Vaelluskalat

Vaelluskalat

Vesivoiman vaikutuksia kalataloudelle kompensoidaan velvoitteiden mukaisesti. Nykyiset velvoiteistutuksiin perustuvat toimenpiteet tuottavat hyvää tulosta ja niillä on paikallista kannatusta.

Kemijoki Oy:n tavoitteena on jo pitkään ollut yhteistyössä, vapaaehtoisin toimin ja vaiheittain edeten palauttaa osittainen luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjokeen. 

Teemme vapaaehtoista vaelluskalatyötä yhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa huomattavasti istutus- ja tarkkailuvelvoitteita laajemmin. Vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteemme kuuluu mm. mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset, ylisiirrot sekä parhaiden ratkaisujen etsiminen ja tukeminen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomiseksi. Hyvä esimerkki on padon ohitusratkaisun suunnittelu Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Lisätietoa velvoitteista ja vapaaehtoisesta vaelluskalatyöstä löytyy täältä, Taivalkosken vaelluskalaratkaisusta täältä. Vaelluskalatyöhömme liittyvät uutiset löydät kootusti täältä.

Lapin ELY-keskuksen 17.3.2017 jättämä hakemus Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi sisältää erittäin laajan velvoitekokonaisuuden.

Lapin ELY-keskuksen hakemus Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) kuulutti hakemuksen 18.6.2020. Toimitimme normaalin vesioikeudellisen hakemusprosessin mukaisesti Pohjois-Suomen AVI:lle muistutuksen eli oman näkemyksemme hakemuksesta 10.8.2020. Näkemyksemme mukaan ELY-keskuksen hakemusta ei tule hyväksyä, tai se tulee palauttaa täydennettäväksi.

Perustelemme näkemystämme muun muassa kalateiden toimivuusvaatimusten mahdottomuudella, hakemuksen virheellisillä lähtökohdilla, säätövoiman tuotannon vähentymisellä sekä kohtuuttomilla kustannuksilla.

Kemijoki Oy:n muistutus liitteineen

Totta vai tarua?

VÄITE Kemijoki Oy pullikoi ELY:n hakemusta vastaan suurten kustannusten vuoksi

Näkemyksemme mukaan Lapin ELY:n hakemus on vaatimuksiltaan epärealistinen ja ristiriitainen. Hakemuksen tavoitteena olevan itsensä ylläpitävän, täysin luonnonvaraisen vaelluskalakannan luominen Kemi-Ounasjoen vesistöön on mahdoton saavuttaa. Hakemus myös perustuu olennaisilta osiltaan virheelliseen tietoon. Keskeisimpiä ongelmallisia kohtia ovat oletettu poikastuotantopotentiaali ja ns. smolttikerroin, jolla tarkoitetaan villien ja viljeltyjen lohien vaelluspoikasten menestymiseroa. Lisäksi muutoshakemuksessa vaaditaan kalateiltä epärealistisen korkeaa toimivuutta.

ELY:n vaatimuksilla olisi iso vaikutus liiketoiminnallemme ja vesivoimatuotannon tulevaisuudelle. Taloustietoon erikoistunut tutkimusyritys Compass Lexecon on laatinut selvityksen ELY:n hakemuksesta vesivoimalaitostemme kalatalousvelvoitteiden osalta. Vaaditut velvoitemuutokset toimintavaatimuksineen aiheuttaisivat yhtiölle yhteensä yli 800 miljoonan euron kustannukset ja tuotantomenetykset 25 vuoden aikana. Selvitys osoittaa, että vaaditut velvoitemuutokset heikentäisivät merkittävästi vesivoimatuotantoamme.

Kemijoki Oy:n toimintaedellytyksiin puuttuminen vaikuttaisi Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, sähköjärjestelmän toimintaan, toimitusvarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen. Vesivoimalla on keskeinen merkitys Suomen ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteiden saavuttamisessa muun muassa tuuli- ja aurinkovoiman lisäämisen kannalta välttämättömän säätövoiman tuottajana.

