Testasimme Kemijoen Taivalkoskella Smolttisydäntä vaelluskalojen alasvaellukseen

Testasimme Kemijoen Taivalkoskella Smolttisydäntä vaelluskalojen alasvaellukseen

ke 15. joulukuuta 2021 09.05.00

Kokeilimme kesä-heinäkuussa 2021 Kemijoen Taivalkoskella ensimmäistä kertaa rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n kehittämää Smolttisydäntä, jonka avulla merelle vaeltavat vaelluskalapoikaset voidaan siirtää voimalaitoksen alapuolelle. Testaus hyödynsi samaa siirtoputkistoa kuin hydraulinen Kalasydän-kalatie, joka taas siirtää emokaloja padon ohi ylävirtaan. Taivalkosken voimalaitoksella on käytetty Kalasydäntä vuodesta 2019 lähtien.

Kesän Smolttisydän-pilotti eteni teknisistä vesitesteistä kalatesteihin. Kokeilimme ja selvitimme muun muassa ohjausverkkoja, vedenpainetta sekä putoushoukutusveden ja imuveden tuotantoa. Kalatesteissä tarkastelimme testismolttien ja -ahventen hakeutumista järjestelmään sekä alassiirron vaikutusta kalojen hyvinvointiin.

Kuvateksti: Smolttisydän koekäytössä Kemijoen Taivalkoskella kesällä 2021.

”Smolttisydän osoittautui kokeilun perusteella toimivaksi ja kaloille turvalliseksi ratkaisuksi Taivalkoskella. Erityisen hienoa oli nähdä Kalasydän-järjestelmän täydentyvän alasvaellusratkaisulla niin, että kokonaisuus mahdollistaa kalojen kulun vaellusesteen ohi ylä- ja alavirtaan”, sanoo Kalasydän Oy:n hallituksen puheenjohtaja Magnus Breitenstein.

Käytännön kokemuksen lisäksi pilotoinnilla kerrytettiin tietoa järjestelmän kehityskohteista. Breitensteinin mukaan esimerkiksi järjestelmän optimaalinen sijoittaminen suhteessa voimalaitoksen turbiinien vedenottoon kaipaa lisäselvitystä. Smolttisydämen tehokkuuden ja potentiaalin selvittämiseksi taas tarvitaan merkityin smoltein tehtyä lisätutkimusta.

Alasvaellusratkaisu on uusi etappi kohti vaelluskalakantojen palautusta

Smolttisydän saatiin sujuvasti käyttöön heti kevättulvan jälkeen. Taivalkoskella oli mahdollista hyödyntää voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevaa vanhaa uittoränniä sekä Kalasydämen laitteistoa. Juuri nyt käynnissä on pilottijakson tulosten koonti ja analysointi sekä johtopäätösten teko.

”Smolttisydämen etuja ovat järjestelmän siirrettävyys ja sen sopivuus useimmille, ellei jopa kaikille kalalajeille. Kalamäärät jäivät pilotissa vielä pieniksi, mutta saimme jo siirretyillä määrillä arvokasta tietoa järjestelmän toimivuudesta ja kalan käyttäytymisestä. Yhden kesän kokemuksen perusteella näyttää siltä, että kalat saadaan siirrettyä nopeasti ja turvallisesti vaellusesteen yli”, toteaa Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Kuvateksti: Smolttisydän kuvaa ja tunnistaa järjestelmään uineet kalat

Smolttisydäntä on kehitetty laajapohjaisena, monikansallisena hankkeena. Kalasydän Oy:n ja Kemijoki Oy:n lisäksi hankkeeseen osallistuivat Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy, UPM Energy, Vattenfall AB ja Koskienergia Oy sekä Lapin ELY-keskus.

”Järjestelmää on testattu nyt yhdessä paikassa. Smolttisydän-pilotin ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut hienoa seurata hankkeen edistymistä aina asialleen omistautuneiden kehittäjien ideasta voimalaitosmittaluokan demoksi asti. Vesivoiman tuottajien tehtävä on nimenomaan olla uuden äärellä: etsiä ja pilotoida innovatiivisia ratkaisuja”, toteaa ja Helen Oy:n vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Maiju Westergren.

Päätös Smolttisydämen-koekäytön ja kehitystyön jatkosta tehdään ensimmäisen kesän tulosten valmistuttua. Smolttisydän-innovaatio mahdollistaa omalta osaltaan osittain luonnonvaraisen vaelluskalakannan palauttamisen Kemi-Ounasjoen vesistöön.

Taivalkosken voimalaitoksen hankekokonaisuuden ja kalan kulun mahdollistavien ratkaisujen lisäksi olemme mukana esimerkiksi Runkausjoen elinympäristökunnostuksissa ja Ounasjoen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa, joka selvittää merilohen erilaisten istutusmenetelmien, poikasten alkuperän sekä kasvatusmenetelmien vaikutusta istutusten tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen.

Lisätietoja:
Erkki Huttula
Ympäristöpäällikkö, Kemijoki Oy
Sähköposti erkki.huttula@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4431