Vaelluskalatyöllä menee hyvin Lieksassa – mitä voisimme ottaa opiksi Kemijoella?

Vaelluskalatyöllä menee hyvin Lieksassa – mitä voisimme ottaa opiksi Kemijoella?

ti 22. syyskuuta 2020 13.12.00

Lapin liiton koordinoiman vaelluskalatyöryhmän vuotuinen opintomatka järjestettiin loppukesästä kotimaan kohteisiin, joissa on käynnissä olevia suunnitelmia tai jo toteutettuja vaelluskalaratkaisuja. Vierailimme Pohjois-Karjalan järvilohikohteilla sekä Perämereen laskevilla Oulunjoella ja Iijoella tutustumassa käynnissä oleviin hankkeisiin.

Opintomatkalle osallistui tänäkin vuonna Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävän työryhmän jäseniä kalatalousalueilta sekä vesivoimayhtiöistä. Opintomatkojen tavoitteena on tutustua eri alueilla sovellettaviin vaelluskalaratkaisuihin sekä alueilla tehtyyn työhön, ja ottaa oppeja mahdollisesti sovellettavaksi myös Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalakantojen elvytystyössä.

”Tutustumiskohteet valikoituvat työryhmään tuotujen ehdotusten joukosta. Kriteereinä ovat kohteiden uutuusarvo sekä ratkaisujen mittakaava, jotta ne olisivat mahdollisesti sovellettavissa myös Kemijoelle”, kertoo yhteistyötä ja opintomatkaa koordinoivan Lapin liiton projektipäällikkö Lassi Kontiosalo.

Pielisen seudulta erinomaisia esimerkkejä yhteistyön tuloksista

Matkan ensimmäisenä kohteena vierailimme Pielisjoella sijaitsevalla Kuurnan voimalaitoksella, jonka tulvauomaa vesitetään järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Laurinvirraksi kutsuttu tulvauoma on kalojen alkuperäistä lisääntymisaluetta ja kohteessa on käynnissä kaksi selkeää kokonaisuutta: tulvauoman kunnostaminen sekä uomaan veden juoksuttamiseksi rakennettu pienvoimalaitos.

Vaatimukset lisääntymisalueena toimimiseen on otettu huomioon voimalaitoksen suunnittelussa esimerkiksi virtaaman ja putouskorkeuden osalta. Laurinvirran lisääntymisalue on rakennettu syksyllä 2019 ja uomaan vettä juoksuttavan voimalaitoksen käyttöönotto on menossa kuluvan syksyn aikana.

”Luonnonvarakeskus ja muut tahot tekevät alueella tutkimuksia ja ensimmäisiä lupaavia tuloksia on jo saatu”, kertoo Laurinvirran projektipäällikkönä vuosina 2017‒2020 toiminut Future Missions Oy:n Niilo Valkonen.

”Työryhmä pääsi tutustumaan myös Lieksanjoella omistamamme Pankakosken voimalaitoksen suunnitteilla olevaan smolttien alasvaellusratkaisuun sekä Lieksanjoella Naarajoen kohdalla toteutettuihin vesistön kunnostuskohteisiin”, kertoo mukana ollut Kemijoki Oy:n aluepäällikkö Jyrki Autti. Alueella tehtiin helikopterin avulla kutusoraikkoja sekä poikasalueita järvilohelle ja -taimenelle vuosina 2016 ja 2017.

Työryhmän näkökulmasta kunnostuskohteet Naarajoella olivat kiintoisia, sillä Kemijoen sivujoella Runkausjoelle Tervolassa on meneillään kunnostussuunnitelma, jossa on mahdollisuutena soveltaa samankaltaisia ratkaisuja.

Pankakosken voimalaitoksella pyritään hyödyntämään voimalaitoksen jo olemassa olevia ja käytöstä poistettuja rakenteita. Smolttien alasvaelluksen mahdollistavat rakenteet on suunniteltu toteutettavaksi käytöstä poistetun nipunsiirtolaitoksen nykyisin kuivana olevaan altaaseen.

”Allas saa siis uuden elämän tukkinippujen vaihtuessa järvilohen ja -taimenen smoltteihin”, Autti toteaa.


Pankakosken voimalaitokselle suunnitteilla olevan smolttien kiinniottolaitteen paikka

Lieksassa myös Pielisen-Karjalan kalatalousalueen puheenjohtaja Jukka Turunen oli kertomassa alueen vaelluskalatyöstä ja tapasimme Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttäsen lounaan merkeissä.

”Lieksan kaupunki on osallistun alusta alkaen yhteistyöhön ja kaupunki toimi ensimmäisenä koollekutsujana. Tuloksellinen yhteistyö perustuu osapuolten kykyyn ymmärtää eri näkökulmia ja pyrkiä löytämään kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja vaelluskalakantojemme elvyttämiseksi. Kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet, että järvilohikannan pelastamiseksi on tartuttava toimeen. Tässä työssä emme tuhlaa energiaa epäoleellisuuksiin vaan keskitymme löytämään parhaita ratkaisuja yhteisten intressien näkökulmasta”, Valkonen jatkaa. ”Kiitos työryhmälle vierailusta ja toivottavasti saimme jaettua hyviä toimintatapoja puolin ja toisin.”