Vaikka olemme ELY:n hakemuksen lähtökohdista ja keinoista eri mieltä, meillä on samansuuntainen tavoite. Uskomme, että hyvällä yhteistyöllä, riittävällä tutkimuspanoksella ja vaiheittain edeten on luotavissa tukitoimia edellyttävä osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta Kemi-Ounasjoen vesistöön. Tavoitteen saavuttaminen vaatii onnistuakseen kaikkien toimijoiden, osapuolten ja sidosryhmien hyvää yhteistyötä ja hyväksyntää.

VÄITE Kemijoki Oy vastustaa kalateiden rakentamista

Ei vastusta. Suunnittelemme parhaillaan padon ohitusratkaisua Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Taivalkoskella on jo koekäytössä hydraulinen Kalasydän-kalatie ja jatkamme luonnonmukaisista ja teknisistä osuuksista koostuvan kalauoman jatkotyöstöä.

ELY:n hakemuksessa kalateiltä vaaditaan epärealistisen korkeaa toimivuutta. Hakemuksen tavoitteena olevan itsensä ylläpitävän, täysin luonnonvaraisen vaelluskalakannan luominen Kemi-Ounasjoen vesistöön on mallinnusten mukaan mahdoton saavuttaa. Näkemyksemme mukaan realistisesti on mahdollista tavoitella osittain luonnonvaraista vaelluskalakantaa. Ja siitä olemme valmiit vuoropuheluun nykyvelvoitteen puitteissa.

VÄITE Kemijoki Oy haluaa käynnistää vuosien oikeusprosessin, kun velvoitteita kasvatetaan

Lapin ELY:n esitys kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi on luonteeltaan oikeudellinen hakemus. Kemijoen kalatalousvelvoitteiden tarkistaminen etenee normaalin vesioikeudellisen hakemusprosessin mukaisesti. Prosessiin sisältyy oleellisena osana asianosaisten tahojen kuuleminen, ja myös Kemijoki Oy:llä on oikeus esittää hakemuksesta oma näkemyksensä. Hakemuksen sisältöä ja toteutettavuutta arvioi nyt Pohjois-Suomen AVI.

Olemme tavoitelleet laajakantoista yhteistyötä sekä käynnistäneet vapaaehtoisia toimenpiteitä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Emme vastusta nykyisten kalatalousvelvoitteiden tarkistamista. Olemme hakeneet ja tavoittelemme edelleen vesilain mukaista vuoropuhelua velvoitteiden tarkistamiseksi ja vapaaehtoisten toimenpiteiden kehittämiseksi.

VÄITE Kalatalousvelvoitteita on päivitettävä

Meidänkin mielestämme kalatalousvelvoitteita voidaan suunnata uudelleen. Painotusten muuttuessa emme kuitenkaan voi yhtiönä suunnata kalatalousvelvoitteitamme istutusten sijaan muiksi toimenpiteiksi omalla päätöksellämme. Nykyisiä istutusvelvoitteita voidaan muuttaa muiksi toimenpiteiksi, esimerkiksi vaellusyhteyksien rakentamiseksi.

VÄITE Velvoiteistutukset ovat historiallinen muinaisjäänne

Ei tarvitse mennä ajassa kauas taaksepäin, kun kalateiden rakentamista pidettiin turhanaikaisena ja viranomainen muutti kalatievelvoitteita kalatalousmaksuiksi. Kalojen istuttamisen on arvioitu olevan ensisijainen ja tehokkain hoitotoimenpide, ja siksi kalatalousvelvoitteet on määrätty vesivoimayhtiöille tyypillisesti istutusvelvoitteena.

Moni varmasti muistaa vielä ajan, kun rakentamattoman Tornionjoen lohikanta oli lähes sukupuuton partaalla 1990-luvun puoliväliin saakka. Saalismäärät alkoivat kasvaa nykytasolle vasta 2010-luvulla. Kun rakentamattomankin joen lohikanta oli hyvin heikko, edellytyksiä lohikannan osittaiselle palauttamiselle rakennettuun Kemijokeen ei tuolloin olisi ollut olemassa. Vielä tänä päivänäkin se vaatii pitkäjänteistä työtä.

