Taivalkosken voimalaitoksen vaelluskalaratkaisun työt etenivät kesän aikana – alustavat tulokset ovat rohkaisevia

Taivalkosken voimalaitoksen vaelluskalaratkaisun työt etenivät kesän aikana – alustavat tulokset ovat rohkaisevia

ke 25. marraskuuta 2020 15.08.00

Kemijoki Oy:n tavoitteena on palauttaa osittain luonnonmukainen vaelluskalakanta Kemi- ja Ounasjokeen. Kokonaisuuteen kestävän vaelluskalaratkaisun löytämiseksi kuuluivat muun muassa Taivalkosken voimalaitokselle kaavaillun kalauoman suunnittelutöiden edistäminen sekä vuoden 2020 kesän ja syksyn aikana toista kertaa voimalaitoksella olleen Kalasydän-ohitusratkaisun käyttökokemusten ja tulosten seuranta.

Kalasydän laskettiin veteen kesäkuun viimeisinä päivinä ja toiminta käynnistyi heinäkuun alussa.

”Tavoitteenamme oli saada Kalasydän käyttöön jo aiemmin kesällä. Poikkeuksellisesta tulvasta ja vedenkorkeuksista johtuen laite saatiin käyttöön vesien jo hieman lämmettyä”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti.

Kalasydän nostettiin pois vedestä lokakuun alkupuolella odottamaan ensi kevättä.

Alustavat tulokset lupaavia ja yllätyksellisiä

Alustavien tulosten valossa Taivalkosken padon yli kulki Kalasydän-järjestelmän kautta lähes 400 lohikalaa, kuten meritaimenta, merilohta sekä kirjolohta.

Tänä kesänä toteutettiin myös LUKEn ja Voimalohen toimesta Isohaaran ja Taivalkosken alueella telemetriaseurantaan liittyvää tutkimusta. Tätä varten Kalasydämeen oli asennettu kaksi anturia, joilla seurattiin tutkimuksessa PIT-merkein ja radioanturein merkittyjen lohien liikkeitä Isohaaran voimalaitokselta Kalasydämen läpi Taivalkosken voimalaitoksen yläpuolelle.

LUKE julkaisee tutkimusraportin telemetriaseurannan tuloksista loppuvuoden aikana.

”Voimme sanoa, että Kalasydän-järjestelmä toimi hyvin Taivalkosken voimalaitoksella viime kesänä eikä käytön aikana ilmennyt minkäänlaisia toimintahäiriöitä. Viime kesää varten järjestelmää kehitettiin muun muassa asentamalla siihen paremmat kamera- ja seurantajärjestelmät, joiden avulla eri kalalajien tunnistaminen on onnistunut erinomaisesti. Olemme toimittaneet kesän ja syksyn aikana Kalasydämen keräämän datan Luonnonvarakeskukselle, joka parhaillaan varmentaa tuloksia”, sanoo Kalasydän Oy:n hallituksen puheenjohtaja Magnus Breitenstein.


Kalasydän paikoillaan ja toiminnassa Taivalkosken voimalaitoksella.
Kuva: Harri Korkiakoski

Alustavien tulosten perusteella saatiin viitteitä, että Ounasjoelle tehdyistä mäti- tai pienpoikasistutuksista peräisin olevia kosseja eli ensimmäisen merivuoden jälkeen jokeen palaavia lohia on noussut Kalasydämen kautta Taivalkosken voimalaitoksen yläpuolelle.

Myös muut Kemijoen vesistön kalalajit tuntuvat löytäneen Kalasydämen hyvin. Lohikalojen lisäksi yhteensä noin 1000 muuta kalaa nousi järjestelmän kautta Taivalkosken voimalaitoksen yläpuolelle. Näihin tuhanteen yksilöön kuului käytännössä kaikki Kemijoen kalalajit kuten esimerkiksi muikku ja lahna. Järjestelmässä havaittiin yksittäisiä kaloja sekä kokonaisia parvia.

Iloisena yllätyksenä myös nahkiaiset löysivät Kalasydämen ja sen kautta kulki syksyn aikana yhteensä noin 1000 nahkiaista. Kalasydämeen on ollut suunnitteilla erillinen ohjain nahkiaisia varten, mutta se ei ollut käytössä Taivalkosken Kalasydämessä. Kaiken kaikkiaan noin 2500 eri kalaa ja nahkiaista läpäisi Kalasydämen kesän ja syksyn aikana.

”Näiden tulosten valossa arvioimme, että Kalasydän-järjestelmä oli sijoitettu onnistuneesti padon alapuolelle”, Breitenstein summaa.