Oulujoella ja Iijoella vaelluskalatyö odottaa tuloksia

Opintomatka jatkui Oulujoella sijaitsevalle Fortumin omistamalle Montan voimalaitokselle, jossa on käytössä kärkihankerahoitettu kalojen kiinniottolaite. Laitteen käytöstä vastaa Montan Lohi Oy, jonka edustaja esitteli meille ratkaisua.

”Ohjausryhmä on käynyt aiemminkin tutustumassa ylisiirtoratkaisuun vuonna 2017, kun laite oli rakennusvaiheessa. Kiinniottolaite on mittakaavassaan ainutlaatuinen Suomessa. Alempana Oulujoessa sijaitsee Merikosken kalatie, jonka kautta tiedetään nousseen lohia ja taimenia yläjuoksulle. Montan kiinniottolaitteen osalta on mielenkiintoista odottaa minkä verran sinne hakeutuu syksyn aikana kalatien kautta nousseita vaelluskaloja”, Autti kertoo.

Oulujoki oli mielenkiintoinen vierailukohde, sillä se on kokonsa ja siihen liittyvien haasteiden puolesta verrannollinen Kemijokeen. Tosin Kemijokeen nähden Oulujoen vesistössä mietityttää poikastuotantoalueiden vähäisyys.


Työryhmä tutustumassa Montan kiinniottolaitteeseen

Myös Iijoki on mittakaavaltaan lähellä Kemijokea. Haapakosken voimalaitos on Iijoen ylin voimalaitos. Laitoksella on yhden talven pakoillaan ollut vaelluskalojen ohjausaita, jonka tarkoituksena on ohjata alasvaeltavia smoltteja paikkaan, josta ne voidaan ohjata tai siirtää voimalaitoksen yli.

”Luonnonvarakeskus on tehnyt tutkimusta alueella päästämällä smoltteja yläjuoksulla vapaaksi ja seuraamalla liikkuvatko ne toivotulla tavalla aidan ohjaamana. Kaiken kaikkiaan Haapakosken voimalaitoksen ratkaisussa on paljon yhteistä Lieksan Pankakoskella käynnissä olevan työn kanssa,” Kontiosalo jakaa matkan huomioitaan.


Haapakosken voimalaitoksen ohjausaita Iijoella

Opintomatkojen tavoitteena on kerätä oppeja ja soveltaa niitä Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalatyöhön

Lapin liiton vaelluskalatyöryhmä on järjestelmällisesti pitänyt kiinni tavoitteesta, että opintomatka järjestetään vuosittain.

”Vuosittain pyrimme löytämään mielenkiintoisia ja ajankohtaisia kohteita, joihin tutustumalla voisimme tuoda uusia ajatuksia osaksi ohjausryhmämme työtä. Edellisinä vuosina olemme käyneet myös Ruotsin puolella tutustumassa vaelluskalakantojen hoitotyöhön ja ratkaisuihin kantojen palauttamiseksi. Hyviä tutustumiskohteita ja esimerkkejä löytyy myös Suomesta”, koordinoinnista vastannut Kontiosalo sanoo.

”Kaikilla tutustumillamme kohteilla oli käytössä yksilöllisiä ratkaisuja voimalaitos ja joki huomioiden. Ratkaisujen seurannan ja tulosten huolellisen arvioinnin merkitys korostuu, jotta niistä voidaan vetää oikeita johtopäätöksiä”, Autti tiivistää.

”Tutustuminen eri kohteisiin vahvisti käsitystämme, että yhteistyöllä on mahdollista toteuttaa hyviä asioita ja saavuttaa tuloksia. Alueiden eri toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutetuissa ratkaisuissa rahoituspohja on ollut laajapohjainen ja tärkeää on, että kunnat, kaupungit sekä voimayhtiöt ovat sitoutuneita hankkeisiin”, Kontiosalo jatkaa.
Yksi opintomatkan tavoitteista on Kemi- ja Ounasjoen työryhmän dynamiikan kasvattaminen. Opintomatkalla voimme käydä sellaisia keskusteluja, joille ei ole aikaa normaaleissa kokoustilanteissa. Työryhmä tapaa toisiaan kuitenkin säännöllisesti seminaareissa sekä kokouksissa.

Kiitos kaikille mukana olleille sekä alueiden vaelluskalatyötä tavalla tai toisella tekeville, jotka olivat esittelemässä paikallisia ratkaisuja meille.

Lapin liitto on koordinoinut vuodesta 2016 alkaen Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävän toimenpidesuunnitelman laatimista ja toimeenpanoa. Osana yhteistyötä Kemijoki Oy:n sekä PVO-vesivoima Oy:n kanssa Lapin liiton tavoitteena on pitkäjänteinen ja jatkuva yhteistyö vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Lisätietoja:
Jyrki Autti, aluepäällikkö
Kemijoki Oy
jyrki.autti@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4425