Meidänkin mielestämme kalatalousvelvoitteita voidaan suunnata uudelleen. Painotusten muuttuessa emme kuitenkaan voi yhtiönä suunnata kalatalousvelvoitteitamme istutusten sijaan muiksi toimenpiteiksi omalla päätöksellämme. Nykyisiä istutusvelvoitteita voidaan muuttaa muiksi toimenpiteiksi, esimerkiksi vaellusyhteyksien rakentamiseksi.

VÄITE Lapin ELY-keskuksen vaatimukset eivät juurikaan vaikuta säätövoiman tuotantoon

Kalateiden toimivuusvaatimus on velvoittava. Hakemuksen mukaan voimalaitoksia on käytettävä kalateiden toiminnan ehdoilla. Virtaamavaihtelut vaikuttavat kalateiden toimivuuteen ja siksi säätövoiman tuottaminen ELY-hakemuksen mukaisilla velvoitteilla rajoittuisi merkittävästi. Haluamme turvata joustavan vesivoiman tuotantoedellytykset myös tulevaisuuden puhtaassa sähköjärjestelmässä, jossa säädön tarve edelleen kasvaa. Aihepiiriin voi tutustua tarkemmin muistutuksen liitteestä 2.

VÄITE Ohitettavien vaellusesteiden määrällä ei ole merkitystä – kyllä lohi saadaan palautettua kalateiden avulla minne vain, jos tahtoa löytyy

ELY:n hakemuksessa kalateiltä vaaditaan epärealistisen korkeaa toimivuutta. Voimakkaasti säännöstellyssä, täysin allastetussa ja hitaammin virtaavassa joessa syntyy väistämättä enemmän vaellustappioita kuin luonnontilaisessa joessa. Samalla vaellus myös hidastuu. Vaelluskalalle on suuri haaste löytää joen päävirtauksesta kalatiehen johtava virtaus. Vähintään yhtä suuri haaste on löytää keinoja, joilla vaelluskala voitaisiin tehokkaasti ohjata kalatien suulle.

Hakemuksessa tavoitteeksi asetettu itsensä ylläpitävä, täysin luonnonvarainen vaelluskalakanta edellyttää ylös- ja alasvaellukselta kokonaisuutena vähintään tiettyä onnistumis- eli toimivuusastetta. Mitä enemmän vaellusesteitä, sitä korkeammaksi vaellusestekohtainen (voimalaitoskohtainen) toimivuusastevaatimus nousee. Ja sitä vaikeammaksi toimivuusastevaatimuksen saavuttaminen muodostuu. Pohjimmiltaan tämä on prosenttilaskua.

Hakemuksen tavoitteen edellyttämä ylös- ja alasvaelluksen kokonaistoimivuusaste on määritelty Kemi-Ounasjoen vesistöön populaatiomallinnuksen kautta. Kokonaistoimivuusaste on tämän jälkeen purettu voimalaitoskohtaiseksi vaatimukseksi. Toisin sanoen, pienemmillä toimivuusasteilla ELY-hakemuksen tavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista.

Hakemuksessa näitä korkeita toimivuusastevaatimuksia perustellaan eri tutkimuksista poimituilla ääriarvoilla ja yksittäisillä vaellusratkaisuilla, jotka eivät ole vertailukelpoisia esimerkiksi kokoluokkansa vuoksi Kemijoen kanssa.

Kemijoki Oy:n muistutuksessa on käytetty samaa mallinnustyökalua kuin hakemuksessa. Mallinnus on kuvattu muistutuksen liitteessä 3. Samaisessa liitteessä on myös käsitelty laajasti tutkimuksia, joissa on tarkasteltu esimerkiksi erilaisia vaellusratkaisuja eri kohteissa sekä keskimäärin saavutettuja käytännön toimivuusasteita vaellusratkaisuille. Taustalla olevat tutkimukset ovat pitkälti samat kuin ELY:n hakemuksessa.

