehtoisuus ovat myös hallituksen kalatie- ja vaelluskalastrategian painopisteenä. Meillä on hallitusohjelman kanssa samansuuntainen tavoite. Tavoitteemme on jo pitkään ollut yhteistyössä ja vapaaehtoisin toimin palauttaa osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta, vaiheittain edeten ja seurantatuloksiin perustuen.
Kemijoki Oy noudattaa kaikessa toiminnassaan Suomen lainsäädäntöä sekä viranomaisten määräyksiä. Lapin ELY:n esitys kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi on luonteeltaan oikeudellinen hakemus, jonka käsittely etenee normaalin vesioikeudellisen hakemusprosessin mukaisesti. Prosessiin sisältyy oleellisena osana asianosaisten tahojen kuuleminen, ja myös Kemijoki Oy:llä on oikeus esittää hakemuksesta oma näkemyksensä. Hakemuksen sisältöä ja toteutettavuutta arvioi nyt Pohjois-Suomen AVI.
Hakemus on näkemyksemme mukaan vaatimuksiltaan epärealistinen ja ristiriitainen. Lisäksi hakemus perustuu olennaisilta osiltaan virheelliseen tietoon. Hakemuksesta puuttuu kokonaisvaltainen tarkastelu velvoitemuutoksella saavutettavista hyödyistä ja haitoista. Emme voi hyväksyä vääriin perusteisiin pohjautuvaa velvoitteiden muutosta. Muistutuksessamme tuomme hakemuksen virheet ja puutteet esiin.
Toimimme nykyisten kalatalousvelvoitteidemme mukaisesti. Suomen suurimpien kalatalousvelvoitteiden lisäksi teemme vapaaehtoista vaelluskalatyötä huomattavasti velvoitteita laajemmin.
Energia-alan yhtiönä vastuullisuutta on myös se, että tuemme yhteiskunnan toimintakykyä, Suomen huoltovarmuutta ja Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta. Vesivoimalla hillitään ilmastonmuutosta ja tuetaan muiden hiilineutraalien tuotantomuotojen – tuulen ja aurinkoenergian – lisäämistä sähköjärjestelmään. Noin reilu kolmannes Suomen uusiutuvasta sähköenergiasta on vesivoimaa ja me tuotamme siitä kolmanneksen.
Olemme tavoitelleet laaja-alaista yhteistyötä sekä käynnistäneet vapaaehtoisia toimenpiteitä yhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Yhteistyöideoiden osalta voi olla yhteydessä esimerkiksi Lapin liiton vaelluskalatyöryhmään. Toivottavasti mahdollisimman monella olisi rohkeutta ehdottaa ideoita yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Päinvastoin. Todetusti nopein tapa edetä vaelluskalakantojen edistämisessä, on yhteiset tavoitteet, hyvä yhteistyö ja vapaaehtoisuus. Kuten Kemijoki Oy:n Ismo Heikkiläkin blogikirjoituksessaan esittää:
”Yhteistyö edellyttää halua ajatella ja toimia yhdessä. Se edellyttää uskoa, että yhteistyön kautta syntyy enemmän kuin yksin yrittämällä tai vastakkain asettumalla. Yhteistyössä ei voita vahvin osapuoli, vaan viisain ratkaisu syntyy yhteisen ajattelun kautta. Yhteistyön perustaksi tarvitaan yhteinen tavoite, jonka kaikki osapuolet kokevat merkitykselliseksi ja ovat valmiita tekemään työtä sen eteen.”
Lupaprosessit ovat pitkiä mikäli kaikki osapuolet eivät jaa yhteistä näkemystä tavoitteesta. Selkeä tavoitteemme on osittain luonnonvaraisten vaelluskalakantojen palauttaminen ja vahvistaminen. Korostamme vapaaehtoisuuden ja yhteistyön linjaa vaelluskala-asiassa. Muun muassa Lieksanjoella tehtävä järvilohityö on hyvä esimerkki monien tahojen jouhevasta yhteistyöstä, jolla on saatu aikaan hyviä tuloksia.
Luonnonmukaisia uomia, teknisiä kalateitä ja näiden yhdistelmiä on rakennettu ja käytössä niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Tutkimukset osoittavat, että luonnonmukainen uoma ei toimivuusasteeltaan poikkea teknisestä kalatiestä. Aihepiiriin voi tutustua tarkemmin muistutuksen liitteessä 3.
Oli vaellusreitti sitten luonnonmukainen uoma, tekninen kalatie tai jokin muu ratkaisu, vaelluskalan on vaikea löytää joen päävirtauksesta vaellusreittiin johtava virtaus. Toisaalta vähintään yhtä suuri haaste on löytää keinoja, joilla vaelluskala voitaisiin tehokkaasti ohjata vaellusreitin suulle.
Puhtaasti luonnonmukaisten ohitusuomien rakentaminen on ongelmallista Kemijoella, sillä joen voimalaitosten alakanavat on joko kaivettu tai louhittu. Alakanavien reunat ovat korkeita ja jyrkkiä. Tämän vuoksi on käytännössä mahdotonta viedä puhtaasti luonnonmukaisen ohitusuoman lähtöpaikka lähelle turbiinivirtaa, jota kohti vaelluskalat kulkevat. Lähtöpaikka olisi sijoitettava kauas alavirtaan, jolloin sen houkuttelevuus ja sitä myötä tehokkuus jää heikoksi, erityisesti lohelle ja taimenelle.