Työt jatkuvat ensi keväänä

Ensi keväänä on tarkoitus ottaa Taivalkoskella koekäyttöön myös alasvaellusratkaisu Smolttisydän, jonka toimintaperiaate perustuu Kalasydän ratkaisuun. ”Laitteen avulla luodaan houkuttelevat olosuhteet voimalaitoksen turbiiniaukkojen yläpuolella, jotta kalat löytävät laitteen ja kulkevat sen avulla Taivalkosken padon ohi alajuoksulle”, Breitenstein kertoo. Laitteen toimintaa testataan pääasiassa istutetuilla kaloilla.

”Vaelluskalakantojen osittainen palauttaminen Ounasjoen vesistöön on monitahoinen kokonaisuus, johon tarvitaan myös monipuolisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden kokonaisuuteen kuuluvat mm. mäti- ja pienpoikasistutukset, tutkimus, elinympäristökunnostukset, ylisiirrot, vaellusreitit sekä parhaiden ratkaisujen etsiminen ja tukeminen nousuhalukkaan vaelluskalakannan luomiseksi”, Kemijoki Oy:n johtaja ja Lapin liiton vaelluskalatyöryhmän jäsen Ismo Heikkilä.

”Ensi kesäksi on suunnitteilla elinympäristökunnostuksia Taivalkosken altaaseen laskevalla Kemijoen sivujoella Runkausjoella. Yhteistyössä Kalasydän Oy:n kanssa toteutettava hanke on saanut aluehallintovirastolta luvan ja työt on tarkoitus käynnistää kesällä 2021”, Heikkilä täydentää.

Kutualueiden kunnostustyöt kattavat 10 koskialuetta, jotka muodostavat kolme virtavesikokonaisuutta Runkausjoen alajuoksulle. Kaikkiaan hankkeessa kunnostetaan lähes 2,5 jokikilometriä ja kutusoraikoksi sekä poikaskivikoiksi soveltuvaa kiviainesta levitetään noin 3000 kuutiometriä eli 5000 tonnia.

Kokemukset ja tutkimustieto äärimmäisen tärkeää

Lapin liiton koordinoima vaelluskalatyöryhmä perustettiin toukokuussa 2016 ja ensimmäinen prototyyppi-idea Kalasydämestä esiteltiin työryhmälle saman vuoden elokuussa.

”Vaelluskalatyöryhmän näkökulmasta on ollut upeaa seurata, kuinka ideasta lähdettiin liikkeelle ja miten järjestelmä on nopeasti kehittynyt vuosien varrella. Mielenkiinnolla keräämme ja seuraamme tuloksia Kalasydämen toiminnasta Taivalkoskella. Kalasydän on edustanut alusta alkaen uudenlaista ajattelua ja innovatiivista vaellusratkaisua. Vaelluskalatyöryhmä on suhtautunut järjestelmään suurella mielenkiinnolla”, kertoo Lapin liiton vaelluskalatyöryhmän projektipäällikkö Lassi Kontiosalo.

Kalasydämen etuina on muun muassa ympäristöystävällisyys ja se on nopea rakentaa sekä asentaa. Lisäksi laite on helposti siirrettävissä, toisin kuin esimerkiksi niin sanotut perinteiset betoniset kalaportaat. Näin laitteelle voidaan hakea kalojen kannalta optimaalisin sijoitus.

Myös Keski-Kemijoen kalatalousalueen puheenjohtaja ja vaelluskalatyöryhmän varapuheenjohtaja Reijo Saari näkee uudenlaiset ylös- ja alasvaellusratkaisut sekä sivujokien kunnostustyöt tärkeinä. ”Meidän näkökulmastamme kalastuksessa on kyse luonnonvarojen talteenotosta. Kemijoessa on runsaslukuisasti luontaista kalastoa ja Kemijoki Oy:n istutusten myötä myös kirjolohta ja taimenta. Tällä hetkellä ei tarvitse olla huolissaan eri kalalajien kokonaismääristä. Sen sijaan kalastajien kokonaismäärä vähenee jatkuvasti. Osittain luonnonmukaisen vaelluskalakannan palauttamisen osalta näemme erilaisten vaellusratkaisujen huolellisen selvittämisen ja tulosten tutkimisen tärkeäksi työksi”, Saari sanoo.

”Eri vaellusratkaisujen osalta korostamme tehokkuutta ja tulosten systemaattista seuraamista. Nyt kun Kalasydän-ylösvaellusratkaisun osalta tietoa on alkanut kertymään, ensi keväänä testikäyttöön otettava alasvaellusratkaisu Smolttisydän on luonteva seuraava askel kohti kokonaisvaltaista vaelluskalaratkaisua”, Kontiosalo lopettaa.

Voit lukea lisää Taivalkosken vaelluskalaratkaisun etenemisestä Kemijoki Oy:n verkkosivuilta.

Lisätietoja
Ismo Heikkilä
Johtaja, toimintaedellytykset ja omaisuuden hallinta
Kemijoki Oy
Sähköposti ismo.heikkila@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4415