Kun tutkimuksen kokonaiskuvaan perustuen käytetään mallinnustyökalussa realistisia käytännön toimivuusasteita, päädytään muistutuksen johtopäätökseen, että hakemuksen tavoitteena olevan itsensä ylläpitävän, täysin luonnonvaraisen vaelluskalakannan luominen Kemi-Ounasjoen vesistöön on mahdoton saavuttaa.

VÄITE Maailmalta tai Suomestakin löytyy runsaasti toimivia ratkaisuja vaelluskalakantojen palauttamista

Ei valitettavasti löydy, kuten olemme tuoneet muistutuksen liitteessä 3 esiin. Vaelluskalatyössä on löydettävä laitos- ja jokikohtaisesti tehokkaimmat toimenpiteet. Kemijoki on iso joki ja voimalaitokset ovat suuria. Ne ratkaisut, jotka toimivat pienemmissä laitoksissa tai pienillä joilla eivät ole monistettavissa tai kopioitavissa. Atlantin lohelle ei löydy ylipäänsäkään esimerkkejä, joilla viiden laitoksen yli on saatu aikaan itsensä ylläpitävä luonnonvarainen lisääntyminen. Mikäli tiedossasi on toimivia esimerkkejä ja kokemuksia Suomesta tai maailmalta, olisimme niistä kovin kiinnostuneita.

VÄITE Kalastusmatkailu Kemijoella lisääntyy voimakkaasti nyt esitettyjen lisävelvoitteiden ansiosta

Kalateille asetetut toimivuusvelvoitteet edellyttäisivät kalastuksen tiukkaa rajoittamista sekä Kemi- että Ounasjoella. Erityisesti alkuvaiheessa nousulohien pitää päästä lisääntymään, eikä niitä voi kalastaa. Esitetyt lisäykset kirjolohen ja taimenen istutuksiin olisivat puolestaan ristiriidassa tarvittavien kalastusrajoitusten kanssa.

VÄITE Vastustamalla ELY:n hakemusta torppaatte Lapin kalastusmatkailun ja alueen elinvoimaisuuden kehittämisen

Lohenkalastuksen matkailuvaikutukseen kohdistuu isoja odotuksia, eikä aina ole selvää tai ilmeistä, mihin kasvuodotukset perustuvat. Osin luonnonvaraisen vaelluskalakannan saavuttaminen ja ylläpitäminen vaatisi onnistuakseen tiukkoja kalastusrajoituksia. On hyvä muistaa, että vesirakentaminenkin on tuonut ja tuo edelleen hyvinvointia & työpaikkoja ja on vaikuttanut Lapin aluetalouteen myönteisesti vuosikymmenten ajan. 

VÄITE Nykytila, jossa Kemijoen kalatalousvelvoitteet ovat alimitoitettuja, on lain vastainen

Ei ole. Toteutamme kaikilta osin lainvoimaisiin päätöksiin perustuvat viranomaisten määräämät kalataloudelliset velvoitteet. Kemijoki Oy toimeenpanee määrätyt velvoitteet täysimääräisesti kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla.

VÄITE Kemijoki Oy on hyötynyt vuosikymmeniä liian pienistä velvoitteista

Kemijoki Oy:llä on jo nyt Suomen suurimmat istutusvelvoitteet. Velvoitteet ovat viranomaisten asettamia ja noudatamme niitä. Velvoitteet on asetettu pitkän ja perusteellisen selvitystyön jälkeen.

Julkisuudessa usein Kemijokeen verratun Torniojoen lohen vaelluspoikastuonta oli 2000-luvun alkuun saakka noin 100 000 kpl vuodessa. Kemijoella istutettiin samaan aikaan jokisuuhun vaellluspoikasia kuusinkertainen määrä.

VÄITE Kemijoki Oy on aiheuttanut haittaa kalataloudelle, eikä ole sitä ikinä korvannut

Kalastus Kemijoessa on pääasiassa virkistys- ja kotitarvekalastusta. Merialueella ja varastoaltailla harjoitetaan myös ammattikalastusta. Lokan ja Porttpahdan varastoaltaat ovat Suomen tärkeimpiä sisävesien virkitys- ja ammattikalastuskohteita.  