Kalasydän on moderni, mobiili ja skaalautuva vaellusreittiratkaisu, jossa kiinteitä rakenteita on vähän. Skaalautuvuuden vuoksi se sopii jokiin, joissa vaeltaa isokin määrä vaelluskalaa. Hydraulisen kalatien koekäytön ja tulosten seurannan perusteella tiedetään, että Kalasydämen läpi on kulkenut käytännössä kaikkia virtaavassa joessa viihtyviä kalalajeja. Liikuteltavuuden ansiosta Kalasydämen paras sijainti voimalaitoksen alakanavassa voidaan etsiä testaamalla ja kokemuksen kautta. Otimme Kalasydämen kesällä 2019 koekäyttöön ja se on toiminnassa myös kesän 2020 ajan.
Keväällä 2021 tulemme pilotoimaan Taivalkosken voimalaitoksella alasvaellusratkaisuna Smolttisydäntä, jota kehitetään laajapohjaisena, monikansallisena hankkeena. Smolttisydän on Kalasydän-järjestelmää laajentava ratkaisu, joka hyödyntää Kalasydämen kanssa samoja putkistoja ja laitteistoja.
Vanhat kuiviksi jääneet uomat ovat voimalaitosten tulvaluukkujen alapuolella olevia vanhoja jokipohjia. Tulvaluukuista on oltava aina mahdollista juoksuttaa tarpeellinen määrä vettä. Tulva-aikana juoksutetaan tuhansia kuutiometrejä sekunnissa. Kevään 2020 tavanomaista suuremman kevättulvan aikana Taivalkoskella ja Ossauskoskella mitattiin yli 3 000 kuutiometrin sekuntivirtaamia. Normaaliaikoinakin, mikäli koneisto tai sähkönsiirtojärjestelmä vikaantuu, joudumme ohijuoksuttamaan tulvauomaan. Virtaamat tulvaluukuista voivat ylittää tuolloin jopa 1 000 kuutiometriä sekunnissa.
Ruotsissa on Kemijoen kanssa lähes vertailukelpoisissa olosuhteissa havaittu, että tulvajuoksutusten jälkeen suuri osa kutusoraikosta on jouduttu uusimaan. Näin tapahtuisi myös Kemijoella. Lisäksi tulva huuhtoisi pois merkittävän osan mädistä ja jokipoikasista. Vanhojen uomien kunnostaminen lisääntymisalueiksi olisi näin ollen käytännössä tuloksetonta, eivätkä ne lisäisi vaelluskalojen poikastuotantoa.
Kutualueiden ja eri-ikäisten jokipoikasten elinympäristöjen laatuvaatimukset ovat erilaisia. Siksi ei voida olettaa, että luonnonmukaisen uoman koko pinta-ala olisi vaelluspoikastuotantoaluetta. Lisäksi voimalaitokseen liittyvät rakenteet kuten kytkinkenttä, laitosta ympäröivä infra ja maastonmuodot määrittävät uoman sijaintia, käytettävissä olevaa tilaa sekä jyrkkyyttä. Uomat jouduttaisiin useilta osin toteuttamaan optimileveyttä kapeampina ja optimikaltevuutta jyrkempinä.
Ohitusuomiin toteutettavissa olevan poikastuotantoalueen määrä jäisi yhteenlaskettuna muutamaan hehtaariin. Uomien vaelluspoikastuotanto olisi kokonaisuuden kannalta merkityksetön, kun sitä vertaa Ounasjoen poikastuotantoalueen pinta-alaa, joka on noin 1 900 hehtaaria.
Lohi edellyttää kutupaikaltaan vuolasta virtaa. On epävarmaa, missä määrin lohi voitaisiin saada lisääntymään ohitusuomien kaltaisissa suhteellisen vähävetisissä uomissa.
Luonnonmukaisiin ohitusuomiin mahdollisesti kudulle jäävät vaelluskalat olisivat pois voimalaitoksen yläpuolelle pääsevistä vaelluskaloista. Tämä heikentäisi Lapin ELY-keskuksen hakemuksessa vaadittua kalateiden korkeaa toimivuusastevaatimusta, joka edellyttää, että vaelluskalat vaeltavat kutemaan nimenomaan Ounasjoelle.
Jokialueen istutusvelvoitteiden muuttaminen istutuksen arvon puitteissa esimerkiksi alkuperäisistä siikaistutuksista muiksi kalalajeiksi - kuten kuha, taimen ja kirjolohi - on tapahtunut yhteistyössä kalatalousviranomaisen ja osakaskuntien kanssa. Kirjolohi on ollut erityisesti osakaskuntien toivoma istutuslaji ja hyvin haluttu pyyntikala. Kirjolohi-istutusten määrä Kemijoki Oy:n istutusvelvoitteesta on kuitenkin hyvin pieni osa koko velvoitteen arvosta. Merkittävin osa velvoitteesta muodostuu merivaelteisten kalojen istutusvelvoitteesta.
Lähetä meille kysymyksesi palautekanavamme kautta. Päivitämme sivua säännöllisesti.