Jokialueella haitta ja menetys on korvattu ja kompensoitu aikanaan Kemijokea koskevien vesioikeudellisten päätösten perusteella. Merialueen haittaa ja menetystä puolestaan kompensoivat nykyiset istutusvelvoitteet.

Kemijoen vesistössä saa kalastaa lähes kaikkialla. Kemijoen vesistö tarjoaa poikkeuksellisen monipuolisia kalastusmahdollisuuksia: suurista ja kalaisista varastoaltaista ja lähes luonnontilaisista suurjoista aina pieniin tammukkapuroihin.

VÄITE Kemijoki Oy ei ole tehnyt mitään vaelluskalojen hyväksi

Vaikka olemme ELY:n hakemuksen lähtökohdista ja keinoista eri mieltä, meillä on samansuuntainen tavoite. ELY-keskuksen hakemuksissa tavoitellaan itsensä ylläpitävän, täysin luonnonvaraisen vaelluskalakannan luomista. Näkemyksemme mukaan realistisesti on mahdollista tavoitella osittain luonnonvaraista vaelluskalakantaa. Olemme tehneet pitkäjänteistä vaelluskalatyötä jo vuosia, huomattavasti velvoitteita laajemmin.

Vapaaehtoisuus on nopein tapa edistää vaelluskalojen palauttamista. Vapaaehtoisten toimenpiteiden kokonaisuuteemme kuuluu mm. mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset, ylisiirrot sekä parhaiden ratkaisujen etsiminen ja tukeminen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomiseksi. Hyvä esimerkki on padon ohitusratkaisun suunnittelu Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Otimme kesällä 2019 koekäyttöön hydraulisen Kalasydän-kalatien, joka on toiminnassa myös kesän 2020 ajan. Taivalkosken ohitusratkaisun kanssa etenemme myös toista polkua jatkamalla kalauoman suunnittelua. Lisäksi toteutamme Isohaaran voimalaitosaltaalla vaelluskalojen telemetriaseurantahankkeen ja teemme elinympäristökunnostuksia.

Vapaaehtoisen yhteistyön tuloksellisuudesta meillä on erinomainen esimerkki Lieksanjoelta. Hyvien käytäntöjen ja tulosten vuoksi alun perin 3-vuotista hanketta jatketaan ELY-keskuksen, Luken, Ruunaa-Pielisen kalatalousalueen, Metsähallituksen ja Lieksan kaupungin sekä koordinoinnista vastaavan Future Missions Oy:n kanssa. Lieksanjoella uhanalaisten järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämistä tukevat toimenpiteet ovat kattaneet mm. vaelluspoikasten kiinniottolaitteen suunnittelun, kalastuksen valvonnan kehittämisen salakalastuksen estämiseksi, helikopterisoraistukset lisääntymisalueiden kunnostamiseksi, tuki-istutukset ja emokalojen ylisiirrot sekä alasvaellukseen ja radiotelemetriseurantaan liittyvän tutkimuksen.

VÄITE EU:n vesipuitedirektiivi vaatii, että kalatiet rakennetaan

Ei vaadi. Kemijoki on vesipuitedirektiivin mukainen voimakkaasti muutettu vesimuodostuma, jossa vesivoimatuotanto on direktiivin mukainen tärkeä käyttömuoto. Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tavoitetila on hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila on selkeästi alhaisempi kuin luonnontilaisen joen hyvä tila, eikä voimakkaasti muutettua vesimuodostumaa voi verrata luonnonvesimuodostumaan.

Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tavoitetilan saavuttamiseksi vaadittavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, joista ei aiheudu merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle eli tässä tapauksessa vesivoiman tuotannolle. Lisäksi vesipuitedirektiivi edellyttää, että toteutettavilla toimenpiteillä saavutetaan selkeää ekologista hyötyä eli luontaisesti itsensä ylläpitävä vaelluskalakanta. Lapin ELY-keskuksen vaatimilla ratkaisuilla aiheutettaisiin merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle eikä saavutettaisi ekologista hyötyä.

VÄITE Kemijoki Oy toimii valtio-omistajan linjausten vastaisesti

Yhteistyö ja vapaaehtoisuus ovat myös hallituksen kalatie- ja vaelluskalastrategian painopisteenä. Meillä on hallitusohjelman kanssa samansuuntainen tavoite. Tavoitteemme on jo pitkään ollut yhteistyössä ja vapaaehtoisin toimin palauttaa osittain luonnonvarainen vaelluskalakanta, vaiheittain edeten ja seurantatuloksiin perustuen.

VÄITE Kemijoki Oy toimii valtion viranomaista vastaan, kun yhtiön näkemys (muistutus) poikkeaa Lapin ELY-keskuksen hakemuksesta

Kemijoki Oy noudattaa kaikessa toiminnassaan Suomen lainsäädäntöä sekä viranomaisten määräyksiä. Lapin ELY:n esitys kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi on luonteeltaan oikeudellinen hakemus, jonka käsittely etenee normaalin vesioikeudellisen hakemusprosessin mukaisesti. Prosessiin sisältyy oleellisena osana asianosaisten tahojen kuuleminen, ja myös Kemijoki Oy:llä on oikeus esittää hakemuksesta oma näkemyksensä. Hakemuksen sisältöä ja toteutettavuutta arvioi nyt Pohjois-Suomen AVI.

Hakemus on näkemyksemme mukaan vaatimuksiltaan epärealistinen ja ristiriitainen. Lisäksi hakemus perustuu olennaisilta osiltaan virheelliseen tietoon. Hakemuksesta puuttuu kokonaisvaltainen tarkastelu velvoitemuutoksella saavutettavista hyödyistä ja haitoista. Emme voi hyväksyä vääriin perusteisiin pohjautuvaa velvoitteiden muutosta. Muistutuksessamme tuomme hakemuksen virheet ja puutteet esiin. 

VÄITE Kemijoki Oy toimii vastuuttomasti

Toimimme nykyisten kalatalousvelvoitteidemme mukaisesti. Suomen suurimpien kalatalousvelvoitteiden lisäksi teemme vapaaehtoista vaelluskalatyötä huomattavasti velvoitteita laajemmin.

Energia-alan yhtiönä vastuullisuutta on myös se, että tuemme yhteiskunnan toimintakykyä, Suomen huoltovarmuutta ja Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta. Vesivoimalla hillitään ilmastonmuutosta ja tuetaan muiden hiilineutraalien tuotantomuotojen – tuulen ja aurinkoenergian – lisäämistä sähköjärjestelmään. Noin puolet Suomen uusiutuvasta sähköenergiasta on vesivoimaa ja me tuotamme siitä kolmanneksen.

VÄITE Kemijoki Oy ei suostu yhteistyöhön

Olemme tavoitelleet laaja-alaista yhteistyötä sekä käynnistäneet vapaaehtoisia toimenpiteitä yhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Yhteistyöideoiden osalta voi olla yhteydessä esimerkiksi Lapin liiton vaelluskalatyöryhmään. Toivottavasti mahdollisimman monella olisi rohkeutta ehdottaa ideoita yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

VÄITE Vapaaehtoisuus ja yhteistyö eivät johda mihinkään

Päinvastoin. Todetusti nopein tapa edetä vaelluskalakantojen edistämisessä, on yhteiset tavoitteet, hyvä yhteistyö ja vapaaehtoisuus. Kuten Kemijoki Oy:n Ismo Heikkiläkin blogikirjoituksessaan esittää:

”Yhteistyö edellyttää halua ajatella ja toimia yhdessä. Se edellyttää uskoa, että yhteistyön kautta syntyy enemmän kuin yksin yrittämällä tai vastakkain asettumalla. Yhteistyössä ei voita vahvin osapuoli, vaan viisain ratkaisu syntyy yhteisen ajattelun kautta. Yhteistyön perustaksi tarvitaan yhteinen tavoite, jonka kaikki osapuolet kokevat merkitykselliseksi ja ovat valmiita tekemään työtä sen eteen.”

Lupaprosessit ovat pitkiä mikäli kaikki osapuolet eivät jaa yhteistä näkemystä tavoitteesta. Selkeä tavoitteemme on osittain luonnonvaraisten vaelluskalakantojen palauttaminen ja vahvistaminen. Korostamme vapaaehtoisuuden ja yhteistyön linjaa vaelluskala-asiassa. Muun muassa Lieksanjoella tehtävä järvilohityö on hyvä esimerkki monien tahojen jouhevasta yhteistyöstä, jolla on saatu aikaan hyviä tuloksia.

VÄITE Luonnonmukainen uoma on ainoa toimiva – ja nykyaikainen – vaelluskalaratkaisu

Luonnonmukaisia uomia, teknisiä kalateitä ja näiden yhdistelmiä on rakennettu ja käytössä niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Tutkimukset osoittavat, että luonnonmukainen uoma ei toimivuusasteeltaan poikkea teknisestä kalatiestä. Aihepiiriin voi tutustua tarkemmin muistutuksen liitteessä 3.

Oli vaellusreitti sitten luonnonmukainen uoma, tekninen kalatie tai jokin muu ratkaisu, vaelluskalan on vaikea löytää joen päävirtauksesta vaellusreittiin johtava virtaus. Toisaalta vähintään yhtä suuri haaste on löytää keinoja, joilla vaelluskala voitaisiin tehokkaasti ohjata vaellusreitin suulle.

Puhtaasti luonnonmukaisten ohitusuomien rakentaminen on ongelmallista Kemijoella, sillä joen voimalaitosten alakanavat on joko kaivettu tai louhittu. Alakanavien reunat ovat korkeita ja jyrkkiä. Tämän vuoksi on käytännössä mahdotonta viedä puhtaasti luonnonmukaisen ohitusuoman lähtöpaikka lähelle turbiinivirtaa, jota kohti vaelluskalat kulkevat. Lähtöpaikka olisi sijoitettava kauas alavirtaan, jolloin sen houkuttelevuus ja sitä myötä tehokkuus jää heikoksi, erityisesti lohelle ja taimenelle.

VÄITE Kalasydän ei sovellu ratkaisuksi jokiin, joissa vaeltaa iso määrä kaloja

Kalasydän on moderni, mobiili ja skaalautuva vaellusreittiratkaisu, jossa kiinteitä rakenteita on vähän. Skaalautuvuuden vuoksi se sopii jokiin, joissa vaeltaa isokin määrä vaelluskalaa. Hydraulisen kalatien koekäytön ja tulosten seurannan perusteella tiedetään, että Kalasydämen läpi on kulkenut käytännössä kaikkia virtaavassa joessa viihtyviä kalalajeja. Liikuteltavuuden ansiosta Kalasydämen paras sijainti voimalaitoksen alakanavassa voidaan etsiä testaamalla ja kokemuksen kautta. Otimme Kalasydämen kesällä 2019 koekäyttöön ja se on toiminnassa myös kesän 2020 ajan.

VÄITE Kalasydän ei sovellu smolttien alasvaellukseen

Keväällä 2021 tulemme pilotoimaan Taivalkosken voimalaitoksella alasvaellusratkaisuna Smolttisydäntä, jota kehitetään laajapohjaisena, monikansallisena hankkeena. Smolttisydän on Kalasydän-järjestelmää laajentava ratkaisu, joka hyödyntää Kalasydämen kanssa samoja putkistoja ja laitteistoja.

VÄITE Vanhoissa kuiviksi jääneissä uomissa on helppo lisätä vaelluskalojen poikastuotantoa

Vanhat kuiviksi jääneet uomat ovat voimalaitosten tulvaluukkujen alapuolella olevia vanhoja jokipohjia. Tulvaluukuista on oltava aina mahdollista juoksuttaa tarpeellinen määrä vettä. Tulva-aikana juoksutetaan tuhansia kuutiometrejä sekunnissa. Kevään 2020 tavanomaista suuremman kevättulvan aikana Taivalkoskella ja Ossauskoskella mitattiin yli 3 000 kuutiometrin sekuntivirtaamia. Normaaliaikoinakin, mikäli koneisto tai sähkönsiirtojärjestelmä vikaantuu, joudumme ohijuoksuttamaan tulvauomaan. Virtaamat tulvaluukuista voivat ylittää tuolloin jopa 1 000 kuutiometriä sekunnissa.

Ruotsissa on Kemijoen kanssa lähes vertailukelpoisissa olosuhteissa havaittu, että tulvajuoksutusten jälkeen suuri osa kutusoraikosta on jouduttu uusimaan. Näin tapahtuisi myös Kemijoella. Lisäksi tulva huuhtoisi pois merkittävän osan mädistä ja jokipoikasista. Vanhojen uomien kunnostaminen lisääntymisalueiksi olisi näin ollen käytännössä tuloksetonta, eivätkä ne lisäisi vaelluskalojen poikastuotantoa.

VÄITE Luonnonmukaiset uomat toimivat myös uusina poikastuotantoalueina

Kutualueiden ja eri-ikäisten jokipoikasten elinympäristöjen laatuvaatimukset ovat erilaisia. Siksi ei voida olettaa, että luonnonmukaisen uoman koko pinta-ala olisi vaelluspoikastuotantoaluetta. Lisäksi voimalaitokseen liittyvät rakenteet kuten kytkinkenttä, laitosta ympäröivä infra ja maastonmuodot määrittävät uoman sijaintia, käytettävissä olevaa tilaa sekä jyrkkyyttä. Uomat jouduttaisiin useilta osin toteuttamaan optimileveyttä kapeampina ja optimikaltevuutta jyrkempinä.

Ohitusuomiin toteutettavissa olevan poikastuotantoalueen määrä jäisi yhteenlaskettuna muutamaan hehtaariin. Uomien vaelluspoikastuotanto olisi kokonaisuuden kannalta merkityksetön, kun sitä vertaa Ounasjoen poikastuotantoalueen pinta-alaa, joka on noin 1 900 hehtaaria.

Lohi edellyttää kutupaikaltaan vuolasta virtaa. On epävarmaa, missä määrin lohi voitaisiin saada lisääntymään ohitusuomien kaltaisissa suhteellisen vähävetisissä uomissa.

Luonnonmukaisiin ohitusuomiin mahdollisesti kudulle jäävät vaelluskalat olisivat pois voimalaitoksen yläpuolelle pääsevistä vaelluskaloista. Tämä heikentäisi Lapin ELY-keskuksen hakemuksessa vaadittua kalateiden korkeaa toimivuusastevaatimusta, joka edellyttää, että vaelluskalat vaeltavat kutemaan nimenomaan Ounasjoelle.

VÄITE Kemijoki Oy istuttaa tarkoituksella Kemijokeen vieraslaji kirjolohta

Jokialueen istutusvelvoitteiden muuttaminen istutuksen arvon puitteissa esimerkiksi alkuperäisistä siikaistutuksista muiksi kalalajeiksi - kuten kuha, taimen ja kirjolohi - on tapahtunut yhteistyössä kalatalousviranomaisen ja osakaskuntien kanssa. Kirjolohi on ollut erityisesti osakaskuntien toivoma istutuslaji ja hyvin haluttu pyyntikala. Kirjolohi-istutusten määrä Kemijoki Oy:n istutusvelvoitteesta on kuitenkin hyvin pieni osa koko velvoitteen arvosta. Merkittävin osa velvoitteesta muodostuu merivaelteisten kalojen istutusvelvoitteesta.

Jäikö jokin mietityttämään?

Lähetä meille kysymyksesi palautekanavamme kautta. Päivitämme sivua säännöllisesti.